Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Hyperaktiivi
Tehoero on aika pieni. Sanoisin että alempi ketju kuumenee sen varjostuksen takia - suurin osa ketjusta on täydessä paisteessa, mutta energiaa ei saada vietyä sähkönä pois. Käyrästä jopa voisi saada sellaisen käsityksen että ero alkaa pienentyä siinä punaisen rinkulan sisällä kun varjostettu paneeli pääsee taas hommiin.
Tähän teoriaan en usko. Ajallisesti tuo hetki kestää miltei tunnin ja aikasempi varjo oli varsin onneton. Toki paikallisesti se voi nostaa yhden panelin lämpötilaa hiukan mutten usko että vaikutus kestää kovia kauaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tähän teoriaan en usko. Ajallisesti tuo hetki kestää miltei tunnin ja aikasempi varjo oli varsin onneton. Toki paikallisesti se voi nostaa yhden panelin lämpötilaa hiukan mutten usko että vaikutus kestää kovia kauaa.
Se ilmiö kuumentaa ne kaikki muut paneelit siinä rivissä, vain se varjostettu saattaa jäädä viileämmäksi.. kuvan mukaan niitä on lämmitetty ylimääräisen 2-3kWh:n edestä aamun mittaan. Tehoero on kuitennii vain 2%, joka vastaa ehkä 4 asteen lämpötilaeroa, Tätä voi toki tarkkailla jatkossa eri keleillä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näköjään muutosta on sekä virrassa että jännitteessä. Tuossa kohdassa missä tehot romahtaa jännite kohoaa. Tämä johtunee tuosta MPP-trackerin toiminnasta kun se hakee optimaalista pistettä mistä irtoaa parhaiten tehoa. Saattaa olla ettei näistä voi päätellä mitään. Jos asian laskee vain jännitteenaleneman kautta niin siitä tulee 4,5W joten ratkaiseva on tuo virta.
 

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Onko mahdotonta siis saada järjestelmä, joka toimii osavarjossa? Ihmettelin aikanaan, miksi meille ei paneelit nettisivuston mukaan käy, vaikka 90 täysin auringossa etelään. Tosiaanko kaikki setupit menee kyykkyyn, jos osakin paneeleista jää varjoon?

Ongelma on se, että kaakko-länsi akselilla on koivuja ja noin kolmesta alkaa varjot vaikuttaa. Aurinkokeräimillä veden lämmitys ei aiheuta ongelmia.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko mahdotonta siis saada järjestelmä, joka toimii osavarjossa?
ei - laittaa vaan mikroinverttereitä lompsan mukaan niin etteivät paneelit riipu toisistaan. Noin teoriassa siellä pitäisi olla diodit jotka vaan oikaisevat yhden paneelin välistä pois - ja tappio näkyy jännitteessä jonka vertti sitten elegantisti hoitaa ja tehonmenetys on yhden paneelin verran. Olisi itse asiassa hauska ymmärtää mitä tuossa tapahtuu kun käydään noin syvällä-
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko mahdotonta siis saada järjestelmä, joka toimii osavarjossa? Ihmettelin aikanaan, miksi meille ei paneelit nettisivuston mukaan käy, vaikka 90 täysin auringossa etelään. Tosiaanko kaikki setupit menee kyykkyyn, jos osakin paneeleista jää varjoon?

Ongelma on se, että kaakko-länsi akselilla on koivuja ja noin kolmesta alkaa varjot vaikuttaa. Aurinkokeräimillä veden lämmitys ei aiheuta ongelmia.
Paras mahdollinen setuppi on panelikohtainen optimoija tai invertteri sekä panelit mitkä on jaettu diodeilla mahdollisimman suureen osaan. Normaalissa panelissa on 3kpl diodia. Half-cut (puoliksi leikatussa) 6 kpl. Lisäksi on paneleita missä on joka kennossa oma diodi. Mutta varjot ylipäätään ei oo hyvä juttu. Jotain menetetään aina.
 

fraatti

Hyperaktiivi
eikun nyt vaan lämpöanturia vaikka paneelin pohjaan kummassakin rivissä.
Epäilen että tuo taitaa johtua useammastakin asiasta kuin vain yhdestä. Toisaalta jos huomenna jaksaisi raahautua lomilla käymään töissä hakemassa lämpökameran niin kyllä tuolla luulisi näkevän että jos lämpötilaerot on mitattavissa.

Se ilmiö kuumentaa ne kaikki muut paneelit siinä rivissä, vain se varjostettu saattaa jäädä viileämmäksi.. kuvan mukaan niitä on lämmitetty ylimääräisen 2-3kWh:n edestä aamun mittaan. Tehoero on kuitennii vain 2%, joka vastaa ehkä 4 asteen lämpötilaeroa, Tätä voi toki tarkkailla jatkossa eri keleillä.
En tiedä mutta minä olen kyllä ollut aivan toisenlaisessa käsityksessä kuin mitä nyt puhut. Varjosta tai sen vierestä kuumenee.


 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä mutta minä olen kyllä ollut aivan toisenlaisessa käsityksessä kuin mitä nyt puhut. Varjosta tai sen vierestä kuumenee.
Siinä on monta ilmiötä, panelin virta kuumottaa sitä varjossa olevaa pientä osaa, mutta jos panelille tulee taivaalta 1000W - ja normaalisti 200W viedään pois johtoa pitkin - mitä sille 200W sinun mielestäsi tapahtuu jos virta ei kulje ? Minusta pii imee sen edelleen itseensä jos valo ei pääse panelista läpi, mutta siitä tulee sitten vähän lisää lämpöä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Siinä on monta ilmiötä, panelin virta kuumottaa sitä varjossa olevaa pientä osaa, mutta jos panelille tulee taivaalta 1000W - ja normaalisti 200W viedään pois johtoa pitkin - mitä sille 200W sinun mielestäsi tapahtuu jos virta ei kulje ? Minusta pii imee sen edelleen itseensä jos valo ei pääse panelista läpi, mutta siitä tulee sitten vähän lisää lämpöä.
Diodit osaltaan ratkaisee noita lämpenemisongelmia käsittäkseni. 60 kennon paneli on jaettu 3 diodilla 20 kennon osiin mitä ohitetaan tarvittessa.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Mitä oheissa kuvassa näkyvä huurteen laikuttainen sulaminen kertoo?
Metsän varjo on hetkeä aiemmin poistunut paneliston oikealle puolelle ja koko panelisto on auringon paisteessa.
Putkien varjo ei ylety paneliin asti.
 

Liitteet

fraatti

Hyperaktiivi
Mitä oheissa kuvassa näkyvä huurteen laikuttainen sulaminen kertoo?
Metsän varjo on hetkeä aiemmin poistunut paneliston oikealle puolelle ja koko panelisto on auringon paisteessa.
Putkien varjo ei ylety paneliin asti.
Tiedätkö missä sulla on siellä kytkentäboksi? Siellä on myös diodit.
Mulla kytkentäboksit on ylöspäin. Panelit alkoivat sulamaan sieltä täältä samaan suuntaan miten panelin sisäinen kytkentä menee. Toki tuo sulaminenhan ei kauaa kestä vaikka päällä on reilumminkin kuuraa.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Kävin huvikseen mittaamassa ir-mittarilla panelien lämpötiloja. Se näyttäisi pitävän melko lähelle kutinsa että paneli käy 20 astetta lämpösempänä. Keskikesällä tilanna saattaa kyllä muuttua. Näyttäisi myös että saattaapi olla että alempi paneliketju käy asteen pari lämpöisempänä kuin alempi. Toki eihän pistemittauksella näe kokonaisuutta.

Valmistaja kertoo että panelin lämmön noustessa yhden asteen virta muuttuu 0,05%, jännite -0.31%, Teho -0,4%. Noin 1800 W tehoilla tehonlasku voisi olla 2 asteen toteutumalla noin 20 W eli puolet laskusta(40 W).


ir-mittari
katto 20-22 astetta, ulkona -4 astetta
y. ketju: suoraan panelin päältä 15.9
a. ketju: suoraan panelin päältä 17.3
y. ketju: panelin alta keskeltä riviä 16.3
a. ketju: panelin alta keskeltä riviä 15.3
y. ketju: panelin alta päästä riviä 17.5
a. ketju: panelin alta päästä riviä 19.3

 

fraatti

Hyperaktiivi
Koitin huvikseen laskea vielä kuinka marginaalinen merkitys kaapelihäviöllä on asiaan. Merkitys on aika olematon. Kaapelien pituuseroksi oletin 8m.
Täydellä teholla 3100W tehohukka alemmassa ketjussa 19W ja 22W ylemmässä. Jännite putoaa alle 2,5 volttia. Näillä tehoilla 7 W & 8,5 W.


Liekö tuo teho ero sitten pääasiassa kahden tekijän summa. Säteilyn alhaisempi määrä ja lämpötila. Täytyy kattoa kuinka kesällä tuolle erolle käy.

Luulisi että ero tasoittuu jos aurinko paistaa korkeammalta ainakin säteilyn osalta?
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Aktiivinen jäsen
Miten suuria yksilöllisiä tehoeroja paneeleilla on? Voisiko ylempään ketjuun olla sattunut tulla hiukan parempilaatuisia paneeleita?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuli sitten kuvattua hiukan lämpökamerallekin ihan mielenkiinnosta. Laitetaan nyt muidenkin näytille jos tämä sattuu kiinnostamaan. Kuvassa oleva varjo on peräisin noin 20 m päässä olevan puun latvasta. Itse kameran näyttämä lämpötila taitaa koostua sekä heijastumasta että itse panelin (pinnan?) lämpötilasta. Saattaa olla että ir-mittarilla saa paremman lukeman laittamalla sen pään kiinni lasiin ja mittaamalla niin. Tässä tulee esille oikeastaan lämpötilaerot tai lasin pintalämpötila + heijastuma jostain muualta.
Varjo näyttää jättäneen jälkeensä noin 20 astetta lämpösemmän kennon. Tältä kohdalta lasi oli selkeästi lämmin myös käteen. Tämän kennon viereinen kenno oli kylmä. Kuvassa oleviin lukemiin verrattuna voisin arvella että todellinen lämpötila oli vähintään 5-10 astetta lämpöisempi.
Olen nähnyt kuvan missä katolla oleva ilmastointiputken tötterö on aiheuttanut tuollaisen paikallisen kuuman pisteen/hotspotin jonka lämpötila on 60 astetta kuumempi kuin mitä muut kennot. Tuollaiset paikallaan, paneleiden vieressä seisovat tötteröt lienevät myrkkyä sekä paneleille että diodeille. Muistan lueskelleeni että tälläisissä paikoissa molempien vikojen (oliko toinen joku kennon mikrohalkeama) ilmaantuminen on paljon todennäköisempää kuin muuten.





Heijastuksia


Sama varjopaikka hiukan eri kulmasta.



Panelin alta.


Tehonmenetys tuon varjon takia noin 260W, (huomioitu alemman ketjun heikompi teho). Paneleita on 10 kpl ja niissä jokaisessa 3 kpl diodiketjuja. Tuosta voisi äkkiä päätellä että jokainen diodiketju mihin varjo osuu putoaa pois välittömästi kun hiukan laskee tehoa/diodiketju.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Miten suuria yksilöllisiä tehoeroja paneeleilla on? Voisiko ylempään ketjuun olla sattunut tulla hiukan parempilaatuisia paneeleita?
Valmistaja luokittelee ne 5 Wp tuottoerojen mukaan ja toleranssi on 0 - +5 Wp. 310 Wp panelit ovat siis 310 - 314,99 Wp kuten valmistaja asian ilmoittaa.

Kyllähän tuostakin jotain eroa voi syntyvän mutta jossain kelissä panelit ovat kuitenkin tuottaneet jotakuinkin samanverran. Ero näyttäisi revähtävän mitä enemmän paistaa.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Sannikka tänään sähkönsiirrosta, myös aurinkopaneleista lopusssa hieman

Ylimielinen johtajakin äänessä, kannattaa katsoa

Areenassa jo nyt
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttäisi sääennusteen puolesta sitä että nämä herkuttelut oli nyt tässä.

Neljältä edelliseltä päivältä ketjukohtainen huipputeho kasvoi 1816 -> 1896 W (3,1 kWp), päiväkohtainen yhteinen tuotto 17,37 -> 19,51 kWh (6,2 kWp), päivänpituus kasvoi 17 min 40 sek (5:54 / päivä) ja auringon astekulma keskipäivällä muuttui 19 -> 20,1 asteeseen. Varjotkin hellittävät pian.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Suunta on ylöspäin! :cool:
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Onko tuolle DRM 0......7 jotan standardia, mitä tulee ja milloin

Ohjekirjassa on hyvin "seikkaperäisesti" selostettu, DRM and USB for upgrading for human and machine , olen senverran yksinkertainen etten noilla tiedoilla oikein vielä pärjää, kokeilemalla mittarit kiinni ja käppyrää tietysti selviäisi
 

jannu93

Jäsen
Näyttäis aika hyvältä järjestelmän mitoitus omaan käyttöön. Tai siis kesällä paljon myyntiin ja nyt lämmityskaudella lämmitys hoituu aika mukavasti jo osittain aurinkovoimalla. 3-vaihe pumppu ottaa 1,8kW käydessään ja nyt pitäs vaan olla reserviä ajaa pumpulla varaajaan energiaa. Ei kauaa tuo 223l pönttö varaa. :cool:

Nyt helmikuun lopulla yli kahta kW työntää katolta, niin ihmettelen miten hyvin antaa jo. Paneelit siis 3,4kWp ja invertteri 3,2kW.
Iltapäivällä kolmen aikaan tulee vielä puun latvoja eteen, joten siksi jyrkempi käyrä iltapäivällä. Mutta tuo varjo on kohta menneen talven lumia, kun aurinko rataansa korjaa. Aamulla pari tuntia paneelit valkoisessa huurussa kylmän yön jäljiltä, silti tuli 10 aikaan jo 1,2kW. Kuvat tästä hetkestä alla.

IMG_0371.JPG

IMG_1334.JPG


Näyttökuva 2020-2-29 kello 19.43.19.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ylempään ketjuun tulee auringon lisäksi enemmän hajasäteilyä.
Mitenkä tehot ovat umpipilvisellä ilmalla?
Katselin vielä läpi aikasempia päiviä. Kyllä se niin taitaa olla että ainakin tällähetkellä suurin osa ketjujen tuottoeroista johtuu eroista hajasäteilyn määrässä. Zoomailee minne vaan niin aina tuo ero on nähtävissä jonkin suuruisena. Sitten jos auringon säteily on muutenkin suurempi niin ero kasvaa entisestään.


Kaiken järjen mukaan ero on johduttava siitä miten säteily pääsee panelin pintaan kohtisuoraan talosta päin? Tässä tapauksessa koska edessä oleva metsä on korkeampi kuin missä panelit sijaitsevat niin ne rajoittavat säteilyn määrää koska metsä on tavallaan tiellä tuossa? Ylempään ketjuun heijastuma pääsee osumaan paremmin tai oikeastaan ylipäätään?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Täytyikin hiukan tutkia tuota maaheijastumaa/albedoa.
Näyttäisi että lumesta heijastuma voi olla jopa 80%. (Pv-solin manuaali). Tämä taitaakin selittää miksi joidenkin pellonlaidassa töröttävät panelit tuottavat niin hyvin tähän aikaan vuodesta.



Ilmeisesti sama asia heijastaa valoa myös taivaalla saaden sen näyttämään kirkkaammalta. Ja pienessä kulmassa heijastuma on suurempi.

4.5: Albedo
Most solar cells receive radiation not only directly from the sun disc (direct radiation), but also from a large portion of the sky (diffuse radiation). Hence, a solar spectrum needs to include the radiation coming from the sky to be relevant to PV.
This schematic suggests that the reflection of sunlight at the ground influences the appearance of the sky. For example, if the ground is covered by snow, sunlight is strongly reflected back to the sky, where it gets scattered again in all directions – so, to an observer on the ground, the blue sky appears approximately double as bright as without snow. This effect is called backscattering.

The amount of backscattering depends on the broadband average of the reflectance on the ground, called albedo. The figure on the left shows typical values [12].
The albedo is usually measured from perpendicular above the ground as the ratio of reflected (upwelling) irradiance to incident (downwelling) irradiance. It is generally accepted only for horizontal surfaces.
Note in the figure on the left that many types of vegetation have an albedo near 20%. Therefore, this is an often used approximative value [13]. The reflection is often very diffuse, so the variation over a large part of the day is rather small [14], as is shown in the figure on the left. In contrast, the albedo over a water surface depends on the angle of the sun over the horizon [15][16][17].

Maan heijastumana lienee kyse tästä



No samaan ne bi-facial paneelikin perustuvat - heijastumaan panelin takaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Näyttäisi että lumesta heijastuma voi olla jopa 80%. (Pv-solin manuaali). Tämä taitaakin selittää miksi joidenkin pellonlaidassa töröttävät panelit tuottavat niin hyvin tähän aikaan vuodesta.
Tuolla ilmaisenergian puolella tätä on tutkittu kun niillä on käänneltäviä panelisysteemeitä pellonreunassa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tämähän se onni on, toinen onni on tietenkin se, että paneleita on sen verran rutkasti tuolla, että saa sitä iltapäivän piikkiä (ks kulutusprofiili) vähän pienennettyä.
Alkuperäinen idea kun oli nimenomaan juuri se, että ei yritetä maksimoida tuottoa, vaan nimenomaan mahdollisimman paljon omaan kulutukseen ajaa sitä tuotettua sähköä.
Tässä sitten tulokset koko järjestelmästä:


Tuotto per lape


Miten tuotto jakaantuu ajallisesti, ylempi kaakko (120 asetta), alempi luode (300 astetta)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa on kartta mistä selviää mikä on optimaaliseen kulmaan asennetun järjestelmän säteilymäärä/tuotto vuositasolla.
Kun tuota karttaa katsoo niin siitä huomaa että rannikolla veden läheisyydessä säteilymäärä on suurempi kuin sisämaassa. Mistäs tuo johtuu? Joku veikkaus mulla on asiaan liittyen...


!
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun tuota karttaa katsoo niin siitä huomaa että rannikolla veden läheisyydessä säteilymäärä on suurempi kuin sisämaassa. Mistäs tuo johtuu?
Tunnetusti vesistöjen lähellä on etenkin alkukesästä vähemmän poutapilviä kuin kauempana vesistöistä. Tuo puolestaan perustuu siihen, että maa lämpiää vesistöjä enemmän ja vesistöjen päälle pyrkii näin kesällä muodostumaan paikallinen suhteellinen korkeapaine. Ehkä sisämaan nopeammalla lämpenemiselläkin on pieni osuutensa lopputulokseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tunnetusti vesistöjen lähellä on etenkin alkukesästä vähemmän poutapilviä kuin kauempana vesistöistä. Tuo puolestaan perustuu siihen, että maa lämpiää vesistöjä enemmän ja vesistöjen päälle pyrkii näin kesällä muodostumaan paikallinen suhteellinen korkeapaine. Ehkä sisämaan nopeammalla lämpenemiselläkin on pieni osuutensa lopputulokseen.
Pilvet voivat selittää osan tuloksesta. Mistä johtuu se että optimikulmassa säteilynmäärä lisääntyy kuitenkin enemmän rannikolla kuin sisämaassa? Eli kun vaakasuunnassa olevaa säteilyä päätyy enemmän panelin pintaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Perustuuko nämä kartat mitattuun todelliseen dataan vai ovatko ne laskennallisien arvojen perusteella laadittu?
Kai tämä EU:n projekti perustuu simulaatioon mutta luulisi että on myös tarkistettu että sillä on todellisuuden kanssa jotain tekemistä.

Jos nyt ymmärsin oikein niin nuo ottavat ainakin seuraavat asian huomioon.
  • Date and time
  • Global horizontal irradiance
  • Direct normal irradiance
  • Diffuse horizontal irradiance
  • Air preassure
  • Dry bulb temperature (2m temperature)
  • Wind speed
  • Wind direction (degrees clockwise from north)
  • Relative humidity
  • Long-wave downwelling infrared radiation
Ja kai myös horisontin. Lapin tulos voisi viitata siihen.


Tässä on kerrottu kuinka tuo on tehty:
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli kun vaakasuunnassa olevaa säteilyä päätyy enemmän panelin pintaan.
Päätyykö edes? Horizontal radiation on määritelty
Global Horizontal Irradiance (GHI) is the total amount of shortwave radiation received from above by a surface horizontal to the ground. This value is of particular interest to photovoltaic installations and includes both Direct Normal Irradiance (DNI) and Diffuse Horizontal Irradiance (DIF).[https://www.3tier.com/en/support/so...obal-horizontal-irradiance-solar-prospecting/]
 

fraatti

Hyperaktiivi
Päätyykö edes? Horizontal radiation on määritelty
Tarkoitan sitä säteilyä mikä kulkee enemmän horinsontin suuntaisesti eli päätyy enemmän pystypaneelille kuin vaakapaneelille. Horizontal radiation lienee se mikä osuu vaakapinnalle.

Sönkkäsin läpi tuota matskua ja ymmärrän siitä että tuon aiheuttaisi se että kun meren päällä on keskimääräisesti vähemmän pilviä niin tämä johtaa myös siihen että lähellä merta ollessa panelille näkyvä taivaankansi on myös keskimääräisesti kirkkaampi. Ymmärtäkö tuota kukaan samalla tavalla kuin minä?


 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Mikähän nyt on virallinen kanta DC puolen turvakytkimelle? Varailin sähkärin jolla on paljonkin kokemusta aurinkopaneeleista ja hänen mukaan tulee olla erillinen DC puolen turvakytkin invertterin huoltoa varten. Froniuksessa on alhaalla käsin käännettävä katkasin, joka ymmärtääkseni katkaisee DC puolen virran. Sähkärin mukaan tämä ei riitä?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikähän nyt on virallinen kanta DC puolen turvakytkimelle? Varailin sähkärin jolla on paljonkin kokemusta aurinkopaneeleista ja hänen mukaan tulee olla erillinen DC puolen turvakytkin invertterin huoltoa varten. Froniuksessa on alhaalla käsin käännettävä katkasin, joka ymmärtääkseni katkaisee DC puolen virran. Sähkärin mukaan tämä ei riitä?
No sehän on ihan vaan siitä kiinni miten hermot kestävät sen että piuhoissa on jokunen sata volttia ja virtaakin saatavilla kun verttiä sieltä huoltoon irrottelee. Kyllähän sen pystyy sähköt päällä tekemään, mutta tarkkana saa olla ettei osu niillä johdoilla väärään paikkaan. Takaisin laittaessa saattaa vähän poksauttaa jos sisäänmenossa on konkkaa - sitäkään ei sitten saa hätkähtää. Froniuksen kytkin auttaa kyllä tähän jälkimmäiseen - ja paikalla huoltamiseen. Ja ainahan voi odotella yötä.
 

Jolberious

Vakionaama
No sehän on ihan vaan siitä kiinni miten hermot kestävät sen että piuhoissa on jokunen sata volttia ja virtaakin saatavilla kun verttiä sieltä huoltoon irrottelee. Kyllähän sen pystyy sähköt päällä tekemään, mutta tarkkana saa olla ettei osu niillä johdoilla väärään paikkaan. Takaisin laittaessa saattaa vähän poksauttaa jos sisäänmenossa on konkkaa - sitäkään ei sitten saa hätkähtää. Froniuksen kytkin auttaa kyllä tähän jälkimmäiseen - ja paikalla huoltamiseen. Ja ainahan voi odotella yötä.
Fronius jos tarvii lähettää huoltoon, on se helpompi nostaa seinältä pois ja kytkentärimat+taustalevy jää seinään kiinni piuhoineen. Koko älylaatikko on sitten käsissä ja voi kuljetella vaikka naapuriin.
 
Ylös Bottom