Ei kai tuottopuolella ole mitään teknistä eroa MLP ja VILPin välillä? Samanlainen lämmönvaihdin samojen litkujen välillä. Kyllä sitä eroa pitää etsiä keruupuolelta.
Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Ero hyötysuhteessa teoreettiseen maksimiin vastaa juurikin tuota 6 K eroa tuossa 10/35 tapauksessa. Eli 55% 4/35 ja 45% 10/35 tuottavat molemmat 5,5 COPin.
Jos tuo on se oleellisin ero, silloin kyse on vain lämmönvaihtimen mitoituksesta. Sehän näkyykin F2120:ssä, jotka ovat valtavan kokoisia tehoonsa nähden. Saa ilmallakin dT:n pieneksi, kun pinta-alaa ja ilmavirtaa vaan kasvattaa. Jossain vaiheessa tietysti tulee vastaan puhallintehon kasvaminen liian suureksi.
Olit tehnyt mittaukset 100% kosteudessa, mikä ei ole keskimääräinen tilanne n. 10 C:ssä. Paljonko muuttuu kuivemmassa?
Mistä sitten johtuu kulutuksen ja COPin lasku? Mitä lasket mukaan COPiin? Myös käyttöveden? Johtuuko homma käyttöveden suuremmasta osuudesta? Käyttövesi on kuumempaa ja sen COP huonompi.
Kulutus taas luultavasti korreloi ulkolämpötilan kanssa.
Kyllä COP kertoo erittäin paljon ja tarkasti kulutuksesta, jos mikään muu ei muutu eli tuotetaan yhtä paljon samoja lämpötiloja.
Taitaa @Espejot mittaus perustua F1255 koneen oman älyn arvauksiin ja uskoisin että heittoja syntyy, uusimmassa koneessa S1255 on tietääkseni virtausmittari osaisko se vähän antaa tarkempaa dataa. Mittaustarkkuus näissä on hankala todeta, heittoa voi olla monessa asiassa ja mittaamiseen näitä vehkeitä ei ole tehty vaan tuottamaan lämpöä. 
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #125
Tuosta ei ole käyriä tai konkreettisia mittaustuloksia esittää. Sateinen yö antaa hyvän COPin. Se sade tietysti merkitsee yleensä myös, että lämpötila ei laske. Näiden erottaminen oikeasti toistaan on sitten jo vaikeampaa. Eli tuo kosteus tuppaa olemaan kytköksissä myös lämpötilaan. Mittauksia on kyllä myös ikään kuin normaalissa päivän kosteudessa kuten tuossa edellä tuo @50 prs @ rh 73% mutta ne ovat sitten eri lämpötilassa. Sitten on sellainen käsitys, että sateella tuo ei lähde sulattelemaan niin herkästi, kun se saa siitä ilmeisesti pienen lisäpotkun ja pysyy sulana sulattamatta. Ilma nyt on itse asiassa syksyllä aika harvoin niin kuivaa, että lauhtumista tai huurtumista ei tapahtuisi ollenkaan. Pienestä tiputtelusta tuskin suuria kuitenkaan irtoaa.
Milloinkahan kaikki turhat menetykset opitaan keräämään VILPeissä talteen. Siitä tulisikin sitten lopullinen maalämmön tappaja, jos COPia saisi taiottua nollan alapuolella yhdenkin yksikön lisää.
Se ei taida olla tehtävissä. Kun keruulämpö on sama kuin MLP, voisi päästä samaan COPiin ja lämpimämmässä parempaankin. Mutta sitten tulee sulatukset ja alemmat lämpötilat. Kun tuohon yhdistää sen, että energiantarve kasvaa useimmissa taloissa lineaarisesti ulkolämpötilan kylmetessä, on mahdotonta VILPillä päästä yhtä hyvään kuin MLP:llä.
55% teoreettisesta vastaa 0/35 4,8, -10/35 3,8 ja -20/35 3,1 COPia. Tuosta tulee melkoinen etulyöntiasema MLP:lle.
Mutta onha F2120 jo niin lähellä MLP:tä, ainakin Etelä-Suomessa, että vuosikuluissa ei suurta eroa ole. Mutta on sitten hintaa ja kokoakin. Lisäparannus tarkoittanee vielä suurempaa kokoa ja sen myötä luultavasti myös hintaa.
Espejot
Hyperaktiivi
COP kertoo kulutuksesta tarkasti vain paperilla kun todellisuudessa olosuhteet vaihteelee.
Meillä COP lasku johtuu varmaankin a) lämmitystarpeen alenemisesta b) veikkaan että virtausmittarin tarkkuus kärsii myös eikä c) pummpukaan käy optimialueella. Menovettä on laskettu 27C ja kaikissa piireissä paitsi kosteat tilat on termarit.
Koodi:
2020 Syyskuu
Käyynistykset 131 krt
L: 365 h
LV: 35 h
L out: 476 kWh
LV out 97 kWh
MLP in 135,0 kWh
COP 4,24
2019 syyskuu
Käynnistyksiä: 87 krt
L: 459 h
LV: 32 h
L out: 779 kWh
LV out 100 kWh
MLP in: 169,0 kWh
COP: 5,20Espejot
Hyperaktiivi
Taitaa @Espejot mittaus perustua F1255 koneen oman älyn arvauksiin ja uskoisin että heittoja syntyy, uusimmassa koneessa S1255 on tietääkseni virtausmittari osaisko se vähän antaa tarkempaa dataa. Mittaustarkkuus näissä on hankala todeta, heittoa voi olla monessa asiassa ja mittaamiseen näitä vehkeitä ei ole tehty vaan tuottamaan lämpöä.
F ja S-sarjassa on omat virtausmittarit. S-sarjassa kiertovesipumpun tuottamaa dataa käytetään virtausautomatiikan hallintaan että siellä on lisäantureita. Lisäksi kompurasta saadaan kulutustietoa ulos mutta sitä se ei näy missään (*.
*) Tämä siis oman ymmäryksen mukaan mitä kuulin teknisestä tuesta. Mutta niin kuin aina, väärin ymmäryksen mahdollisuus on olemassa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #129
Itse asiassa CTC:n 520M on esitteiden mukaan 186 kg ja F2120-20 183 kg. Koon vertaaminen on sitten vaikeampaa. Eihän nuo mlp painoiksi mitään ihmeellisiä ole. Paino nyt ei suoraan paljon lämmitä kuin nosteltaessa.
Jos VILPillä saisi tuon 3:n COPin -20 °C:ssa, eihän sitä parempaa tarvitsikaan. VILPin asentaminen on aika paljon yksinkertaisempaa ja sen voi asentaa lähes minne tahansa ja vaikka metrin päähän naapurin koneesta.
Olosuhteiden vaihtelua voi myös hyödyntää. Näin välikelillä lämmitystarvetta jo rupeaa olemaan merkittävissä määrin mutta sen voi kattaa oleellisesti keskimääräistä säätilaa edullisemmissa olosuhteissa. Näin se saavutettu COP voi olla jopa parempi kuin ulkolämpötilasta suoraan johdettavissa oleva tulos.
Taas tietääkseni, F1255 ei kaikissa ole virtausmittausta, pitää olla R EM malliltaan niin on virtausmittari (Suomessa myydään EM:llä), tuo R=rosteri pytty ja EM=virtausmittari.
S-sarjassa lienee kuuluu kaikkiin koneisiin joten tuota EM-lisäkettä ei käytetä.
No ei pidä paikkaansa, jos verrataan samansisältöisiä laitoksia niin asennuksesta ei kummoista eroa saa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #132
Syyskuussa olosuhteet pumppaukselle olivat edulliset. Kytkentä muutos heinäkuun alussa tehosti veden esilämmitystä ja tarjoisi samalla hiukan kylmempää vettä koneelle. Pollun uusinta elokuussa virkisti mittausta ja syyskuun tuotanto vastasti ilmeisesti juuri tästä syystä myös mallinnettua tuottoa.
Ehkä merkittävin uusi toimenpiden syyskuussa oli pumppauksen optimointi. Mittausten pohjalta näki millä teholla Setä antaa parhaan tuloksen. "Museokellon" avulla pumppaukselle sai kuormaa, jolloin kone voi tehdä suurimman osan vuorokautisesta tuotosta lähes optimiteholla ja samalla entistä tarkemmin otollisimpaan mahdolliseen aikaan. Samalla kiertovesipumppujen kulutus pysyi maltillisena.
Ehkä merkittävin uusi toimenpiden syyskuussa oli pumppauksen optimointi. Mittausten pohjalta näki millä teholla Setä antaa parhaan tuloksen. "Museokellon" avulla pumppaukselle sai kuormaa, jolloin kone voi tehdä suurimman osan vuorokautisesta tuotosta lähes optimiteholla ja samalla entistä tarkemmin otollisimpaan mahdolliseen aikaan. Samalla kiertovesipumppujen kulutus pysyi maltillisena.
Espejot
Hyperaktiivi
No joo, F-sarjassa virtausmittari löytyy uudemmista malleista ja maakohtaisia eroja on.
Yllärttävän suuri ero. Jos heitetään lämmitykselle 5,5 ja LV:lle 2,8 COPiksi tulisi 2020 476/5,5+97/2,8= 121 ja COPiksi (476+97)/121=4,72. 2019 vastaavasti 177 kWh ja COPiksi 4,96. Osaselitys siis käyttöveden suurempi osuus, mutta ei selitä kuin pienen osan. Kävisikö niin pienillä kierroksilla, että COP huono tänä vuonna?
Onko nuo luvut kaikki MLP:n itse "mittaamia"?
Onko @pökö on-off -koneessakin havaittu noin suuria eroja COPissa kulutuksen mukaan?
pökö
Kaivo jäässä
En osaa sanoa kun en ole käyttövettä pumppaamalla tehnyt enkä patteritalossa pääse noin korkeaan koppiin, enkä ole kyllä riittävän tarkasti seurannutkaan.
Mutta kohta tulee lukuja aamuisesta testistä tuonne haalistusketjuun
Espejot
Hyperaktiivi
Sähköt 3-vaihemittarista ja energoan tuotto pumpusta. Minä laskin menoveden 28C -> 27C ja pienensin asetelukua. Smalla poistin smart:t asetuksen LV:n tuotannosta.
Mlp:n liuoslämmönvaihdin on kyllä periaatteessa paljon parempi kuin samassa lämpötilassa toimiva vilpin kenno: Kylmäaine on suoraan neliömetrien luokkaa olevan peltiseinän takana liuokseen. Lämpö siirtyy liuoksesta paljon helpommin kuin ilmasta. TIetenkin liuoksen huomattava jäähtyminen pienellä pumppausteholla antaisi tasoitusta.
Vilpin kenno on aikamoinen viritys, kun lämpö joutuu siirtymään pitkiä matkoja pitkin metallia ja höyrystinputkeen ei millään saa vastaavaa pinta-alaa kuin pakkaan lähekkäisiä peltilevypareja.
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
Ei sillä ole väliä miten se siirtyy, höyrystymispaine ja höyrystimen painehäviö on ne kaksi asiaa millä on väliä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #139
Tulisi mieleen, että höyrystintä ei ehkä voi kovin rajusti ylimitoittaa, jotta öljykin kiertäisi. Osaisiko joku kylmäkoneasiantuntija kommentoida?
VILPien kennot on putkitettu sillä tavalla, että nestemuodossa oleva tulee takimmaiselle riville puhaltimen puolelle ja höyrystynyt kaasu kulkee lopuksi etummaisen lämpimimmän pillikerroksen kautta. Kaasu voi siis tulla ulos höyrystimestä melko lähellä ulkoilman lämpötilaa. MLP lämmönvaihtimessa lämmin litku tulee ylhäältä ja kylmä lähtee alhaalta. Aika paljon sama periaate. Painehäviötä tuossa VILPin höyrystimessä on varmasti enemmän kun matka jonka kylmäaine joutuu höyrystimessä kiertämään on valtavan paljon pidempi.
VILPien kennot on putkitettu sillä tavalla, että nestemuodossa oleva tulee takimmaiselle riville puhaltimen puolelle ja höyrystynyt kaasu kulkee lopuksi etummaisen lämpimimmän pillikerroksen kautta. Kaasu voi siis tulla ulos höyrystimestä melko lähellä ulkoilman lämpötilaa. MLP lämmönvaihtimessa lämmin litku tulee ylhäältä ja kylmä lähtee alhaalta. Aika paljon sama periaate. Painehäviötä tuossa VILPin höyrystimessä on varmasti enemmän kun matka jonka kylmäaine joutuu höyrystimessä kiertämään on valtavan paljon pidempi.
Jos on pitkälti metallisia lamelleja matkalla ja höyrystävän pinnan ala on pieni, lämpötilaerokin siirtymän osalta kasvaa, eli nimenomaan on suoraan väliä höyrystymispaineelle. Ja jos höyrystin on pitkä ja ahdas, painehäviö kasvaa. Ilmasta kun lameilla lämpöä yritetään napata, ei höyrystintä voi suunnitella kovin lyhyeksi ja vastavuoroisesti se ei sitten voi olla kovin paksukaan, koska kylmäainetta ja materiaalia ei voi lisätä mielin määrin (eikä tilaakaan moiselle ole). Toki rinnakkaisia reittejä ja jakoputkia käyttämällä asiaa helpotetaan, mutta tuollakin on omat rajoitteensa ja sivuvaikutuksensa (myös höyrystymispainetta ja lämpötilaa laskevana sekä lisäpainehäviön aiheuttajana).
En osaa sanoa, onko järjestely aina tuollainen, mutta selostamasi on myötävirtalämmönvaihtimille ominainen. Tällä pyritään ennen muuta rakennemateriaalin säästöön käsiteltävän lämmittävän lähtömateriaalin määrän ja virtauksen kustannuksella. Puhallinhan ei vaadi kovin paljon tehoa (jos vertaa vaikkapa maalämpöpumpun pitkään keruuputkiston aiheuttamaan painehäviöön, jolloin kannattaa suosia lämpöteknisesti edullisempia vastavirtalämmönvaihtimia, jotka vastaavasti edellyttävät suhteessa enemmän materiaalia kuin myötävirtalämmönvaihdin).
Kauemmas kylmäainekaasun lämpötila jää ulkoilman lämpötilasta myötävirta lämmönvaihtimella kuin rakenteeltaan muutoin identtiseksi oletetulla vastavirtallämmönvaihtimella samalla puhallinteholla (sillä kaasuahan lämmitetään jo hieman jäähtyneellä ulkoilmalla loppulämpötilaan), mutta myötävirtaperiaatteella lämpöä saadaan siirtymään enemmän ja ennen muuta kylmäainenesteeseen ennen höyrystymistä, jolloin lämpöä siirtyy kylmäainepuolella tehokkaammin (kun nestemäinen kylmäaine tavallaan ylikuumenee ja "räjähtää" höyryksi suuremmassa paineessa). Tuo kaikki vain ei ole itse kylmäprosessin tehokkuuden kannalta pelkästään eduksi, mutta tässä tilanteessa epäilemättä paras kompromissi eri tekijöiden kesken.
Maalämpöpumpun höyrystin voi toimia paljon "siistimmin", koska lämmittävä virtaus on välittömästi laajapinta-alaisen pellin takana ja kaasufaasi voi separoitua melko hyvin paikallaan pysyvistä seinämien kylmäaineroiskeläiskistä jo lähellä höyrystymispaikkaa (kylmäaineroiskeläiskät saavat uutta nestettä kuplivasta kylmäaineesta roiskemuodossa alhaalta tuloputken suunnasta). Liuos tulee ylhäältä ja on lämmönvaihtimen yläosassa lämpimintä, jolloin vähäiset pisaratkin haihtuvat hieman tulistuneessa kaasuympäristössä. Toisaalta suurempi höyrystimen paine ja viilennyt maaliuos pitävät kiehumisen kurissa höyrystimen alapäässä. Kaikki tuo pitää höyrystimen stabiilina tavalla, joka ei ole mahdollista pitkälle ja ohuelle kiemurtelevalle putkimaiselle höyrystimelle.
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
Levylämmönvaihtimessa on tiettyjä ominaisuuksia painehäviön suhteen joita en jaksa alkaa availemaan, mutta ei ole ihan noin yksioikoista. Olisi mielenkiintoista laittaa ison vilpin patteri ja vastaavan maalämpöpumpun levari tarkkoihin mittareihin ja katsoa erot. En usko että saatte revittyä mitään kovin erikoista niistä. Pääasiallinen ero on, että ilmasta tiivistyy kosteutta vaihtimeen.
Levarissa on etuna erityisesti sen pieni koko ja halpa hinta. Tyhmä lämmön siirrin se on siitä huolimatta ja kun joku on suhteellisen halpa niin sehän ei todellakaan tarkoita, että valmistajat kahmalokaupalla sitä ammentaisivat kuluttajalle.
Levarissa on etuna erityisesti sen pieni koko ja halpa hinta. Tyhmä lämmön siirrin se on siitä huolimatta ja kun joku on suhteellisen halpa niin sehän ei todellakaan tarkoita, että valmistajat kahmalokaupalla sitä ammentaisivat kuluttajalle.
Tuon vaikutus kuitenkin jää siihen, että ilma jäähtyy kennon lävitse kulkiessaan vähemmän kuin jos olisi aivan kuivaa, eli keskimääräinen lämpötila pysyy hitusen korkeampana. Puhun siis tilanteesta, jossa kosteus ei jäädy tai ei ole ehtinyt jäätyä siinä määrin, että alkaisi vaikuttaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #144
Ihan nyt varmistuksena, että vastavirtaanhan ilma ja kylmäaine VILPin höyrystimessä kulkevat noin niin kuin suuressa kuvassa. Tämä on samalla myös sen kaasun tulistuksen aikaansaamiseksi välttämätöntä.
Miten nuo ajatuksesi sopivat yhteen? Ehkä siis tarkotitkin "takimmaiselle riville puhaltimen puolelta katsoen, etkä noin kuin kirjoitit? Tuo "etummainen" selityksen jälkiosssa sitten aukeaisi tuolta perustalta (vaikka onkin keskellä eikä edessä kuin sisältä katsottuna niin kuin kielen semantiikan itse käsitän)?
Jääkaapeissa sun muissa kylmäaineen kulkusuunta on monesti perin "nurinkurinen", joten mikään ei tässä sinällään yllättäisi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #146
@kotte . Enpä kyllä tiedä itsekään kumpi puoli tuosta on etupuoli ja kumpi takapuoli. Alla kuva josta selviää kennon molempien päätyjen rakenne ja ilman kulku.
Muutenkin tuossa kylmäaineen reitillä vaikuttaisi olevan alamäkeä ja ylämäkeä. Menee monella pitkäpistolla tuon höyrystimen läpi. Kapillaareja liittyy tuohon toista tusinaa ja saman verran liittyy sitten noita kaasuputkia kokoojatukkiin toisessa päässä. Olettaisin, että kylmimmät (tummuneet) putket ovat hikoilleet eniten ja olleet märkinä usein myös lämpimissä olosuhteissa.
Muutenkin tuossa kylmäaineen reitillä vaikuttaisi olevan alamäkeä ja ylämäkeä. Menee monella pitkäpistolla tuon höyrystimen läpi. Kapillaareja liittyy tuohon toista tusinaa ja saman verran liittyy sitten noita kaasuputkia kokoojatukkiin toisessa päässä. Olettaisin, että kylmimmät (tummuneet) putket ovat hikoilleet eniten ja olleet märkinä usein myös lämpimissä olosuhteissa.
Kyllä neste tulee noita ohuita putkia pitkin, eli kohti puhallinta. On siis tavanomainen vastavirtatyyppinen lämmönvaihdin. Mitä ensiksi kirjoitit ja mitä itse yritin puurra auki ei siis perustunut tosiasioihin. Vastavirtatyyppinen lämmönvaihdin on höyrystimenä stabiilimpi, joten ei ole ihme, että sellaista käytetään (vaikka kaappi- ja säiliöpakastimissa on toisin päin, mutta eipä ole puhallintakaan).
Katsopa tyypillistä kaappipakastinta: neste tulee ylhäältä alas. Riippuu niin monista seikoista, mikä on milloinkin järkevää. Tuossa tapauksessa saadaan ilma jäähtymään tasaisesti kaapin sisällä. Muussa kuin kylmätekniikassa myötävirtalämmönvaihdin on tehokas nesteen jäähdytyksessä silloin, kun jäähdyttävää ainetta on mielin määrin saatavilla ilman pumppauskustannuksia ja jäähdytettävä virtaus on suhteessa pienehkö. Materiaalia säästyy, kun lämmönsiirrosta saadaan mahdollisimman tehokasta.
pökö
Kaivo jäässä
Linkkaatko esimerkin tälläisestä, muuten en ehkä hölmönä ymmärrä koko vaihdinta vaikka olen niiden kanssa tahinut ison osan työelämästäni
Ohessa nyt ensimmäinen englannikielinen linkki aiheeseen: Counter Flow <-> vastavirta, Parallel Flow <-> myötävirta, https://www.engineersedge.com/heat_transfer/parallel_counter_flow_designs.htm. Lisään tähän joitain havainnollisempaa myöhemmin, jos sellaiseen osun. Tuo pakastinesimerkki on hiukan käsitteellisempi, mutta viittaan siihen, miten ilma kiertää hyllyjen niitä kylmentäessä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #153
Kai tämä lähinnä vastavirtaperiaatetta edustaa (vaikka kaasu ja ilma fyysiseti ristivirtaan kulkevatkin) kun neljä riviä on järjestetty "vastavirtaan" suuntautuvaan järjestykseen.
Jos viittaat pakastinkaappiesimerkkiini, niin onhan kaapin sisällä oleva putkisto lämmönvaihdin, kun tarkoituksena on siirtää lämpöä sisältä ulos. Ja jos ei sisällä ilma virtaa, niin eipä kaappi pysy ainakaan kohtuullisen tasaisesti kylmänä.
Vastaesimerkkinä: laitapa kylmäaine kiertämään alhaalta ylos: Tällöin kaappi jäähtyy alhaalta, mutta hyvin vaivalloisesti ylhäältä ja kaikki ovien aukominen saa tasaisesti lämmenneen kaapin kerrostumaan (tai sitten kylmenemään liikaa, jos termostaatti on ylhäällä).
Mutta kun rakenne on tyypillinen, yläosa putkien kylmeneminen saakin ilman liikkeelle alas ja seinien kautta tihkuva hukkalämpö saa ilman liikkumaan ylös. Kyllä tuonne syntyy saman suuntaiset virtaukset jäähdytetylle ilmalle ja kylmäaineelle. Tässä tapauksessa siis tarvitaan myötävirtatyyppinen lämmönvaihtoprosessi, jotta homma saadaan toimimaan ja perimmäisenä syynä on, että sisätilan ilmavirtaus saadaan aikaan luonnollisella konvektiolla. Ei tämä kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on myötäsuuntainen lämmönvaihtoprosessi. Jos olisi puhallin, ratkaisu voisi olla erilainen (mitä se ei kuitenkaan näytä olevan sellaisissa jääkaapeissa olevan, joissa on sisällä puhallin ylhäällä, eli jäähdytettävään takaseinään kylmäaine tulee ylhäältä ja kulkee alas, jolloin kyse lienee jo melko puhdasoppisesta myötävirtalämmönvaihtimesta).
Tietenkin se on lämmönvaihdin, mutta ei myötä- eikä vastavirtalämmönvaihdin. Ei läheskään kaikki lämmönvaihtimet ole määriteltävissä noilla kriteereillä. Kumpi lattialämmitys on?
Molempien puolien ollessa pakotetussa virtauksessa homma on selvempi.
Kaipa lattialämmitys on lähinnä ristivirtatyyppinen (vaikka on myös säteilylähde). No, jos luonnollinen konvektio närästää, niin puhallinkiertoinen automaattisulatteinen jääkaappi on jo melko puhdasverinen tapaus. Näissä takaseinä on sileä (siis tehoton ja pienipinta-alainen), mistä syystä myötäsuuntaisen lämmonvaihtimen tehokkuus on erityinen avu. Kyllähän näissä luonnollisen konvektion tapauksessa höyrystimen sijoituksella tavoitellaan myös mahdollisimman tehokasta virtausta ja tasaista lämpötilaa (edellinen on lämmönvaihtoprosessista hiukan irrallinen ominaisuus ja saavutettaisiin millä tahansa kattoon sijoitetulla ristivirtalämmönvaihtoratkaisulla, jälkimmäinen ei ole, jos höyrystinlämmönvaihdin on edes osittain muualla kuin katossa).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #157
Lokakuu oli lämpimin seuratuista. Merkillepantavaa oli myös, että saavutettu kuukausiCOP oli kuukauden keskilämpötilaan suhteutettua parempi (käyttökertomuksen "leppäkerttukuva"). Tähän on varmasti auttanut sekä päiväpumppaus että virkeämpi mittari. Mallinnetun ja Pollun mukaisen lämmitystarpeen välillä oli lokakuussa iso ero, eli Pollun rekisteriin kertyi ennemän kWh kuin ulkolämpötilan perusteella mallintaen olisi pitänyt.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #158
Tässä olisi tämmöinen kuva energiakustannuksista. Toteutuneessa (pylväät) öljylämmitys on laskettu 10 s/kWh hinnalla.
Käyrä esittää tässä vertailuhintana, mitä vastaava lämmitys olisi kustantanut suorasähköllä ja samalla sähkönhinnalla ja sähkönhankintatavalla. Vaihtelua tulee siis paitsi energiantarpeesta, myös sen hinnasta. Ajoittain tuo markkinahintainen sähkö on ollut hyvä ja ajoittain hyvin huono.
Edit: kuvan kirjoitusvirheitä...
Käyrä esittää tässä vertailuhintana, mitä vastaava lämmitys olisi kustantanut suorasähköllä ja samalla sähkönhinnalla ja sähkönhankintatavalla. Vaihtelua tulee siis paitsi energiantarpeesta, myös sen hinnasta. Ajoittain tuo markkinahintainen sähkö on ollut hyvä ja ajoittain hyvin huono.
Edit: kuvan kirjoitusvirheitä...
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #159
Tänä vuonna tuli VILP ajan pienin sähkön kokonaiskulutus marraskuulle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #160
Mielenkiintoinen kuva kun järjesti nuo suurimmasta pienimpään. Tuo tulee jotenkin jopa liian tarkkasti samaksi suhteessa ulkolämpötilaan. Kuluva joulukuu on tässä mukana alkukuun keskilämmöllä joten se on myös ikään kuin oikealla paikallaan extrapoloituna kuukauden loppuun. Maaliskuussa alkaa näkyä auringon lämmittävä vaikutus.
