Vähän hämmentyneenä seuraan sekä Mitsubishin, että muidenkin merkkien osalta näitä virtauksen ongelmista kertovia viestejä. Osa ongelmista varmasti selittyy järjestelmän muissa osissa olevista "tukkeista", mutta väkisin tulee mieleen myös se vaihtoehto, että laitteiden ohjausjärjestelmät sekoilevat kiertopumppuja säädellessään. Kysynkin, miksi ihmeessä näihin täytyy väkisin änkeä näitä muuttuvanopeuksisia kiertopumppuja? Ne ovat järkyttävän kalliita ja myös ilmeisen vikaherkkiä. Sähkön säästö on ihan promilleja kokonaisuuden kannalta, eikä nuo taida oleellisesti parantaa laitteiden kokonaishyötysuhdettakaan. Minulla on ainakin homma toiminut aivan loistavasti ihan vakiovirtauksella.
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloituspäivämäärä
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Hei
Minua taas ihmetyttää että Öljylämmityksellä e ole edes tullut ajateleeksi tämmöistä ongelmaa ja talo aina lämmin. Sam myös Mitsun kanssa kaikki toimii hyvin virtaus vaan pieni ja en ole löytänyt vikakohtaa onko se talossani vai järjestelmässä!
Minua taas ihmetyttää että Öljylämmityksellä e ole edes tullut ajateleeksi tämmöistä ongelmaa ja talo aina lämmin. Sam myös Mitsun kanssa kaikki toimii hyvin virtaus vaan pieni ja en ole löytänyt vikakohtaa onko se talossani vai järjestelmässä!
Ei varmaan olisi kohtuutonta odottaa, että kalliiseen avaimet käteen -asennukseen kuuluisi yhtenä käyttöönottotarkistuksena järjestelmän riittävän virtauksen toteaminen. Tai että asiaan osattaisiin kiinnittää huomiota jo "työsuunnitelmia" laadittaessa ja myös asennuksia tehtäessä. Monessa laitteessa (ml. Mitsu) on kuitenkin tuo virtausmittari jo vakiona. Ilman sitä virtauksen selvittäminen vaatii toki vähän enemmän paneutumista ja ammattitaitoa. Patteritaloissa tämä tietysti korostuu.
Okin
Aktiivinen jäsen
Mimmones keli siellä oli ennen tuota koodia? Ja oliko sulla puskurivaraaja? Kaivas melcloudista käyrät ennen hälyä. Ja ecodanin huoltovalikosta näkis myös niillä koodeilla ne vianhetkellä olevat virtaukset, lämpötilat ja moodit yms.
Edit. Hups. Luin hätäsesti ja oletin heti että sama P6 koodi kun mullakin. Kyllähän sielä sitten kierto takkuaa. Tuskin kai sentään virtausanturi rikkikään olisi.
Edit. Hups. Luin hätäsesti ja oletin heti että sama P6 koodi kun mullakin. Kyllähän sielä sitten kierto takkuaa. Tuskin kai sentään virtausanturi rikkikään olisi.
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Onkohan kellään täällä ollut samanlaista ongelmaa ja miten on patteriverkoston tarkistanut?
Okin joo katsoin että sulla oli eri koodi
Okin joo katsoin että sulla oli eri koodi
pökö
Kaivo jäässä
Samaa olen ihmetellyt. Kai se on sitä optimoinnin riemua
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Hei SJT!!!
Suurkiitos - enhän tuosta ole tiennyt mitään ja taistellut näiden virtauten kanssa.
Nyt putsasin mutasihdin - hieman roiskahti mutaa muuallekin - mutta auttoi.
Nyt virtaukset 16-17 l/min kun lämmittää vettä ja kun illalla lämmitys käynnistyy pitää katsoa uudelleen.
Upeaa haluan kiittää ja toivoittaa oikein hyvää vappua sinulle!!
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
Noissahan on aika kovatkin vaatimukset ilmavirran suhteen, maatelinettä 10cm eteenpäin ja se on siinä.
Okin
Aktiivinen jäsen
Tuommoisella virtauksen parannuksella saattaa olla jo vaikutusta menovesien lämpötilaan ja näin myös säästöjä kertyy enemmän. Kumminkin tuplasti korkeampi virtaus kun ennen?
Espejot
Hyperaktiivi
No, ensinäkin virtausmittarit on sen verran kalliita että isomissakin taloissa osaavia miittajia on harvassa. Eräässä isossa, alle sata henkeä työllistävässä talossa osajia oli kaksi kpl. Yleensä virtausten säätö otetaan alihankintata isoissa kohteissa. Ja pienissä, no sitä ei tehdä muuten kuin esisäätöarvot kohdilleen veikkaan minä. Toiseksi, paketin voi myydä ilman virtauksen suunnitelua tai mittausta joten miksi nähdä vaivaa. Itseän toi virtausten mittaus kiinnostaa ja vihjaisin työnantajalle että miten olisi IMI:n kaksipäivänen koulutus... epäilen että kiinnostus on yksipuolista ja joudun sen itse maksamaan.
Samaa olen ihmetellyt. Kai se on sitä optimoinnin riemua
Kyllä noi automaattisesti säätyvät pumput on nykypäivää. Mutta lämmityspiirin optimointi hmmm sitä ei kyllä tehdä. Tällä kokemuksella asentasin vähintäänkin meno/paluuseen mittausyhteet niin että pääsee mittaamaan antotehon virtausten ohella. Eli linjasäädön ja sulut mittausyhteillä.
Viimeksi muokattu:
@Lämmittäjä_pks Mahtava homma että auttoi!
Hassua kyllä ettei asennusliikkeestä tuota tarkistettu jo aikaisemmin ja miten tosiaan totesivat että nuo aiemmat virtaukset olisivat "ihan ok" kun kuitenkin olivat alle mitä asennusoppassa kerrottu.
Mitsuissa tosiaan tuo on helppo tarkistaa huoltovalikosta ja ohjeistetaan myös erillisessä Skannarin käynnistysoppassa, joskin lähinnä vain jos vikakoodi tulee tauluun. Luulisi että olisi kuitenkin ihan perus juttu aina asennuksen yhteydessä.
Tuosta on myös halutessa helppo laskea tuottotehoa koska veden meno ja paluu lämpö tiedetään virtaaman lisäksi. Ainoa toki että virtaama on hyvin epätarkka tarkkuuden ollessa 1L/min. Modbus kun olisi vakiona niin ei tarveisi lisäinvestointeja, itse olen tuon lisäpalikan avulla nyt laskenut Mitsun omista antureista ja ulkoisen virtamittarin avulla tuottoja ja hetkittäistä COP: ia tähän tyyliin:
Hassua kyllä ettei asennusliikkeestä tuota tarkistettu jo aikaisemmin ja miten tosiaan totesivat että nuo aiemmat virtaukset olisivat "ihan ok" kun kuitenkin olivat alle mitä asennusoppassa kerrottu.
Mitsuissa tosiaan tuo on helppo tarkistaa huoltovalikosta ja ohjeistetaan myös erillisessä Skannarin käynnistysoppassa, joskin lähinnä vain jos vikakoodi tulee tauluun. Luulisi että olisi kuitenkin ihan perus juttu aina asennuksen yhteydessä.
Tuosta on myös halutessa helppo laskea tuottotehoa koska veden meno ja paluu lämpö tiedetään virtaaman lisäksi. Ainoa toki että virtaama on hyvin epätarkka tarkkuuden ollessa 1L/min. Modbus kun olisi vakiona niin ei tarveisi lisäinvestointeja, itse olen tuon lisäpalikan avulla nyt laskenut Mitsun omista antureista ja ulkoisen virtamittarin avulla tuottoja ja hetkittäistä COP: ia tähän tyyliin:
Huhtikuu ja ensimmäinen täysi kuukausi takana Mitsun kanssa, koneen ilmoittamat lukemat: kulutus: 467kwh ja tuotto 1931kwh. Kokonaissähkönkulutus nyt huhtikuulle 1214kwh ja aikaisemmin pelkän öljyn kanssa ollut ~700-750kwh. Varmaan tulistusvaraaja kuluttanut myös muutaman kymmenen kilowattituntia kokonaissähkönkulutuksesta. Kova COP koneen omilla mittauksilla.
27.4 muutin lämpötilaero (+5/-3) --> (+5/-4) ja lisäksi laitoin käyrän -1, koska sisällä alkoi olla aika turhan lämmin. Pumppu näyttää pitävän nyt 2-3h taukoja.
Välillä tekee ihmeellisiä "rykäisyjä" (punaisella) ja käy pikkupätkiä vain, mistä lie johtuu. Viimeksi kun katsoin käyntilukemia, niin tunnit oli 42 (420h) ja käynnistykset 4 (~400). Eli suunta on pätkivämpään käyntiin käyräohjauksesta johtuen, mikä ei siis liene yllättävää.
27.4 muutin lämpötilaero (+5/-3) --> (+5/-4) ja lisäksi laitoin käyrän -1, koska sisällä alkoi olla aika turhan lämmin. Pumppu näyttää pitävän nyt 2-3h taukoja.
Välillä tekee ihmeellisiä "rykäisyjä" (punaisella) ja käy pikkupätkiä vain, mistä lie johtuu. Viimeksi kun katsoin käyntilukemia, niin tunnit oli 42 (420h) ja käynnistykset 4 (~400). Eli suunta on pätkivämpään käyntiin käyräohjauksesta johtuen, mikä ei siis liene yllättävää.
Liitetiedostot
Ollut nyt viikon käytössä Mitsun VILP-paketti PUD-SWM80YAA (ulkoyksikkö) ja EHST20D-YM9D (sisäyksikkö 200 litran lämminvesivaraajalla). Käyttökokemukset tähän saakka melko lailla ok. Asennustyössä kylläkin huomauttamista joiltain osin. Mutta mistähän voisi johtua, ettei se suostu näyttämään mitään kulutus- ja tuottolukemia? Pelkkiä viivoja näyttää, niinkuin ei olisi ollut käynnissä ollenkaan.
Ulkoyksikkö on hyvin hiljainen silloin, kun kennosto ei pääse jäätymään ja ilma virtaa vapaasti. Sen sijaan, kun on ollut välillä kosteampi nollakeli, ja kenno jäätyy käytännössä umpeen hieman ennen sulatusjakson alkua, niin silloin ääni on jo melkoinen. Olen tulkinnut tämän johtuvan puhallinsiivekkeiden voimakkaasta muotoilusta, joka on normaalioloissa hyvä ominaisuus, mutta saa aikaan melko voimakkaan kavitoinnin ilmavirtauksen ollessa estynyt. Puhallin ikäänkuin "sutii tyhjää" ja haukkoo ilmaa, jota se ei kuitenkaan saa, josta seuraa voimakas matalataajuinen humahteleva ääni.
Asennustyön tein soveltuvilta osin itse, mm. öljylaitteiston purku ja uusien kamojen paikalleen siirto ja kaapeleiden ja kylmäputkien veto. Asennusfirma teki putkityöt kokonaan ja hoiti kytkennät ja käyttöönoton. Vastoin sovittua olivat kuitenkin jättäneet asentamatta sulut lämmönjakoverkostoon. Niinpä saadaan verkostovedet syliin, jos jostain syystä pitää jotain liitoksia aukoa. Viimeistään laitteistovaihdon yhteydessä. Sen sijaan olivat asentaneet sulut kahta puolta IMI:n lianerotinta, ja niitä sulkujahan ei tarvita... Sen sijaan tuo turhien sulkujen asennus oli pakottanut sijoittamaan lianerottimen tosi hankalaan paikkaan, josta sen tyhjennys on työn ja tuskan takana. Lisäksi sisäyksikön lämmitysvesilähdön putkesta puuttuu ilmausmahdollisuus, kohisee koko ajan, kun siellä taitaa olla ilmatasku. Pitäisi saada ilmat pois, kun verkostossa on nyt sekä uutta kupariputkea, vanhaa rautaputkea ja sinkittyä teräsputkea. Taitaa olla korroosioherkkä kokonaisuus, jos ilmaa ei saa verkostosta pois.
Sisämittaus tuntuu toimivan erittäin hyvin. Muutama päivä sillä meni opiskellessa, mutta nyt menovesi on pysynyt sopivissa lukemissa ja sisälämpötila oikeana muutaman kymmenososa-asteen tarkkuudella.
Lämmin käyttövesi on säädetty 50 asteeseen 7 asteen hystereesillä. Tosin tuo mittaa sen niin, että vesi päästetään säädön mukaiseen 43 asteeseen varaajan ylemmässä anturissa (jolloin hanasta tosin saa vielä noin 49-asteista vettä). Tällöin varaajan alempi anturi näyttää jo 37 asteen luokkaa. Asetuksista tuon voisi vaihtaa niin, että mittauskohdaksi otetaankin se alempi anturi, jolloin käyttöveden lämmitysjaksot tihentyisivät selvästi. Meillä kahden hengen taloudessa ei ole ollut ongelmaa lämpimän veden riittävydessä noillakaan asetuksilla.
Sulatusvesikaukalo on Tecnosystemi. Piti ottaa se, kun pienen sählingin vuoksi ScanOfficen myymä L-kirjaimen mallinen rst-kaukalo jäi saamatta ajoissa. Asennus vaati pientä virittelyä, mutta lopputulos on hyvä. Voisi myös kuvitella, että muovikaukalo pysyisi paljon helpommin sulana kuin teräskaukalo. Kaukalon lämmitysvastusta ohjataan aikareleellä, jonka päästöhidastusta voi säätää. Laitoin kokeeksi 20 minuuttia. Eli se päästää kaapelille sähköä sulatusjakson ajan ja 20 minuuttia vielä sen jälkeen. VILPin FTC:ltä (flow temperature controller, se iso piirilevy) otetaan ohjausvirta välireleelle, joka puolestaan ohjaa aikarelettä. Tuo FTC:n ulostulo on OUT12, riviliittimellä TBO.3, navat 7-8.
Yhden bugin olen havainnut ohjelmistossa, saman josta @Okin myöskin kertoi aiemmin samassa ketjussa. Pari kertaa olen kokeeksi käynnistänyt käyttöveden pakotetun lämmityksen. Toisella kertaa prosessi ei käynnistynyt, vaikka ohjauspaneeli väitti aivan muuta. Lämmitti mukamas käyttövettä, mutta todellisuudessa laitos ei tehnyt yhtään mitään. Käyttöveden lämmitys käynnistyi vasta sitten, kun lämmöt olivat tippuneet käynnistysrajalle.
Järjestelmässä on 100 litran puskurivaraaja kasvattamassa patteriverkoston vesitilavuutta. Se on asennettu tavallisesta poikkeavalla tavalla oman toiveeni mukaisesti. Kun verkostoa lämmitetään, niin puskurivaraaja on vain "pullistuma putkessa" eli se on verkoston kanssa sarjassa menopuolella. Näin varmistetaan, että verkostoon menee aina niin lämmintä vettä kuin mahdollista ja lämmönvaihtimelle palaa niin viileää vettä kuin mahdollista. Eli laite toimii niin taloudellisesti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Kiertovesipumppu on 5-nopeudella, jolloin verkoston toteutunut virtaama on 18-19 litraa minuutissa. Pumpun ekomoodi on pois päältä, jotta 100-litraisen puskurivaraajan sisältämä lämpöenergia saataisiin hyötykäyttöön. Jos ekoasetus olisi päällä, niin kv-pumppu pysähtyisi pian lämmitysjakson loputtua. Tällöin myös verkoston vesikierto pysähtyisi, eikä puskurivaraajan lämpöä saataisi pattereihin. Talo jäähtyisi nopeammin ja VILP käynnistyisi tarpeettoman aikaisin uudelleen.
Se pieni toiveiden mukainen erikoisuus on toinen kiertovesipumppu, joka on kytketty T-haaralla verkoston paluuseen. Kytkennässä on myös takaiskuventtiili estämässä virheellinen kierto. Ideana tässä on, että toinen kiertovesipumppu on käynnissä vain käyttöveden lämmityksen aikana. Silloinhan sisäyksikön oma pumppu ei pumppaa vettä verkoston suuntaan. Toiselle kiertovesipumpulle saadaan sähköt välireleeltä, jolle otetaan ohjausvirta VILPin sisäänrakennetulta käyttöveden kiertovesipumpulta (FTC:n OUT14, liitin CNP4). Ideana tässä kytkennässä on se, että lämmitysveden kierto ei pysähdy myöskään käyttövesijakson aikana, vaikka puskurivaraajan kytkentä onkin käytännössä 2-putkinen. Tämä ajatus syntyi talvilomilla hiihdellessä, lisää tuossa ketjussa ja päivitetty kuva kytkennästä tässä:
Ulkoyksikkö on hyvin hiljainen silloin, kun kennosto ei pääse jäätymään ja ilma virtaa vapaasti. Sen sijaan, kun on ollut välillä kosteampi nollakeli, ja kenno jäätyy käytännössä umpeen hieman ennen sulatusjakson alkua, niin silloin ääni on jo melkoinen. Olen tulkinnut tämän johtuvan puhallinsiivekkeiden voimakkaasta muotoilusta, joka on normaalioloissa hyvä ominaisuus, mutta saa aikaan melko voimakkaan kavitoinnin ilmavirtauksen ollessa estynyt. Puhallin ikäänkuin "sutii tyhjää" ja haukkoo ilmaa, jota se ei kuitenkaan saa, josta seuraa voimakas matalataajuinen humahteleva ääni.
Asennustyön tein soveltuvilta osin itse, mm. öljylaitteiston purku ja uusien kamojen paikalleen siirto ja kaapeleiden ja kylmäputkien veto. Asennusfirma teki putkityöt kokonaan ja hoiti kytkennät ja käyttöönoton. Vastoin sovittua olivat kuitenkin jättäneet asentamatta sulut lämmönjakoverkostoon. Niinpä saadaan verkostovedet syliin, jos jostain syystä pitää jotain liitoksia aukoa. Viimeistään laitteistovaihdon yhteydessä. Sen sijaan olivat asentaneet sulut kahta puolta IMI:n lianerotinta, ja niitä sulkujahan ei tarvita... Sen sijaan tuo turhien sulkujen asennus oli pakottanut sijoittamaan lianerottimen tosi hankalaan paikkaan, josta sen tyhjennys on työn ja tuskan takana. Lisäksi sisäyksikön lämmitysvesilähdön putkesta puuttuu ilmausmahdollisuus, kohisee koko ajan, kun siellä taitaa olla ilmatasku. Pitäisi saada ilmat pois, kun verkostossa on nyt sekä uutta kupariputkea, vanhaa rautaputkea ja sinkittyä teräsputkea. Taitaa olla korroosioherkkä kokonaisuus, jos ilmaa ei saa verkostosta pois.
Sisämittaus tuntuu toimivan erittäin hyvin. Muutama päivä sillä meni opiskellessa, mutta nyt menovesi on pysynyt sopivissa lukemissa ja sisälämpötila oikeana muutaman kymmenososa-asteen tarkkuudella.
Lämmin käyttövesi on säädetty 50 asteeseen 7 asteen hystereesillä. Tosin tuo mittaa sen niin, että vesi päästetään säädön mukaiseen 43 asteeseen varaajan ylemmässä anturissa (jolloin hanasta tosin saa vielä noin 49-asteista vettä). Tällöin varaajan alempi anturi näyttää jo 37 asteen luokkaa. Asetuksista tuon voisi vaihtaa niin, että mittauskohdaksi otetaankin se alempi anturi, jolloin käyttöveden lämmitysjaksot tihentyisivät selvästi. Meillä kahden hengen taloudessa ei ole ollut ongelmaa lämpimän veden riittävydessä noillakaan asetuksilla.
Sulatusvesikaukalo on Tecnosystemi. Piti ottaa se, kun pienen sählingin vuoksi ScanOfficen myymä L-kirjaimen mallinen rst-kaukalo jäi saamatta ajoissa. Asennus vaati pientä virittelyä, mutta lopputulos on hyvä. Voisi myös kuvitella, että muovikaukalo pysyisi paljon helpommin sulana kuin teräskaukalo. Kaukalon lämmitysvastusta ohjataan aikareleellä, jonka päästöhidastusta voi säätää. Laitoin kokeeksi 20 minuuttia. Eli se päästää kaapelille sähköä sulatusjakson ajan ja 20 minuuttia vielä sen jälkeen. VILPin FTC:ltä (flow temperature controller, se iso piirilevy) otetaan ohjausvirta välireleelle, joka puolestaan ohjaa aikarelettä. Tuo FTC:n ulostulo on OUT12, riviliittimellä TBO.3, navat 7-8.
Yhden bugin olen havainnut ohjelmistossa, saman josta @Okin myöskin kertoi aiemmin samassa ketjussa. Pari kertaa olen kokeeksi käynnistänyt käyttöveden pakotetun lämmityksen. Toisella kertaa prosessi ei käynnistynyt, vaikka ohjauspaneeli väitti aivan muuta. Lämmitti mukamas käyttövettä, mutta todellisuudessa laitos ei tehnyt yhtään mitään. Käyttöveden lämmitys käynnistyi vasta sitten, kun lämmöt olivat tippuneet käynnistysrajalle.
Järjestelmässä on 100 litran puskurivaraaja kasvattamassa patteriverkoston vesitilavuutta. Se on asennettu tavallisesta poikkeavalla tavalla oman toiveeni mukaisesti. Kun verkostoa lämmitetään, niin puskurivaraaja on vain "pullistuma putkessa" eli se on verkoston kanssa sarjassa menopuolella. Näin varmistetaan, että verkostoon menee aina niin lämmintä vettä kuin mahdollista ja lämmönvaihtimelle palaa niin viileää vettä kuin mahdollista. Eli laite toimii niin taloudellisesti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Kiertovesipumppu on 5-nopeudella, jolloin verkoston toteutunut virtaama on 18-19 litraa minuutissa. Pumpun ekomoodi on pois päältä, jotta 100-litraisen puskurivaraajan sisältämä lämpöenergia saataisiin hyötykäyttöön. Jos ekoasetus olisi päällä, niin kv-pumppu pysähtyisi pian lämmitysjakson loputtua. Tällöin myös verkoston vesikierto pysähtyisi, eikä puskurivaraajan lämpöä saataisi pattereihin. Talo jäähtyisi nopeammin ja VILP käynnistyisi tarpeettoman aikaisin uudelleen.
Se pieni toiveiden mukainen erikoisuus on toinen kiertovesipumppu, joka on kytketty T-haaralla verkoston paluuseen. Kytkennässä on myös takaiskuventtiili estämässä virheellinen kierto. Ideana tässä on, että toinen kiertovesipumppu on käynnissä vain käyttöveden lämmityksen aikana. Silloinhan sisäyksikön oma pumppu ei pumppaa vettä verkoston suuntaan. Toiselle kiertovesipumpulle saadaan sähköt välireleeltä, jolle otetaan ohjausvirta VILPin sisäänrakennetulta käyttöveden kiertovesipumpulta (FTC:n OUT14, liitin CNP4). Ideana tässä kytkennässä on se, että lämmitysveden kierto ei pysähdy myöskään käyttövesijakson aikana, vaikka puskurivaraajan kytkentä onkin käytännössä 2-putkinen. Tämä ajatus syntyi talvilomilla hiihdellessä, lisää tuossa ketjussa ja päivitetty kuva kytkennästä tässä:
Viimeksi muokattu:
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Hei Okin,
joo menoveden lämpötila tippui melkeen 10 astetta ja pyörii nyt noin 40 asteessa. Tulovesi taas on nyt huomattavasti lähempänä menovettä varmaan ero vajaa 5 astetta.
Kannattaisiko tätä säätää ja jos niin miten (Pumpun kierronopeutta laskea 5->4 vai jotain muuta parametriä?)
Kiitos edeleen kaikkille
Tutkinpa nyt itsekin hieman asennusohjetta, että olisiko siellä jotain tuohon liittyvää. Heräsi kysymys, että onko näissä nuo sähkönkulutuksen ja tuotetun lämmön mittaukset jotain lisäominaisuuksia, jotka eivät kuulu peruspakettiin? Nimittäin kahden dippikytkimen oletusasennot viittaavat siihen:
Eli nuo SW3-4 (sähköenergia) ja SW3-8 (lämpö). Jälkimmäinen on englanninkielisessä versiossa "heat meter", joten suomenkielinen käännös taitaa olla jälleen kerran harhaanjohtava (tulee mieleen lämpötilaa näyttävä mittari).
Minulla ovat nuo molemmat dipit off-asennossa. Kannattaisikohan ajaa laite alas ja virrattomaksi, jonka jälkeen kääntää nuo dipit on-asentoon?
Vai onko mittauksen toimimaan saaminen edellyttänyt mitään toimia teiltä muilta?
Missä asennossa nuo kaksi dip-kytkintä ovat teillä, joilla lukemat näytetään?
Viimeksi muokattu:
Oletko @Lande katsonut mitä tuolla valikossa on valittuna?
Vanhassa ja käsittääkseni uudessakin sisäyksikössä kohta "Pumppu 1" tulisi olla ***
Muut asetukset sen mukaan millä varustuksella laite on.
Nämä toki pitäisi olla vakiona ihan oikein, onko mahdollista että näitä olisi vahingossa muuteltu?
Näihin voi kytkeä halutessa erilliset kulutusmittarit jolloin tuo SW3-4 ja/tai SW3-8 tulisi kääntää.
Ilman erillisiä mittareita kone toimii kohdan 1. Sisäinen laskenta mukaisesti:
Vanhassa ja käsittääkseni uudessakin sisäyksikössä kohta "Pumppu 1" tulisi olla ***
Muut asetukset sen mukaan millä varustuksella laite on.
Nämä toki pitäisi olla vakiona ihan oikein, onko mahdollista että näitä olisi vahingossa muuteltu?
Näihin voi kytkeä halutessa erilliset kulutusmittarit jolloin tuo SW3-4 ja/tai SW3-8 tulisi kääntää.
Ilman erillisiä mittareita kone toimii kohdan 1. Sisäinen laskenta mukaisesti:
Kiitos @SJT. Katsoin ja pumppu 1 on juuri noin. Pumput 2 ja 3 taisivat olla nollia. Nelonen oli 72 W. Noita en siis ole muuttanut. Sen sijaan korjasin vastusten arvoiksi 3 kW ja 6 kW, kuten ne oikeasti ovat (oletusarvot olivat 2 ja 4). Muihin tähän liittyviin asetuksiin en ole koskenut. Mutta kun muutkin ovat korjanneet noita arvoja, eikä vastuksia ole edes tarvittu nyt, niin tuskin ongelma johtuu tästä muutoksesta. Kun ei se mittaus sitä paitsi toiminut edes ennen tuota muutosta... Laite on myös ajettu alas ja virrattomaksi pariinkin kertaan, joten Windowsista niin tuttu "käynnistä tietokone uudelleen" -konsti on myös kokeiltu.
Ompas hassua sitten mistä tuo johtuu. Oletko katsonut minkälaista lukemaa kone näyttää virtaamaksi, Huoltovalikkoa -> Käyntitiedot ja numeroilla 540? Ja oletettavasti THW1 ja THW2 näyttävät ihan järjellisiä lukemia? Näiden arvojen avullahan koneen pitäisi laskea tuota tuottoa, eli ihan kuin jokin olisi nyt pielessä.
Virtaamalukemaa olen seuraillut ja se on 18-19 litraa. Sitä kuten myös lämpötila-antureita olen seurannut siitä 5 minuutin välein päivittyvästä lokinäkymästä (commissioning wizard, suomeksi kovin hassusti "käyttöönoton asetukset"). Lukemat ovat ihan järjellisiä, esimerkiksi menomittaus (THW1) voisi olla 34 astetta ja paluu (THW2) 32.
Viimeksi muokattu:
Dipit ovat noin eikä niiden asentoa ole vaihdeltu. Vain dippi SW1-8 on vaihdettu ON-asentoon ohjeen mukaisesti, koska käytössä on langaton kauko-ohjain. Tallennetaanko tuo kulutusdata muistikortille? Voisikohan tässä olla kyse muistikortille kirjoittamisen ongelmasta? Pitäisiköhän ajaa laite alas ja tarkistaa, mitä muistikortilta löytyy. Siihen on kai joku lukuohjelma, muistelen jonkun maininneen tällaisesta?
Nyt se vehje on antanut kulutus- ja tuottolukemia yön aikana. Mittauksen mukaan toukokuussa on kulutettu 134 kWh ja tuotettu 445 kWh. Nuohan eivät voi pitää paikkaansa, mihinkään ei tuollaista lämpömäärää ole näillä keleillä voitu käyttää, kun toukokuuta oli aamulla kulunut vasta reilut 2 vrk. Kaiken lisäksi nuo lukemat saattava olla peräisin vain yhden yön ajalta. Mutta jotain eloa on kulutus- ja tuottomittaukseen saatu.
Tein illalla pari temppua, joista jompikumpi lienee saanut mittauksen käynnistymisen aikaan. Ensinnä kävin muuttamassa ja tallentamassa laskennan pulssitiheydet, jonka jälkeen muutin ne heti takaisin (1000 pulssia / kWh). Lisäksi muutin takaisin oletusasetukseen virtausanturin alarajan (huoltovalikko -> lisäasetukset -> virtausanturi). Oletusarvo on 5 l/min ja olin muuttanut sen 9 l/min, ja kone saattoi hämmentyä myös tästä. Mutta tuo olikin arvo, jota ei asennusohjeen mukaan pidä muuttaa ("Älä muuta asetusta, koska se on asetettu varaajayksikköön kiinnitetyn virtausanturin tietojen mukaan").
Käytännössä tuo virtausanturin asetus näkyy vaikuttavan anturin kalibrointiin, sillä muutos vaikutti virtauslukemiin. Tämä oli hämäävää, sillä olin muutoksen jälkeen todennut, että virtaus parani... no ei se todellisuudessa tainnut parantua, vaan virtauslukema vain näytti optimisemmalta. Virtaukset olivat alunperin 18-19 l/min, mutta "nousivat" arvoon 22-23 l/min asetuksen muutoksen jälkeen ja olin tosi tyytyväinen, kuitenkin 18-19 taitaa olla se totuus (korjasin nämä lukemat myös tuohon käyttöönottokertomukseen muutama viesti taaksepäin).
Tein illalla pari temppua, joista jompikumpi lienee saanut mittauksen käynnistymisen aikaan. Ensinnä kävin muuttamassa ja tallentamassa laskennan pulssitiheydet, jonka jälkeen muutin ne heti takaisin (1000 pulssia / kWh). Lisäksi muutin takaisin oletusasetukseen virtausanturin alarajan (huoltovalikko -> lisäasetukset -> virtausanturi). Oletusarvo on 5 l/min ja olin muuttanut sen 9 l/min, ja kone saattoi hämmentyä myös tästä. Mutta tuo olikin arvo, jota ei asennusohjeen mukaan pidä muuttaa ("Älä muuta asetusta, koska se on asetettu varaajayksikköön kiinnitetyn virtausanturin tietojen mukaan").
Käytännössä tuo virtausanturin asetus näkyy vaikuttavan anturin kalibrointiin, sillä muutos vaikutti virtauslukemiin. Tämä oli hämäävää, sillä olin muutoksen jälkeen todennut, että virtaus parani... no ei se todellisuudessa tainnut parantua, vaan virtauslukema vain näytti optimisemmalta. Virtaukset olivat alunperin 18-19 l/min, mutta "nousivat" arvoon 22-23 l/min asetuksen muutoksen jälkeen ja olin tosi tyytyväinen, kuitenkin 18-19 taitaa olla se totuus (korjasin nämä lukemat myös tuohon käyttöönottokertomukseen muutama viesti taaksepäin).
Mitä teillä muilla näyttää käyntitiedoista käyttötunnit (koodi 002) ja käynnistykset (003) ja laittakaa samalla onko kyseessä käyrä- vai huoneanturiohjaus? Noiden lukujen suhteesta voinee päätellä kuinka pätkää käy: Itsellä menee huolestuttavaan suuntaan käyräohjaukselle siirtymisen jälkeen: ~470h ja ~500 käynnistystä
EDIT:
002 = 47
003 = 5
EDIT:
002 = 47
003 = 5
Viimeksi muokattu:
002 = 11 (x10 eli 110 tuntia)
003 = 2 (x100 eli 200 käynnistystä)
huonemittaus
Kone ollut käynnissä vasta noin viikon ja olen ajanut sen alas moneen kertaan erilaisia asetuksia kokeillessa. Muutenkin on vaikea arvioida, että voisivatko nuo lukemat pitää paikkansa. Vähän tuntuu kummalliselta tuo suhde. Käynnistystysten määrä voinee tuon lukuarvon perusteella olla mitä tahansa 150:n ja 249:n väliltä?
003 = 2 (x100 eli 200 käynnistystä)
huonemittaus
Kone ollut käynnissä vasta noin viikon ja olen ajanut sen alas moneen kertaan erilaisia asetuksia kokeillessa. Muutenkin on vaikea arvioida, että voisivatko nuo lukemat pitää paikkansa. Vähän tuntuu kummalliselta tuo suhde. Käynnistystysten määrä voinee tuon lukuarvon perusteella olla mitä tahansa 150:n ja 249:n väliltä?
Lämmittäjä_pks
Jäsen
002= 170 (1700 tuntia)
003= 25 (2500 käynnistystä)
huonemittaus
Aluksi tuli yli 2 käynnistystä tunnissa , mutta nyt tasaantunut huomattavasti. Eli keskimäärin 1,4 käynnistystä tunnissa.
Siinä myös se vääristävä osuus että kun kone välillä poissa käynnistä ja starttaus niin niitä vaan tulee.
003= 25 (2500 käynnistystä)
huonemittaus
Aluksi tuli yli 2 käynnistystä tunnissa , mutta nyt tasaantunut huomattavasti. Eli keskimäärin 1,4 käynnistystä tunnissa.
Siinä myös se vääristävä osuus että kun kone välillä poissa käynnistä ja starttaus niin niitä vaan tulee.
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Oliko tähän mitään asetusta kun tulo ja meno vesi hyvin lähellä toisiaan nyt kun mutasihti puhdas.
Eli onko tämä hyvä vai huono juttu ja pitäisikö muuttaa jotain elikkä esim viime yön oli tulovesi hieman alle 40 asetta ja paluuvesi melkein sama 3 astetta pienempi.
=?
Olikos näin että sinulla @Lämmittäjä_pks ei ole puskurivaraajaa, joten vesi menee VILPiltä suoraan lämmitysverkostoon ja vastaavasti palaa sieltä suoraan VILPille? Mielestäni sinulla toteutuu nyt hyvin tavoite, että lähetetään verkostoon mahdollisimman viileää vettä ja luovutetaan sen lämpö mahdollisimman tehokkaasti. Molempien asioiden edellytys on hyvä virtaus. Ja kun virtaus on hyvä, niin lämpöä luovuttava vesimäärä on suuri (=> paljon lämpöenergiaa siirtyy vähemmällä astemäärällä, joka on VILPin kannalta erinomainen asia). Silloin ei palaavan veden lämpötila laske näillä keleillä kuin muutaman asteen korkeintaan. Pumpun nopeutta ei kannata laskea, jollei esimerkiksi kohina sattuisi huomattavasti häiritsemään. Silloinkin kannattaisi ensin tutkia, onko jokin yksittäinen esisäätö tms. joka aiheuttaa sen kohinan.
pökö
Kaivo jäässä
Tehokkaammin lämpö silti irtoaisi vedestä kuumemmalla menovedellä, silloin paluuvesi olisi kylmempää
Vanhempi malli, mutta tällä hetkellä:
4810h
9600 käynnistystä
Käynnistetty 2.1.2020
Alkuvuodesta ohjailtu tuolla omalla softalla. Sitä ennen lämpökäyrällä menoanturi pääasiassa paluuputkessa jotta hystereesin kanssa pystyi elämään. Ensimmäiset päivät mentiin sillä ~100 käynnistystä päivä tahdilla.
Yllättävän paljon tulee näemmä käynnistyksiä sisämittauksellakin. Näitä muistikorttien sisältöjä voisi mielenkiinnosta tutkiskella jos joku rohkenee irroittaa ja laittaa jakoon.
4810h
9600 käynnistystä
Käynnistetty 2.1.2020
Alkuvuodesta ohjailtu tuolla omalla softalla. Sitä ennen lämpökäyrällä menoanturi pääasiassa paluuputkessa jotta hystereesin kanssa pystyi elämään. Ensimmäiset päivät mentiin sillä ~100 käynnistystä päivä tahdilla.
Yllättävän paljon tulee näemmä käynnistyksiä sisämittauksellakin. Näitä muistikorttien sisältöjä voisi mielenkiinnosta tutkiskella jos joku rohkenee irroittaa ja laittaa jakoon.
Okin
Aktiivinen jäsen
Kappas siellä on tullut kotosalla ihka ensimmäinen sähkökatko pumpun aikana. Mitä melcloudista ja valvontakameroista kurkkas niin 8min kestänyt. Mitsu lähti itsekseen käyntiin tämän jälkeen ja ihan sillä huoneohjauksella niinkuin pitäisikin. Ainut vaan et opettelemaan se lähti näemmä ns. Nollista. Sen verran kovilla menolämmöillä alkoi ajamaan lattiaan. Noh eiköhän se taas opi tavoille päivän parin päästä. Jäänyt vallan kirjoittamatta nyt käyttökokemukset tuonne omaan kertomukseeni maaliskuun ja huhtikuun ajalta. Hoidetaan ne alta pois kun palaan kotosalle ensi viikonloppuna. Sen verran tiedän että maaliskuun kokonaissähkönkulutus kämppään oli jtn reipas 900kwh ja huhtikuun vähän reilu 600kwh. Tyytyväinen saa olla edelleen.
Viimeksi muokattu:
Lämmittäjä_pks
Jäsen
Hei
Juuri näin minulla ei ole puskurivaraajaa ja tosiaan patteriverkostoon menee suoraan vesi! Aluksi oli todella paljon ongelmia viratuksien kanssa mutta kiitos nimimerkki SJT:n niin mutasihdin putsaus auttoi ja nyt virtaukset erinomaiset.....Kaikki patteriventtiilit on auki ja myös alapään kuristukset auki!
Pattereista ei kuulu mitään ääntä elikkä palautteesi perusteella olen tyytyväinen..Kiitos!
pulkkinen.3003
Jäsen
Kyselin viikko sitten laitteen myyjältä, että onko tämä nyt normaali ääni. Ei osannut sanoa. Lupasi selvitellä maahantuojalta, muttei ole kai vielä selvinnyt. Tätä ääntä pitää siis välillä... https://photos.app.goo.gl/5ZQ2EpF8JorXLFES8
pökö
Kaivo jäässä
Vaikuttaa siltä että kohta ei enää pidä ääntä ollenkaan. Sammuta se kunnes vika löydetään.
Oma laite pitää hetken aikaa tuonsuuntaista ääntä, mikäli virrat ovat olleet pois ja laite herää kylmiltään. Se ääni liittynee jotenkin kylmäaineprosessin käynnistymiseen. Tosin tuossa äänitteessä ääni tuntuu vielä karkeammalta. Jos ääni on koko ajan tuollainen, niin ei se kone taida ihan terve olla.