MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
puu
Aktiivinen jäsen
Tuolta kaivoin haulla:
Antotehon ja COP:n laskeminen
Voisiko joku kertoa kuinka ilmaläpöpumpun antoteho lasketaan. Eli kaava ja mieluusti esimerkkilaskelma numeroin. ::) Lisäsin otsikkoon COP:n -Samppa
"Kerrotaan vielä ilman tiheydellä 1,25 kg/kuutio sekä ilman ominaislämmöllä 1000 J/(aste*kg)."
Mutta hyvä arvo ilmeisesti tuo 3,5kW:kin on, joten ei varmaan ole syytä epäillä kylmäaineen vajausta?
hessuttaja
Aktiivinen jäsen
Joo löytyi forumi ja kääntäjällä lueskelen.. hieman tökkii sanat kun joulupumppua ja höyryävää lihalaatikkoa seassa mut kyllä siinä suunnilleen jutussa pysyyKoitin joskus etsiä ja törmäsinkin johonkin foorumiin (en muista nimeä), jossa keskustelu ei ollut kovin vireää, mutta samojen ongelmien kanssa siellä painittiin. Erona se, että paikallinen maahantuoja (osa Mitsua, ei mikään Scanofficen kaltainen puulaaki) otti tuosta ongelmasta saman tien jonkinlaisen kopin ja tarjosi ulkoyksikön uutta firmistä ratkaisuksi. Uuden firmiksen vaikutukset jäivät kai aika samankaltaisiksi kuin täälläkin, eli joillain toimii joillain ei. Uudemmissa laitteissa tuo uusi pitäisi olla jo tehtaalta ja silti ongelmia on, että ei se miltään taikasanalta vaikuta.
Joku paremmin ruotsia taitava voisi ilmoittautua, itse liikun lähes täysin Google Translaten varassa
Mulla on kuvia jälkeenpäin katsellessa myös jäätä tuolla pohjalla. Vaikea sanoa varmaksi laitetta aukomatta, mutta jään ei pitäisi koskettaa mitään kriittistä. Täytyy sulatella ja porata pari poistoreikää seuraavalla kerralla. Voisi antaa sille "jakotukin" päällä olevalle bitumimöntille myös kuumailmapuhallinta josko sieltäkin lorisisi vettä - tuota ei taida pakkasella tohtia alkaa aukomaan, ellei jaksa pitää sitä esim. juuri kuumailmapuhaltimella kokoajan joustavana.
Perustemput eli anturin siirto ja huovan vaihto vettymättömään siis tehty jo, eli täytyy etsiä uusia kikkoja.
Perustemput eli anturin siirto ja huovan vaihto vettymättömään siis tehty jo, eli täytyy etsiä uusia kikkoja.
Ei tunnu oikein järkevältä vaihtoehdolta laittaa laite puhaltamaan täydellä teholla että saisi sulatukseen lisälämpöä
Pyynti täysille ja boksereilla istumaan sohvalle. Kyllä mun mielestä pitäisi pystyä käyttämään muutenkin. Ei syy lyhyille käyntiväleille voi olla osatehon käyttö.
Pyynti täysille ja boksereilla istumaan sohvalle. Kyllä mun mielestä pitäisi pystyä käyttämään muutenkin. Ei syy lyhyille käyntiväleille voi olla osatehon käyttö.
AUTO-puhallus ja pyynti 31, niin on sisäyksikön kenno mahdollisimman kuuma sulatuksen alussa tai sitten tulee boxereissa hiki.
Nyt yön jälkeen vakiintunut 80min käyntiväli. Kävin äsken ehkä puolessa välissä kuumailmapuhaltimella sulattamassa pienen rannun sulamatonta ainesta kennosta pois. Ei tuo ole kun ehkä 20cm pitkä ja 1cm leveä alue 5cm alareunasta keskellä. Tuon jättää sulattamatta kun anturi on yläputkessa. Eli 25 pyynti sisällä ja alkaa olkkarissa tarkenemaan. Jos lisäisi pari astetta nii sulaisko rantu pois
Ehkä siitä sulattelusta johtuen sain nyt kellotettua lyhyen sulatuksen kun kävin urkkimassa suliko kenno puhtaaksi. Eli siitä kun nelitieventtiili kääntyi puhaltimen käynnistykseen 3min 40sek. Nyt pitäisi pidentää. Jos pidentää niin keino on löytynyt. Käy aina tunnin välein kuumailmapuhaltimella sulattamassa kenno
Edit. Eihän tuosta rannusta kauheasti haittaa ole. Mutta siihen alkaa kertymään lisää tavaraa joka sulatuksella.
Ehkä siitä sulattelusta johtuen sain nyt kellotettua lyhyen sulatuksen kun kävin urkkimassa suliko kenno puhtaaksi. Eli siitä kun nelitieventtiili kääntyi puhaltimen käynnistykseen 3min 40sek. Nyt pitäisi pidentää. Jos pidentää niin keino on löytynyt. Käy aina tunnin välein kuumailmapuhaltimella sulattamassa kenno
Edit. Eihän tuosta rannusta kauheasti haittaa ole. Mutta siihen alkaa kertymään lisää tavaraa joka sulatuksella.
Mitä nyt tämän päivän aikana käynyt pari sulatusta kyttäämässä, niin kenno on lähes puhdas tuon n. 70 min vedon jäljiltä. Ei siis mitenkään vastaa todellista tarvetta tuo reippaan tunninkaan välein sulattelu, vaan voisi ihan helposti vetää vaikka parin-kolmenkin tunnin välein säälisulatuksia. Vettä on ilmassa Vaisalan laskurin mukaan alle 0,4 g/m^3 eli todella vähän. Ensi viikoksi on luvannut lauhoja kelejä niin pääsee (joutuu) taas pumpun kimppuun
Viimeksi muokattu:
Raportti.. ei käyntijakson pidennystä.. seuraavakin meni alle 4min 3.48.
En tiedä sitten meneekö kauan tuon puhaltimen käynnistyksestä venttiilin kääntymiseen. Pitää katsella Velskun käyriä jos sieltä saisi jotain irti. Puullakin tais olla joku käyrä sisäyksiköstä mistä vois nähdä aikajanaa. Kiinnostaa tämä kun jos vika onkin vaan mekaaninen eikä henkimaailman juttuja. Nopeampaa mun Mitsu ei kyllä pysty sulattamaan. Nyt mennään ihan äärirajoilla. No toki 80min on hyvä jakso jo ja kennossa kuuraakin. Mutta huijaamalla se on saatu tuohon
En tiedä sitten meneekö kauan tuon puhaltimen käynnistyksestä venttiilin kääntymiseen. Pitää katsella Velskun käyriä jos sieltä saisi jotain irti. Puullakin tais olla joku käyrä sisäyksiköstä mistä vois nähdä aikajanaa. Kiinnostaa tämä kun jos vika onkin vaan mekaaninen eikä henkimaailman juttuja. Nopeampaa mun Mitsu ei kyllä pysty sulattamaan. Nyt mennään ihan äärirajoilla. No toki 80min on hyvä jakso jo ja kennossa kuuraakin. Mutta huijaamalla se on saatu tuohon
Mika karvajalka
Jäsen
Verkkoyhtiön sovelluksen kautta näkee päivittäisiä sähkökulutuksia ja tämä viimeisin hullunkiertopäivä näkyy selvänä piikkinä ylöspäin kulutuksen osalta. Ei juuri hyötyä pumpusta jos noin jatkuvasti toimisi.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Vähänä epävarma olen, tarkoittaako "nelitieventtiili" tässä siäyksikön suhahdusta, vai kompresorin käynnistymistä vai mitä. Oletan, että kompressorin käynnistymistä, jossa kierrokset alkavat nousemaan, vai jotain aikaisempaa suhahdusta. Tarkoitus on kuitenkin alkaa mittaamaan siitä, kun kompressori käynnistyy.
Kun kuuntelet tarkasti 2:56 jälkeen, niin kuulet ettei kompressori sammunutkaan. Se jatkaa hiljaista käyntiä vielä tuon jälkeenkin, kunnes tuuletin käynnistyy.
Eli Aktiivinen sulatusaika olil 4:00
4:00 osuu aikavälille 3:00 - 4:22, jolloinka ei tee muutosta lämmitysjakson pituuteen. (jos lämpymänpää kuin -20, jos kylmempää, niin raja on 3:14/3:15 --> jotain...)
Eli sulla oli laite mitsuun ohjatussa "halutussa sulatuspituudessa".
Velsku
Aktiivinen jäsen
Voi kunpa olisikin noin yksinkertaista. Mulla ei ole mitään hajua logiikasta, kumman "default välin" valitsee resetin jälkeen. Kovalla pakkasella todennäköisesti pitkän... Mutta missä raja kulkee? Nimittäin -14 pidän jo kovana pakkasena. Sulla taisi olla lyhyt resetointi ja kompura vielä lämmin (senkin lämpöä mitataan), eli saattaapa sekin vaikuttaa mm. jotta öljy kiertää.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Firmiksellä korjautuu vain firmisviat. Fyysisiä märkiähuopia ja niihin kiinnijäätyneitä sensoreita ne eivät korjaa.Koitin joskus etsiä ja törmäsinkin johonkin foorumiin (en muista nimeä), jossa keskustelu ei ollut kovin vireää, mutta samojen ongelmien kanssa siellä painittiin. Erona se, että paikallinen maahantuoja (osa Mitsua, ei mikään Scanofficen kaltainen puulaaki) otti tuosta ongelmasta saman tien jonkinlaisen kopin ja tarjosi ulkoyksikön uutta firmistä ratkaisuksi. Uuden firmiksen vaikutukset jäivät kai aika samankaltaisiksi kuin täälläkin, eli joillain toimii joillain ei. Uudemmissa laitteissa tuo uusi pitäisi olla jo tehtaalta ja silti ongelmia on, että ei se miltään taikasanalta vaikuta.
Joku paremmin ruotsia taitava voisi ilmoittautua, itse liikun lähes täysin Google Translaten varassa
Katselin myös nuo ruotsin foorumit samaa asiaa tutkian ja löysin nuo samat kommentit sieltä. Eiköhän me täällä suomessa olla tässäkin asiassa edelläkävijöitä.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Palautan tämän taas esiin:
Minulla on nyt iso kasa näitä tämän ohjeen mukaan tulleita sulatuksia ja alkaa muodostumaan päähän tarkasti mitsun algoritmi:
Tässä ohjeet, miten kuunnella.
lampopumput.info
Tulta erityisesti tuo kuva:
Aktiivinen viahe alkee, kun kompressori käynnistyy. Kuulee selvänä hyrinän alkamisena. --> Aika alkaa.
Ulkoyksikön puhallin käynnistyy --> aika loppuu.
Ja kokoajan pitenevästä sarjasta voi päätellä seuraavia jo nyt ja joka päivä tulee lisää dataa varmistamaan näitä ja oppi lisääntyy:
Aina, kun kesto alle 3min --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min
Jos pakkasta enemmänkuin -20 --> Aina kun kesto alle 3:14 --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min
Nyt näyttää siltä, että tällainen "3s liukuma". Kaikki tähän mennessä tälle välille osuneet ovat noudattaneet tätä:
Eli, ulkolämpötila lämpimämpi, kuin -20: (kylmemmällä jatkaisi tämän välin aina)
Väli Tasan 3min --> 3min 3s (eli kolmen sekunnin liukuma!)
--> Jatkaa, jos kolmen viime sulatuksen keskiarvo eroaa tästä pienemmällä sekuntimäärällä, kuin 15s (eli 14, 13,12... 15 ei enää jatka)
Tällä kai yksittäinen "virheellisen nopea sulatus" suodatetaan pois.
Lyhennyksiä on kovin vähän vielä.
Lyhyin sulatusaika, joka triggeröinyt lyhennyksen: 4min 23s
Lyhennys voi tapahtua sulatuskeston ollessa ehkä välillä 4:15 - 4:59 ?
Nyt persutuen kolmeen tilanteeseen, jossa "kylmällä kennolla sulatus".
Sulatus yli 5min
--> Resetoituu lyhyimmäksi väliksi yhdellä kertaa.
Tällaiselta tämä logiikka nyt vaikuttaa. Eli tällainen 3s liukuma tuossa näyttää myös oleva:
3:01 - 3:03 sulatuksia on 8kpl. (-20 tai lämpimämpi)
Niistä 4 --> pidentänyt ja 4 pitänyt samana.
Jokaisessa noissa noudattanut tuota, että vertaa 3:n edellisen liukuvaan keskiarvoon eroa, pitää samana jos eroa 15s tai enemmän. Alle tuon, niin pidentää. Kovin suuresta näytemäärästä ei ole kyse, mutta tuo on nyt tällä hetkellä se, mistä voi päätellä miksi joskus ei pidennä (koska eroaa edellisistä pituuksista merkittävästi)
Minulla on nyt iso kasa näitä tämän ohjeen mukaan tulleita sulatuksia ja alkaa muodostumaan päähän tarkasti mitsun algoritmi:
Tässä ohjeet, miten kuunnella.
MSZ-LN - käyttökokemukset
Outoa on Puu. Onko koskaan pidentänyt? Sullekin vaihdettiin piirikortti niin kun mullekin.. näin muistelen. Mun uusi softa näköjään osaa myös pidentää. Vanha ei kyllä osannut. Hyvin tutun kuuloista. Mulla ei ole koskaan vielä pidentänyt. Anturi yläputkessa ja sen verran vanha rotisko, että ei...
Tulta erityisesti tuo kuva:
Aktiivinen viahe alkee, kun kompressori käynnistyy. Kuulee selvänä hyrinän alkamisena. --> Aika alkaa.
Ulkoyksikön puhallin käynnistyy --> aika loppuu.
Ja kokoajan pitenevästä sarjasta voi päätellä seuraavia jo nyt ja joka päivä tulee lisää dataa varmistamaan näitä ja oppi lisääntyy:
Aina, kun kesto alle 3min --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min
Jos pakkasta enemmänkuin -20 --> Aina kun kesto alle 3:14 --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min
Nyt näyttää siltä, että tällainen "3s liukuma". Kaikki tähän mennessä tälle välille osuneet ovat noudattaneet tätä:
Eli, ulkolämpötila lämpimämpi, kuin -20: (kylmemmällä jatkaisi tämän välin aina)
Väli Tasan 3min --> 3min 3s (eli kolmen sekunnin liukuma!)
--> Jatkaa, jos kolmen viime sulatuksen keskiarvo eroaa tästä pienemmällä sekuntimäärällä, kuin 15s (eli 14, 13,12... 15 ei enää jatka)
Tällä kai yksittäinen "virheellisen nopea sulatus" suodatetaan pois.
Lyhennyksiä on kovin vähän vielä.
Lyhyin sulatusaika, joka triggeröinyt lyhennyksen: 4min 23s
Lyhennys voi tapahtua sulatuskeston ollessa ehkä välillä 4:15 - 4:59 ?
Nyt persutuen kolmeen tilanteeseen, jossa "kylmällä kennolla sulatus".
Sulatus yli 5min
--> Resetoituu lyhyimmäksi väliksi yhdellä kertaa.
Tällaiselta tämä logiikka nyt vaikuttaa. Eli tällainen 3s liukuma tuossa näyttää myös oleva:
3:01 - 3:03 sulatuksia on 8kpl. (-20 tai lämpimämpi)
Niistä 4 --> pidentänyt ja 4 pitänyt samana.
Jokaisessa noissa noudattanut tuota, että vertaa 3:n edellisen liukuvaan keskiarvoon eroa, pitää samana jos eroa 15s tai enemmän. Alle tuon, niin pidentää. Kovin suuresta näytemäärästä ei ole kyse, mutta tuo on nyt tällä hetkellä se, mistä voi päätellä miksi joskus ei pidennä (koska eroaa edellisistä pituuksista merkittävästi)
Ok. Eli vaatii muutaman sulatuksen jos menee yli kolmen minuutin tuohon 3.15 asti ja sitten voi pidentää. Ja vertaa aina niin että tuo sarja ei nollaannu. Joskus historian alkuaikoina sitä pohdittiin että yksi sulatus ei riitä pidentämään. Tämä näkyy pitävän paikkansa. Mutta pikasulatus eli alle kolmen pidentää heti. Kiitos Velsku kovasta työstä. Tämähän voi avautua pian
Vai ymmärsinkö ihan väärin. Onko tuo 3.03 se aika mihin pitää keskiarvolla päästä?
Vai ymmärsinkö ihan väärin. Onko tuo 3.03 se aika mihin pitää keskiarvolla päästä?
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Joo, ei tämä ihan selkeätä taida olla. Viime aikoina olen tehnyt niin, että olen aktiivisen sulatuksen perään ottanut hieman yli kahdeksi minuutiksi virrat pois. Tänään kun resetoin päivällä tuolla tavalla n. -12°C pakkasessa, arpoi lämmitysjaksoksi 50min, mikä oli tosin ennen resetointiakin. Ei tuosta ota tolkkua, ehkä tässä on se kuuluisa fuzzy logic.
Nelitieventtiilillä tarkoitin tässä ulkoyksikön suhahdusta, sisäyksikkö taitaa suhahtaa samaan aikaan? Onko suhahduksesta kompuran käynnistymiseen vakioaika. Helpompi on nimittäin havaita tämä suhahdus, etenkin jos sen voi napata ulkoyksikön suhahduksesta.
Ja olet oikeassa, ei se kompressori sammu vaan menee matalemmille kierroksille. Vähän vielä harjoittelen tätä ulkoyksikön kuuntelua.
Mielestäni näistä Velskun (ja muidenkin) sulatushavainnoista ja sen mittaustavasta voisi tehdä oman topicin, etteivät huku tänne, mihin tulee kymmeniä viestejä päivittäin. Erinomaista työtä!
Velsku
Aktiivinen jäsen
Tuota ulkoyksikön suhahdusta en pysty helposti scriptillä kulutuskäyröistä mittaamaan. Eli siitä ei jää toistettavissa olevaa jälkeä kulutuskäyrään. Tuo piikki, jonka voi tunnistaa käyristä algoritmeillä voi tulla kompressorin käynnistyksessä tulevasta kulutuspiikistä. Aikaisemmin ajattelin sen olevan venttiilin kulutus, mutta ilmeisesti se ei ole sitten se. (en ole käyrää livenä seurannut, vain kuuntelemalla verifioinut, saavani korvakuulolla tuosta kompressori+tuuletin välistä riittävällä tarkkuudella samat ajat)
Tuo, minkä nyt mittaan on kaikista helpoin pumpun vierestä kuunnella, heidän joilla ei ole tehonkulutuslogitusta ja minun logittaa ja eteenkin parsia automaattisesti logituksesta. Vaatii signaalinkäsittelyä ja melkoisen logiikkapätkän jolla päätellään sulatukset, hyväksytään kelvot ja hylätään epäkelvot, että ylipäänsä nuokaan saa.
No, nyt minulla on scripti ja keväällä jo paaaaaaaaaaljon enemmän dataa, jota voi analysoida.
Velsku
Aktiivinen jäsen
@puu
Minulla on tuolla käyrissä yksi oletettavasti resetti, jonka kesto on 3min. Tehty kun pumppu oli siirtynyt lämmityksen alkuvaiheeseen. vähän liian myöhään sulatuksen jälkeen. Se ei vaikuttanut lämmitysajanpituuteen, laite jatkoi kierron loppuun kuin koko resettiä ei olisi ollut. Eli tieto siitä, kuinka pitkästi pitää lämmittää säilyi yli resetin.
--> sillä on merkitystä, milloin resetin tekee. Ja ehkä silläkin, minkä kestoinen resetti on.?
Minulla on tuolla käyrissä yksi oletettavasti resetti, jonka kesto on 3min. Tehty kun pumppu oli siirtynyt lämmityksen alkuvaiheeseen. vähän liian myöhään sulatuksen jälkeen. Se ei vaikuttanut lämmitysajanpituuteen, laite jatkoi kierron loppuun kuin koko resettiä ei olisi ollut. Eli tieto siitä, kuinka pitkästi pitää lämmittää säilyi yli resetin.
--> sillä on merkitystä, milloin resetin tekee. Ja ehkä silläkin, minkä kestoinen resetti on.?
Itse olen tehnyt omat resetit kun sulatus loppuu ja ulkoyksikön puhallin käynnistyy kuivauspuhallukselle. Sähköjä pidän pois päältä vain sen aikaa että puhallin pysähtyy ~10s. FD-mallissa tällaisen IVO-bootin jälkeen tulee aina 1 h 30 min lämmitysjakso.
Itse en ole tätä vielä ihan tällä tavalla kokeillut, mutta tämä varmaankin toimisi ainakin minun laitteessa. Mökin peruslämmitys meni jo alkuviikosta hullunkiertoon jopa 4/5 puhalluksella. Aiemmin on mielestäni mennyt vain 5/5 puhalluksella. Peruslämpö aleni vain koko ajan. Lämpötila oli jo laskenut +14 -> +10.
Laitoin tiistaina auto-puhallukselle. Ilppi näytti lopettava puhalluksen lähes kokonaan. Hiljalleen vain pyöritti lämpöä sisäyksikön ympärillä. Useiden tuntien kuluttua, ilppi oli lämmittänyt MELCloudin sisälämpötilamittarin mukaan huonelämpötilan +14, eli käytännössä sen sisäyksikön lähialueen. Hieman jo lisäilikin puhallusta ennen sulatusvaihetta. Nostin pyynnin +16 ja samalla lailla meni kuin edellisessä vaiheessa. Sitten +18 jne edeten, että nyt laitoin jo pyynnin +22, koska huomenna on tarkoitus mennä mökille. Mökin toisella laidallakin lämpötila on noussut +10 -> +15.
Olen seurannut sulatusvälejä kameralla pussin heilumisesta
. Tällä edellä kuvatulla lämmitystavalla auto-puhalluksella sulatusväleistä ei saa selvää, kun se on sellaista henkäilyä. Jossakin vaiheessa aloin seuraamaan pussin heilumisen lisäksi MELCloudin sisälämpötilamuutoksia kynä paperi kirjanpidolla. Sulatusvälit sai näin riittävän tarkasti selville. SULATUSVÄLIT OLIVAT NOUSSEET 30 MIN -> 60 MIN Lisäksi jätin viime viikonloppuna etäkäytettävän 2000 w kiertoilmasähköpatterin sisäyksikön lähelle, jolla huomenna aamulla alan puhaltamaan sisäyksikölle lisää lämpöä, jotta ilppi ei menisi hullunkierrolle, kun yritän lisätä puhallusta
Melkoinen prosessi on lämmittää auto-puhalluksella, mutta tähän asti se on osoittautunut kuitenkin parhaaksi. Lisäksi oli ilo nähdä, että ilppi osaa kasvattaa sulatusvälejä.
Nostin toissapäivänä pyyntiä 23->24 asteeseen ja sillä seurauksella että tutusta 50/10 kierrosta ollaan tultu pysyvään 30/10 kiertoon. Ulkona on 20 astetta pakkasta paljuun ei montaa tippaa sulatuksella saada.
Viime lääkärintarkastuksessa minulle suositeltiin ulkoiluharrastuksen aloittamista, joten ei tämä ihan hutihankinta ole ollut.
Pitäisiköhän tehdä kansalaisaloite jossa Scanofficea vaadittaisiin tarkistamaan/korjaamaan kaikki myymänsä mitsut takaisinkutsun hengessä. On tuolla pöljempiäkin aloitteita.
www.kansalaisaloite.fi
Viime lääkärintarkastuksessa minulle suositeltiin ulkoiluharrastuksen aloittamista, joten ei tämä ihan hutihankinta ole ollut.
Pitäisiköhän tehdä kansalaisaloite jossa Scanofficea vaadittaisiin tarkistamaan/korjaamaan kaikki myymänsä mitsut takaisinkutsun hengessä. On tuolla pöljempiäkin aloitteita.
Kansalaisaloitepalvelu - Tee kansalaisaloite
Kansalaisaloite on Suomen kansalaisten suora vaikuttamiskeino lainsäädäntöön.
Olisihan se kiva kun maahantuoja laittaisi edes yhden miehen viikoksi kulkemaan ja ihmettelemään näitä hullunkierto vehkeitä. Jos sieltä joku vikakin löytyisi kun joku "ammattimies" tutkisi laitteen joka on mennyt tuohon tilaan. Itse epäilen vahvasti että jossain on jäätä joka häiritsee sulatusta pahasti. Jos ei huovassa niin jossain muualla. Nämä kun paranevat aina kun keli käy plussalla. Ainakin hetkeksi.
Itseä alkanu kiinnostamaan se bitumimöykky.. pitääkö se joku päivä avata pakkasella tai hiukan edes lämmittää. Onko siellä jäätä sisällä. Ainakin sieltä tulevat putket oli ihan jäässä. Ja tehdasasennus paikka sulatusanturille oli siinä heti alapuolella.
Itseä alkanu kiinnostamaan se bitumimöykky.. pitääkö se joku päivä avata pakkasella tai hiukan edes lämmittää. Onko siellä jäätä sisällä. Ainakin sieltä tulevat putket oli ihan jäässä. Ja tehdasasennus paikka sulatusanturille oli siinä heti alapuolella.
Viimeksi muokattu:
Minulla 2018 syksyllä asennettu ln25. Kierto oli ekana talvena aluksi 50-70 minuuttia. 2019 tammikuussa meni tuohon 30+10 kierrolle. Sähköt pois niin palautu siihen 50-70. No lähti taas aleneen takaisin tuohon 30 ja 10 kierrolle, Tätä kesti helmikuulle kunnes laitoin pyynnin 17 asteeseen päiväksi ja käytin tavallisia pattereita. Palautin seuraavana päivänä pyynnin 23 asteeseen ja jostain syystä ei palautunu enää tuona talvena hullunkierrolle. 2020 talvi meni normaalisti kierrolla 50-70minuttia. Pyynti 23 ja manuaalilla ja 4/5.
Tänä talvena tammikuun 14 päivä sekos taas. Hullunkierto alko kun pakkasta yli 20. Aukaisin suojapellit pois ja totesin huovan jäätyneen alaosasta kiinni. Siirsin sulatusanturin alhaalta samaan pystyputkeen huovan yläosan korkeudelle, Kuivattelin lämpöpuhaltimella huovan ja anturin. Anturi osoittaa siis suoraan alaspäin ja ilman mitään eristystä. Kasasin pellit paikoilleen ja järjestelmä päälle. No kierto muuttui hyvin nopeasti 120 minuuttiin, Sulatusvälit pysyneet kovista yli 20 pakkasista huolimatta yli 120 minuutin olen välillä jopa 150 minuuttia . Lämpöä pukkaa koko tuon ajan mainiosti ja sulaa mielestäni täysin kun sen aika on. Otan jossain vaiheessa kuvan anturin paikasta jos jäi epäselväksi.
Tänä talvena tammikuun 14 päivä sekos taas. Hullunkierto alko kun pakkasta yli 20. Aukaisin suojapellit pois ja totesin huovan jäätyneen alaosasta kiinni. Siirsin sulatusanturin alhaalta samaan pystyputkeen huovan yläosan korkeudelle, Kuivattelin lämpöpuhaltimella huovan ja anturin. Anturi osoittaa siis suoraan alaspäin ja ilman mitään eristystä. Kasasin pellit paikoilleen ja järjestelmä päälle. No kierto muuttui hyvin nopeasti 120 minuuttiin, Sulatusvälit pysyneet kovista yli 20 pakkasista huolimatta yli 120 minuutin olen välillä jopa 150 minuuttia . Lämpöä pukkaa koko tuon ajan mainiosti ja sulaa mielestäni täysin kun sen aika on. Otan jossain vaiheessa kuvan anturin paikasta jos jäi epäselväksi.
Mikähän tämä musta möykky oikein, ja minkähän vuoksi se on?
Siellä sisällä on kapillaariputkea kiepillä.
Onkohan sen merkitys jakaa lämpöä noiden putkien välillä, vai mikähän voisi olla. Kapilaariputkesta tulee vain ensimmäisenä mieleen maarakennusala, jossa esim. suodatinhiekalla estetään kapilaarinen vedennousu yläpuolisiin rakenteisiin.
Ei vaan se, tasoittaa tässä syöttöä EEV:lle (LEV). Tässä ei ole kennosyötössä (EEV:n jälkeen) kapillaareja, kuten FT-mallissa on.
Liitteet
puuteknikko
Vakionaama
Jonkun pätevän henkilön pitäisi yksinkertaisesti saada tuollainen seonnut laite kiinni johonkin laitteeseen, joka pystyisi keräämään ja lukemaan sitä dataa mitä laitteen viisaus siinä mielessään pyörittää. Olen aika varma, että sieltä löytyisi lopulta joku selkeä logiikkavirhe, koska se tuntuu esiintyvän nyt niin monella tietyissä olosuhteissa. Tähän puoleen kun löytäisi Mitsulta jonkun kehittäjän ja saisi innostumaan aiheesta niin se ratkeaisi paljon helpommin. Nythän tämä on ihan musta laatikko-touhua kun kaikki tekijöitä ei tunneta.
Myydäänkö näitä samoja laitteita Ruotsissa ja onko siellä vastaavaa aktivismia aiheen ympärillä?
Velsku
Aktiivinen jäsen
Lämpötilan ollessa lämpimämpi, mitä -20: 3:01 - 3:03 näyttää olevan sellainen aikaväli, jolloin ei aina triggeröidy jatko ja joskus triggeröityy. Nyt yhteistä noissa on se, että kun katsoo kolmea edellistä sulatusta ja niiden keskiarvoa. ja jos ko. keskiarvo on yli 15s suurempi, mitä sulatuksen joka osuu 3:01 - 3:03 välille, niin ei jatka. Mutta jos niiden keskiarvo on vain 14s suurempi tai sen alle, niin jatkaa.Ok. Eli vaatii muutaman sulatuksen jos menee yli kolmen minuutin tuohon 3.15 asti ja sitten voi pidentää. Ja vertaa aina niin että tuo sarja ei nollaannu. Joskus historian alkuaikoina sitä pohdittiin että yksi sulatus ei riitä pidentämään. Tämä näkyy pitävän paikkansa. Mutta pikasulatus eli alle kolmen pidentää heti. Kiitos Velsku kovasta työstä. Tämähän voi avautua pian
Vai ymmärsinkö ihan väärin. Onko tuo 3.03 se aika mihin pitää keskiarvolla päästä?
Eli jos sulatusaika on 2:59
--> Jatkaa 10m
Jos sulatusaika on 3:02, niin jatkaa, jos kolmen edellisen sulatuksen pituuden keskiarvo on 3:02 + 14s: eli 3:16 tai alle. Jos esim 3:18, niin silloin ei jatka.
Tuo on ainut logiikka, jonka vielä tällä näytemäärällä saa tuosta aikavälistä, tällä -20 tai lämpymämpi ajalla saa.
Tilasto karttuu koko ajan, joten tuo tarkentuu.
Edelliset siis näyttävät vaikuttavan, kun ollaan rajalla "jatketaanko vaiko ei".
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Kävinpä eilen kokeilumielessä puhaltamassa sulatuksen ajan (vähän etukäteenkin) vintage-hiustenkuivaajalla lämpöä sulatusanturille. Laitoin sekkarin käyntiin ulkoyksikön suhahtaessa ja painelin hakemaan saunapuita odotellessa. Palasin takaisin ulkoyksikölle kun sekkari näytti n. 2min 55s ja tuuletin oli jo käynnissä. Tämän seurauksena pidensi seuraavaa lämmitysjaksoa 50 -> 60 min. Seuraavaa sulatusta kävin taas seuraamassa, kenno oli jo hyvässä kuurassa, sillä tuo "föönisulatus" ei saanut kennoa kokonaan sulatettua. Hyvin kuitenkin sai sulatettua. Tosin nyt oli sitten pidempi sulatus ja seuraava lämmitysjakso taas oli lyhyempi.
Ulkolämpötila oli mittausaika n -13°C ja RH n. 75%.
Eli siis allaolevasta logista:
19:50 sulatus -> ei pidennä eikä lyhennä
20:50 sulatus -> pidentää lämmitysjaksoa
22:00 sulatus -> lyhentää lämmitysjaksoa
Oma älyni mittasi noille seuraavat "sulatusajat" siitä kun sisäkenno alkaa kylmetä siihen kun sisäkenno alkaa taas lämmetä:
19:50 sulatusaika: 2min 50s
20:50 sulatusaika: 1min 50s
22:20 sulatusaika: 3min 10s
Näihin kun lisää minuutin, taidetaan olla aika lähellä sitä varsinaista aktiivisen sulatuksen aikaa, eli:
3min 50s ei pidennä
2min 50s pidentää
4min 10s lyhentää
Näköjään siis pumppuni osaa pidentää pakkasellakin sulatusjaksoa, kunhan vain lämmittää sulatusanturia hiustenkuivaajalla.
Ulkolämpötila oli mittausaika n -13°C ja RH n. 75%.
Eli siis allaolevasta logista:
19:50 sulatus -> ei pidennä eikä lyhennä
20:50 sulatus -> pidentää lämmitysjaksoa
22:00 sulatus -> lyhentää lämmitysjaksoa
Oma älyni mittasi noille seuraavat "sulatusajat" siitä kun sisäkenno alkaa kylmetä siihen kun sisäkenno alkaa taas lämmetä:
19:50 sulatusaika: 2min 50s
20:50 sulatusaika: 1min 50s
22:20 sulatusaika: 3min 10s
Näihin kun lisää minuutin, taidetaan olla aika lähellä sitä varsinaista aktiivisen sulatuksen aikaa, eli:
3min 50s ei pidennä
2min 50s pidentää
4min 10s lyhentää
Näköjään siis pumppuni osaa pidentää pakkasellakin sulatusjaksoa, kunhan vain lämmittää sulatusanturia hiustenkuivaajalla.
Mika karvajalka
Jäsen
Laitoin aamulla kokeilumielessä anturin jantin sivulla 75 lähettämän kuvan ylempään vihreällä merkittyyn putkeen. Ihan mielenkiinnosta jotta näkee onko vaikutusta. Ulkoyksikön peltien aukaisu on jo niin rutiinia että siinä ei kauaa nokka tuhise. Tätä ennen menty 80min väleillä mikä ihan ok.
Tätä ennen menty 80min väleillä mikä ihan ok.
puu
Aktiivinen jäsen
Esitänpä vertaisarvioitavaksi erään teorian siitä, miksi jotkut laiteyksilöt tuntuvat olevan herkempiä hullunkierrolle kuin toiset.
Ainakin itselläni ja käsittääkseni @Juhanistolla tuntuu jäävän herkästi jääraitaa tuonne kennon alareunaan. Voisiko olla niin, että laiteyksilöissä on eroa tuossa sulatuksen tasaisuudessa, jolloin epätasaisemmin sulavat vaativat pitempiä sulatusjaksoja.
Jos tällöin sulatusanturi on alkuperäisessä paikassaan alaputkessa, sulatukset ovat lähes aina pitkiä, jotta viimeinkin raita sulaa -> päädytään ennen pitkää hullunkiertoon.
Jos anturi on yläputkessa, ei mennä niin helposti hullunkiertoon, mutta kennon alareunaan alkaa kerääntyä jäätä. -> Tätä jäät sulatellaan joka sulatuksessa, mutta se jäätyy takaisin, eli tuottaa kuormaa sulatuksille ne lähtenevät pitenemään -> päädytään ennen pitkää (vähän alkuperäistä anturin paikkaa hitaammin) hullunkiertoon.
Softan referenssiaika on sitten säädetty niiden hyvien yksilöiden (jotka toimitetaan VTT:n yms. testeihin) mukaan, jolloin referenssiaika on riittävän pitkä, koska niiden kenno sulaa tasaisemmin. Sitten taas jääraitaa sulatuksessa jättävissä maanantaikappaleissa referenssiaika ei riitä -> hullunkierto.
Mitä mieltä on raati tästä teoriasta? Jääkö muiden hullunkiertopumpuilla helposti raitaa kennon alareuntaan, ja miten pitkällä lämmitysjaksolla menevillä?
Ainakin itselläni ja käsittääkseni @Juhanistolla tuntuu jäävän herkästi jääraitaa tuonne kennon alareunaan. Voisiko olla niin, että laiteyksilöissä on eroa tuossa sulatuksen tasaisuudessa, jolloin epätasaisemmin sulavat vaativat pitempiä sulatusjaksoja.
Jos tällöin sulatusanturi on alkuperäisessä paikassaan alaputkessa, sulatukset ovat lähes aina pitkiä, jotta viimeinkin raita sulaa -> päädytään ennen pitkää hullunkiertoon.
Jos anturi on yläputkessa, ei mennä niin helposti hullunkiertoon, mutta kennon alareunaan alkaa kerääntyä jäätä. -> Tätä jäät sulatellaan joka sulatuksessa, mutta se jäätyy takaisin, eli tuottaa kuormaa sulatuksille ne lähtenevät pitenemään -> päädytään ennen pitkää (vähän alkuperäistä anturin paikkaa hitaammin) hullunkiertoon.
Softan referenssiaika on sitten säädetty niiden hyvien yksilöiden (jotka toimitetaan VTT:n yms. testeihin) mukaan, jolloin referenssiaika on riittävän pitkä, koska niiden kenno sulaa tasaisemmin. Sitten taas jääraitaa sulatuksessa jättävissä maanantaikappaleissa referenssiaika ei riitä -> hullunkierto.
Mitä mieltä on raati tästä teoriasta? Jääkö muiden hullunkiertopumpuilla helposti raitaa kennon alareuntaan, ja miten pitkällä lämmitysjaksolla menevillä?
Olen kanssa pohtinut samaa. Sulatukseen pitäisi saada lisää lämpöä tai tehoa paremminkin. Nyt kun anturi on yläputkessa ja lämpeneekö se liian nopeasti ja sulatus pudottaa tehoaan. Vai onko sulatus aina saman tehoinen suoritus. Jos näin on niin todella vaikea minun pumpun sulatusteholla päästä alle 3min. Kesällä pitää ottaa huolto ja tarkistaa kylmäaineet ja sun muut paineet. Jos huono sulatus teho johtuu pienestä kylmäaine vajauksesta mikä ei lämmityksessä näy. Eilen pikaisesti mittasin puhalluslämpöä 30min käynnin jälkeen. 45 asteen lukemia näytti 25 asteen pyynnillä. Sisälämpö varmaan katon rajassa se 24. Nyt tuo käy 80min vetoja mutta ei sulata kunnolla. Ei lyhennä ei pidennä.
Tänään ajattelin iltapäivällä ottaa koko suojapellin irti ja kuivatella jäät pois ja vaihtaa anturin ihan alkuperäiselle putkella. Ehkä joku eristys ettei pääse huopaan jäätymään kiinni. Katsotaan miten reagoi tuohon siirtoon. Samalla voisi sitä kapilaari hyssäkkää tutkia tarkemmin. Nyt näkee vähän jää tilannetta kun ollut kuitenkin kunnon pakkasia.
Tänään ajattelin iltapäivällä ottaa koko suojapellin irti ja kuivatella jäät pois ja vaihtaa anturin ihan alkuperäiselle putkella. Ehkä joku eristys ettei pääse huopaan jäätymään kiinni. Katsotaan miten reagoi tuohon siirtoon. Samalla voisi sitä kapilaari hyssäkkää tutkia tarkemmin. Nyt näkee vähän jää tilannetta kun ollut kuitenkin kunnon pakkasia.
puu
Aktiivinen jäsen
Jos asia on noin kuten epäilen, ratkaisu olisi nostaa referenssiaikaa ja mahdollisesti sulatuksen loppulämpötilaa. Jälkimmäinen noista on helposti tehtävissä, mutta referenssiaikaa ei voi oikein päivittää kuin softapäivityksellä. Jäljelle taitaa jäädä enää anturihuijausvaihtoehto, jossa lämmitysjaksot pidennetään keinotekoisesti huijausvastuksella. Tässä varmaan sitten kannattaa nostaa tosiaan se sulatuksen lopetuslämpötila 10 asteeseen, ainakin jos sulatusanturi on alkuperäistä paikkaa ylempänä.
puu
Aktiivinen jäsen
Joo, se ei auta ilman tuota referenssiajan pidennystä. Kukaan ei tunnu tietävän, vaikuttaako tuon nosto 10 asteeseen referenssiaikaan vai ei. Oletettavasti ei, jolloin vaihtoehdoksi jää jonkinlainen vastushuijaus + "äly" sulatusanturin kaveriksi.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Loistava havainto kokonaisuudessaan @puu tuo "jos ongelma pumpuissa alaosa sulaa hitaammin"
Jos jostain syystä kylmäaineen kierto on erilainen eri yksilöissä, eli joissakin sitä ei kierrä riittävästi sulatuksen aikana alas (jokin mekaaninen vika sekin putkistossa, juotos kuristaa putkea?), niin silloinhan on kyse viallisesta ulkoyksiköstä, joka tulee vaihtaa toimivaan.
Minulla ei jätä rantua alas, kun on sensori alhaalla. Sulattaa täysin. Eristettynä keskiputkessa jätti, eli lopetti sulatuksen liian aikaisin.
Referenssiaikaa tuskin kukaan on koettanut pidentää. Mutta sehän voi olla ihan virhe.
Eli kukaan ei tiedä, vaikuttaako se vai ei. Sehän voi olla että se vaikuttaa myös sulatusaikavaatimukseen --> voi olla myös potentiaalinen korjaus? Pidän loogisena (mutta pidänkö fuzzyloogisena...) että ovat ottaneet huomioon sulatusajassa tuon jumpperin asennon.