MLP ja VILP cop keskustelua

[Espejot]

En minäkään ole kitkerä tai katkera muiden järjetelmistä. Mutta vertailua helpottaisi se, että coppiin laskettaisiin kaikki lämmitys+lämmin käyttövesi jolloin saataisiin se kokonais cop.

Siihen täytyy laskea muutakin, eristeet, LTO, hupisähkö, viilennys. Ja koska se on työlästä niin pitäytyisin mieluumin pumpujen COP:ssa. Jokainen voi sitten skaalta haluamansa pumpun omaan taloonsa. Tarkoitushan ei kuitenkaan ole mikään kusikaarikilpailu vaan tiedon vertaileminen ja tutkiminen.

....mutta ketjussa käsittääkseni on kyse mlp vs vilp.

Niin, silloin pitää hyväksyä että VILP hyötyy takasta enemmän kuin MLP.... se on VILP:n ominaisuus.

No vaikuttaahan se nyt paljonkin, että saako yhdellä pumpputyypillä pumppailtua kaiken tarvittavan vai vaatiiko toinen pumpputyyppi erilaisia tukilämmitysmuotoja vielä lisäksi.

Tämäkin vielä joo, kaiken kurjuuden lisäksi VILP hyötyy ILP:stäkin enemään kuin pelkän viilennyksen.

 

[Hempuli]

Itse tuppaan ajattelemaan asian niin, että jos vaihtaisin talooni mlp tilalle vilpin, paljonko lämmityskuluni muuttuisivat. Lto, takat, kodinkoneet, kulutustottumukset yms. pysyisivät samana silloin.

Tuossa pitäisi pystyä arpomaan omassa talossa olevan mlp:n ja vilpin scop. Niitä voi arpoa muiden kokemuksista ja talletetusta datasta. Esim. jos vilpillä scop olisi 2,5 ja mlp:llä 4,0 -> 15% kasvua. Jos vilp olisi scop 3,0 ja mlp 5,0 -> 13% kasvua.
Laskettu ihan jotain muuta kuin lämmityskulujen muutosta.

 

[jmaja]

Riippuu mitä monitoroidaan. Jos monitoroidaan pumppuja niin sulatuksett kuuluu pumpun ominaisuuteen. Jos monitoroidaan taloja/järjestelmiä niin kaikki energia virrat kuuluu monitoroinnin piiriin, myös takka ja LTO. Ihan yksinkertaista.

LTOn sulatukset kuitenkin näkyvät talon energiantarpeessa eli se lämmönjakoon menevää energiaa näyttävä mittari näyttää sen ongelmitta. Samoin IV-koneen sähkönkulutusmittari näyttää mahdollisen vastuskäytön sulatuksen aikana. Näkyy ne myös IV-koneen ilmoittamissa lämpötiloissa ja virtaamissa.

Tässä on merkittävä ero VILPin tuoton monitorointiin. Suurin osa energiamittareista tai VILPin omat ilmoitukset eivät huomioi lainkaan sulatuksia eli negatiivista energiavirtaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Olikos täällä kellään tietoa VILPpinsä sulatuksiin hukkaamasta energiasta, onko siihen käypää mittaria foorumilla?

Muistaakseni @kurre orava :lla on erilaisia mittareita. Taisi olla yksi joka laittoi sulatukset ja tuotot eri laariin. Minä olen lähestynyt ongelmaa tällä tavalla.

 

[Lappanen]

Siihen täytyy laskea muutakin, eristeet, LTO, hupisähkö, viilennys. Ja koska se on työlästä niin pitäytyisin mieluumin pumpujen COP:ssa. Jokainen voi sitten skaalta haluamansa pumpun omaan taloonsa. Tarkoitushan ei kuitenkaan ole mikään kusikaarikilpailu vaan tiedon vertaileminen ja tutkiminen.



Niin, silloin pitää hyväksyä että VILP hyötyy takasta enemmän kuin MLP.... se on VILP:n ominaisuus.




Tämäkin vielä joo, kaiken kurjuuden lisäksi VILP hyötyy ILP:stäkin enemään kuin pelkän viilennyksen.

Tässähän tulee sellainen olo, että vilp on mielestäsi kuin sähköauto. Tosi hyvä suotuisissa olosuhteissa, mutta sitten kun sillä oikeasti pitäisi ajaa pitkää matkaa ja vetää kuormaa niin sitten se vaatii kaikenlaista pikalaturia ja muuta tukitoimintaa.

Onneksi tuli otettua mlp, ei tarvi pömpeleitä viilennykseen ja silti homma toimii

 

[VesA]

Eiköhän joku tämmöinen käyrästö, jossa sitten olisi ne kämpän energiamittaukset, visualisoisi asiaa taloon tuodun energian puolesta. Takka on sitten vähän paha eikä yhteissumma välttämättä kerro mitään jos siinä kuvassa on vaan kaikki pinossa.

 

[pelzi_]

Täytynee tehdä kuitenkin se rengaskaivo-mlp joka on sekä kaivon että mlp:n osalta alimitoitettu. Laskin jo monesti että se ei kannata verrattuna öljyllä tai kaasulla lämmittämiseen pahimman huipun aikaan, mutta olen nyt valaistunut, mlp on oikotie onneen ja 2 viikon superpakkasiin varautumiseen kannattaa investoida lähes rajatta rahaa ja vaivaa.

Jos saisi vaikka 6kW sen pari viikkoa irti kahdesta ilp:stä tehdyllä kehitelmällä niin voisi olla tyytyväinen. Ehkä täytyy ostaa naapurin laho talo ja tontti riesaksi niin saisi vielä toisen rengaskaivon.

Toki jos osoittautuu että vesi virtaa kaivossa, voipi olla että sitä voisi käyttää pidempäänkin. Ei kuitenkaan koko talvea eikä 6kW riitä huipputehoksi eli kuitenkin tällaisen ratkaisun tekijä on siis tyhmätyhmä.

 

[Hempuli]

Tuossa pitäisi pystyä arpomaan omassa talossa olevan mlp:n ja vilpin scop. Niitä voi arpoa muiden kokemuksista ja talletetusta datasta. Esim. jos vilpillä scop olisi 2,5 ja mlp:llä 4,0 -> 15% kasvua. Jos vilp olisi scop 3,0 ja mlp 5,0 -> 13% kasvua.

Sorry, totaalinen väärinymmärrys eli laskin säästetyn energian mukaisia prosentteja.
Jos vilp scop on 2,5, niin 'ilmaisenergiaa' 60% tulee ilmasta ja mlp scop 5,0, niin saa 80% vedestä. Eli tuossa tapauksessa @Lappanen tuplaisi ostamansa lämmitysenergian vilpin kanssa verrattuna mlp:hen. Kyseiset scopit tietysti vedetty hatusta ja ovat talo, paikkakunta yms. riippuvaisia.

 

[kurre orava]

Olikos täällä kellään tietoa VILPpinsä sulatuksiin hukkaamasta energiasta, onko siihen käypää mittaria foorumilla?

Olen noita tuohon omaan käyttökertomukseeni kirjannut, tuossa linjassa on minulla kahta eri mittaria jotka rekisteröivät lämmitys- ja viilennysenergiat erikseen, Tulokset ovat olleet hyvinkin yhtenäisiä.

Tammikuussa -21 olen kirjannut näin:

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1339kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 4309kWh (sulatuksiin 275kWH), Zenner 4340kWh (sulatuksiin 278 kWh), Itron 4462kWh ja Niben EMK mukaan 4587 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,22 – Zenner 3,24 – Itron 3,33 ja Nibe EMK 3,43. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,01 a Zenner 3,03.

Kohtuullisen hyvin olivat linjassa nuo tulokset kaikkien mittareiden välillä tammikuussa, tosin Niben EMK oli yhä reippaasti positiivisin. Mutta kaikki varsinaiset energiamittarit olivat kohtuu lähellä toisiaan. Noin 6% näyttäisi palautuneen sulatuksien muodossa tammikuussa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kun on vuosicopista kyse, "vilppi" tapauksessa yleensä vilp copin takaa puuttuu tukilämmityksen vaatima energia lähes poikkeuksetta. Lisäksi jää yleensä epäselväksi: onko sulatukset mukana, muut energialähteet, puun käyttö lämmitykseen, öljyn käyttö

Tässä on tuotto ja kulutus järjestetty lämmitystarveluvun mukaan (käyttökertomuksen kuva 9). Olettaisin, että merkittävät taseen ulkopuoliset energianlähteet tekisivät tähän kunnon kuprun. Tästä on käyttökertomuksessa tarkempikin analyysi ainakin juuri nyt kuvana 55. Siinä on verrattu ulkolämpötilan mukaan laskettua lämmitystarvetta toteutuneeseen lämmitykseen mutta se ei ole samalla tavalla havainnollinen - joskin on tarkempi ja herkempi. Toki jos polttelisi taitavasti halkoja ympäri vuoden lämmitystarpeen suhteessa, silloin ne eivät tämmöisissä analyyseissä näkyisi.

 

[pökö]

Olen noita tuohon omaan käyttökertomukseeni kirjannut, tuossa linjassa on minulla kahta eri mittaria jotka rekisteröivät lämmitys- ja viilennysenergiat erikseen, Tulokset ovat olleet hyvinkin yhtenäisiä.

Tammikuussa -21 olen kirjannut näin:

Eli kun sulatuksen ottama energia pitää tehdä kahdesti (yht. 550 kWh) ja jollain teholla kompura käy sulatuksessakin niin "ei-sulattavan" lämpöpumpun olisi tarvinnut tehdä tammikuussa vain 3750 kWh vs vilpin tekemä 4300 kWh?

 

[pelzi_]

En kyllä seuraa tuota logiikkaa, ihan sama se on häviääkö lämpö kämpästä seinän läpi vai sulatuksessa. Ei sitä voi kahdella kertoa.

Sähkönkulutuksen puolella voisi laskea niin että sulatuksen aikana otetun sähkön lisäksi menee saman verran sen sulatuslämmön tekemiseen, mikä lienee parempi oletus kuin se että se tulee tyhjästä.

Tuoton puolella en näe tuolle kahdella kertomiselle perustetta. Sillä saadaan luku joka kertoo ei-sulattavan koneen kulutuksesta osviittaa kun se jaetaan sulatukset sisältävällä VILPin COPilla, mutta se luku on sitten juuri se, teoreettinen välitulos. Parempi laskea suoraan arvio sähkönkulutuksesta.

 

[pökö]

En kyllä seuraa tuota logiikkaa, ihan sama se on häviääkö lämpö kämpästä seinän läpi vai sulatuksessa. Ei sitä voi kahdella kertoa

Onhan se lämpö ensin tehtävä jotta sitä voidaan sulatukseen käyttää ja tehtävä toinenkin kerta sulatuksen jälkeen jotta päästään takaisim samaan lämpöön. Muuten varaaja on joka sulatuksen viileämpi ja viileämpi.

 

[pelzi_]

Se on jo mukana siinä lämmityssyklissä se ylimääräinen sulatusenergia. Kun lämmityssykli tuottaa enemmän kuin sulatus, varaaja nettona lämpenee. Kahdella kertominen on torta på torta.

Mittarihan mittaa lopulta kuitenkin talon kulutusta. Jos on esim. sellainen mystinen vesipumppu seis sulattava vilp, mittari ei sen sulatusenergiaa näe, tavallisestakin se näkee vain osan, loppu tulee mm. kun kompura jäähtyy.

 

[pökö]

Se on jo mukana siinä lämmityssyklissä se ylimääräinen sulatusenergia

Mikä ylimääräinen sulatusenergia?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eli kun sulatuksen ottama energia pitää tehdä kahdesti (yht. 550 kWh) ja jollain teholla kompura käy sulatuksessakin niin "ei-sulattavan" lämpöpumpun olisi tarvinnut tehdä tammikuussa vain 3750 kWh vs vilpin tekemä 4300 kWh?

Taidat laskea tuon nyt jotenkin tuplana.
Esim Hydosonis lukemien mukaan 4309 kWh (Brutto) - sulatukset 275 kWh => 4034 kWh (Netto). Tähän lystiin on tarvittu sähköä 1339kWh. Vertaa. Jos sinulla on puussa 43 omenaa. Tytär kerää ne mutta syö kerätessään 3 omenaa. Montako jää ?

Samoin kuin se vastuksen käyttö ja veden tulistus. Se apusähkö on kulutettu mutta sillä ei ole mitään saatu. Jos sinä tällä tavalla laskeskelet niin silloin juuri tulee semmoisia tuloksia joista varmasti syntyy keskustelua. Kyllä minä nyt vähän ihmettelen että tämmöinen asia voi olla sinulle vielä epäselvä kaikkien VILP vuosien jälkeen.

 

[pelzi_]

Niin, lisäksihän tytär vielä syö toisesta puusta suoraan 2 omenaa, koska VILP käyttää koriin (varaajaan) kerättyjen lisäksi itseensä varautunutta ja kompressorin ym. häviöiden tuottamaa lämpöä vedestä otetun lisäksi. Fiksu tytär, hölmö morsiusneito nääntyisi nälkään eikä keräisi ollenkaan omenoita.

Tuo torta på torta -laskenta olisi validia jos mittari toimisi väärin eli laskisi sulatukset mukaan nettoon ilman negatiivista etumerkkiä ja sulatuksen aikana käytetty energia olisi kuitenkin tiedossa. Sähkönkulutuspuolellahan käykin näin. Tuotantopuolella ei mitata todellista sulatusenergiaa (ks. edellinen kappale) vaan taloon siirrettyä nettoenergiaa. Se ei riipu käytetystä pumpusta, paitsi että VILP kuluttaa enempi niin sähköjohdot lämmittää kämppää enemmän.

Toki uskontonsa mukaiset tulokset saa jos sulatusenergia tuplataan ja vastus lisätään vaan kulutuksen puolelle \/

 

[Kellarinlämmittäjä]

jos mittari toimisi väärin eli laskisi sulatukset mukaan nettoon ilman negatiivista etumerkkiä ja sulatuksen aikana käytetty energia olisi kuitenkin tiedossa.

Seuraavaksi saadaan varmaan lukea legendaa mittareista, joissa tämä "jäähdytysenergia" kerryttää sitä energiamittarin lukemaa, koska pyöriihän maapallokin ja sähkömittarikin sulatuksen aikana. Miksi siis ei myös energiamittari ellei joku pysty osoittamaan että näin ei tapahdu. Koska yhden sulatuksen takaisinotto taitaa jäädä alle 1 kWh, VILP käyttäjät hymistelevät tyytyväisenä, kun räystäslaudoituksen lahottamiseen tuotettu höyry myös kerryttää koneen tuottamia säästöjä.

 

[janti]

Panasonicin T-CAP VILPeissä ei muuten ole ongelmaa noiden sulatusenergioiden huomioimisessa.

 

[Adamooppeli]

Otetaan välillä väläyksiä tosi elämästä, mikä oli vilp tämän aamun cop. Kyse on nyt järjestelmän mitattujen lukuarvojen lukuhetkeltä laskettu cop arvo ? Nyt ollaan siellä mainostetulla > +4C ulkolämmöissä jossa vilppi lyö väitteen mukaan mlp copissa? Ulkona nyt Uudellamaalla ~ +13.5C paikkeilla? Mielenkiinnolla odotan tuloksia. Jos ei ole mitattuja tarkkoja arvoja joista cop laskettu, ei kannata ilmoittaa ollenkaan.

Mitatut arvot, joista cop laskettu voit ilmoittaa esimerkiksi: ulkolpt / keruu tulo lpt, lämmitys meno lpt, lämmitys paluu lpt, kompressorin ottoteho verkosta, ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta, lämpöpumpun lähtöteho lattiaan / pattereille, esim. Pollucom lukema. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho W.

 

[pelzi_]

Panasonicin T-CAP VILPeissä ei muuten ole ongelmaa noiden sulatusenergioiden huomioimisessa.

Kai sieltäkin viileä tai haalea liraus tulee vaikka ei pumppaisikaan sulatuksen aikana.

 

[Sakarikk]

Kylmällä kelillä sulatuksen aikana latauspumppu on seis eli varaajan vesi ei osallistu sulatukseen. Lämpimämmillä keleillä
toimii tavanomainen sulatus.

 

[Hempuli]

Huvin ja viihteen vuoksi lähestyn coppeja oman kulutuksen osalta, kun se on jotenkin tiedossa ja loput parametrit ovat arvailua. Sähköä kului seurannan mukaan elokuun lopussa viimeisen 12 kk aikana 7408 kwh, mikä on ainoa fakta. Valistunut arvio talon pohjakulutuksesta kesällä on 7 kwh/vrk eli 2555 kwh vuodessa. Jos loput menee lämpöpumpulle, niin se on 4853 kwh vuodessa. Ehkä 5000 kwh on sopiva tasaluku.

Jos optimistisesti @kurre orava mittauksien pohjalta kuvittelen, jotta vuosicop olisi 3, niin energiaa olisi tuhottu 15.000 kwh vuodessa. Jos lämpöpumpun vuosicop olisi 5, niin pumppu olisi ottanut sähköverkosta 3.000 kwh. Äkkiseltään laskien siis ostoenergiaa säästyisi 2.000 kwh.

Tuosta voisi spekuloida korkoja investoinneille, sähkön tulevaa hintaa, laitteiston huolto- ja uusimistarvetta yms. Itse en näe tarvetta. Lähinnä haluan kertoa, että eri coppeja omassa kombossa arvioitaessa tulee olla itselle rehellinen. Jos asuisin Hetan kylässä, niin tilanne olisi aivan toinen. Ja jos olisi vähemmän jos-sanoja, niin väittäisin, ettei cop ole ihan kaikkein oleellisin juttu lämpöpumppua hankkiessa.

 

[kurre orava]

Otetaan välillä väläyksiä tosi elämästä, mikä oli vilp tämän aamun cop. Kyse on nyt järjestelmän mitattujen lukuarvojen lukuhetkeltä laskettu cop arvo ? Nyt ollaan siellä mainostetulla > +4C ulkolämmöissä jossa vilppi lyö väitteen mukaan mlp copissa? Ulkona nyt Uudellamaalla ~ +13.5C paikkeilla? Mielenkiinnolla odotan tuloksia. Jos ei ole mitattuja tarkkoja arvoja joista cop laskettu, ei kannata ilmoittaa ollenkaan.

Mitatut arvot, joista cop laskettu voit ilmoittaa esimerkiksi: ulkolpt / keruu tulo lpt, lämmitys meno lpt, lämmitys paluu lpt, kompressorin ottoteho verkosta, ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta, lämpöpumpun lähtöteho lattiaan / pattereille, esim. Pollucom lukema. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho W.

Ei ole tältä päivältä mitää dataa, nyt on ollut niin lämmintä että multiheater on yksistään pärjännyt. Mutta huomenna pitäisi lähteä työmatkalle ja tarkoitus oli kääntää VILP:n kahvat on asentoon ennen lähtöä jotta kotiin jäävillä ei tule vilua kelien kylmetessä. Katsotaan josko huomenna löytyisi tuoreita tuloksia esiteltäväksi, jos kerkeää.

On minulla noita eri ulkolämpötiloissa otettuja mittauksia tallessa mutta jos kaivataan tuoreita päivän tuloksia.

 

[Adamooppeli]

Ei ole tältä päivältä mitää dataa, nyt on ollut niin lämmintä että multiheater on yksistään pärjännyt. Mutta huomenna pitäisi lähteä työmatkalle ja tarkoitus oli kääntää VILP:n kahvat on asentoon ennen lähtöä jotta kotiin jäävillä ei tule vilua kelien kylmetessä. Katsotaan josko huomenna löytyisi tuoreita tuloksia esiteltäväksi, jos kerkeää.

On minulla noita eri ulkolämpötiloissa otettuja mittauksia tallessa mutta jos kaivataan tuoreita päivän tuloksia.

Sinulta kelpaa vanhempikin data, täältä sinne päin luottoa löytyy.

 

[kaihakki]

Otetaan välillä väläyksiä tosi elämästä, mikä oli vilp tämän aamun cop. Kyse on nyt järjestelmän mitattujen lukuarvojen lukuhetkeltä laskettu cop arvo ? Nyt ollaan siellä mainostetulla > +4C ulkolämmöissä jossa vilppi lyö väitteen mukaan mlp copissa? Ulkona nyt Uudellamaalla ~ +13.5C paikkeilla? Mielenkiinnolla odotan tuloksia. Jos ei ole mitattuja tarkkoja arvoja joista cop laskettu, ei kannata ilmoittaa ollenkaan.

Mitatut arvot, joista cop laskettu voit ilmoittaa esimerkiksi: ulkolpt / keruu tulo lpt, lämmitys meno lpt, lämmitys paluu lpt, kompressorin ottoteho verkosta, ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta, lämpöpumpun lähtöteho lattiaan / pattereille, esim. Pollucom lukema. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho W.

Otin pari tuntia sitten meidän Ultista valokuvat pollusta ja kw-mittarista. Ulkolämpötila taisi olla n. 14 astetta
Otto teho 857 W
Lämpöteho 3402 W
Varaajasta l-tila 27,9 astetta
Varaajaan l-tila 34,4 astetta
Virtaus 453 ltr tunnissa
dT = 6,5 astetta
Cop = 3,97

 

[Kellarinlämmittäjä]

Otetaan välillä väläyksiä tosi elämästä, mikä oli vilp tämän aamun cop.

 

[Adamooppeli]

Mitatut arvot, joista cop laskettu:
13.9.2021, Ma, klo: 9:40 uusimaa, ulko lpt + 13.6 C, kompressori käynyt yhtäjaksoisesti edellisestä startista 4.5 h
keruu tulo lpt +13.7 C, lämmitys meno lpt 27.0 C, lämmitys paluu lpt 23.1 C, kompressorin ottoteho verkosta 256 W, ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta 19 W, lämpöpumpun lähtöteho lattiaan 2.37 kW, Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho W 0W. -> ~ cop 8.6
13.9.2021, Ma, klo: 12:30 uusimaa, ulko lpt + 13.4 C, , kompressori käynyt yhtäjaksoisesti edellisestä startista 7,0 h
keruu tulo lpt +13.8C, lämmitys meno lpt 27.2 C, lämmitys paluu lpt 23.4 C, kompressorin ottoteho verkosta 257 W, ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta 20 W, lämpöpumpun lähtöteho lattiaan 2.37 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho W 0W. -> ~ cop 8.6. Tarkistin cop myös tämän ~3 h ajon osalta, energialukemien kautta anto/otto ~ cop 8.6

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitatut arvot, joista cop laskettu:
13.9.2021, keruu tulo +13.7 C, lämmitys meno lpt 27.0 C, lämmitys paluu lpt 23.1 C, cop 8.6
13.9.2021, keruu tulo +13.8 C, lämmitys meno lpt 27.2 C, lämmitys paluu lpt 23.4 C, cop 8.6.

Minulla ei ole mittaustuloksia noin alhaisista tuottolämpötiloista. Eikä nämä niin kovin hyvin vastaa tämän päivän tilannetta. Poimin tähän noita rivejä, missä jommalla kummalla menetelmällä on saatu yli 6 COPeja. Alhaisemmat lämpötilat auttaisi mutta juuri alle 35 °C vesistä ei ole täällä paljon virkaa.

Erittäin pienille tehoille tuo sinun kone kyllä taipuu.

 

[Pretor]

Mikä on pointtina verrata keskenään mlp-lattiataloa ja vilp-patteritaloa?

Kaks autoa 1.6l bensamoottorilla... kumpi kuluttaa motarilla enemmän bensaa, 120km/h ajava, vai 80km/h ajava?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinkahan tuommoinen maapiiri antaa hyvin ulos kevättalvella.

 

[iqo]

ulkolpt: 11.5 C
lämmitys meno lpt: 28.1 C
lämmitys paluu lpt: 23.5 C
kompressorin ottoteho verkosta: 1.03 kW
ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta: 65 - 70 W (ei mitattu)
lämpöpumpun lähtöteho varaajaan: 6.0 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho: 0 W

Noista laskettu hetkellinen COP: 5.45. Tälle laitteelle (Mitsu PUHZ-SW75VHA) optimaalinen ottoteho olisi jotain 600-700 W paikkeilla, jolloin COP olisi 6-7. Voin vielä yrittää mitata toisen "pisteen", kun kompuran kierrokset vähän laskee.

 

[roots]

Mikä on pointtina verrata keskenään mlp-lattiataloa ja vilp-patteritaloa?

Missä tommonen vertailu on?

 

[Hempuli]

Ei tommosta vertailua ole, ellei itse eri viesteistä koeta vertailla erilaisia komboja keskenään. Kutosen copilla ilmaisenergian osuus on 83,3% ja kasin copilla 87,5%. Tai ilmaisen ja ilmaisen, valmiiksi maksetun.

 

[Mikki]

On suorastaan turhaa vängätä VILP 3 ja MLP 4 välillä. Näistä lukemista pitäisi päästä selvästi korkeammalle tavalla tai toisella.

Aurinkokeräimillä COP on aina luokkaa 20-50. Kyse on vain siitä että miten tallettaa lämmöntuottoa ajalle, kun sitä tarvitaan.

Pientalossa tuon luulisi olevan ratkaistavissa oleva ongelma.

 

[Espejot]

LTOn sulatukset kuitenkin näkyvät talon energiantarpeessa eli se lämmönjakoon menevää energiaa näyttävä mittari näyttää sen ongelmitta. Samoin IV-koneen sähkönkulutusmittari näyttää mahdollisen vastuskäytön sulatuksen aikana. Näkyy ne myös IV-koneen ilmoittamissa lämpötiloissa ja virtaamissa.

Tässä on merkittävä ero VILPin tuoton monitorointiin. Suurin osa energiamittareista tai VILPin omat ilmoitukset eivät huomioi lainkaan sulatuksia eli negatiivista energiavirtaa.

LTO:n ja VILP: (ja PILP.N) sulatukset on kaikki negatiivisia energiavirtoja mutta niitä ei eritellä normaalisti missään, eikä ne näy sähkömittarissa koska sulatusenergiat on pääosalta lämpöenergiaa. Sulatukset on laskettu LTO.n vuosihyötysuhteessa, sähkömittarissa se ei näy. Sama homma VILP:n osalta, normi COP mitauksissa ei näy sulatukset mutta SCOP ne näkyy. Ongelma on että kumpin on hyttysen pissa valtameressä eikä niitä näy vuosikulutuksessa kun vertaillaan kahta eri taloa. Joka kerta tämä täytyy kysyä erikseen vaikka kokonaiskulutus - joka on se mikä meitä kiinnostaa - on tiedossa.

Paljon mielenkiintoisempaa olisi lukea miittaustapahtumasta, miten sähkönkulutus on saatu, miten energiavirrat on mitattu jne. Energiavirtojen mitaamisen hankaluus on että pienillä virrtaamilla (ja lämpötilaeroilla) myös virheet on kohtuu suuret, varsinkin jos käytössä on vanhat mekaaniset mittarit.

Esim adamooppelin mitauksissa pisti silmään lämmityksen suuri dT4 vaikka lämmitystarvetta ei ole mutta mikä tämän aiheuttaa jäi pimentoon. Jos nyt laskee että COP 8,6 ja ottoteho on lukkaa 270W niin päästään n. 2,3 kWh antotehoon mistä sitten saadaan virtaamaa mikä oletettavasti on kohtuu vaatimaton.

 

[Mikki]

Stop stop.. Tuo PILPn sulatus on eri tapahtuma kuin VILP tapauksessa. On selvää että lämpö menee ulos VILP tapauksessa, mutta PILP tapauksessa tilanne on hieman mutkikkaampi, koska jäteilma pysyy sulatuksessa piiitkään alle nollan, kun faasimuunnos tapahtuu. Ja älykkäästi kun kone huomaa jäteilman nousevan plussalle, voi sulatuksen lopettaa.

Paljonko energiaa hukkui kun pelkällä puhaltimella jäteilman sai tippumaan nollan alle?

 

[Espejot]

Stop stop.. Tuo PILPn sulatus on eri tapahtuma kuin VILP tapauksessa. On selvää että lämpö menee ulos VILP tapauksessa, mutta PILP tapauksessa tilanne on hieman mutkikkaampi, koska jäteilma pysyy sulatuksessa piiitkään alle nollan, kun faasimuunnos tapahtuu. Ja älykkäästi kun kone huomaa jäteilman nousevan plussalle, voi sulatuksen lopettaa.

Paljonko energiaa hukkui kun pelkällä puhaltimella jäteilman sai tippumaan nollan alle?

Hah hah... ihan samoja negatiivisia energiavirtoja ne on (LTO/PILP/VILP/ILP/PAKASTIN), kenno sulatettan lämpöenergialla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paljon mielenkiintoisempaa olisi lukea miittaustapahtumasta, miten sähkönkulutus on saatu, miten energiavirrat on mitattu jne.

Minulla näihin "hetkellisiin" lukemiin ei kuulu luonnollisesti sulatukset, joita tosin noissa nyt esitetyissä lämpötiloissa ei tarvitakaan. Nuo on vain VILPiin suoraan liittyviä kulutuksia eikä niihin myöskään kuulu lämmönjaon kiertopumput vaikka ne Adamopelilla ovat mukana, kun ilmeisesti kuuluvat siihen MLP pakettiin. Viimevuoden syyskuussa kiertopumput veivät 33 kWh, tänä vuonna on menty 36 kWh vauhtia. Lämmityksen kiertopumppuja ohjataan kellolla, joten ne eivät ole päällä pyöreitä päiviä. 36 kWh/30 vrk vastaisi tasan 50 W tehona. Keskimäärin on suunnilleen 1 pumppu päällä, aamupäivisin ei kumpaakaan. Kiertopumpuille on oma mittari ja myös kahden lämmönsäätimen sähkö kulkee sen kautta.

Kuukausitasolla jää kuitenkin melko kauas huippulukemista ja COP5 on syyskuussa tiukka saavuttaa edes pumppaukselle. Koko järjestelmälle (sis veden ja kiertopumput) syyskuussa saa noin ~COP4 ja se on huipussaan juuri syyskuussa, muulloin jää alle. IV -koneestakin on ollut puhetta. Sen jälkilämmitys on minulla vesipatterilla, joten se ei kuluta muuta sähköä kuin mitä puhaltimet vie ja vesi kiertää kellarin patterilämmityksen kiertopumpulla. Tämä menee myös ainoalle rättipatterille. Sinä ei tietty sukat pala. IV -kone ei luonnollisesti kuulu mittausten piiriin eli siitä tasoitusta PILPille.

 

[jmaja]

LTO:n ja VILP: (ja PILP.N) sulatukset on kaikki negatiivisia energiavirtoja mutta niitä ei eritellä normaalisti missään, eikä ne näy sähkömittarissa koska sulatusenergiat on pääosalta lämpöenergiaa.

LTO:n sulatuksia voi verrata ikkunan unohtamiseen auki tai eristysten puuttumiseen nurkasta. Tällöin lämmitysenergiantarve ja sähkölasku nousee.

Täysin eri asia kuin VILPin sulatukset, jossa lämpöenergiaa otetaan itse lämmitysjärjestelmästä.

Siis VILPin tapauksessa itse VILP lisää lämmönjakoon tarvittavaa lämpöenergiaa (ellei sulatuksia huomioida.

Siis täsmälleen sama energia menee lämmönjakoon sähköllä, öljyllä ja MLP:llä. Riittää, että energiamittari mittaa positiivisen energian. Sähkön tapauksessa voi mitata sähkön, mutta öljyn määrä vaatii jo piippuhäviöiden huomioinnin.

VILPillä tulee eri tulos, jos ei huomioi sulatuksia.