MLP ja VILP cop keskustelua

[Lappanen]

Eiköhän se ole selvää että ne jälkiasennukset mistä tässä on ollut puhe on sellaisia mihin käyttövesi-sisäyksikköä ei välttämättä kannata lisätä ja jos se kannattaa, eiköhän niin silloin tehdä.

Jokainen jälkiasennus on yksilö, ja toki voi harrastaa tätä twitter-tyylistä tulkintaa ja välittää kaikkia lausuntoja jälkiasennuksista vääriksi koska aina on joku jälkiasennus jossa onkin toisin. Kontekstin ymmärtäminen ei ole kovassa huudossa nykyaikana, mutta helpottaa kovasti luonnollisen kielen ymmärtämistä.

Opettele lainaamaan se/ne tekstit joihin kommentoit, taitaa olla ihan nykyaikana yleinen tapa, ei ollenkaan vaikeaa. Siten se konteksti löytyy, eikä tarvitse esittää marttyyria kun ei kukaan tiedä mihin viittaat jos heität one-timerin keskelle keskustelua jossa aiheet vaihtuu lennossa.

Ja kun tuota viestittelyä vielä tsekkasin, niin kyllä siellä konteksti oli se, että se käyttövesi voitaisiin vilpillä pumppaamalla loppuun asti lämmittää ja sitten ihmeteltiin, että kovista kesäcopeista (paasaamisesta) huolimatta kaikki eivät sitä kuitenkaan tee.

 

[Kellarinlämmittäjä]

kovista kesäcopeista (paasaamisesta) huolimatta kaikki eivät sitä kuitenkaan tee.

Monet palstan VILPisit ovat päätyneet tulistusvaraajaan. "Sisäyksikkömiehet" ovat tainneet ostaa valmiin paketin eivätkä täällä notku. VILP asennukset (varsinkin ne Tee-Se-Itse asennukset) nyt ovat muutenkin budjettiasennuksia. Totta kyllä tuo että F2120 miehet eivät käytä koneitaan kesällä. En yhtään epäile, etteikö ne pelittäisi mahtavasti. Toki itsekkin olen kyllä kärppänä kahvoissa kun ukkonen jyrisee. Ei muutaman kopeekan takia viitsi kallista konetta ukkosella hajottaa. Vesi haalistuu silti vielä monta tuntia.

 

[Hempuli]

Vilpin isot kesäcopit ei tarkoita isoja kwh- tai eurosäästöjä, kun kulutukset ovat vuositasolla pienimmillään.
MLP:kin saa suurimmat säästöt pakkaskeleillä, kun energiatarve on suurinta.

 

[roots]

ne jälkiasennukset mistä tässä on ollut puhe

Ei tässä ketjussa mitään painotusta ole uusi tai saneeri...
Molemmat menee juhlallisesti sekaisin, kaikki puhuu omasta tilanteesta ja jokatoinen jutustelija on saneeri jne. eli 50/50.

Pitäis kai ajatella enemmän kumminkin semmosta tyypillistä aikaa kun taloudessa on 2+2 immeistä.

 

[pökö]

Toki itsekkin olen kyllä kärppänä kahvoissa kun ukkonen jyrisee. Ei muutaman kopeekan takia viitsi kallista konetta ukkosella hajottaa. Vesi haalistuu silti vielä monta tuntia.

Ja mitä se ukkonen vaikuttaa siihen ettei vilpillä tehdä 55° käyttövettä kun 35° kellarivedet kuitenkin tehdään?

 

[pelzi_]

Opettele lainaamaan se/ne tekstit joihin kommentoit, taitaa olla ihan nykyaikana yleinen tapa, ei ollenkaan vaikeaa. Siten se konteksti löytyy, eikä tarvitse esittää marttyyria kun ei kukaan tiedä mihin viittaat jos heität one-timerin keskelle keskustelua jossa aiheet vaihtuu lennossa.

Ja kun tuota viestittelyä vielä tsekkasin, niin kyllä siellä konteksti oli se, että se käyttövesi voitaisiin vilpillä pumppaamalla loppuun asti lämmittää ja sitten ihmeteltiin, että kovista kesäcopeista (paasaamisesta) huolimatta kaikki eivät sitä kuitenkaan tee.

Keskusteluhan oli syistä miksi ihmiset ei tee vilpillä sitä käyttövettä vaan pelkästään esilämmittää (ja Kellarinlämmittäjä käyttää suoraan sitä esilämmitettyä vettä pesuun mikä vasta tuntuu olevan vaikea ymmärtää, tilanne on kulutuksen kannalta lähes vastaava kuin se että tekisi sillä mlp:llä ruumiinlämpöistä ja peseytyisi suoraan sillä, ja sama legionella tässäkin sitten tiettyjä ihmisiä pelottaa)

Em. konteksti on kyllä aivan selvä lainaamatta koko ketjua mukaan joka vastaukseen.

Mutta voidaan sopia että näin valinneet ihmiset ovat vaan tyhmiä kun eivät ostaneet mlp:tä. Sehän näiden "no miksei sitten tee" -kyselyiden pointti oli, kyseessä on pilkkaaminen, eikä vilpitön halu ymmärtää.

 

[pökö]

Mutta voidaan sopia että näin valinneet ihmiset ovat vaan tyhmiä kun eivät ostaneet mlp:tä.

Oho, ompas jyrkkä kanta. Olen tuosta kyllä eri mieltä

 

[kaihakki]

Mitenkähän mahtaa vaikuttaa MLP/VILP valintaan ja keskusteluun, jos sähkön hinta nousee reippaasti, kuten näyttää. Fortumin web-site hinta on lähes tuplat meikäläisen nykyiseen hintaan. Ja miten pysyvä hinta on kyseessä. Voihan olla, että ensi vuonna nousee vieläkin enemmän. Vai voisikohan laskea takaisin.

 

[Lappanen]

Mutta voidaan sopia että näin valinneet ihmiset ovat vaan tyhmiä kun eivät ostaneet mlp:tä. Sehän näiden "no miksei sitten tee" -kyselyiden pointti oli, kyseessä on pilkkaaminen, eikä vilpitön halu ymmärtää.

Eiköhän tässä eräillä ole vaan tahallinen väärinymmärrys, omien kontekstien keksiminen ja sitten niiden ympärillä pöyristyminen pointtina. Muutenhan olisit jo siihen ekaan one-timeriisi lisännyt rivin, jossa kerrot sen liittyvän käyttöveden esilämmitykseen. Mutta nyt sait hienon ketjun aikaan lähtien siitä, että mikä lasketaan uudisrakentamiseksi ja mikä saneeraamiseksi. Job well done, ihanan nykyaikaista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei noissa ihmeellistä ole mutta nähdään ettei kesäpäivä-COP olekkaan kovin ihmeellinen. Eli se "etumatka" maalämpöön on sanahelinää

Tässäpä on Setän tuore syyscoppikäyrä Pollun mukaan noille vesilämpötiloille. Sulatuksia tuo ei vielä näkynyt tarvitsevan. Etelä-Suomessa varsin tarkaan 50% ajasta lämpötila on +6 °C tai yli, täällä noin 40%.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kellarinlämmittäjä käyttää suoraan sitä esilämmitettyä vettä pesuun mikä vasta tuntuu olevan vaikea ymmärtää, tilanne on kulutuksen kannalta lähes vastaava kuin se että tekisi sillä mlp:llä ruumiinlämpöistä ja peseytyisi suoraan sillä, ja sama legionella tässäkin sitten tiettyjä ihmisiä pelottaa

Ehkä ne legionellat pitäisi vilustuttaa kerran päivässä kylmällä vedellä, että irrottavat kyntensä putkista. Tuosta käyrästä näkee miten epäedullista se korkean lämpötilan tuottaminen on ja siksi ne lämpötilat tuppaa monesti olemaan jotain 40 ja risat ja sitten on niitä legionnella kuumennuksia.

Mittaus nyt oli sitten ~puolella teholla, kun tuolla 50 rps on kätevintä tehdä noita mittauksia. Tuollakin ehtii lämmittää niin vettä kuin taloakin.

 

[VesA]

Ehkäpä näissä tarkasteluissa voisi siirtyä tutkimaan kuinka mikin vehje pärjää suhteessa teoreettiseen COPpiin kyseisillä lämpötiloilla - ja sitten ruotia vaikka miksi ero suhteessa lämpöoppiin käyttäytyy eri lämpötiloissa niinkuin tekee - onko esmes MLP:t voitu tehdä vähemällä pinnistelyllä kun lähteen lämpötila on käyttäytyy helpommalla tavalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämän voisi aloittaa vaikka niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin että minkä lämpöistä litkua tuo +6 °C ilma voisi vastata. +35 °C tuotolla tarvitaan vitosen COPiin jotain +8 ... +9 °C ulkona.

 

[jmaja]

Tämän voisi aloittaa vaikka niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin että minkä lämpöistä litkua tuo +6 °C ilma voisi vastata. +35 °C tuotolla tarvitaan vitosen COPiin jotain +8 ... +9 °C ulkona.

Uudemmille MLP:lle luvataan n. 4,8 B0W35 COPiksi. Tällöin siis kaivosta tulee 0 C keruuneste ja menee kylmenpi (olikos -3C) ja menolämpötil 35 C. Teoreettinen maksimi on 8,8.

Taisin joskus sanoa, että F2120:llä ilman pitää olla 7 C, jotta pääsee MLP:n 0 C kaivosta tulevan COPiin.

 

[iqo]

ulkolpt: 11.5 C
lämmitys meno lpt: 28.1 C
lämmitys paluu lpt: 23.5 C
kompressorin ottoteho verkosta: 1.03 kW
ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta: 65 - 70 W (ei mitattu)
lämpöpumpun lähtöteho varaajaan: 6.0 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho: 0 W

Noista laskettu hetkellinen COP: 5.45. Tälle laitteelle (Mitsu PUHZ-SW75VHA) optimaalinen ottoteho olisi jotain 600-700 W paikkeilla, jolloin COP olisi 6-7. Voin vielä yrittää mitata toisen "pisteen", kun kompuran kierrokset vähän laskee.

ulkolpt: 10.5 C
lämmitys meno lpt: 27.4 C
lämmitys paluu lpt: 23.4 C
kompressorin ottoteho verkosta: 0.88 kW
ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta: 65 - 70 W (ei mitattu)
lämpöpumpun lähtöteho varaajaan: 5.6 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho: 0 W

Noista laskettu hetkellinen COP: 5.9.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt on ollut täällä ulkolämpötila viikon varsin tarkkaan 10 °C ( kosteus vain harvoin alle 100%).
Tällä on saanut pumpattua 35 °C tuottolämpötilalla COP4,8 (pyynti jatkuvasti +35 °C).

Koko lokakuun alku kolme ensimmäistä hiuka viileämpää päivää luettuna +9 °C keskilämpötilassa COP4,6 (Veden tulistuksen yli tuosta jää sitten 4).

 

[pökö]

Tässä kun ilmat on 10-13° yötäpäivää niin testailua on taas tehty, näillä keleillä ei juurikaan vielä lämpöä mene kuin pesutiloihin. Kun pumppaan koko 900 litraa 50° nurkille niin kone käyn n. 2 tuntia (kuva) kerran päivässä, tai kaksi tunnin kedtävää pätkää, riippuu asteminuuteista. Tämä tulee copilla noin 3,4 eikä lisälämpöä tarvita käyttöveteen.

Jos taas pumppaan varaajaa 30 asteeseen kone käy suurinpiirtein saman 2 tuntia (kuva) puolentunnin pätkissä 4,8- 5,0 copilla (ottaa n. 1500-1530W ja antaa 7300-7500W) mutta käyttöveden tulistelija ottaa siinä sivussa 3-4 kWh /vrk myös.

Niin tai näin, isoa eroa rahavirroissa ei ole

 

[Espejot]

Lokakuun COP 5,2@F1255. Pumppu kulutti 213 kWh ja teki 1106 kWh mistä LV oli 116 kWh.

 

[Adamooppeli]

Lokakuu mitattu COP 5.55 AIT9. Lämm. + lkv. 1855 kWh, leg. 17.5 kWh (5 kpl mittausjaksolla).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Setän lokaCOP pumppaukselle 3,9 ja veden tulistuksen jälkeen COP 3,5. Tulistusvaraaja keräsi 123 kWh kulutusta. COPit ovat juuri sitä mitä ulkolämpötilan perusteella on aikaisemminkin tullut.

 

[pökö]

Eipä ole lokacopeissa paljoa hurrattavaa, ne on välillä 3-5.

Olen tässä vähän kaikkee testaillut jotten pitkästy. Vaikka copin pystyy nostamaan vitoseen niin sähköä menee samat kuin jos cop on 3 pinnassa. Tilanne tietty muuttuu hieman kun pitää kunnolla lämmittää, nyt ei vielä kauheesti ole tarvinnut.

Koittaa mitä vaan niin tuntuu että tehdasasetus on paras

 

[Espejot]

Marrakuun COP 28.11.2021 mennessä 5,19. Tuotto 1480 kWh (LV 121 kWh) ja mlp kulutti 285 kWh. Litku 4C ja kaivoon 1C.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Setän COP on tullut rytistnen alas kuukauden loppua kohden ja taitaa huomenna öljykattila antaa viimeisen sinetin kuukauden tulokselle. Marraskuussa 29.11. mennessä pumppauksen osalta COP 3,0 ja koko lämmitysjärjestelmä 2,8. Samalla vuosi COP kääntyy laskuun jo marraskuussa. Suurin syyllinen on tietysti pakkaset mutta osansa on myös pörssisähkön räpellyksellä, minkä vuoksi kone on käynyt jo pidempään yöt nappi laudassa ilmojen kylmettyä.

 

[Lappanen]

Täällä kaivolta tuleva litku tippunut lähelle nollaa kun pakkaset kiristyneet. Näyttää olevan jokatalvinen ilmiö, pakkasella ei kuitenkaan ole vielä käynyt mutta eiköhän tuokin tipahda viimeistään tammikuun paikkeilla nollan alle. Vähän kylmä kaivo siis, toisaalta auttaa kesällä viilennyksessä. Nyt näyttää tulevan +0,2C ja palaavan -2,5C, ulkona -12,9C ja menolämpö +30,8C, käynyt tauotta 30-35 Hz koko viikonlopun. Sisällä +22,4C.

Viimeisin viikko ollut vasta kunnon pakkasta, sitä ennen vähän vielä kesäkeliä eli pätkimällä käyntiä 0-asteen molemmin puolin:

1.11. - 29.11.
Lämmitys 2067 kWh
LV 366,3 kWh
Kulutus 537 kWh
COP 4,53

Viime kuussa COP oli 4,35 joten pakkasen kiriessä COP tuntuu nousevan vaikka kaivolta tulo viileneekin parilla asteella. Tietenkin, kun joutokäyntiä ei ole ja lämmitystuotto kasvaa suhteessa käyttövesituottoon.

 

[Lappanen]

Marraskuu meni aika normaalia rataa ulkolämpö huomioiden:

1.11. - 30.11.2021
Ulkoinen kulutusmittari 590 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2282,2 kWh
LV, vain kompr. 389,7 kWh
COP 4,53
Ulkolämpö KA -1,4 C
Huonelämpötila KA +22,8 C
Käyttövesi täyttö KA +48,0 C


Tähän mennessä vuoden COP:

1.1.2021 - 30.11.2021 COP

lv, vain kompr. EP14: 4266,2 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 17322,8 kWh
Yht. 21589,0 kWh

Ulkoinen kulutusmittari 5145 kWh

COP 2021: 4,20


MLP kulutus vs kokonaiskulutus kuluneella vuodella, talvikuukausina käyttösähköä kuluu ylimääräistä noin 6 kWh/vrk kun auto roikassa joka tarkoittaa noin 15% nousua normaaliin kulutukseen:

yht 01-11 2021 = 5223 / 10508,51 ~50%

 

[roots]

Marraskuu meni aika normaalia rataa ulkolämpö huomioiden:

1.11. - 30.11.2021
Ulkoinen kulutusmittari 590 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2282,2 kWh
LV, vain kompr. 389,7 kWh
COP 4,53
Ulkolämpö KA -1,4 C
Huonelämpötila KA +22,8 C
Käyttövesi täyttö KA +48,0 C


Tähän mennessä vuoden COP:

1.1.2021 - 30.11.2021 COP

lv, vain kompr. EP14: 4266,2 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 17322,8 kWh
Yht. 21589,0 kWh

Ulkoinen kulutusmittari 5145 kWh

COP 2021: 4,20


MLP kulutus vs kokonaiskulutus kuluneella vuodella, talvikuukausina käyttösähköä kuluu ylimääräistä noin 6 kWh/vrk kun auto roikassa joka tarkoittaa noin 15% nousua normaaliin kulutukseen:

yht 01-11 2021 = 5223 / 10508,51 ~50%

Montako starttia marraskuu?
Lähinnä siksi kun muistaakseni sulla oli tehoa reilusti ja jotkut tuossa heittelee cop5+ ja tietääkseni heillä ei ole niin reilu mitoitus...eli löytyykö ero siitä että sinulla minimiteho ajoa on enemmän.

 

[Lappanen]

Montako starttia marraskuu?
Lähinnä siksi kun muistaakseni sulla oli tehoa reilusti ja jotkut tuossa heittelee cop5+ ja tietääkseni heillä ei ole niin reilu mitoitus...eli löytyykö ero siitä että sinulla minimiteho ajoa on enemmän.

12 kW on/off tähän alunperin laskettiin riittäväksi, otettiin 4-16 kW invertteri.

Marraskuuhan oli ekat 3 viikkoa 0C asteen molemmin puolin ja enemmän siellä plussan puolella eli minimiteholla/pätkällä käytiin suurin osa ajasta ja vika viikko vasta alkoi olla täyttä hönkää. Lisäksi tuo käyttöveden osuus tiputtaa kokonaiscoppia kun sen coppi on 2,4-2,6 haarukassa, pelkän lämmityksen coppeloa olen joskus pistekoemaisesti seurannut niin se pyörii 5-6.5 tasossa yleensä, vähän hankala tosin tuo invertteri mittailla kun teho ja sitä kautta menolämpö hyppii varsinkin minimillä ajettaessa. Ensi vuodeksi saadaan yläkerta lähes kokonaan käyttöön jolloin lämmitystarvetta tulee jonkin verran enemmän eli ns. normaali tilanne alkaa lähestyä.

Tässä marraskuun käyntiajat:

kompressorin käyntiaika 593 h
- josta LV 59 h
Kompressorin käynnistykset 105 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 5,6 h/käynnistys

---

Tässä kahden vuoden takaa vertailuksi, kun ei ihan vielä oltu muutettu, jotain eristeitä/tiivistyksiä tainnut puuttua vielä tai sitten talo oli vielä lämpiämässä normaalitilaan tai oli muuten vaan enemmän pakkasta läpi marraskuun kun lämmitystä on tehty 500 kWh enemmän kuin tänä vuonna. Käyttöveden kierto ollut tuolloin päällä vasta parin viikon ajan eikä juuri kulutustakaan joten lämmintä käyttövettä tehty lähes puolet vähemmän kuin nyt. Myös huonelämpö 3 astetta matalampi. Eli kyllä +5 kokonaiscoppiin tuolla isollakin rohmulla pääsee, vaatii vaan (totutuista) mukavuuksista tinkimistä tai sitten vaan isompaa eroa lämmityksen ja käyttöveden teon välillä.

1.11. - 30.11.2019
Ulkoinen kututusmittari 573 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2783,3 kWh
LV, vain kompr. 207,2 kWh
COP 5,22
Ulkolämpö KA -0,5
Huonelämpötila KA +19,7
Käyttövesi KA +47,3

 

[roots]

12 kW on/off tähän alunperin laskettiin riittäväksi, otettiin 4-16 kW invertteri.

Marraskuuhan oli ekat 3 viikkoa 0C asteen molemmin puolin ja enemmän siellä plussan puolella eli minimiteholla/pätkällä käytiin suurin osa ajasta ja vika viikko vasta alkoi olla täyttä hönkää. Lisäksi tuo käyttöveden osuus tiputtaa kokonaiscoppia kun sen coppi on 2,4-2,6 haarukassa, pelkän lämmityksen coppeloa olen joskus pistekoemaisesti seurannut niin se pyörii 5-6.5 tasossa yleensä, vähän hankala tosin tuo invertteri mittailla kun teho ja sitä kautta menolämpö hyppii varsinkin minimillä ajettaessa. Ensi vuodeksi saadaan yläkerta lähes kokonaan käyttöön jolloin lämmitystarvetta tulee jonkin verran enemmän eli ns. normaali tilanne alkaa lähestyä.

Tässä marraskuun käyntiajat:

kompressorin käyntiaika 593 h
- josta LV 59 h
Kompressorin käynnistykset 105 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 5,6 h/käynnistys

---

Tässä kahden vuoden takaa vertailuksi, kun ei ihan vielä oltu muutettu, jotain eristeitä/tiivistyksiä tainnut puuttua vielä tai sitten talo oli vielä lämpiämässä normaalitilaan tai oli muuten vaan enemmän pakkasta läpi marraskuun kun lämmitystä on tehty 500 kWh enemmän kuin tänä vuonna. Käyttöveden kierto ollut tuolloin päällä vasta parin viikon ajan eikä juuri kulutustakaan joten lämmintä käyttövettä tehty lähes puolet vähemmän kuin nyt. Myös huonelämpö 3 astetta matalampi. Eli kyllä +5 kokonaiscoppiin tuolla isollakin rohmulla pääsee, vaatii vaan (totutuista) mukavuuksista tinkimistä tai sitten vaan isompaa eroa lämmityksen ja käyttöveden teon välillä.

1.11. - 30.11.2019
Ulkoinen kututusmittari 573 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2783,3 kWh
LV, vain kompr. 207,2 kWh
COP 5,22
Ulkolämpö KA -0,5
Huonelämpötila KA +19,7
Käyttövesi KA +47,3

Joo kyllähän tämä data sitä tukee että nämä koneet käy paremmalla hyötysuhteella kun ovat optimimmin mitoitettuja eli ainakin Nibe/Jämä sukuiset (kyllä muutkin) eivät ole parhaimmillaan pienillä tehoilla riippumatta koneen kokoluokasta, ylisuuri kone menettää cop:ssa... toisaalta ollaan niissä lukemissa kuitenkin ettei se rahassa paljoa näy.
Tulee vaan semmonenkin mieleen että saattaa saavuttaa cop:lla paremmat tulokset on/off:lla joka on napakymppi mitoitus vrt ylitehokkaaseen invertteriin. Toinen asia on että kuinka helppo osua napakymppiin on/off:lla, invertterillä saa vähän pelivaraa muttei silläkään tykillä kannata osotella kärpästä.

 

[Lappanen]

Joo kyllähän tämä data sitä tukee että nämä koneet käy paremmalla hyötysuhteella kun ovat optimimmin mitoitettuja eli ainakin Nibe/Jämä sukuiset (kyllä muutkin) eivät ole parhaimmillaan pienillä tehoilla riippumatta koneen kokoluokasta, ylisuuri kone menettää cop:ssa... toisaalta ollaan niissä lukemissa kuitenkin ettei se rahassa paljoa näy.
Tulee vaan semmonenkin mieleen että saattaa saavuttaa cop:lla paremmat tulokset on/off:lla joka on napakymppi mitoitus vrt ylitehokkaaseen invertteriin. Toinen asia on että kuinka helppo osua napakymppiin on/off:lla, invertterillä saa vähän pelivaraa muttei silläkään tykillä kannata osotella kärpästä.

Joo, kyllähän se 3 kW minimiteho syksyllä ja keväällä on parempi kuin 4 kW minimiteho. Saas nyt kuitenkin nähdä mitä tapahtuu kun saadaan yläkerta käyttökuntoon ja ehkä kellariinkin lämmitys (sulkujen takana jo lähdöt valmiina odottamassa inspiraatiota josko jaksaisi roilota kellarin lattiaan urat joskus), jolloin alkaa lämmitystarve kauttaaltaan kasvaa kun tosiaan nyt lämmitetty täysin vain 1-kerrosta ja toinen kerros ollut ilman IV:tä kevyellä lämmityksellä. Ehkä tuo isompi vehje pääsee sitten kuitenkin "helpommalla" joka vaikuttaa sitten kestoikään positiivisesti kun ei tarvitse kierrokset tapissa huudattaa vaan saa mennä vapaasti lotkotellen 20-35 Hz väliä lämmityksellä.

Sitten kun koneikolle vaihtotarvetta ilmenee, niin dataa on varmaan jo kertynyt sen verran että tietää kannattaako hommata se 3-12, pysyä samassa vai jotain muuta.

 

[roots]

Joo, kyllähän se 3 kW minimiteho syksyllä ja keväällä on parempi kuin 4 kW minimiteho. Saas nyt kuitenkin nähdä mitä tapahtuu kun saadaan yläkerta käyttökuntoon ja ehkä kellariinkin lämmitys (sulkujen takana jo lähdöt valmiina odottamassa inspiraatiota josko jaksaisi roilota kellarin lattiaan urat joskus), jolloin alkaa lämmitystarve kauttaaltaan kasvaa kun tosiaan nyt lämmitetty täysin vain 1-kerrosta ja toinen kerros ollut ilman IV:tä kevyellä lämmityksellä. Ehkä tuo isompi vehje pääsee sitten kuitenkin "helpommalla" joka vaikuttaa sitten kestoikään positiivisesti kun ei tarvitse kierrokset tapissa huudattaa vaan saa mennä vapaasti lotkotellen 20-35 Hz väliä lämmityksellä.

Sitten kun koneikolle vaihtotarvetta ilmenee, niin dataa on varmaan jo kertynyt sen verran että tietää kannattaako hommata se 3-12, pysyä samassa vai jotain muuta.

Sulle kertyy nyt hyvää verrokkidataa ylimitoituksesta pohjaksi, voit sitten verrata ja vahvistaa tuon asian kun saat sitä kuormaa lisättyä... eli coppi pitäis kohista ylämäkeen sfääreihin kun kuorma lisääntyy.

 

[Espejot]

Nyt kun pakkanen on -16C niin vajaan vuorokauden COP on valahtanut 4,4. Kaivosta +2C ja kaivoon -1C. Lattioihin menee 35 ja palaa 30C. Kierto 15,4 l/min. Virtaamaa on linjassa mitoituksen kanssa joka on 1040 l/h@-26C. Kompuran taajuus 80 ja ottoteho 1,27 kW. Mittausyhteitä ei ole vielä asenettu että hetkelistä tehoa en pääse vielä tarkistamaan*... klikkeet on tossa hyllyssä.

Edit: *) Niben virtausarvoilla näyttäs että noilla herzeillä antoteho on n. 5,3 kW ja COP 4,2... jos nyt laskin oikein.

 

[jmaja]

Mittausyhteitä ei ole vielä asenettu että hetkelistä tehoa en pääse vielä tarkistamaan*.

Mikset laita energiamittaria? Näkee samalla kertaa virtauksen, tehon ja dT:n tarkasti sekä kerää kWh:t ja m3:t.

COP ei taida oikein vastaa luvattua. Eikös B0W35 pitäisi olla jotain 4,8 paikkeilla ja nyt ollaan B2W35:ssa.

 

[pökö]

Täällä -18 asteessa vanha mäntäkone raksuttaa 3,7 copilla 45 asteista varaajaan 0.58m3/h virtauksella, dt 10 astetta ja teho 6.1 kW.

Mittareina Landis&Gyr ja Kamstrup

 

[Espejot]

Mikset laita energiamittaria? Näkee samalla kertaa virtauksen, tehon ja dT:n tarkasti sekä kerää kWh:t ja m3:t.

COP ei taida oikein vastaa luvattua. Eikös B0W35 pitäisi olla jotain 4,8 paikkeilla ja nyt ollaan B2W35:ssa.

Kuten sanoin, yhteet (+ mittari) on hylyssä niin käytän ne. Katson mittariasiaa kunhan saan automaation futaamaan - jos saan. Virtausten mittaus nyt on tarkistamatta että pienellä varauksella täytyy suhtautua. Ja lupaukset on max arvoja jotka harvoin ihan sellaisenaan toteutuu.

 

[Lappanen]

Täällä reilu 12 tuntia pakkanen pysynyt alle -20C. Kompura jauhaa 35 Hz ~1,35 kW teholla, meno 31,3C ja paluu 27,1C, virtaus 21 l/min. Kaivosta -0,2 ja kaivoon -3,2. Cop noin 4,57.

 

[roots]

Täällä reilu 12 tuntia pakkanen pysynyt alle -20C. Kompura jauhaa 35 Hz ~1,35 kW teholla, meno 31,3C ja paluu 27,1C, virtaus 21 l/min. Kaivosta -0,2 ja kaivoon -3,2. Cop noin 4,57.

Pintakaasulla menee, mutta jatkuvaa käyntiä kumminkin...vai?
Ulostaa siis ~6.2kW...

 

[Espejot]

COP ei taida oikein vastaa luvattua. Eikös B0W35 pitäisi olla jotain 4,8 paikkeilla ja nyt ollaan B2W35:ssa.

Aloin tarkistamaan piirien virtamaa asetamalla kiertovesipumpun 70% ja avaamalla yhden piirin kerrallaan ja Scope kiinni jakotukin linjasäätöventtiilinn... Niben virtausmittari näyttää selvästi eri lukemaa kuin Scope. Olen tästä aikaisemminkin sivulauseessa maininnut. Havainto vaatisi kyllä hieman tarkistuksia koska Scopen mittaus on jakotukista ja paikka ei ole optimaalinen... arvot heitelee jokin verran. En nyt lähde hakkamaan arviota erosta kiveen ennen kun saan mittausyhteet kunnon paikkaan ja vertaismittaukset tehtyä.

 

[jmaja]

Niben virtausmittari näyttää selvästi eri lukemaa kuin Scope.

Onkos Nibessä oikea virtausmittari? Ultraääni?

Boschissa ei taida olla, vaan kiertovesipumpusta tms. tuon laskee. Sen ilmoittama virtaama on ollut n. 10% pienempi kuin energiamittarin UÄ-anturin, joka lienee varsin tarkka, kun noille luvataan 2% tarkkuus kWh:lle.

 

[Espejot]

Onkos Nibessä oikea virtausmittari? Ultraääni?

Boschissa ei taida olla, vaan kiertovesipumpusta tms. tuon laskee. Sen ilmoittama virtaama on ollut n. 10% pienempi kuin energiamittarin UÄ-anturin, joka lienee varsin tarkka, kun noille luvataan 2% tarkkuus kWh:lle.

Olen siinä käsityksessä että joku virtausmittari on koska muistaakseni löyty hajotuskuvista. Mutta tästä tämän näkee että jo lämpötiloista tulee mittausvirhettä saati sitten virtaamista. Virtausmittarin paikka merkkaa todennäköisesti paljon ekä tiedä kuinka optimaalisissa paikossa ne on lämpöpumpuissa. Ainakin Scopen arvo heitelehtii kun linasäätö on heti ennen tiukkaa mutkaa. Että nämä COP mitaukset on parhanmillaan prosessin ohjaukseen kun mittausolosuhteet on vakiot.

Offtopic: ... mittasin nyt olohuoneen kolme piiriä kun aloin epäilemään että merkattu jakotukkiin väärin. Niinhän ne oli. Samalla mittasin sen kylmän MH3 ja sinne menee hyvä virtaama.

 

[jmaja]

Virtausmittarin paikka merkkaa todennäköisesti paljon ekä tiedä kuinka optimaalisissa paikossa ne on lämpöpumpuissa. Ainakin Scopen arvo heitelehtii kun linasäätö on heti ennen tiukkaa mutkaa.

Tuollainen paineesta mittaava on hyvin herkkä asennukselle ellei siinä mittausosassa ole erityisesti kiinnitetty tuohon huomiota eli käytännössä se osa on suurehko ja sisältää merkittävän supistuksen. Virtaus kanavoituu mutkissa (sekä ennen että varsinkin jälkeen), jolloin painemittari näyttää mitä sattuu.

Ultraäänellä tuo toimii paremmin ja myös ne anturit ovat usein aika isoja. Tuo mun ostama on 26 cm pitkä ja keskellä on ohuempi putki, josta mittaus.