Maalämpökaivon poraus

Espejot

Hyperaktiivi
Joo ehdottamasti ei tule MLP+VILP. MLP ei ole vielä hylätty ja VILPiä yritän välttää. Ei oikein se laatikko innosta seinässä.

Ongelmana on vastuuvakuutus - nyt kun ongelma on tiedossa niin yksikään porari ei lähde omalla riskillä poraamaan. Aikaahan sulla on miettiä mutta veikkaan että halvemaksi tulee kun ottaa lusikan kauniisti käteen.
 

burmanm

Vakionaama
Suostuisikohan se porausfirma jättämään sen reiän tulppaamatta jos maksat 50% saavutetuista metreistä. Itse olisin tolla hinnalla valmis kokeilemaan.

Minä kokeilisin ehdottaa kanssa tätä. Pelle Pelottomana toki voisi kokeilla myös jotain halpaa Kiinan-MLP:tä jossa ei ole varaajaa (jos ei onnistu pökön tyylisesti löytämään kultakaivosta). Muistaakseni joku 4kW MLP oli pari tonnia. Tällöin kustannukset eivät ihan älyttömiksi jää ja jos haluaa vähän tuota boostata lopulta, niin ILPillä homma olisi halpaa (varsinkin jos sitä vain kovemmilla pakkasilla tarvitsisi niin ei monesta päivästä vuodesta puhuttaisi - toki saa pömpelin seinälle joka ei tainnut olla tavoite).

Mutta toki harrastamiseksi menee. Saisihan siitä jäähdytystä / esilämmitystä / kuivaustakin LTO:lle, ei tarvi pelätä venykuution jäätymistä. Kai sekin osalle jonkin arvoista on. Tosin ILPin kanssa ihan varmasti jäähtyisi yhteistyössä varpaatkin.
 

JPT

Jäsen
Veljelläni kaivo n. 110 M, porattu 2013, talo 1970 rakennettu paterilämmitys 135 m2. Sijainti Pohjois-Karjala. Maalämpöpumppu 6 kw, vastus estetty.
Laite käy -25 pakkasesta ylöspäin 168 h / viikko perhe 6 henkeä vuoteen 2019 syksyyn asti. Ei minkäänlaista ongelmaa kaivossa. Takka jota lämmittää myöskin + puu sauna joka lämpiää 2 krt. viikossa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ongelmana on vastuuvakuutus - nyt kun ongelma on tiedossa niin yksikään porari ei lähde omalla riskillä poraamaan. Aikaahan sulla on miettiä mutta veikkaan että halvemaksi tulee kun ottaa lusikan kauniisti käteen.
No onhan tässä vielä monta vaihtoehtoa. Yrittää pärjätä 30+104 aktiivimetrillä, laittaa jonnekin maapiiriä tai saada joku kaivo jonnekin. Poratekistä suositeltiin pyytämään joku muu jatkamaan, jos ko. firma ei suostu. Millainen riski siinä sitten lopulta on? Vedentulohan lakkaa pian, kun poraus pysäytetään. Siis riski on kohtuu suuri, ettei syvää reikää saa, mutta aika pieni, että talolle saisi vahinkoa aiheutettua.

Tällä hetkellä yritän selvitellä mikä tuon 30+104 potentiaali oikeasti on.
Tuossa se tehtiin siksi koska rakentaja laskeskeli että 100m kaivo ja 8kW mlp on hyvä yhdistelmä. Lopputulema oli kuitenkin että lämmönsiirto kaivoon oli varsin vaatimaton kaivon syvyyteen vs koneen teho nähden. Mulla on vähän sama juttu ja liuoksen lämpötila laskee aika rajusti kun kone puksuttelee pitkiä siivuja.
Tuossa oli varsin pieni energiantarve, ilmeisesti 12-14 000 kWh. Vai tuliko käyttövesi vielä päälle eli ehkä 17 000 kWh? EED;n mielestä lataus ei auta paljoakaan ja sillähän hän laski. Olikohan 100 m aktiivia?

Mutta eihän tuo millään riitä -76 taloon, vaikka saneerataankin pienemmälle. Suoraa sähköä kuitenkin mennyt 28 000 kWh ja uima-altaasta voi veden haihtumisen kautta tulla 5000 kWh luokkaa.

Invertterillä ei tietysti kaivo jäähtyisi samaan tahtia ajopätkissä, mutta kyllähän tuo tarvitsee MUTissa ilman autotallia jo varmaan 9 kW. Nyt ennen remontteja oli 8,6 kW pahimman vuorokauden keskiteho (keskilämpötila -18,2), mutta tuolloin ei vettä kulunut. 1 kW pitäisi säästyä ikkunoiden vaihdolla ja ainakin saman verran LTO:lla (tuossa oli koneellinen poisto päällä, ehkä 60 l/s). Esilämmityksen kanssa olisi varmasti tullut 2 kW, tiedä sitten kannattaako sitä laittaa.

Onhan sekin yksi tapa, että kokeilee ja sitten vuoden parin päästä laittaa maapiirin tai porauttaa kotitaousvähennyksellä lisäkaivon.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Veljelläni kaivo n. 110 M, porattu 2013, talo 1970 rakennettu paterilämmitys 135 m2. Sijainti Pohjois-Karjala. Maalämpöpumppu 6 kw, vastus estetty.
Laite käy -25 pakkasesta ylöspäin 168 h / viikko perhe 6 henkeä vuoteen 2019 syksyyn asti. Ei minkäänlaista ongelmaa kaivossa. Takka jota lämmittää myöskin + puu sauna joka lämpiää 2 krt. viikossa.
Mielenkiintoinen tieto! Patterilämmityksellä tietysti COP huonompi, jolloin kaivosta ei oteta niin paljoa. 135 m2 huoneisto- vai rakennusala? Mulla 161/187, mutta lisäksi on vintillä reilut 20 m2 matalaa tilaa. Pohjois-Karjala tietysti aika eri kuin Espoo.

Takkaa ei mulla ole. Paljonkos tuo on takan varassa?
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Oli nyt sitten pakko rekisteröityä tänne vaikka pitkän aikaa olen vain kurkkinut vieraana, mutta kun kukaan muu ei tätä vaihtoehtoa ääneen sano niin jonkun se pitää tehdä!
Eli eikö tässä olisi ideaalitilanne laittaa MLP:n kaveriksi joko aurinkolämpö tai sähköpaneelit? Paneelien tapauksessa tuotto vain ohjattaisiin vastuksiin vettä lämmittämään.

Kaivot saisivat tällöin levätä ja latautua ehkä maaliskuulta syyskuulle kun lämmin käyttövesi ja lämmitys hoituisi auringolla. Tällöin MLP:llä olisi paremmin paukkuja lämmitykseen silloin kun sitä oikeasti tarvitaan. Autotallin lämmityksessä ilp ajaisi varmasti asiansa ihan hyvin, jos kaivojen kuormitusta haluaa vielä vähän pienentää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kaivot saisivat tällöin levätä ja latautua ehkä maaliskuulta syyskuulle kun lämmin käyttövesi ja lämmitys hoituisi auringolla.
Miten paljon tuo lopulta sitten auttaa? EED:llä laskemalla varsin vähän, jos kriteerinä on miten kylmä kaivosta tulee keskitalvella. Toinen ongelma on se, että sähkölämmitteiseksi tehtynä talossa ei ole tilaa vermeille eli MLP oli tulossa ilman puskuria sisäisellä käyttövesivaraajalla. Auringolla veden lämmitys vaatisi vesitilavuutta.
 

JPT

Jäsen
Mielenkiintoinen tieto! Patterilämmityksellä tietysti COP huonompi, jolloin kaivosta ei oteta niin paljoa. 135 m2 huoneisto- vai rakennusala? Mulla 161/187, mutta lisäksi on vintillä reilut 20 m2 matalaa tilaa. Pohjois-Karjala tietysti aika eri kuin Espoo.

Takkaa ei mulla ole. Paljonkos tuo on takan varassa?
135 m2 huoneistoala. Puumäärää en tiedä, mutta voin kysäistä paljonko vuoteen menee takka + sauna. Pumpulla oli huonelämpö asetettu 22 astetta.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Miten paljon tuo lopulta sitten auttaa? EED:llä laskemalla varsin vähän, jos kriteerinä on miten kylmä kaivosta tulee keskitalvella. Toinen ongelma on se, että sähkölämmitteiseksi tehtynä talossa ei ole tilaa vermeille eli MLP oli tulossa ilman puskuria sisäisellä käyttövesivaraajalla. Auringolla veden lämmitys vaatisi vesitilavuutta.
Kokeilematta vaikea sanoa, mutta pitäisi sen kuitenkin pidempiaikaista kaivon viilenemistä ehkäistä. Sen mukaan mitä tällä foorumilla olen lukenut erinäisistä ketjuista, niin kaivoilla on tapana ensimmäisten vuosien aikana viilentyä lähtöpisteeseen suhteutettuna ja se varmasti lisää myös jäätymisherkkyyttä.

Mutta nuo reunaehdot toki rajoittavat kokeilumahdollisuuksia. MLP sisäisellä 300l lämmitysvesivaraajalla + käyttövesiosa antaisi tuolle vaihtoehdolle varmasti jo jonkinlaista saumaa, mutta jos ei mahdu niin ei mahdu. Sitähän voisi toki käyttää myös vilppimäisesti, eli vastuksia peliin jos pakkasella kaivon kapasiteetti loppuu, ei niitä kovia pakkasjaksoja kuitenkaan siellä etelässä tosiaan yleensä paljoa ole?
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Invertterillä ei tietysti kaivo jäähtyisi samaan tahtia ajopätkissä,
No, en nyt vielä ihan allekirjoittaisi moista.
Kun invertteri vetelee yhtämittaa niin kaivo jäähtyy kokoajan.
On off kone vetää tarpeeseen lämmöt ja stoppaa ja kaivo lämpeää.
Kokemusta ei ole kuin omasta lammesta jossa about 12-15kw vanhalla pumpulla meni läpi vuoden katkolla ja nyt 6kw käy kokoajan ja vetää jopa erroriinittensä kylmäkaasuhälystä.
Jokainen setti on omansa...
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
No, en nyt vielä ihan allekirjoittaisi moista.
Kun invertteri vetelee yhtämittaa niin kaivo jäähtyy kokoajan.
On off kone vetää tarpeeseen lämmöt ja stoppaa ja kaivo lämpeää.
Kokemusta ei ole kuin omasta lammesta jossa about 12-15kw vanhalla pumpulla meni läpi vuoden katkolla ja nyt 6kw käy kokoajan ja vetää jopa erroriinittensä kylmäkaasuhälystä.
Jokainen setti on omansa...
Toisaalta invertteri säätää tehoaan ulkolämmön mukaan. Esim. minulla -33.7 asteessa teki 5.5-6kw tehoilla 36 asteista vettä lattiaan. Keruun tulo ei mennyt alle 1. Kun lauhtui ja tehot pieneni niin kaivon tulo elpyi riippuen tehotarpeesta 1.5-2 asteeseen. Eli ainakin minulla elpyy kaivot tosi nopeasti vaikka energiaa otetaan jatkuvalla syötöllä kun ollaan alle 0 asteen lämpötiloissa. Tosin tämä voisi viitata siihen, että kaivossa vesi virtaa ja vaihtuu. Todennäköisesti jmajalla olisi edessä sama tilanne. Mielenkiintoista nähdä kun kesä koittaa ja lämmitystarve loppuu nouseeko kaivon tulo sinne yli 5 asteeseen mikä oli heinäkuussa kun pumppu otettiin käyttöön.
 

Espejot

Hyperaktiivi
No onhan tässä vielä monta vaihtoehtoa. Yrittää pärjätä 30+104 aktiivimetrillä, laittaa jonnekin maapiiriä tai saada joku kaivo jonnekin. Poratekistä suositeltiin pyytämään joku muu jatkamaan, jos ko. firma ei suostu. Millainen riski siinä sitten lopulta on? Vedentulohan lakkaa pian, kun poraus pysäytetään. Siis riski on kohtuu suuri, ettei syvää reikää saa, mutta aika pieni, että talolle saisi vahinkoa aiheutettua.

Tällä hetkellä yritän selvitellä mikä tuon 30+104 potentiaali oikeasti on.

Sinä itse parhaiten tiedä mitä vaihtoehtoja on... maapiiri kuulostaa riskittömältä. Porauksen jatkaminen, no sanotaan näin että porareilla on tällä htekellä duunia. Toivottavasti joku suostuu jatkamaan. Todenäköisesti kysyvät kuka aloitanut porauksen ja soittavat sinne ja kysyvät olosuhteet. Mutta sanotaan näin, atkoporausta et taida päästä kilpailuttamaan. Kaivon tulpauksesta tulee kustannuksia, tarjoa porausfirmalle nykyisestä kaivosta kahvirahaa vaikka 30% ja käytä perusteluna että joudut hankkimaan VILP:n MLP:n kylkeen mikä laskee kaivon arvoa tai jotain muuta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Porauksen jatkaminen, no sanotaan näin että porareilla on tällä htekellä duunia. Toivottavasti joku suostuu jatkamaan. Todenäköisesti kysyvät kuka aloitanut porauksen ja soittavat sinne ja kysyvät olosuhteet. Mutta sanotaan näin, atkoporausta et taida päästä kilpailuttamaan.
Tietysti mahdolliselle toiselle poraajalle on kerrottava lähtötilanne ja varmasti myös kysyvät nykyiseltä. Onko porareilla erityisesti duunia? Aika nopeasti nämä tulivat ja olisi muitakin ollut tulossa.

Kai kokonaan uuden reiän saa kilpailutettua ja mukaan voi ottaa niitäkin, joiden kalusto ei riitä 230 m saakka. Pienempi paine voisi helpottaa? Tuskin kukaan muukaan suostuu jatkoporaamaan samaa reikää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kokemusta ei ole kuin omasta lammesta jossa about 12-15kw vanhalla pumpulla meni läpi vuoden katkolla ja nyt 6kw käy kokoajan ja vetää jopa erroriinittensä kylmäkaasuhälystä.
Jokainen setti on omansa...
Eikös sinulla kuitenkin COP parantunut huomattavasti ja lammen pinta laskenut, jolloin lammesta otettiin enemmän ja vettä oli vähemmän?
 

iqo

Vakionaama
Jäin vielä miettimään sitä, mitä @Seppaant kirjoitti aiemmin: eikö ruhjevyöhyke olisi tutkittavissa ja tukittavissa? Tuota kannattaisi selvittää jostain, mutta minä en tiedä kuka tai mikä taho tuollaisen pystyisi suorittamaan. Ratkaisu voisi olla jotenkin sellainen, että ruhjeinen alue kartotettaisiin kameralla. Jos se ei ole juuri reiän pohjalla, reikää betonoitaisiin tarvittava matka. Betonin kovetuttua reikään valutettaisiin jotain notkeampaa injektointilaastin tyyppistä mahdollisesti ylipaineella tekemällä tulppa ruhjeen yläpuolelle jollain mansetilla tms. Injektointiputken täytyisi toki mennä tulpan ohi jotenkin, että laastia pystyisi syöttämään. Laastimenekkiä arvioimalla voisi määritellä, milloin ruhjeeseen on saatu riittävästi laastia. Tämän jälkeen antaa injektoinnin kovettua kunnolla ja sitten jatkaa betonointien läpi kaivon poraamista normaaliin tapaan. Ja toivoo, ettei heti törmätä uuteen ruhjeeseen...
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Noita pitää varmaan kysyä poraajilta. Kai se kalliiksi tulee, kun ei yleensä tehdä, vaan porataan toinen reikä.
 

roots

Hyperaktiivi
Eikös sinulla kuitenkin COP parantunut huomattavasti ja lammen pinta laskenut, jolloin lammesta otettiin enemmän ja vettä oli vähemmän?
Juu kyllä se yksinkertaisesti on vaan energiakysmys...ei siihen mitään taikauskoa ja mystiikkaa tarvita. Nämä tämmöset pumppujen on/off aikajaksot on niin merkityksettömiä keruun 'jäykkyyteen' että voi unohtaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Juttelin porausfirman kanssa. Eivät halua jatkaa millään tavalla. Pitävät riskiä liian suurena. Ei maksa mitään tulpattuna ja tarjosivat 40 mm kollekteria aiemmin tarjotulla metrihinnalla (tähänhän oli tarkoitus tulla 50 mm), jos sen haluan. Jätän päätöksen myöhemmäksi ja tietysti silloin tuo kollektori pitäisi saada halvemmalla.

Tulppaus olisi teräsputken katkaisu + sama tulppa jota käytetään putkien kiinnitykseeen, mutta tietysti tulpattuna. Tarpeen mukaan myös muoviputki ja suojakaivo.
 

iqo

Vakionaama
No eihän tuota paljon tarvi miettiä. Otat ilmaiseksi sen reiän noin tulpattuna. Kesällä sitten rälläkkä käteen ja joltain toimittajalta se pelkkä kollektori asennettuna. Saat halvan kaivon, jos sitä nyt johonkin ylipäänsä päädyt käyttämään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos yritykseksi jäänyt reikä jää käyttämättömäksi, näitäkö ei täytetä tai betonoida mitenkään ? Kai niiden joku tämmöinen toimenpide on pakko tehdä, ainakin jos siitä vaatii. Ehkä kunnan rakennusvalvonnasta voisi saada henkistä tukea. Lienee selvä, että asiakas voi myös ottaa mitä sattui tulemaan.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
No eihän tuota paljon tarvi miettiä. Otat ilmaiseksi sen reiän noin tulpattuna. Kesällä sitten rälläkkä käteen ja joltain toimittajalta se pelkkä kollektori asennettuna. Saat halvan kaivon, jos sitä nyt johonkin ylipäänsä päädyt käyttämään.

Ei tarvi edes rälläkkää, vaan räikällä selviää kun tarvii vaan pari pulttia pyöritellä löysälle jolloin tulppa löystyy ja lähtee pois. Siihen sitten kuppiterällä sopivat reiät kollektoriputkille jos ei halua ostaa uutta tulppaa jossa reiät valmiina.

Kylläpäs saa halvalla kaivon tuolla tapaa, ainakin jotain kompensaatiota syntyneelle harmille.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Jos yritykseksi jäänyt reikä jää käyttämättömäksi, näitäkö ei täytetä tai betonoida mitenkään ? Kai niiden joku tämmöinen toimenpide on pakko tehdä, ainakin jos siitä vaatii. Ehkä kunnan rakennusvalvonnasta voisi saada henkistä tukea. Lienee selvä, että asiakas voi myös ottaa mitä sattui tulemaan.

Miksi se pitää betonoida tai täyttää, kun siihen joka tapauksessa tulisi tuollainen mainittu tulppa päähän jos se reikä olisi onnistunut ja käyttöön otettu.
 

iqo

Vakionaama
Jäin vielä miettimään sitä, mitä @Seppaant kirjoitti aiemmin: eikö ruhjevyöhyke olisi tutkittavissa ja tukittavissa?
Tähän aiheeseen itseasiassa vielä sellainen lisäys, että jo pelkkä seisova vesi kaivossa voi tehdä betonin ja laastien kanssa touhuamisen kyllä todella haastavaksi, varsinkin kun reikä on halkaisijaltaan niin pieni. Puhumattakaan tietysti, jos siellä ruhjeessa on lisäksi jotain merkittävää veden virtausta.

Lienee ainoa keino selviytyä näistä ruhjevyöhykkeistä tehdä putkitettuna ruhjeen ohi, mutta nyt ollaan niin syvällä ettei sekään ole taloudellisesti järkevää. Voisikohan joku muoviputken tai -sukan sujutus onnistua? Voisihan viemärien sukittajilta kysyä, mutta ei nekään tuotteet taida sellaisia paineita kestää, että porausta pystyisi jatkamaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyseisen porausfirman mielestä ei ole mitään keinoa jatkaa porausta. Jos kaivon aikoo käyttöön ottaa, paras on tietysti neuvotella sopuhinta. Tuleehan siitä tulppauksestakin kuluja ja enemmän keruupiiri nesteineen minulle maksaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Minä kyllä putket tuohon yrittäisin laittaa tai laitattaa. Ja sitten miettiä mitä tekee seuraavaksi. Ei 100m reikäkään ihan turha tietenkään ole.

Mietin sitä betonointia sitten vielä... jos sinulla on pohjavesi 10m syvyydessä ja saisit molemmat kaivot betonoitua (putkituksen jälkeen), niin saisit periaattessa 20 metriä lisää keruumittaa. Sillä hinnalla mitä betonointi on.

Ja lisäksi se tehostaisi molempien kaivojen keruutehoa. Suomessa ei ole kai näitä betonointeja tehty paljon muuten, paitsi vissiin näissä "energiapaalu" ratkaisuissa, joissa teräspaalujen sisään ohuet putket laitetaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tähän aiheeseen itseasiassa vielä sellainen lisäys, että jo pelkkä seisova vesi kaivossa voi tehdä betonin ja laastien kanssa touhuamisen kyllä todella haastavaksi, varsinkin kun reikä on halkaisijaltaan niin pieni. Puhumattakaan tietysti, jos siellä ruhjeessa on lisäksi jotain merkittävää veden virtausta.
Eli eikö näiden tukkimiseksi ole olemassa mitään keinoja ? Joskus tulevaisuudessa noita käytöstä poistettuja energiakaivoja voi olla aika paljonkin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä betoneja löytyy sellaisilla lisäaineilla, että betoni on notkeaa, sitkeää eikä liukene veteen. Ja painaa paljon. Kyllä se varmaan aika hyvin menisi kaivoon omalla painollaan jos sen halkaisija on 150mm ja siellä on vaikka 2x40mm putket. Miksei menisi? Maanvetovoima on väkevä voima.

Jos ajattelisi että se on aika kallista, sanotaan 200€/m3 ja kaksi kuutiota riittää kyllä 100m kaivoon. Kuljetus päälle, niin ollaan 500€ hintaluokassa.
 

iqo

Vakionaama
Eli eikö näiden tukkimiseksi ole olemassa mitään keinoja ? Joskus tulevaisuudessa noita käytöstä poistettuja energiakaivoja voi olla aika paljonkin.
Jaa-a, hyvä kysymys. kai sinne veteen voi alkaa betonia kaatamaan ylhäältä, mutta ei sitä kyllä sillä tavoin täyteen saa. Jos betoni ei holvaudu johonkin kohtaan, niin sitten sen sekoittuminen veteen ja/tai vesitaskut pilaavat homman. Nähdäkseni ainoa keino on saada valuputki pohjalle ja nostaa sitä sitä mukaa, kun pumpatun betonin pinta reiässä alkaa nousta. Näin vedenalaisia valuja tehdään. Betoni ei tällöin pääse sekoittumaan veteen. Iso ongelma tässä vain on kaivon syvyys: pitäisi olla 200m pitkä suht. pieni valuputki tyhjänkin kaivon betonoimiseksi. Ja millä sellaista betonia täynnä olevaa letkua nostaa?

Jollain näitä kaivoja on ainakin maailmalla täytetty: bentoniitilla tai betonilla. Olisiko homma niin hankalaa ja kallista, ettei Suomessa siksi näin menetellä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
On varmasti täysin eri asia tehdä rakenteellisesti lujia vedenalaisia valuja kuin saada kaivoon hyvä tulppa. Holvautukoon jossain kohtaa, mitäs tuosta. Valaa sitten siitä ylöspäin yhtenäisen betonipaakun ja kun se kuivahtaa niin siinä on ja pysyy.
 

iqo

Vakionaama
Joo, tulpan saa varmasti. Mutta jos siis huolena on vaikka se, että pitäisi tukkia se reiän aiheuttama reitti, jota pitkin kalliossa eri tasoilla virtaavat vedet voivat sekoittua niin täyteen se pitäisi saada. Valun lujuudella ei niin väliä ole tällöinkään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eikö betonoinnin saisi tehtyä niin, että kun putkiparia lasketaan alas kaivoon, laitetaan siihen mutkan yläpuolelle jostain vaahtomuovista tms. "tulppa". Ja sitten lasketaan putkea vaikka 5m alaspäin ja aletaan täyttää notkealla betonilla... ja sitten hitaasti alaspäin putkia ja kokojan betonia lisää lapaten kaivoon.

Puhun siis nyt tästä Jmajan projektista. En miten jonkun muu kaivo tulpattaisiin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mietin sitä betonointia sitten vielä
Bentoniitillä tuota tehdään. On vedessä paisuvaa savea. Ilmeisesti sekään ei ole ihan halpaa ja helppoa. Tehdään kai lähinnä pakosta eli kun kaivo voi aiheuttaa ongelmia ja pitää tiivistää. Ei porausfirman mukaan auto siinä, että porausta voisi jatkaa.

Ruhjeita voi kai betonilla tukkia eli valetaan tulppa ruhjeen kohdalle ja sen kuivuttua jatketaan porausta betonin läpi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Oisko betonin kanssa ongelmana suuri tiheys? Juoksevana nostaa keruun ylös tai painaa sen kurttuun. 1000 kg/m3 tiheyserosta tulee 10 bar 100 m syvyydessä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sen voi kiertää valamalla vaikka 10 metriä kerrallaan.
Lienee aikalailla maksimi ellei jo yli. Tai onnistuu paineistamalla keruu ja laittamalla riittävästi painoja. Painotkin on betonia, joten ei nekään juuri auta kelluvuuteen. Keruu tuskin kestää kovinkaan suurta alipainetta eli ulkoa tulevaa painetta. Ylipainettahan tuo kestää ainakin 6 bar.

Eli kalliiksi tulee, jos pitää uusi satsi tehdä 10-20 kertaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No betonoi vaan ylin 15m tms. Saat aktiivisyvyyttä lisää. Kun 90m on laskettu pistät jeesusteipillä jonkun villatupon putkeen kiinni. Ja valat siitä ylöspäin.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Lienee aikalailla maksimi ellei jo yli. Tai onnistuu paineistamalla keruu ja laittamalla riittävästi painoja. Painotkin on betonia, joten ei nekään juuri auta kelluvuuteen. Keruu tuskin kestää kovinkaan suurta alipainetta eli ulkoa tulevaa painetta. Ylipainettahan tuo kestää ainakin 6 bar.

Eli kalliiksi tulee, jos pitää uusi satsi tehdä 10-20 kertaa.
Nosteenhan voi kumota kumota valamalla ensin pelkkä pohjapaino umpeen. Sen jälkeenhän paineella ei ole mitään komponenttia mikä putkea nostaisi. Sitten puristuskestävyyden ehdoilla valaa loput. Ja sekin putki paineistettuna maksimiin tietysti.
 

roots

Hyperaktiivi
Tulppaus olisi teräsputken katkaisu + sama tulppa jota käytetään putkien kiinnitykseeen, mutta tietysti tulpattuna. Tarpeen mukaan myös muoviputki ja suojakaivo.
Eli se yläpää tehtäis tuossa tulppauksessa ihan samalla tavalla kuin keräimen kanssa ... jätetään vaan putket pois ja putkiaihiot avaamatta tai tukitaan, kö?

Mitähän tämä höpötys betonoinnista oikes on...
 
Back
Ylös Bottom