pökö
Kaivo jäässä
Eikös Reman systeemit toimi kakkosen kokonais-copeilla.Kertokoon Rema mitä COP on veden loppulämmitykselle on kun sellaista harrastaa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eikös Reman systeemit toimi kakkosen kokonais-copeilla.Kertokoon Rema mitä COP on veden loppulämmitykselle on kun sellaista harrastaa.


Eikös Reman systeemit toimi kakkosen kokonais-copeilla.
Ja mitähän tuommonen kommentti yrittää ninku tietopuolisesti pitää sisällään...onko nyt toukokuussa huono aika porata, vai mikä?Nyt kun poraa ja laittaa niin jo ennen uutta vuotta on tuo 300 m kaivo umpijäässä ja tulevina vuosina saanto on joka vuosi huonompi.

Eikös tuossa jo useaan otteeseen mainittu, että ne vilpit pysyy edelleen rivissä ja käynnissä. Mlp:llä vain korvataan öljy kun vilpeistä loppuu hönkä? Tuskin yksikään rivitalo pelkällä yhdellä 10kw mlp:llä lämpenee.Sitä että ei se 300 m kaivo jatkuvasti 10 kW MLP pumppua kestä pyörittää. Ei siihen vuoden aika mitenkää vaikuta. Vai meinasitko nyt, että se 300 m kaivolla sen 86 000 kWh tuottaisi, josta jotain 60 000 kaivosta kerättyä ? Eikös ne maalämpöpumput yleensä käy vain ehkä joskus kovimmilla pakkasilla täysillä tai on-offit jatkuvasti. Tämäkin kylmää sen "oikein mitoitetun" kaivon pian kipurajoille - varsinki jos alla on jo lämmitystä talven mittaan.
No minkäslainen tämä mlp järjestelmä sitten olisi? Montako km kaivoa ja kW.Eikös tuossa jo useaan otteeseen mainittu, että ne vilpit pysyy edelleen rivissä ja käynnissä. Mlp:llä vain korvataan öljy kun vilpeistä loppuu hönkä? Tuskin yksikään rivitalo pelkällä yhdellä 10kw mlp:llä lämpenee.
Etelä-Suomessa ei 300 m kaivoa saa jäähän 10 kW tuottavalla pumpulla vaikka kävisi 25 vuotta putkeen. Tuollaisessa käytössä siis 10 kW MLP tuottaisi reilut 80 MWh/v, josta kaivosta otetaan COPista riippuen n. 60 MWh/v.Tuo sinun 300 m kaivo ja 10 kW mlp ei kykene lähellekään samaan tuotokseen. @roots jo ammattilaisen asiantuntemuksella kertoi, mitä tuommoisesta kaivosta voi saada ylös eli murto osan VILPin tuotosta. Nyt kun poraa ja laittaa niin jo ennen uutta vuotta on tuo 300 m kaivo umpijäässä ja tulevina vuosina saanto on joka vuosi huonompi.
Minkäs takia öljyvehkeistä pitäisi päästä eroon. Hyvin toimivia laitteita ja öljyä piisaa. VILP + öljy on hyvin järkevä setti. Sitä paitsi tässä kombinaatiossa ei ole väliä minkä kokoisen VILPin hankkii, kunhan ei ylimitoita. Vaikka olisi pienikin halpa VILP, se maksaa itsensä nopeasti.On se vaikea käsittää että haisevasta öljystä ei VILP kanssa eroon pääse kun sen rinnalle tarvitaan toinen täysimittainen lämmitysjärjestelmä. Aivan karmeaa tuollaisessa rivariyhtiössä, kun pelkällä sähköllä on sitä kovalla pakkasella vaiennuttta VILP rivistöä erittäin hankala korvata.
COP erot ei tähän ongelmaan verrattuna ole yhtään mitään. Nimottäin jokainen MLP veisi sitä päivää kohden että öljyvehkeet voi kantaa ulos. Mikään määrä VILP ei tätä päivää tuo yhtään lähemmäs.
Hyvin toimii Ecopart kattokierrossa puhaltimilla ,sillä lämmitetään suurinosa ajasta LKV ainoastaan varmistetaan lämpö Ecoair 420 :lla ja sähkövastuksella 6 kW. Vedenkäyttö on hyvin vaihtelevaa, tällä järjestelyllä hallitaan suht, hyvin veden lämpötila. Aurinko lämmönkeräys on myös tärkeä,jolloin Ecopart seisoo. Tarvitsemme n. 200 kWh/d LKV:n lämmittämiseen.Ei tietenkään, kesällä vilp hakkaa copissa mlpn ja kovemmilla pakkasilla toisin päin. Mlp hakkaa vilpin kesällä(kin) isommilla menolämmöillä. Mlp ja vilp yhteensovitettuna kuulostaa äkkiseltään ultimaattiselta jokasäänratkaisulta. Onhan se vähän tyhmän touhua omistaa mlp ilman kaivoa tai maapiiriä..
Olisi tietysti hyvä, että jotain realismia olisi laskelmassa. Se paras vuosi oli selvästi normaalia lämpimämpi ja olette myös talon eristystä parantaneet. Öljynkulutukseksi on raportoitu 22 000 tai 24 500 l ennen eristysparannuksia. Öljynpoltossa energiaa menee merkittävä osa harakoille. Ei COPia voi laskea suoraan öljyn sisältämästä energiasta ja vielä öljymäärällä, jota tuskin menisi nykyisillä eristyksillä ja nykyisinä talvina.Öljyaikana kulutus oli 24500 L öljyä, paras vuosi jälkeen n. 78 MWh/a, eli kun kaikki toimii voimme nyt päästä n. 70 MWh/a, tosin ei tänä vuotena kun 25 kW kone on ollut pois ja alkuvuosi oli kylmä.
Nykyisellä systeemillä voimme päästä vuoden n. COP 3,5 kun uusi 25 kW:n ilmavesi LP on hankittu
Tuossa yhdessä rivi-kohteessa jossa kävin rakennusaikana potkimassa lautoja niin oli jokaisella asunnolla oma MLP lämpimässä ulkovarastossa, keruusta oli tehty viilennys, kaivoina oli jokaisen kämppän kohdalla omansa, kämppien koot oli 100+m2. Pumppuina varmaan jotku 4-6kW koneet. Ei tuosta hajautuksesta loppuviimeksi isoa ylimääräistä laskua tule kun kaikki on siinä kämpän yhteydessä...jää paljon vetoja poiskin vrt keskitetty...voi olla jopa halvempi lopputulos ja varsinkin asukkaalle muutamien vuosien päästä.Tuollainen rivari voisi olla ihan fiksu niin että jokaisessa asunnossa olisi oma lämminvesivaraaja ja lämpöpumpulla tehtäisiin vain rakennusten lämmitys. Silloin kaikki maksaisivat tarkasti vain omat lämminvesikulunsa ja vedenkulutus pysyisi maltillisena.
Kuuman käyttöveden kierto jäisi silloin pois, se on varmasti melkoinen tuhlari.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Oliko isokin yhtiö vai muutaman kämpän? Kämppäkohtainen kaivo lienee uudiskohteessa aika matala. Paljon vähemmillä porausmetreillä pääsisi poraamalla 300-350 m kaivoja kuin ison kasan 150 m kaivoja. Sitten 60 kW MLP maksaa 17 k€ ja tuollainen 4-6 kW 5 k€ eli samaan yhteistehoon 30-40 k€ enemmän. Tietysti putkivedot pitkin tonttia vähenevät, mutta ne putkivedot sitten kestävätkin 50 vuotta tai nykymuoveilla ehkä koko talon elinkaaren eli joskus 15 v paikkeilla tulee yhtiölle aika iso lasku, kun suuri määrä 4-6 kW pumppuja pitää ostaa ja asennuttaa vs. yhden osto ja asennus.jokaisella asunnolla oma MLP lämpimässä ulkovarastossa, keruusta oli tehty viilennys, kaivoina oli jokaisen kämppän kohdalla omansa, kämppien koot oli 100+m2. Pumppuina varmaan jotku 4-6kW koneet. Ei tuosta hajautuksesta loppuviimeksi isoa ylimääräistä laskua tule
Yli 5 mutta vajaa 10 oli varmaan kämppien määrä. Nyt kun tarkemmin ajattelee niin ei niitä kaivoja ihan joka kämpän kohdalla ollut...ei tullut noita niin tarkkaan laskettua, mutta useampi reikä rivissä...ehkä reikiä oli 1 per 2-3 kämppää.Mielenkiintoinen ratkaisu. Oliko isokin yhtiö vai muutaman kämpän? Kämppäkohtainen kaivo lienee uudiskohteessa aika matala. Paljon vähemmillä porausmetreillä pääsisi poraamalla 300-350 m kaivoja kuin ison kasan 150 m kaivoja. Sitten 60 kW MLP maksaa 17 k€ ja tuollainen 4-6 kW 5 k€ eli samaan yhteistehoon 30-40 k€ enemmän. Tietysti putkivedot pitkin tonttia vähenevät, mutta ne putkivedot sitten kestävätkin 50 vuotta tai nykymuoveilla ehkä koko talon elinkaaren eli joskus 15 v paikkeilla tulee yhtiölle aika iso lasku, kun suuri määrä 4-6 kW pumppuja pitää ostaa ja asennuttaa vs. yhden osto ja asennus.
Huoltoakin tulee reilusti enemmän kun jokaisessa on oma roskasihti, kiertopumput, anturit jne. Jääkö asukkaan ongelmaksi huomata, että pumppu on jonkun vian takia siirtynyt vastuskäyttöön?
Uutena voi mennä samaan, mutta jatkossa tuo hajautettu kuulostaa paljon kalliimmalta.
Etelä-Suomessa ei 300 m kaivoa saa jäähän 10 kW tuottavalla pumpulla vaikka kävisi 25 vuotta putkeen. Tuollaisessa käytössä siis 10 kW MLP tuottaisi reilut 80 MWh/v, josta kaivosta otetaan COPista riippuen n. 60 MWh/v.
Mutta miksi tarve olisi tuollaista? Kysehän on vanhasta rivarista, jossa lämpö menee pääosin lämmitykseen eikä käyttöveteen. Tuolloin kesällä lämmöntarve on varsin pientä. Ihan samassa suhteessa kuitenkin kuin vastaavan ikäluokan OKT:ssä eli ehkä 1/5 käyttöveteen. Riippuu tietysti asuntojen koosta ja asukkaiden lukumäärästä. Jos 24 500 l öljyä riitti kaikkeen, ei taatusti mene 80 MWh käyttöveteen. Ne isot VILPit pääosin seisoo tyhjänpanttina kesän. Yksi 10 kW VILP tai MLP hoitaisi puoli vuotta yksin. Ainoa ongelma hitaampi käyttöveden teko, mutta ei mikään lämpöpumppu riitä siihen, että useissa asunnoissa yhtäaikaa suihkussa ollaan. Pitää olla se riittävä varaaja.
Normaalilla kulutusprofiililla siitä 300 m kaivosta saa tuotettua ehkä 55 MWh, josta kaivosta n. 40 MWh/v. Tuolloin siis otetaan parina talvikuukautena suurempi keskiteho kuin 10 kW pumpulla saa, mikä aiheuttaa kriittisen rajan kaivon lämpötilalle. Ei se tarkoita, ettei kesällä voisi ottaa myös reilusti tehoa.
Olisiko sinulla esittää, mihin tuo näkemys perustuu, että VILP koneilla ei voisi tehdä kuumaa vettä? Ilmeisesti tunnet jonkun koneen, joka ei kuumaa pysty tekemään ja se on sitten yleistys kaikkiin VILP koneisiin. Väitän että tekevät ihan siinä missä MLP koneetkin. Noita on myös tulistuksen poistolla vettä kuumentavia, jolloin saadaa suuren lämmöntarpeen aikana talvella hyvinkin kuumaa ulos. Juuri tuollaista Clivettiähän tuossa mainittiin katsellun. 55 °C on ihan peruskauraa VILPeille.Aikamoista vastustelua ja vääristelyä taas eräältä MLP vastaiselta. Jotenkin huvittavaa että kritisoi että MLP ei lämmitä vettä tarpeeksi lämpimäksi ja samaan aikaan käyttää omaa pumppua esimerkkinä ja COP verrokkina jolla ei tehdä edes yli 40 vettä ja hanoistakin tulee vain haalistettua.
Jollei noista vehkeistä saa suoraan lämpöä verkkoon ohi lämpöpumppujen (ilmaisenergiana), niin seuraavaksi paras vaihtoehto olisi varastoida lämpö toviksi maapiiriin tms., jolloin lämmön liika kohoaminen keruupiirissä estyy.Ongelmia on, tälläkin hetkellä, mutta esim Ecoair seisoo kun lämpötila on pienessävaraajassa 48 C-ast.
Kattokierto lämpöpumppu seisoi n. klo 11- 21 kun kerron lämpötila oli korkea.
Ecoair 420 puhallin puhaltaa välillä ja välillä seisoo delta T vaihtelee 11 -4 C-ast. eli kun puhallin puhaltaa delta T on jopa 11 C-ast.
Ecoair 420 on LKV:n tulistukseen, out lämpö vaihtelee 54-62 C-ast.
Jos nyt luit koko viestini, ehkä huomasit, että tuo oli tapaukselle, jossa MLP tuottaa samaa tehoa vuoden ympäri. Ei kukaan niin kaivoa mitoita, koska talvella tarve on moninkertainen.Tällä foorumilla ne huippuCOPit tehdään jollakin alle 60 kWh/m lämmön otolla. Tomppeli käyttää tänne pohjoisemmaksi jotain noin 75 kWh/m keruulta ottoa. Tuo sinun olisi ilmaisenergiaa kaivosta 60 000 kWh/300m=200 kWh/m. => Vähän tiukka tuo sinun mitoitus ehdotus.
10k€ kaivolla, 300m, saa ilmaista energiaa semmosen noin 30000kwh/vuosi, eli 3600€, eli 36000€/10 vuotta.
Ongelma Remalla siis on, että välillä aurinkokeräimet eivät tuota tarpeeksi kuumaa varaajaan pistettäväksi, mutta MLPlle se on kuitenkin liian kuumaa.
Ei ole tämmöista ongelmaa. Ihan säätöjuttu ja kuuma vesi ei koneita riko.
Eli jos veden lämmitys on noin 200 kWh/vrk = 8,3 kW
Kun lämmityksessä laitetaan edes kierto päälle tuo loppu menee siihen eikä näy misäään. Lämmitystä tarvitaan yleensä syyskuun alusta toukokuun puoleen väliin, joskus vielä kesäkuussakin. Mutta jos 3 kk ei lämmitystä olisi vuoden tuotantoon tulisi tuosta 3672 kWh lovi, eli tuottaa tuo ehtisi 83928 kWh. OK meni arvio 2% yli. Lisäksi varmaan vaikea kattaa tuota tarvetta tuolla, kun pitäisi olla ilmeisesti 2 kuution kuumavesisäiliö, ettei se mene heti kylmäksi kuin iltasella hanat aukeaa.
Tällä foorumilla ne huippuCOPit tehdään jollakin alle 60 kWh/m lämmön otolla. Tomppeli käyttää tänne pohjoisemmaksi jotain noin 75 kWh/m keruulta ottoa. Tuo sinun olisi ilmaisenergiaa kaivosta 60 000 kWh/300m=200 kWh/m. => Vähän tiukka tuo sinun mitoitus ehdotus. Tomppeli taitaa käyttää pääkaupunkiseudulle jotain ~100 kWh/m keruulta. Minimi metreillä maksimi COPit ?
Tosin jos tuo 60 asteita vettä tekisi, eihän se COP olisi kolmeakaan. Kuka sitten talvella erottelisi sen mitä mikin pumppu tekee?
Olisiko sinulla esittää, mihin tuo näkemys perustuu, että VILP koneilla ei voisi tehdä kuumaa vettä? Ilmeisesti tunnet jonkun koneen, joka ei kuumaa pysty tekemään ja se on sitten yleistys kaikkiin VILP koneisiin. Väitän että tekevät ihan siinä missä MLP koneetkin. Noita on myös tulistuksen poistolla vettä kuumentavia, jolloin saadaa suuren lämmöntarpeen aikana talvella hyvinkin kuumaa ulos. Juuri tuollaista Clivettiähän tuossa mainittiin katsellun. 55 °C on ihan peruskauraa VILPeille.
Haalistuksista sinun kannattaa jatkaa Reman itsensä kanssa.
Kyllä, koska se yleensä tiedetään. Laskelmassa otetaan huomioon sitten energian jakautuminen kuukausille ja mitoitetaan niin, että talvella kaivo ei kylmene liikaa. Kesällä se on Etelä-Suomessa reilusti lämpimämpi ja kaivosta voisi hyvin ottaa silloin paljon enemmän, mutta tarvetta ei ole.Ainakin itse olen ymmärtänyt että mitoitus tehdään nimen omaan vuodessa otetun energiamäärän mukaan.
Ja silti se kaivo kylmenee joka vuosi ?
Mutta teidän kannattaisi @roots kanssa selvittää, paljonko kaivosta saa energiaa.
Rivitaloa kun miettii, niin yhtiön omistamat kaivot ja keruupiirit sekä huoneistokohtaiset maalämpöpumput varaajineen ovatkin tietyssä määrin hyvin rationaalinen ratkaisu. Kokonaiskustannus ei ehkä minimoidu, mutta vastuut kustannuksista on helppo jyvittää yhtiön ja osakkaiden kesken sen lisäksi, että käyttövesikierrosta ja lämpimän käyttöveden kulutuksen jyvityksestä (nykymääräysten tyyliin) päästään eroon. Jokainen maksaa lämmityksen kulut suoraan sähköyhtiölle ja maalämpöpumppukin voidaan katsoa huoneiston sisäiseksi varusteeksi (jos asia on kirjattu yhtiöjärjestykseen).Yli 5 mutta vajaa 10 oli varmaan kämppien määrä. Nyt kun tarkemmin ajattelee niin ei niitä kaivoja ihan joka kämpän kohdalla ollut...ei tullut noita niin tarkkaan laskettua, mutta useampi reikä rivissä...ehkä reikiä oli 1 per 2-3 kämppää.
Vastuunjaosta ei mitään käryä, oliskohan hajautettu esim. viilennys oli optio jokaisen valittavissa, muttei tosiaan tiedä. Roskasihdit yms voi tietty olla yhtiön huolto-ohjelmissa muutaman vuoden.
Maalämpöfoorumilta voi lukea. Käytiinhan noista täälläkin keskustelua talven pakkasten aikaan ja kuorossa alimittaisiksi totesitte. Nuo sulattelut onkin aika pitkällisiä prosesseja.Missä niistä kylmenneistä kaivoista voisi lukea kertomuksia? Ei ole tullut vastaan.
Maalämpöfoorumilta voi lukea. Käytiinhan noista täälläkin keskustelua talven pakkasten aikaan ja kuorossa alimittaisiksi totesitte. Nuo sulattelut onkin aika pitkällisiä prosesseja.
Tuosta aiheesta on tehty paljon tieteellistä tutkimusta ja käytännön kokemusta on runsaasti. Ja on tiedossa, että tilanne vaihtelee, joten on lukuja ns. varman päälle ja toisaalta kokemuksia paljonkin edullisemmista tapauksista.Ja silti se kaivo kylmenee joka vuosi ?
Mutta teidän kannattaisi @roots kanssa selvittää, paljonko kaivosta saa energiaa.
No joo, se voi pysäyttää pumpun. Minun ajatus oli lämmitetyssä vedessäSiis keruupiirin lämmöstä ongelma taitaa tulla, kun litku ajetaan tasokeräinten läpi. Jos "kaivosta" tulee +40C litkua niin kuin käy?
Kyllä siihen ihan löytyy laskentaohjelmat. Saman antaa Niben mitoitusohjelma ja EED. On hyvin eri asia ottaa normaalin vuosijakauman mukaista tai tasaista tehoa.Ja silti se kaivo kylmenee joka vuosi ?
Mutta teidän kannattaisi @roots kanssa selvittää, paljonko kaivosta saa energiaa.
Minkäslainen näkemys tästä nyt sitten on, mihin väliin tämä uusi MLP tulisi olemassa olevaan järjestelmään? Yleensä tarkastellaan parannusta nykytilaan, toisaalta peruste voi olla välttämätön saneeraus, joka joudutaan tekemään joka tapauksessa ja puntaroimaan sen vaihtoehtoja keskenään.Ja roots laski aika pessimistisesti mutta sekin antoi TMA alle 3v sille 10kEUR kaivolle.
Sähköliittymän kasvatus voi maksaa tonneja. Mutta: onko sitä tutkittu kun sillä hoitaisi sen öljyn ja lataisi sähköautot
EIkös kysymys ollut lähinnä siitä, että ei hankittaisi uutta mlp:tä, vaan nykyinen saataisiin kaivon avulla käyttöön talvella, jolloin se ei makaisi lähes tyhjän panttina silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten. Ainoa, mille tehtäisiin ensi vaiheessa muutoksia on nykyiselle mlp:n keruupiiriille, johon lisättäisiin mahdollisuus kaivon käyttöön erilaisten keräimien sijasta, ohella tai sarjassa niiden kanssa. Jos haluaa paljon lisää säädettävää, kaikki nuo voi ottaa vaihtoehdoksi, mutta itse automatisoisin tuon puolen lisäämällä shunttijärjestelyn (tai vaihtoehtoisesti toteuttamalla saman termostaattiohjatulla lisäkiertopumpulla), joka vaihtelee keräimiltä tulevaa litkua osittain mlp:n menon ja paluun välillä (jos siis tulee liian kuumaksi, jolloin ylimäärä työnnetään korvaamaan maapiirista imettyä lämpöä myöhempää käyttöä varten ja estämään asymptoottinen kylmeneminen).Minkäslainen näkemys tästä nyt sitten on, mihin väliin tämä uusi MLP tulisi olemassa olevaan järjestelmään?
Tälleen yhtä provosoivasti voisin sanoa, että kannattaisi investoida vaikka 20kpl nibe 410p. Niillä saa siitä pannuhuoneesta lämmintä ilmaa ja torissa noita käytettyjä on paljon tarjolla.No minkäslainen tämä mlp järjestelmä sitten olisi? Montako km kaivoa ja kW.