pökö
Kaivo jäässä
Eikös Reman systeemit toimi kakkosen kokonais-copeilla.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Juuri kokeilin paljonko tulee keittiön hanasta. Käyttövesi pumppaillaan 53 asteeseen (3-5 kertaa/vrk), varaajan yläosa 54-55 astetta. 2 viikon välein (turhat) legionellapumppailut 55 asteeseen, yläosa 56-57. Käyttövesikierto käytössä lisäksi. Vajaa kolme astetta näyttää viilenevän matkalla talon päädystä toiseen päätyyn noin 14 metriä+nousut.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse en niin tunne Reman systeemeitä mutta täällähän tuota veden lämmitystä jumpattiin reilu kuukausi sitten. Riippuu enemmän kuinka kuumaksi ja millä tavalla noin yleisesti kuin pumppauksen VILP / MLP lämmönkeruun lähteestä.
Maalämmön hyötysuhdetta haastamaan Vilpillä.
Nyt en oikein ymmärrä. No et. En minä sitä tappoa varaajan vuoksi tee, vaan muun ympäri taloa olevan putkiston.
Ja mitähän tuommonen kommentti yrittää ninku tietopuolisesti pitää sisällään...onko nyt toukokuussa huono aika porata, vai mikä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sitä että ei se 300 m kaivo jatkuvasti 10 kW MLP pumppua kestä pyörittää. Ei siihen vuoden aika mitenkää vaikuta. Vai meinasitko nyt, että se 300 m kaivolla sen 86 000 kWh tuottaisi, josta jotain 60 000 kaivosta kerättyä ? Eikös ne maalämpöpumput yleensä käy vain ehkä joskus kovimmilla pakkasilla täysillä tai on-offit jatkuvasti. Tämäkin kylmää sen "oikein mitoitetun" kaivon pian kipurajoille - varsinki jos alla on jo lämmitystä talven mittaan.
Eikös tuossa jo useaan otteeseen mainittu, että ne vilpit pysyy edelleen rivissä ja käynnissä. Mlp:llä vain korvataan öljy kun vilpeistä loppuu hönkä? Tuskin yksikään rivitalo pelkällä yhdellä 10kw mlp:llä lämpenee.
Oma kokemus rivitalon kustannusrakenteesta on se, että energia on se mikä maksaa eniten. Siitä on kaikkein suurin siivu leikattavana. Toisena vanhemmissa yhtiöissä on sitten erilaiset korjausrahastot ja rahoitusvastikkeet. Korjattavaa ja investoitavaa on käytännössä aina. Muuten yhtiön arvokehitys kyllä laskee kuin lehmän häntä. Toki jos vastikkeesta jo nyt menee leijonan osa erilaisiin velkoihin ja ennakon keräämiseen, niin voi olla paha tyhjästä nyhjäistä. Varsinkin jos osakkaat on suurimmilta osin eläkeläisiä. Tuollaisen yhtiön johtamisessa on pakko olla näkemystä ja tahtotilaa viedä asioita eteenpäin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No minkäslainen tämä mlp järjestelmä sitten olisi? Montako km kaivoa ja kW.
Etelä-Suomessa ei 300 m kaivoa saa jäähän 10 kW tuottavalla pumpulla vaikka kävisi 25 vuotta putkeen. Tuollaisessa käytössä siis 10 kW MLP tuottaisi reilut 80 MWh/v, josta kaivosta otetaan COPista riippuen n. 60 MWh/v.
Mutta miksi tarve olisi tuollaista? Kysehän on vanhasta rivarista, jossa lämpö menee pääosin lämmitykseen eikä käyttöveteen. Tuolloin kesällä lämmöntarve on varsin pientä. Ihan samassa suhteessa kuitenkin kuin vastaavan ikäluokan OKT:ssä eli ehkä 1/5 käyttöveteen. Riippuu tietysti asuntojen koosta ja asukkaiden lukumäärästä. Jos 24 500 l öljyä riitti kaikkeen, ei taatusti mene 80 MWh käyttöveteen. Ne isot VILPit pääosin seisoo tyhjänpanttina kesän. Yksi 10 kW VILP tai MLP hoitaisi puoli vuotta yksin. Ainoa ongelma hitaampi käyttöveden teko, mutta ei mikään lämpöpumppu riitä siihen, että useissa asunnoissa yhtäaikaa suihkussa ollaan. Pitää olla se riittävä varaaja.
Normaalilla kulutusprofiililla siitä 300 m kaivosta saa tuotettua ehkä 55 MWh, josta kaivosta n. 40 MWh/v. Tuolloin siis otetaan parina talvikuukautena suurempi keskiteho kuin 10 kW pumpulla saa, mikä aiheuttaa kriittisen rajan kaivon lämpötilalle. Ei se tarkoita, ettei kesällä voisi ottaa myös reilusti tehoa.
Minkäs takia öljyvehkeistä pitäisi päästä eroon. Hyvin toimivia laitteita ja öljyä piisaa. VILP + öljy on hyvin järkevä setti. Sitä paitsi tässä kombinaatiossa ei ole väliä minkä kokoisen VILPin hankkii, kunhan ei ylimitoita. Vaikka olisi pienikin halpa VILP, se maksaa itsensä nopeasti.
Aikamoista vastustelua ja vääristelyä taas eräältä MLP vastaiselta. Jotenkin huvittavaa että kritisoi että MLP ei lämmitä vettä tarpeeksi lämpimäksi ja samaan aikaan käyttää omaa pumppua esimerkkinä ja COP verrokkina jolla ei tehdä edes yli 40 vettä ja hanoistakin tulee vain haalistettua.
Haalistettua ei voi rivitalossa käyttää vaan se vesi täytyy lämmittää oikeasti kuumaksi, tähän pystyy kelillä kuin kelillä se MLP, vastus sekä öljy, VILP ei pysty vaikka miten vänkäät.
Täällä on esitetty paljon viisaita investointeja Remalle mutta mikään niistä ei kelpaa. Ottotehoa ja tuotettua energiaa ei ole ikinä mitattu vaan COPit on täyttä arvailuja, tuolla mainittu mahdollinen 3,5cop jos kaikki toimii on täysin mahdoton tällä järjestelmällä. Vuosicop on 2,x ja lähempänä 2 tai alle
Vertailuna käytetään vanhaa öljynkulutusta ja yhtä lämmintä talvea jolloin meni 78Mwh ja 1000l öljyä ja siltikään COP ei ole paljoa päälle 2 tai edes sitä 2,mitä se viime talvena oli kun oli normaali talvi 1,6 ehkä jos sitäkään?
Edelleen olen sitä mieltä että jos järjestelmään hakattu se yli 100k€ ja vuosicop on 1,x-2,x jos kaikki toimii niin se on todella huono sijoitus ja järjestelmä. Ja tätähän ei ole ilmeisesti ikinä oikeastaan tapahtunut että pumput toimisi koko vuoden joten cop taitaa olla joka vuosi alta 2.
Tuolla summalla nyt vaan olisi saanut sen täysitehoisen MLP joka hoitaa lämmityksen kelillä kuin kelillä ja tekee myös sen LKV kelillä kuin kelillä, pääsee öljystä eroon ja mikä tärkeintä se toimisi eikä tarvitsisi olla huoltomiestä 24/7 päivystämässä ja katsomassa mikä pumppu taas on hajonnut tai mikä ei toimi kokonaisuudessa
Haalistettua ei voi rivitalossa käyttää vaan se vesi täytyy lämmittää oikeasti kuumaksi, tähän pystyy kelillä kuin kelillä se MLP, vastus sekä öljy, VILP ei pysty vaikka miten vänkäät.
Täällä on esitetty paljon viisaita investointeja Remalle mutta mikään niistä ei kelpaa. Ottotehoa ja tuotettua energiaa ei ole ikinä mitattu vaan COPit on täyttä arvailuja, tuolla mainittu mahdollinen 3,5cop jos kaikki toimii on täysin mahdoton tällä järjestelmällä. Vuosicop on 2,x ja lähempänä 2 tai alle
Vertailuna käytetään vanhaa öljynkulutusta ja yhtä lämmintä talvea jolloin meni 78Mwh ja 1000l öljyä ja siltikään COP ei ole paljoa päälle 2 tai edes sitä 2,mitä se viime talvena oli kun oli normaali talvi 1,6 ehkä jos sitäkään?
Edelleen olen sitä mieltä että jos järjestelmään hakattu se yli 100k€ ja vuosicop on 1,x-2,x jos kaikki toimii niin se on todella huono sijoitus ja järjestelmä. Ja tätähän ei ole ilmeisesti ikinä oikeastaan tapahtunut että pumput toimisi koko vuoden joten cop taitaa olla joka vuosi alta 2.
Tuolla summalla nyt vaan olisi saanut sen täysitehoisen MLP joka hoitaa lämmityksen kelillä kuin kelillä ja tekee myös sen LKV kelillä kuin kelillä, pääsee öljystä eroon ja mikä tärkeintä se toimisi eikä tarvitsisi olla huoltomiestä 24/7 päivystämässä ja katsomassa mikä pumppu taas on hajonnut tai mikä ei toimi kokonaisuudessa
Hyvin toimii Ecopart kattokierrossa puhaltimilla ,sillä lämmitetään suurinosa ajasta LKV ainoastaan varmistetaan lämpö Ecoair 420 :lla ja sähkövastuksella 6 kW. Vedenkäyttö on hyvin vaihtelevaa, tällä järjestelyllä hallitaan suht, hyvin veden lämpötila. Aurinko lämmönkeräys on myös tärkeä,jolloin Ecopart seisoo. Tarvitsemme n. 200 kWh/d LKV:n lämmittämiseen.
Sehän se Rema.... MLP toimii hienosti ilman kaivoakin. Vielä kun laitatte kaivon sille niin se tuottaa vuodessa uskomattoman paljon teille lämpöä.
Ja kovillakaan pakkasilla ei tarvi miettiä tuottaako se käyttövedet edelleen. Kattokierto voi toki olla päällä leudoilla keleillä.. kaivo saisi levätä.
Ja kovillakaan pakkasilla ei tarvi miettiä tuottaako se käyttövedet edelleen. Kattokierto voi toki olla päällä leudoilla keleillä.. kaivo saisi levätä.
pökö
Kaivo jäässä
Tuollainen rivari voisi olla ihan fiksu niin että jokaisessa asunnossa olisi oma lämminvesivaraaja ja lämpöpumpulla tehtäisiin vain rakennusten lämmitys. Silloin kaikki maksaisivat tarkasti vain omat lämminvesikulunsa ja vedenkulutus pysyisi maltillisena.
Kuuman käyttöveden kierto jäisi silloin pois, se on varmasti melkoinen tuhlari.
Kuuman käyttöveden kierto jäisi silloin pois, se on varmasti melkoinen tuhlari.
Olisi tietysti hyvä, että jotain realismia olisi laskelmassa. Se paras vuosi oli selvästi normaalia lämpimämpi ja olette myös talon eristystä parantaneet. Öljynkulutukseksi on raportoitu 22 000 tai 24 500 l ennen eristysparannuksia. Öljynpoltossa energiaa menee merkittävä osa harakoille. Ei COPia voi laskea suoraan öljyn sisältämästä energiasta ja vielä öljymäärällä, jota tuskin menisi nykyisillä eristyksillä ja nykyisinä talvina.
Yhtiön lämpöenergiantarve lienee n. 200 MWh ja sähköä + öljyä on kulunut lämpöpumppuaikana yleensä yli 100 MWh eli COP on pyörinyt kahden molemmin puolin vuositasolla. Mikä ihme saa sinut uskomaan, että tilanne paranisi vastaavilla laitteilla? 3,5 COP olisi mahdollista MLP:llä. Silloin sähköä kuluisi alle 60 MWh ja öljyä ei pisaraakaan. Ja ARA maksaisi investoinnista puolet.
Toistaiseksi on lähinnä osoitettu.
1. Lähes joka vuosi joku laite on pitkään rikki.
2. VILPit eivät ko. käytössä (reilu alimitoitus) kestä läheskään 10 vuotta.
3. Kaikki viimeisen n. 10 vuoden aikana tehdyt ivestoinnit ovat menneet hukkaan eli rahaa on palanut paljon (75 tonnia?), mutta kulutus on edelleen sama.
Tuossa yhdessä rivi-kohteessa jossa kävin rakennusaikana potkimassa lautoja niin oli jokaisella asunnolla oma MLP lämpimässä ulkovarastossa, keruusta oli tehty viilennys, kaivoina oli jokaisen kämppän kohdalla omansa, kämppien koot oli 100+m2. Pumppuina varmaan jotku 4-6kW koneet. Ei tuosta hajautuksesta loppuviimeksi isoa ylimääräistä laskua tule kun kaikki on siinä kämpän yhteydessä...jää paljon vetoja poiskin vrt keskitetty...voi olla jopa halvempi lopputulos ja varsinkin asukkaalle muutamien vuosien päästä.
Eli jokainen asukas maksaa oman kulutuksensa mukaan, vastike tommosessa lieneen tosi pieni.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Oliko isokin yhtiö vai muutaman kämpän? Kämppäkohtainen kaivo lienee uudiskohteessa aika matala. Paljon vähemmillä porausmetreillä pääsisi poraamalla 300-350 m kaivoja kuin ison kasan 150 m kaivoja. Sitten 60 kW MLP maksaa 17 k€ ja tuollainen 4-6 kW 5 k€ eli samaan yhteistehoon 30-40 k€ enemmän. Tietysti putkivedot pitkin tonttia vähenevät, mutta ne putkivedot sitten kestävätkin 50 vuotta tai nykymuoveilla ehkä koko talon elinkaaren eli joskus 15 v paikkeilla tulee yhtiölle aika iso lasku, kun suuri määrä 4-6 kW pumppuja pitää ostaa ja asennuttaa vs. yhden osto ja asennus.
Huoltoakin tulee reilusti enemmän kun jokaisessa on oma roskasihti, kiertopumput, anturit jne. Jääkö asukkaan ongelmaksi huomata, että pumppu on jonkun vian takia siirtynyt vastuskäyttöön?
Uutena voi mennä samaan, mutta jatkossa tuo hajautettu kuulostaa paljon kalliimmalta.
Yli 5 mutta vajaa 10 oli varmaan kämppien määrä. Nyt kun tarkemmin ajattelee niin ei niitä kaivoja ihan joka kämpän kohdalla ollut...ei tullut noita niin tarkkaan laskettua, mutta useampi reikä rivissä...ehkä reikiä oli 1 per 2-3 kämppää.
Vastuunjaosta ei mitään käryä, oliskohan hajautettu esim. viilennys oli optio jokaisen valittavissa, muttei tosiaan tiedä. Roskasihdit yms voi tietty olla yhtiön huolto-ohjelmissa muutaman vuoden.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eli jos veden lämmitys on noin 200 kWh/vrk = 8,3 kW
Kun lämmityksessä laitetaan edes kierto päälle tuo loppu menee siihen eikä näy misäään. Lämmitystä tarvitaan yleensä syyskuun alusta toukokuun puoleen väliin, joskus vielä kesäkuussakin. Mutta jos 3 kk ei lämmitystä olisi vuoden tuotantoon tulisi tuosta 3672 kWh lovi, eli tuottaa tuo ehtisi 83928 kWh. OK meni arvio 2% yli. Lisäksi varmaan vaikea kattaa tuota tarvetta tuolla, kun pitäisi olla ilmeisesti 2 kuution kuumavesisäiliö, ettei se mene heti kylmäksi kuin iltasella hanat aukeaa.
Tällä foorumilla ne huippuCOPit tehdään jollakin alle 60 kWh/m lämmön otolla. Tomppeli käyttää tänne pohjoisemmaksi jotain noin 75 kWh/m keruulta ottoa. Tuo sinun olisi ilmaisenergiaa kaivosta 60 000 kWh/300m=200 kWh/m. => Vähän tiukka tuo sinun mitoitus ehdotus. Tomppeli taitaa käyttää pääkaupunkiseudulle jotain ~100 kWh/m keruulta. Minimi metreillä maksimi COPit ?
Tosin jos tuo 60 asteita vettä tekisi, eihän se COP olisi kolmeakaan. Kuka sitten talvella erottelisi sen mitä mikin pumppu tekee?
Olisiko sinulla esittää, mihin tuo näkemys perustuu, että VILP koneilla ei voisi tehdä kuumaa vettä? Ilmeisesti tunnet jonkun koneen, joka ei kuumaa pysty tekemään ja se on sitten yleistys kaikkiin VILP koneisiin. Väitän että tekevät ihan siinä missä MLP koneetkin. Noita on myös tulistuksen poistolla vettä kuumentavia, jolloin saadaa suuren lämmöntarpeen aikana talvella hyvinkin kuumaa ulos. Juuri tuollaista Clivettiähän tuossa mainittiin katsellun. 55 °C on ihan peruskauraa VILPeille.
Haalistuksista sinun kannattaa jatkaa Reman itsensä kanssa.
Jollei noista vehkeistä saa suoraan lämpöä verkkoon ohi lämpöpumppujen (ilmaisenergiana), niin seuraavaksi paras vaihtoehto olisi varastoida lämpö toviksi maapiiriin tms., jolloin lämmön liika kohoaminen keruupiirissä estyy.
Jos nyt luit koko viestini, ehkä huomasit, että tuo oli tapaukselle, jossa MLP tuottaa samaa tehoa vuoden ympäri. Ei kukaan niin kaivoa mitoita, koska talvella tarve on moninkertainen.
Etelä-Suomessa ei todellakaan porata 300 m kaivoja 10 kW pumpuille, vaan ne ovat 200 m paikkeilla. Ei edes 16 kW pumpulle. Täystehomitoituksellahan pumppu käy tuolla teholla pidempään vain -26 C:ssä.
Kesällä käytöllä on aika pieni vaikutus kaivon lämpötilaan talvella. Sama toisin päin eli kaivon lepuutus tai energian pumppaus kaivoon kesällä ei juuri mitään muuta normaalitapauksissa. Alimitoitettu kenttä voi olla toinen juttu.
Kuinka lämmin kierto on liian lämmin MLPlle?
Ongelma Remalla siis on, että välillä aurinkokeräimet eivät tuota tarpeeksi kuumaa varaajaan pistettäväksi, mutta MLPlle se on kuitenkin liian kuumaa.
Hmm...Onko tuo vain aurinkoisten kuumien iltapäivien ongelma vai nouseeko lämpö keräimissä myös pilvipoutana liian ylös MLPlle?
Ongelma Remalla siis on, että välillä aurinkokeräimet eivät tuota tarpeeksi kuumaa varaajaan pistettäväksi, mutta MLPlle se on kuitenkin liian kuumaa.
Hmm...Onko tuo vain aurinkoisten kuumien iltapäivien ongelma vai nouseeko lämpö keräimissä myös pilvipoutana liian ylös MLPlle?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin itse olen ymmärtänyt että mitoitus tehdään nimen omaan vuodessa otetun energiamäärän mukaan. Yleensä tuo pumpun max teho ei määrää mitoitusta vaikka sekin pitää toki tarkastaa tai rajoittaa tehoa jos halutaan laittaa reilusti ylimitoitettu MLP kone.
Tässä jo annettiin tämmöistä näkemystä
Kun tuossa aikaisemmin oli mainittu noita ilmaisenergian määriä niin voinen todeta että tuo oma Setä on kerännyt ilmisenergiaa nettona Pollulla mitattuna 2017 elokuusta 98 000 kWh ja lisäksi ennen tätä tasan yhden vuoden ilman Pollu mittausta.
Tässä jo annettiin tämmöistä näkemystä
Kun tuossa aikaisemmin oli mainittu noita ilmaisenergian määriä niin voinen todeta että tuo oma Setä on kerännyt ilmisenergiaa nettona Pollulla mitattuna 2017 elokuusta 98 000 kWh ja lisäksi ennen tätä tasan yhden vuoden ilman Pollu mittausta.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole tämmöista ongelmaa. Ihan säätöjuttu ja kuuma vesi ei koneita riko.
Siis keruupiirin lämmöstä ongelma taitaa tulla, kun litku ajetaan tasokeräinten läpi. Jos "kaivosta" tulee +40C litkua niin kuin käy?
Mikäli luit viestini kokonaan niin sanoin että MLP, vastus ja öljy tekevät kuumaa kelillä kuin kelillä.
VILP ei tee 60asteista vettä 10kW teholla kun ulkona on pakkasta 25 astetta, ei edes sillä 1COPilla.
Vilpille on paikkansa mutta ei se aina ole se ainut vaihtoehto, täällä monet ovat laskeneet että järjestelmän COP on reilusti alle 2 vaikka kaikki toimii, ja sitä ei tapahdu jooa vuosi vaan aina on joku hajalla ja jossitellaan.
Edelleen ehdoton edellytys olisi kWh-mittari ja pollucom tai vastaava niin näkisi edes mitä nuo tuottavat eikä tarvitse heitellä että kun tehdään sitä ja tätä ja jos kaikki toimii ka jos on talvella lämmintä niin COP on 3,5. Ei se ole ikinä Vilppien kanssa noin korkea tässä projektissa
Kyllä, koska se yleensä tiedetään. Laskelmassa otetaan huomioon sitten energian jakautuminen kuukausille ja mitoitetaan niin, että talvella kaivo ei kylmene liikaa. Kesällä se on Etelä-Suomessa reilusti lämpimämpi ja kaivosta voisi hyvin ottaa silloin paljon enemmän, mutta tarvetta ei ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Missä niistä kylmenneistä kaivoista voisi lukea kertomuksia? Ei ole tullut vastaan.
Ja roots laski aika pessimistisesti mutta sekin antoi TMA alle 3v sille 10kEUR kaivolle.
Nyt kun näillä on ongelma kattokierron lämmön kanssa niin sitä energia voisi ajaa kaivoon ja MLP louhisi vain sitä 300m kaivoa mitä buustattaisiin 10m2 keräimillä silloin kun suoraan ei saa ajettua varaajaan.
Tuossa olisi niiiin paljon järkeä kun se MLP jo on ostettu.
Rivitaloa kun miettii, niin yhtiön omistamat kaivot ja keruupiirit sekä huoneistokohtaiset maalämpöpumput varaajineen ovatkin tietyssä määrin hyvin rationaalinen ratkaisu. Kokonaiskustannus ei ehkä minimoidu, mutta vastuut kustannuksista on helppo jyvittää yhtiön ja osakkaiden kesken sen lisäksi, että käyttövesikierrosta ja lämpimän käyttöveden kulutuksen jyvityksestä (nykymääräysten tyyliin) päästään eroon. Jokainen maksaa lämmityksen kulut suoraan sähköyhtiölle ja maalämpöpumppukin voidaan katsoa huoneiston sisäiseksi varusteeksi (jos asia on kirjattu yhtiöjärjestykseen).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Maalämpöfoorumilta voi lukea. Käytiinhan noista täälläkin keskustelua talven pakkasten aikaan ja kuorossa alimittaisiksi totesitte. Nuo sulattelut onkin aika pitkällisiä prosesseja.
Hyvin hyvin harvinaisia tapauksia. Menee aivan marginaaliin ja syyt taustalla on moninaisia.
10kW pumppu ja 300m kaivo 10m2 aurinkokeräimillä tehostettuna olisi aivan unelma käyttöveden tuottaja rivariyhtiössä.
Tuosta aiheesta on tehty paljon tieteellistä tutkimusta ja käytännön kokemusta on runsaasti. Ja on tiedossa, että tilanne vaihtelee, joten on lukuja ns. varman päälle ja toisaalta kokemuksia paljonkin edullisemmista tapauksista.
Vastaavaa ei edes tarvita sen tunnistamiseksi, että vilp ei kerrassaan pysty tuottamaan riittävän lämmintä käyttövettä kunnon talvipakkasilla ilman jonkinlaista kaskadikytkentää, kun se selviää jo valmistajien spekseistä.
Tässä puheena olevassa tapauksessa kalustoa ja arsenaalia on kuitenkin jo valmiiksi niin paljon, että kytkemällä valmiina olevan kaluston ylikapasiteetti mahdollisen kaivon avuksi, asymptoottinen kylmeneminen estyy jokseenkin ilmaiseksi.
pökö
Kaivo jäässä
No joo, se voi pysäyttää pumpun. Minun ajatus oli lämmitetyssä vedessä
Kyllä siihen ihan löytyy laskentaohjelmat. Saman antaa Niben mitoitusohjelma ja EED. On hyvin eri asia ottaa normaalin vuosijakauman mukaista tai tasaista tehoa.
Kaivo tietysti kylmenee. Senkin EED laskee. Oletusarvoisesti 25 vuoden päähän, mutta tuon voi säätää vaikka 100 vuoteen.
Tuossa on helppo pelata lämmityksen ja käyttöveden suhteella. Jos kokonaisuudessaan otetaan 80 MWh/v, josta 20 MWh/v on käyttövettä, tulee EED:n oletusarvoilla kaivosta tammikuulle 7,3 MWh ja kesäkuulle 1,1 Mwh. Molemmissa COP 3 eli 53 MWh yhteensä. Tuolla kaivoksi tulee 341 m, jos kriteerinä on 0 C keruun keskilämpötila alimmillaan 25 v päästä. Ensimmäisenä talvena alimmillaan 1,5 C, toisena 1 C jne. eli laskee hyvin hitaasti alun jälkeen. 100 v laskenta vaatisi 352 m kaivon.
Sitten laitetaan kaikki pelkkään käyttöveteen. Eli nyt joka kuukausi kaivosta otetaan 4,4 MWh ja käyttövesi lämpeää 80 MWh. Tuolloin 25 v mitoituksella syvyydeksi 249 m. 100 v laskennalla 260 m. Nyt ei näy keruun lämpötiloissa vuodenaikavaihteluita:
Huomaa, että nämä on laskettu EED:n demoversiolla, jossa ei voi muuttaa maaperäarvoja, jotka ovat jostain Ruotsin keskivaiheilta eli hiukan Etelä-Suomea lämpimämmästä. Mutta kyllä nuo puuttuvat 50 m riittää siihen eroon eli 300 m.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minkäslainen näkemys tästä nyt sitten on, mihin väliin tämä uusi MLP tulisi olemassa olevaan järjestelmään? Yleensä tarkastellaan parannusta nykytilaan, toisaalta peruste voi olla välttämätön saneeraus, joka joudutaan tekemään joka tapauksessa ja puntaroimaan sen vaihtoehtoja keskenään.
Ensimmäisen VILPin takaisinmaksu on hyvin lyhyt, todennäköisesti noin 1,5 vuotta. Siitä se takaisinmaksu aika nopeasti pidentyy kun koneita tulee lisää ja jokainen ehtii tuottaa vähemmän ja vähemmän. Lämmöntarveprofiilia tuntematta, mahdoton sanoa montako tai paremmin kuinka paljon kapasiteettia on taloudellisesti perustellen kannattavava laittaa. Eri asia on jos päätökset tehdään kiihkon vallassa fiilispohjalta.
Entinen öljynkulutus viittaisi noin 50 kW tehon tarpeeseen pakkasella mutta veden lämmitys voi tuoda tähän ajoittaista nostetta. II-vyöhykkeen ilmastossa lämmitys ja veden lämmitystarpeesta pitäisi kertyä noin 1 % alle -20 °C:ssa. Ilmeisesti tänä talvena oli enemmän, mutta toissa talvena pyöreä nolla.
Sähköjärjestelmän uusimiskulut siis oli sitten aikomus laittaa sähköautojen latausjärjestelmän päälle? Mielestäni vähän arveluttava vaihtoehto laittaa tämmöinen suurin sähkönkuluttaja yhteiseen pooliin, jotta maalämpöjärjestelmän suuren sähköliittymän kulut voitaisiin laittaa sähköautojen latausmomentille. Eikö jokaisen osakkaan kuulu itse maksaa omien sähköautojensa lataukset jo ihan periaatteen vuoksi ja jokaisen osakkaan oma liittymä soveltuu tähän vallan mainiosti. Vai onko tuolla jokin "parkkipaikka" ? Yleensä kai autot voi ajaa siihen omaan pihaan? Vähän huvittuneena seurannut mutta kukaan ei sitten tätä epäekohtaa halunnut ottaa esille, koska käytettiin maalämmön (ja öljystäluopumisen) edellyttämän suuren sähköliittymän perusteluna.
Kiitoksia tiedoista, foorumi on hyvä tiedonjakaja, kun keskustelu säilyy asiallisena. Eli ensin n. 25 kW:n ilmav. LP ja sen jälkeen kaivo kattokierto LP:lle kaivon syvyys 300 m. Aurinko lämmönkeräys on hyvin heikkoa, tosin minulla on vielä asentamatta n. 5 m2 kennoja. Kun aurinko paistaa, niin kattokierron lämpötilat pyrkivät nousemaan 90 C-asteeseen. Meillä on 10 m3 varaaja, jota käytetään aurinkolämmön varaajana ja myös kattokieron LP:n varaajana. Tällähetkellä kun kattokierron lämpötila on 46,8 C-ast. niin LP seisoo ja LKV:n lämpö LLV:n jälkeen 40 C_ast. (pumpataan LP:n latauspumpulla LLV:n) puuttuva lämpö tehdään Ecoair 420 lla ja jos lämpöä puuttu niin LKV:n varaajassa 6 kW:n vastuksella.
EIkös kysymys ollut lähinnä siitä, että ei hankittaisi uutta mlp:tä, vaan nykyinen saataisiin kaivon avulla käyttöön talvella, jolloin se ei makaisi lähes tyhjän panttina silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten. Ainoa, mille tehtäisiin ensi vaiheessa muutoksia on nykyiselle mlp:n keruupiiriille, johon lisättäisiin mahdollisuus kaivon käyttöön erilaisten keräimien sijasta, ohella tai sarjassa niiden kanssa. Jos haluaa paljon lisää säädettävää, kaikki nuo voi ottaa vaihtoehdoksi, mutta itse automatisoisin tuon puolen lisäämällä shunttijärjestelyn (tai vaihtoehtoisesti toteuttamalla saman termostaattiohjatulla lisäkiertopumpulla), joka vaihtelee keräimiltä tulevaa litkua osittain mlp:n menon ja paluun välillä (jos siis tulee liian kuumaksi, jolloin ylimäärä työnnetään korvaamaan maapiirista imettyä lämpöä myöhempää käyttöä varten ja estämään asymptoottinen kylmeneminen).
Keräinten lämpöä kannattaisi periaatteessa käyttää suoraan käyttöveden kuumentaminseen tai lämmitykseen lisäämällä lämmönvaihtimia nykyjärjestelyn sijaan, mutta hyötyaika jäänee aika lyhyeksi, joten ei ehkä maksa itseään takaisin. Nykykeräimistä olisi luultavasti eniten hyötyä mahdollisen maakeruupiirin tukena (pakkasjakson ulkopuolella mahdollista ilmanvaihdon jätelämmönkeräintä lukuun ottamatta, jota kannattaa käyttää aina maapiirin kanssa sarjassa tai erikseen säädettynä sen rinnalla, kun rakennuksessa ei ole tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmää).
Tälleen yhtä provosoivasti voisin sanoa, että kannattaisi investoida vaikka 20kpl nibe 410p. Niillä saa siitä pannuhuoneesta lämmintä ilmaa ja torissa noita käytettyjä on paljon tarjolla.
Oikeasti en osaa sanoa minkä kokoiset mlp:t tuohon kohteeseen kannattaisi hankkia, koska en tiedä ko. Taloyhtiöstä juuri mitään. Mutta sen voin sanoa suoraan, että tuolla yhdellä 10kw mlp:llä se ei onnistu, eikä onnistu yhdellä setämiesvilpilläkään. Tässä ei ole tainnut kovinkaan moni (paitsi sinä) edes ehdottaa koko höskän lämmitystä yhdellä 10kw mlp:llä. Sellainen vain siellä taitaa olla puolikäytöllä ja siksi siihen on useaan otteeseen viitattu.