Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

roots

Hyperaktiivi
Mitähän hintoja tuossa nyt pistetään samalle viivalle?
Arvataan.... siinä on jälleen kerran DIY-VILP vs. kallein saatu MLP-tarjous ja sen perusteella tehdään pitkälti monenlaista päätelmää, ei taitaisi mennä läpi talouspuolen näyttötyönä. :cool:

Kellon ajan mukaan hinnan vaihtelua voi varmaan molemmilla hyödyntää samalla tavalla, mutta jos tuota veden yötulistusta ei ole ja joutuu pumppaamaan pakkasellakin kellon ympäri, pörssisähkön ja kaikkien muiden aikatariffien mahdolliset edut sulavat pois. VILPillä pumppaajan ei välttämättä tarvitse norkoilla sitä muka edullisinta kiinteähintaista tarjousta.
Nyt on sitten jo veden tulistus sähkölläkin edullisempaa kuin sen tekeminen esim. MLP:n cop3:lla, aika hyvää sähköö...ei se kyllä tariffeilla kompensoidu millään muotoa. Eikä tarvii kenenkään muunkaan norkoilla kiinteähintaisen perään, ei se sen paremmin sovi VILP:lle kuin muillekaan kuluttajille, samalla lailla kaikki kuluttajat hyötyvät tai sitten ei. Tänä talvena on pitkästä aikaa spot ollut hyvä valinta, mutta sitä se on ollut kaikille spot-soppareille.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Remallakin on nuo laitteet hankittu jo 2009. Olikos ne maalämmön COPit silloin mitkä ja millaisia reikiä ja millä hinnalla silloin porailtiin
Kaiketi maalömmön cop oli silloinkin 4-5?
Mikäpä sen muuttaisi.

Reman Setä-cop on 1,6 - 2 useiden vuosien varrelta.
Se täsmää juuri minun omiin vilp-coppeihin, on jopa parempia.
Ihan uskottavia tuloksia.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kaiketi maalömmön cop oli silloinkin 4-5?
Mikäpä sen muuttaisi.
Onhan nuo kehittyneet. Ei ehkä yhtä paljon kuin ILP ja VILP, mutta kuitenkin. Juuri pähkäiltiin kaverin MLP:tä vuodelta 2011 (ei ole vaatinut korjauksia). Sille on luvattu 4,34 0W35 EN 14511 eli pumput mukana. SCOPia en löytänyt, mutta vastaavan 0W35:n tuottaa 4,6. Kaverilla menolämpö 45 C ja 2800 l öljynkulutuksesta päästy ehkä 6000 kWh lisääntyneeseen sähkönkulutukseen (kokonaiskulutus nyt 13 500 kWh, sis. sähköautolla ajetut 24 tkm). KokonaisCOP sis. käyttövesi 4:n paikkeilla.

Uusimmille luvataan jo 5,4-6 SCOPia 35 C:llä (onko noihin foorumilla päästy?). Toisen kaverin 2002 MLP ei kuulemma pääse kuin vähän yli 3:n, vaikka on Vantaalla 2002 lattialämmitystalossa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vielä lisäyksenä tuohon 2011 kaverin tapaukseen. Laskin Bergheatillä ja se antoi öljynkulutuksen ja paikkakunnan perusteella 23 800 kWh ja mitoitusteho 8,3 kW sekä vastuskäyttö 230 kWh. Esitetehosta ja käyttötunneista laskien sai 23 980 kWh/a. Koneen ilmoittamasta vastuskäytöstä 210 kWh/a. Aika nappiin osui siis tuossa 85% kattilahyötysuhde -98 Jäspille.
 

jmaja

Hyperaktiivi
VILPin kehityksetä:
2014 tuonne asennettu Ecoair 420 kylmässä ilmastossa: SCOP 35 C 3,22 ja 55 C 2,68
Nykyisen malliston CTC Ecoair 622M: SCOP 35 C 3,55 ja 55 C 3,05
F2120-20: SCOP 35 C 4,18 ja 55 C 3,45. Tuolle on lisäksi ilmoitettu käyttövedelle 2,35.

Koska 420 on tullut markkinoille? 120/125:lle en löytänyt SCOPeja, en myöskään 520M:lle.

Luvattuja COPeja eri lämpötiloissa vertaamalla vaikuttaa siltä, että 420->622M kehitys on ainoastaan lämpimällä säällä. Pakkasilla 622M on huonompi ja myös 420 vs. 520M vaikuttaa samalta.

120/125 vaikuttaa olevan -7 C:ssä lähellä 420:stä, mutta +7 C:ssä selvästi huonompi COP. Vertailua tosin vaikeuttaa 120/125 COPit 45 C vs. 420 35/55 C.

Tämän ketjun ensimmäisellä sivulla epäillään asennusta liian kiinni toisiinsa ja aitaan. Vaikuttaako jo COPiin selvästi?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämän ketjun ensimmäisellä sivulla epäillään asennusta liian kiinni toisiinsa ja aitaan. Vaikuttaako jo COPiin selvästi?

Se mitä tuosta kuvasta näkee niin en oikein usko. Miksi noita ei voi rinnakkain latoa. Nuo vanhojen koneiden puhaltimetkin ovat aika korkealla. Pensasaitakin on talvella lähinnä risuaita.
 

rema

Vakionaama
Nyt on tilanne toinen, kun 622 on asennettu, se on 125.n vasemmalla puolella ja niiden välillä on rako. Lisäksi 622 on kauempana seinästä.
Alkuperäinen investointi oli taloudellinen ja myös jo silloin ilmastoteko, mutta ajatus oli raha ja sen takaisin saaminen, toiseksi ilmasto kysymys.
Nykyinen hanke samoin, mutta ilmasto on tullut tärkeämmäksi. Osallistuin myös Helsinki energy challence kilpailuun, minua kiinnostaa, miten ihmiskunta selviää tulevaisuudessa. NASA:n tutkija Hansen on ilmoittanut, että jos ilmakehän CO2 pitoisuus on 350 ppm niin muutaman sadan vuoden päästä vedenpinta nousee 20-25 m, se takoittaa, että kaikki rannikkokaupungit hukkuvat veteen ja sitä ennen esim. Florida hukkuu veteen. Nyt ilmakehän CO2 pitoisuus on yli 400 ppm.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Voihan sitä ilmastoa yrittää pelastaa mutta ratkaisut mitä tehdään, pitäisi olla kestävällä pohjalla ja skaalautuvia. Tuollainen ratkaisu, mikä teillä on, skalaattuna miljooniin vastaaviin asuinyhtöisöihin maailmassa, tarkoittaisi ilmastolle vain lisää tuhoa ja raaka-aineiden entistä julmempaa repimistä maaperästä ja pian merenpohjistakin.

Ja miksi kaikki vaiva... Että suorasta sähköstä säästää noin 50%? Lämmitysvastus olisi huoltovapaa, täysin kierrätettävä ja vuosikymmeniä kestävä metallitanko ja sähkön voisi ostaa CO2 päästövapaista lähteistä, kuten ydinvoimaloista. Se olisi ilmastoteko.

Raha lienee ainoa oikea mittari näissä lämpöpumpuissa. Ilmastoa nämä eivät pelasta.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Aika vahva kutina, että Rema on noiden VILPien kanssa tehnyt juuri niin kuin asuntoyhtiössä on pitänytkin tehdä eli hakenut taloudellisinta ratkaisua asukkaiden lämmitystarpeisiin.

Ihan noin välihuomautuksena, että varmaankin noin, ja rema on kyllä kova poika laskemaan. Ongelmana ainakin työelämässä oli hieman se, että suuruusluokkien hahmottaminen ja sitä kautta sopiva pyöristäminen ei oikein ollut tapana. Siis pilkun jälkeen jäi joka välissä ihan liikaa desimaaleja, laskimesta otettiin irti ne desimaalit jotka siitä sai. Tilanne lienee sama tässäkin projektissa, eli jos niitä laskelmia näkisimme, niin joka luvussa lienee vähintään neljä tai viisi numeroa pilkun jälkeen. :hmm:
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Keskustelu lähti mielestäni hitusen väärille raiteille, joten poistin pätkän verran viimeisintä kokonaan. Kokeillaanpa ottaa alusta uusiksi. Pientä riidanhaastoa on aiemmissakin viesteissä. Aihe on kiinnostava, ei sotketa tätä "uskonnollispohjaisella" vilp/mlp väännöllä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miksi noita ei voi rinnakkain latoa.
Ilmamäärä pienenee, jos virtaukselle tulee esteitä. Jos ilmamäärä pienenee, se kylmenee enemmän eli COP huononee ja sulatuksia tarvitaan enemmän.

Imu on pallomainen eli sillä ei ole suuntaa. Imupuolelle tulee siis ilmaa molemmilta sivuilta, ylhäältä ja alhaalta. Tuossa on kaikilla noista este aika lähellä. Maa, räystäs, aita ja toinen kone.

Vähemmän uskon siihen, että puhallettu kylmä ilma ei ehtisi sekoittua. Puhallus on suihkumainen ja menee kauas.

Ei vaikuta uskottavalta, että löytämiini CTC:n antamiin COP-arvoihin päästäisiin annetuilla tiedoilla. Tosin en edes tiedä menoveden lämpöä. @rema mikä se on?

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää todelliset kulutukset ja tuotot. Miksei ole asennettu mittareita?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ilmamäärä pienenee, jos virtaukselle tulee esteitä. Jos ilmamäärä pienenee, se kylmenee enemmän eli COP huononee ja sulatuksia tarvitaan enemmän.

Imu on pallomainen eli sillä ei ole suuntaa. Imupuolelle tulee siis ilmaa molemmilta sivuilta, ylhäältä ja alhaalta. Tuossa on kaikilla noista este aika lähellä. Maa, räystäs, aita ja toinen kone.

Vähemmän uskon siihen, että puhallettu kylmä ilma ei ehtisi sekoittua. Puhallus on suihkumainen ja menee kauas.

Miettippä millainen paine-ero noiden koneiden yli tulee. Edessä ja takana on neliömetrikaupalla virtauspinta-alaa ja paine-erot todennäköiseti joitakin paskalin osia, jonka pieninkin tuuli voittaa. Nuo puhaltimet kehittävät semmoisen 60-100 Pa paine-eroa. Tarkoitus on ilmeisesti luoda sumuverhoa, ettei useita VILP -koneita voisi asentaa rinnakkain ?

Tuo kylmän ilman sekoittuminen on sitä vastoin mahdollista ja sitä tapahtuukin jossakin määrin myös yhden koneen osalta, vaikka se olisi kuinka yksinään avoimella seinustalla. Kun mitään tuulta ei ole, semmoisen asteen ehkä puolitoista voi pudota lämpötila koneen käydessä ja nurmikolla voi sopivissa olosuhteissa näkyä esim. kylmän puhalluksen suojelema yöllinen kuura useita metrejä koneen puhallussuunnassa. Tuo takaisinkierto nyt ei kovin paljon ole ja vähän sille on vaikea mitään tehdä, toisekseen pienelläkään tuulella sitä ei ilmene. Useampi kone ei toki ainakaan paranna tilanneetta, mutta perin vaikea uskoa että merkittävästi vaikuttaisi, varsinkaan kun noista tuo puhalus tulee ylempää.

Eli en usko, että tuosta piha-alueesta noilla mitään pakastamoa saadaan aikaiseksi.

Poistettu mlp osuus, jatketaan sitä keskustelua toisaalla -Samppa
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Lämpöpumpun ja seinän väliin jätetään 400 mm tyhjää tilaa, jotta ulkoilma voi esteettä virrata höyrystimeen, näin jää tilaa myös pumpun puhdistamiseen ja kondenssivesialtaan irrottamiseen tarvittaessa. Jos lämpöpumppu sjoitetaan nurkkaan on pumpun ja seinän väliin jätettävä vähint. 400 mm tyhjää tilaa.
Lämpöpumppua ei pidä sijoittaa ulkorakennukseen tai autokatokseen. Ilmankierto lämpöpumppuun on oltava niin vapaa, kuin mahdollista siten, että puhallin ei voi imeä käytettyä ilmaa takaisin lämpöpumppuun.. Etäisyyden pensaisiin ja muihin laitteen edessä oleviin esteisiin on oltava vähint. 2 metriä."
CTC.png

"Do not place the heat pump right next to a bedroom window, patio or fence.
The heat pump must not be installed in a covered area, nor in an outbuilding or carport, because the air should flow as freely as possible through the heat pump and used air should not to be sucked into the inlet on the back. This can cause abnormal ice formation in the evaporator. "

CTC2.png
 
Viimeksi muokattu:

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Koska ilmeisesti on tarve kuitenkin käydä yleistä MLP vs. VILP keskustelua, tai spesifisempää keskustelua MLP lämmönkeruupiireistä jne., niin siirsin tästä ketjusta pari tuoreinta viestiä tähän ketjuun:


Olisiko mahdollista jatkaa tätä yleistä MLP tai VILP kannattavuuskeskustelua ja vastaavaa siellä? Ei sotkisi tämän ketjun varsinaista aihetta. Voitte ehdottaa myös kokonaan uutta otsikkoa tälle keskustelulle, voidaan tarvittaessa jakaa tämä uusin keskustelu kokonaan omaksi aloituksekseenkin. Ketju siksi tuolla ringissä, koska keskustelun sävy on ollut hiukka riitaisaa. Jos tästä saadaan hyvä keskustelu aikaiseksi, niin se voidaan myöhemmin lohkoa ihan mihin vain.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
CTC 610/614M minimietäisyys molemmilla sivuilla 1 m. 622M 0,5 m, mutta vastaavasti suurempi etäisyys takaseinästä (0,4 m vs. 0,25 m).

Noista tinkiminen voi heikentää ilmavirtaa monesta syystä. Puhtaan painehäviön lisäksi puhaltimelle tuleva virtaus muuttuu epäsymmetriseksi. Jos sivut on ahtaat, tulee virtaus pääosin yläkautta. Puhaltimen ja kennon läpi ei silloin tule tasaista nopeuskenttää. Sekä epätasaisuus että siitä aiheutuva ilmamäärän pieneneminen heikentää lämmönsiirtoa.

En usko oleelliseen takaisinvirtaukseen ja sehän on helppo mitatakin. Senkun vertaa ilman lämpötilaa VILPin imupuolella vapaaseen lämpötilaan. Jos tuossa olisikin 1-2 asteen ero, sen vaikutus COPiin olisi aivan eri kuin virtausmäärän pienemisen ja epätasaisuuden.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tänä talvena on pitkästä aikaa spot ollut hyvä valinta, mutta sitä se on ollut kaikille spot-soppareille.

Tuo spot sopii erittäin hyvin VILPin ja tulistusvaraajan kanssa yhteen. Pieni laskuharjoitus paljasti asian aikanaan ja siksi siihen siirryinkin. Ensin itse pidin vähän liian pienenä juttuna mutta kun törmäsin kesällä tuollaiseen kellopelipäytään, tilaisuus houkutteli. Toki juuri tänä talvena se on sopinut kaikille, kun pakkasia ei ole ollut ja muutenkin spot hinnat ovat romahtaneet (syyt: ei pakkasia, paperiteollisuuden lakko, korona) niin kaikki on satanut suoraan laariin.

Tämä nyt on tietysti aika pieni aisia. Muissa pohjoismaissa nämä spot sopimukset ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa. Jotkut vannovat, jotkut kiroavat. Olen itse tuon mallintanut sekä toteutuneen kulutuksen että "säädetyn" kulutusprofiilin valossa. Mikään aikatariffi ei selvästikkään kannattanut mutta spot näytti mahdollisuudelta juuri em. syistä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
2200 litrasta öljyä ei taida millään saada yli 200 MWh lämmityskäyttöön

Ehkä nyt en sanoisi että millään, mutta voisi olla aika hyvä arvio. Öljyn polttaminen on kuitenkin kohtuu hyvin tunnettu asia. Kattilaveteen saadun lämmön jälkeen tilanne voi sitten kehittyä ties taas vaikka miten.

"Kattilan ja polttimen toiminnan tehokkuutta mitataan savukaasuanalyysin avulla. Tämä tapahtuu analysaattorilla, jolla mitataan palamisilman lämpötila, kattilasta poistuvien savukaasujen lämpötila ja happipitoisuus. Analysaattori määrittää näiden tietojen perusteella palamishyötysuhteen....
Jos mitattu palamishyötysuhde jää alle 90 prosentin, eikä sitä saada säädöillä paremmaksi, on aihetta selvittää, mistä alhainen palamishyötysuhde johtuu. Syitä voivat olla esimerkiksi polttimen ylimitoitus, kattilan huono lämmönvastaanottokyky tai luukkujen tiivisteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot."



Esim. alla olevan kaltaisella diagrammilla voidaan arvioida O2 ja lämpötilamittauksen tuo palamishyötysuhde. Tuommoinen 150 °C savukaasuissa on aika normaali, mutta voi se todella vanhoilla kattiloilla olla parin kolmen sadan luokkaakin. Jäännöshappipitoisuus on öljyn poltossa haarukassa 3-6 %. Tuo diagrammipiirrokseni 150 °C jäännöslämpötilalla ja 4%:n jäännöshapella antaa savukaasuhäviöksi 6,5% => hyötysuhde 93,5% tehollisesta lämpöarvosta Tiheydestä näkee erilaisia arvioita mutta lämpöarvoksi kerrotaan yhtenävästi ~42-43 MJ/kg. Tuo vastaisi ~840 kg/m3 jos lämpöarvo olisi tyypillisesti laskelmissa käytetty 10 kWh/litra.

Savukaasuhäviö öljyllä.jpg




Jotakin voi myös jäädä kokonaan palamatta eli poistua savukaasuissa CO:na tai jopa nokena. Näiden osuus kokonaisuudesta on kuitenkin sarjassa mitätön. CO-pitoisuus säädetään noin 100 ppm (0,01%) tasolle. Tämän vaikutus tuohon hyötysuhteeseen vastaa prosentin sadasosia. Säädössä lämpötilan aleneman kautta saatava paranema voittaa tämän CO häviön, mutta nouseva CO on myös merkki noesta. Huollon tarpeen ja päästöjen minimoimiseksi CO säädetään hyötysuhdeoptimin alapuolelle eli tarkoituksella hieman yli-ilman puolelle.
 

pökö

Kaivo jäässä
Öljyn polttsminen tunnetaan ja palamishyötysuhteella öljylämmitystä hehkutetaan. Kolikon toinen puoli on seisontahäviöt kun piipusta väreilee lämpö taivaalle ja lisänä öljykattilasysteemin muut lämpöhäviöt.
Öljylämmön hyötysuhde voi olla hyvinkin matala, 80% voi olla saavuttamaton.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Esim. alla olevan kaltaisella diagrammilla voidaan arvioida O2 ja lämpötilamittauksen tuo palamishyötysuhde. Tuommoinen 150 °C savukaasuissa on aika normaali, mutta voi se todella vanhoilla kattiloilla olla parin kolmen sadan luokkaakin. Jäännöshappipitoisuus on öljyn poltossa haarukassa 3-6 %. Tuo diagrammipiirrokseni 150 °C jäännöslämpötilalla ja 4%:n jäännöshapella antaa savukaasuhäviöksi 6,5% => hyötysuhde 93,5% tehollisesta lämpöarvosta
Noita laskin ennen vuosikausia voimalaitoskattiloille, joiden palamista ja päästöjä optimoin työkseni. Merkittävä osa häviöistä tulee myös lämpövuotoina eli pelkistä savukaasuhäviöistä ei voi laskea kokonaishyötysuhdetta. Riippuu sitten tapauksesta miten suuri osa niistä saadaan hyötykäyttöön. Rivitalossa tuskin juurikaan, kun lämmitystarve on kaukana lämmönjakohuoneesta. Voimalaitoksissa kaikki menee taivaantuuliin tai no laitosrakennusta ei tarvitse muulla lämmittää käynnissäolosaikana, vaan tuolla on monissa paikoin todella kuuma. Aika kuuma on meidän rivarin lämmönjakohuonekin, vaikka on kaukolämmöllä ja putket hyvin eristetty.
 

VesA

In Memoriam
Aika kuuma on meidän rivarin lämmönjakohuonekin, vaikka on kaukolämmöllä ja putket hyvin eristetty.

Meillä oli oljykattilan polton aikaan saunassa, joka on suoraan pannuhuoneen yläpuolella eristämätön betoni väissä, 30 astetta. Jostain syystä en koskaan mitannut kuinka kuuma pannuhuoneessa oli.. mutta kuuma oli. Hukkasuhteesta saa ehkä kuvan sillä että 3000l öljyä kesti kevään ja kesän.. eli sillä pidettiin lähinnä kattilaa kuumana käyttövettä varten.
 

tet

Hyperaktiivi
Meillä oli oljykattilan polton aikaan saunassa, joka on suoraan pannuhuoneen yläpuolella eristämätön betoni väissä, 30 astetta. Jostain syystä en koskaan mitannut kuinka kuuma pannuhuoneessa oli.. mutta kuuma oli. Hukkasuhteesta saa ehkä kuvan sillä että 3000l öljyä kesti kevään ja kesän.. eli sillä pidettiin lähinnä kattilaa kuumana käyttövettä varten.

Minulla on lämpötilamittaus pannuhuoneessa (tai "pannukomerossa" pikemminkin) noin 40 cm lattianrajasta. Syynä sijoitukseen oli lähinnä vahtia, ettei mene liian alas kovilla pakkasilla, kun oli vielä huonosti eristetty ovi ulos ja vesimittari ihan siinä vieressä. Nykyään on kunnon ovi ja eristeet. Viimeisen vuoden keskilämpötila on ollut 22,7 °C, minimi 19,0 °C ja maksimi 27,2 °C. Kesäaikana lämpö pyörii siellä 24 °C paikkeilla, mutta tällöin käyttövesi sähköllä. Talvella öljypoltolla vähän päälle 20 °C. Täytyisi joskus mitata vähän ylempää, siellä toki varmasti on paljon lämpimämpi, mutta kuinkahan paljon. :hmm:
 

pökö

Kaivo jäässä
Meillä oli oljykattilan polton aikaan saunassa, joka on suoraan pannuhuoneen yläpuolella eristämätön betoni väissä, 30 astetta.
Meillä pesu huoneen ja pannuhuoneen välinen seinä tuplatiili ilman eristettä, kyllä se nyt on liki10 astetta kylmempi kuin öljyn aikana.
 

rema

Vakionaama
Meillä oli öljykattilan asetus koko talven 47 C-ast, kattila tuli päälle n. 43 C-ast. ssa ja lämmitti n. 54 C-asteeseen. kattila ei ollut montaakertaa päällä, alkuvuoden kulutus öljyä n. 50 L. Alennetulla lämmöllä olemme pitäneet öljykattilaa n. 30 vuotta, Vuosittain olemme alentaneet asetusarvoa öljykattilassa ja IVLP: illa olemme lisänneet suhteellisesti lämmöntuottoa.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Onnistuiko sen kattokierron asennus, vai onko vielä vaiheessa? Nyt alkaisi olemaan kelit ainakin että energiaa voisi olla tarjolla.
 

rema

Vakionaama
Kattokierron asennus on vaiheessa, aurinkoenergiaa saamme, mutta ecopart asennus/ puhaltimien ja ison LKV:n esilämmitys levylämönvaihtimen kytkeminen on vielä kesken, puhaltimet käynnistyvät, kun kompressori käynnistyy, myös liuospumppu käynnistyy samoin pysäytys yhtä aikaa. Latauksen asetuslämpö ( anturi ecopartin sisällä ) määrää ecopartin käynnistymisen, latauspumppu käy kaiken aikaa, eli lämpötila on tiedossa.
Ecopartin paluun latauslämpö asetus ? Ecopart toimii paluun asetuslämmön mukaan. Paluu syöttö on 10 m3 keskikorkeudelta samoin kuin LKV:n esilämmitykseen syöttävä pumppu, Ecopartin jälkeen ja LKV:n esilämmityksen jälkeen , putket yhtyvät ja johdetaan varaajan keskikorkeudelle noin 1 m sivuun syötöstä. Kun syöttö noin 40-43 C-ast saadaan pysymään kun yöllä ja aamulla ecopart käy, riippuen mitä saadaan auringosta lämpöä.
LKV:n käyttö on hetkellistä ja lyhyessä ajassa kulutetaan paljon lämpöä, mutta tässä auttaa iso varaaja ja iso levylämmönvaihdin.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Tänään 15.05.20 saatiin putkisto rakennettua ja iso levylämmönvaihdin , CTC ecopart 408 ja puhaltimet Stellatoreissa käyttöön. Ecopartin tehomittaus näytti 10 kW. Latauslämpö lähti 23 C-ast hitaasti nousemaan C-ast kerrallaan.
 

rema

Vakionaama
Yöllä pakkasta - 1 C-ast. Sellatorit ottivat ulkoilmaa, koska ilmanottoja katolta ei vielä ole pienennetty ja sen tähden Stellator 1 jossa on putkisto varaajahuoneesta ja yhteisistä tiloista, ei ottanut lämmintä ilmaa. Myöhään Illalla paluun lämpötila ( lataus lämpö ) oli 24 C-ast. Illala oli suihkujen käytössä normaali huippu kohta ( pe). 16,05.20 aamulla klo 5.30 paluulämpö 26 C-ast.
IVLP 1 (125)ei ollut käynyt yhtään koko vuorokautena ja IVLP 2 ( 622) kävi aamulla min. kierroksilla n. 22 Aamulla pakkasta -1 C-ast.
IVLP 3 ( 420 ) kävi normaalisti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ymmärsinkö oikein, että CTC Ecopart 408 saa tuotettua 24-26C vettä siitä kattokierrosta? Miten niin laihaa lämpöä?

Minkä lämpöistä se keräyspiirin neste on CTC Ecopartin käydessä? Ettei vain käy kuten aavistelin, että sen kattokierron lämpö tipahtaa heti rajusti pakkaselle?

COP?
 

rema

Vakionaama
Kyllä kattokierron lämpö on pakkasella, kun ulkolämpö on pakkasella, varsinkin kun vielä ei ole otettu lämmintä ilmaa sisältä. Meillä on 10 m3 varaaja, jota käytetään nyt käyttöveden lämmittämiseen, se että varaajan lämpö nousee keskivaiheilla on merkki siitä että esilämmitykseen menevä lämpö on pienempi kuin tuotettu lämpö, paluulämpö nousee hitaasti ja oli nyt klo 9.00 27 C-ast. Kun aurinko paistaa, niin saamme lisää lämpöä Stellatoreista.
Me käytetään lämpöisenkäyttöveden lämmitykseen 200 kWh/d. Kun varaajan lämpö saadaan keskivaiheilla n. 45 C-ast. se vie muutaman päivän, niin tulistukseen menevä lämpö pienenee. En ole vielä katsonut paljon latauksen lämpö on jälkeen ecopartin.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Esilämmitys nappaa nyt aika vähän energiaa, kun lämpötilaero on niin pieni varaajan ja kylmän veden välillä. Otetaanko se lämpö 10m3 varaajasta kierukoilla vai levylämmönvaihtimella?

No niin tai näin, mutta en usko että saat nostettua 45C lämpöön sitä varaajaa. Esilämmitykseen menevä energia kasvaa nyt joka asteella (jos se otetaan tehokkaasti varaajasta).

Tulee hetki missä tasapainotila löytyy (kattokierrosta saatava energia vs. Esilämmityksen ottama energia). Ja se ei ole 45c kohdassa jos yhtään osaan arvata.

Voitte olla jo lähellä ylärajaa.
 

rema

Vakionaama
Varaajan lämpö nousee, mutta kun esilämmitykseen otetaan energiaa, niin varaaja lämpö nousee hitaasti, vaatii muutaman päivän, että nousee 45 C-ast.n
Lähipäivinä aletaan ottamaan energiaa Stellator 1 ;n sisältä putkistoista
Tänään klo 13, lähtevä liuos 2 C-ast. tuleva liuos 8 C-ast. lataus paluu 27 C-ast. lataus jälkeen 33 C-ast. teho 10 kW
Meillä on myös vika yhteydessä controlleriin joka ei toimi, aiheuttaa sen että aurinkopumppu on päällä ja jäähdyttää varaajaa silloin kun aurinko ei paista, myös illalla ja yöllä. Kun tämä yhteys vika saadaan korjattua, niin näemme oikean toiminnan.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Nyt kun auriko ei paista ja ecopartin latauksen paluun asetusarvo 43 C-ast ovat kaukana, niin sammutan Solixi controllerin virran, jolloin varaajan viilennys aurinkopumpulla loppuu. Tässä vaiheessa en vielä sulje Stellator 1.n katolta ottavaa ilmaa. Katsotaan miten lämpö nousee varaajassa.
 

rema

Vakionaama
Vika löytyi, E71 ja b4 eli matala höyrystyslämpö. Ecopart on käynyt n. 2 min ja seis käynnistysviiveen eli 10 min, tätä on jatkunut ja sen vuoksi ei paluun lämpö nouse. Seurasin yhden käynnistyksen, paluun lämpö nousi nopeasti 29-> 33 C-ast ja seis. Otan yhteyden maahantuojaan maanantainaä .
Paluulämpö näkyy latauksen syötössä heti, johtuen kun levylämmönvaihtimen ja ecopartin otto on samasta putkesta varaajan keskikorkeudelta ja paluu on 1m sivuun syötöstö kummastakin. Virtaus n. 5-7 m3 /h
IN ja OUT putki varaajassa on n. 1,5 m pitkä ja siinä on monta reikää sivuille ja yksi päätyyn, eli saadaan sama lämpökerrostuma koko varaajan alueelle.
 
Back
Ylös Bottom