Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Aiemmmin tuossa 2020 piirakkaa viestin yhteydessä oli tuo maininta " v 2020) 36000 KWh tuotto sanottiin, muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP."Mielenkiintoisia kommentteja
Joku edellä esitti että Kellarinlämmittäjä käyttää lisänä öljylämmitystä. Saattaa hyvin näin ollakin. Mutta siinä taulussa jossa oli esillä tuo vuotuinen (v 2020) 36000 KWh tuotto, sanottiin jossain kohtaa että muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP. Jos lämmöntuottolaitteiston teho on alle rakennuksen tarvitseman teho tarpeen ja jos ei käytetä lisälämmitystä, väistämätön seuraus on se että sisälämpötila laskee koko talossa. Tai sitten on osaa taloa pidettävä lämpimämpänä ja osaa taloa kylmenpänä. Tästä johtuen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää tietää miten sisälämpötilat muttuvat.
Jos kellarinlämmitäjän esittämää ulkolämpötilasta riippuvaa tehokäyrää jatketaan arviona eteenpäin (ylöspäin) -16 oC aina vaikkapa -25 oC ja sen päälle piirretään laitevalmistajan ilmoittama ulkolämpötilan laskusta riippuva laskeva tehontuottokäyrä ja jatkettaisiin sitäkin arviona aina -25 oC, huomattaisiin että käyrät leikkavat josain -13.. -15 oC ulkolämpötilan kiepeillä.
Jospa kellarinlämmitäjä laatisi uuden kuvan tuolla perusteella niin selitän sitten mitä tuo tarkoittaa.
![]()
Ja niiden voimin jaksaa vaikka lukea 5 vuoden takaiset kaikki Kellarinlämmittäjän viestit, jopa ne savonmurteella kirjoitetut, löytääkseen niistä epäjatkuvuuskohtia?!Saahan 20 eurolla 20 kaljaa.
Oli se puhaltimen korjaus. Silloin oli lauhat kelit ja sähkö edullista, joten kokeilin kattilan sijasta käyttää sähkölämmitystä. Tuolloin ei ollut näissä seurannoissa ollenkaan tuota sähköä tukilämmitysmuotona mutta tokko siellä ole tuommonen kuvan mukainen lisämaininta ? Pahoitteluni tuosta epäjohdonmukaisuudesta. Nappuloin kuviin viime talvena "tukilämmitys sähköllä" kun tulin siihen tulokseen että se on myös ihan varteenotettava vaihtoehto ja tuokin löysi paikkansa. Tässä diagrammissa nämä on sitten vaan yhdistetty "tukilämmitykseksi" mutta se kiertää siellä kuitenkin ihan oikeasti mukana.Aiemmmin tuossa 2020 piirakkaa viestin yhteydessä oli tuo maininta " v 2020) 36000 KWh tuotto sanottiin, muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP."
Tämä pylväikkö on mielestäni piirakkaa parempi.
Nyt kun olet itse myös todennut että vilp teho ei riitä lämmittämään pakasella koko 400 m2 taloa. Lisäksi olet kertonut että kellarin lämmitys katkaisaan pakkasella että ei tarvitsisi käyttää öljyä tai suoraasähkö tukienergiana, koska se romuttaisi vuosikopin kokonaan.Maaliskuussa sitten kokeilin kahtena pakkasyönä sähköllä. Tästä on kuvaus edellä maaliskuun 2021 kohdalla.
Olen aivan samaa mieltä, Kellarinlämmittäjä on aina pitänyt selvästi esillä lämmitysratkaisunsa kokonaiskuvan.Tosiasiassa Kellarinlämmitäjän signatuurissa mainitaan öljy tukilämmityksenä ja se on ollut joka piirakassa, ja kaikille muille on CTC:n riittämättömyys ainoana lämmityslaitteena alusta asti aivan selvää paitsi tahallaan väärinymmärtäjille. K-lämmittäjä itse osaa korostaa että VILP ei ole juuri koskaan ainoa lämmityslaite, vaan tekee suurimmat säästöt pikkupakkasilla.
Pörssisähköä käytettäessä päätös menee juuri noin, eli jos vilppiä ei kannata käyttää, niin sitten siirrytään öljyyn ja kannattaa hommata niin paljon tehoa vilppiin, ettei teho lopu kesken kuin kovilla pakkasilla. Sellainen ihme, että pörssisähkö olisi riittävän halpaa öljyyn nähden vilpin copilla, jotta käyttö kannattaisi kovilla pakkasilla, on todella harvinainen ihme (yöaikaankin).Niin, eihän tuossa systeemissä mitään järkeä ole siltäkään osin että vilp lakkaa toimimasta kun öljy alkaa palaa, mutta kun kyse on vanhan hyödyntämisestä, tulos ei yleensä ole kovin järkevä jos sitä vertaa uuteen asennukseen. Silti se on kokonaiskustannuksiltaan parempi kuin vaihtaa toimivia laitteita uusiin.
Haluatko kertoa tästä enemmän ?
En nyt enää oikein seuraa miten tämän keskustelun puheenvuorot liittyy toisiinsa, mutta meilläpäs tuleekin 95-asteista hanasta joka nimenomaisesti ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Mitä väliä sillä vastuksen termostaatilla on, paitsi varaajan vaipan häviöt?Haluaisitkos kertoa kuinka lämpimäksi kuumavesi teillä lämmitetään. Tästä lienee kaikilla muillakin varsin hyvä käsitys.
Täällä se lämpenee jatkuvasti 70 °C:een ja tarvittaessa tuota voi nostaa vielä reippaastikin. Hanasta se ei sentään noin kuumana tule.
Varmaankin kompuralla 60 ja vähän yli mahdollista, käytännössä varmaan pidetään asetuksilla vähän alempana.Haluaisitkos kertoa kuinka lämpimäksi kuumavesi teillä lämmitetään. Tästä lienee kaikilla muillakin varsin hyvä käsitys.
Täällä se lämpenee jatkuvasti 70 °C:een ja tarvittaessa tuota voi nostaa vielä reippaastikin. Hanasta se ei sentään noin kuumana tule.
Kesällä saattaa hyvinkin vilpeilläkin onnistua mutta ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee ja suositellaan jokaiseen kun ei aina potku tuohon riitä.Tuo 60 °C on jokseenkin kaikille laitteille mahdollista ja VILPeillekin vuoden muutamaa päivää lukuunottamatta. Mutta paljonko pidetään käytännössä asetuksena? Harvalla taitaa olla tuo 60 °C paitsi ehkä legionella kuumennuksessa.
ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee
Ei ole itseänikään pelottanut. Kylmävesiputkea ei mikään desinfioi ja 90 % ajasta ne ovat lattialämmityksen lämpötilassa, lämmityskaudella oletettavasti jotain ~25 °C:ssa. Liekkö sitten suuri vaara että ne ovat vettä laskettaessa 5-7 astetta lämpimämpiä.Japanilaisia ei putkissa varaajan jälkeen oleva legionella ilmeisesti pelota.
Maalämmössä ne on vain varakäytössä ja joillakuilla legionella lopputiristyksessä jos on semmoset valinnat laitettu/haluttu.Ei kai sellaista sisäyksikköä ole olemassakaan, missä ei ole vastusapua. Tämä sopii niin MLP-intergraaleihin kuin VILP "sisäyksiköihin".
Onnstuu uusilla R290 VILPeillä ja tätä ennen jo kaskadi VILPeillä.Kesällä saattaa hyvinkin vilpeilläkin onnistua mutta ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee ja suositellaan jokaiseen kun ei aina potku tuohon riitä.
Noista R290 tiedä ovatko tätä päivää ja mihin pystyvät, mutta kaskadeista voisi sanoa että järjestetään noita avaruuslentoja jo turisteillekin eli ei ihan tavallista kauraa normi tallaajan taloille.Onnstuu uusilla R290 VILPeillä ja tätä ennen jo kaskadi VILPeillä.![]()
Siihen tietty vaikuttaa paljonko lämmitystä on suhteessa käyttlveteen.Tarkalleen ottaen, en ole edes ihan satavarma, saisiko "täydellä pumppauksella" merkittävää etua tulistusvaraajaan haalistuksen kanssa
OK. Ainut ongelma etten keksi miten tuohon saisi COPit järkevästi. Pieni taulukko viereen taustan värisellä (=mustalla) pohjalla? Taulukkoon sitten voisi laittaa ties mitä muutakin.Tämä pylväikkö on mielestäni piirakkaa parempi.
Tarkoitin kuitenkin vaihtoventtiiliperiaatteella ja siis erillisillä tuottolämpötilatasoilla. Vaikka vedet kuinka pumppaa kumiksi, siitä kuumasta on aina jotain häviöitä myös. Itse laskin ne tulistimen tappioksi mutta keskimäärin varmaakin vain tuijotetaan sitä prosessin COP -arvoa, vaikka siitä menee osa häviöihin - joskin sillä COPilla tuotettuna.Siihen tietty vaikuttaa paljonko lämmitystä on suhteessa käyttlveteen.
Kellarinlämmittäjän tapauksessa näkyy tässä esim. optimointivaraa. Kun menolämpötilat ovat aika alhaisia, K-lämmittäjä on päätynyt ilmeisesti käyttöveden pumppausosuuden parantamiseksi tuottamaan VILPillä aina vähintään 35-asteista vettä (ja tätä nostetaan sitten 36-37:een kunnon pakkasilla). Noin alhainen menolämpötila kunnon pakkasilla kuitenkin viittaa niin tehokkaaseen lämmönjakoon että lämmityksen puolesta tuottoasetus voisi nollakeleillä olla vähemmän kuin 35, jolloin COP paranisi juuri niillä alueilla, missä merkittävää säästöä tehdään. Mutta silloin tarvittaisiin sitä vaihtoventtiilihimmeliä.[ ] Talossa on lattialämmitys eli matalat menolämpötilat, eli ero lämmityksen ja kuuman veden välillä suuri
Tuota nyt voi yrittää kiertää ajastamalla matalampi lämpötila ajaksi jolloin ei suihkussa käydä, jos ei aamuisin käy, niin voisi saada lämpimiksi tunneiksi vain esim. 18-23. Loppuaikana pelkkää käsienpesua, joka sitten aiheuttaa kylmemmän veden menemistä varaajaan mutta käsiä ei monella litralla pestä. Vaikea sanoa säästääkö tälläkään edes ajattelemisen vaivaa.Kellarinlämmittäjän tapauksessa näkyy tässä esim. optimointivaraa. Kun menolämpötilat ovat aika alhaisia, K-lämmittäjä on päätynyt ilmeisesti käyttöveden pumppausosuuden parantamiseksi tuottamaan VILPillä aina vähintään 35-asteista vettä (ja tätä nostetaan sitten 36-37:een kunnon pakkasilla). Noin alhainen menolämpötila kunnon pakkasilla kuitenkin viittaa niin tehokkaaseen lämmönjakoon että lämmityksen puolesta tuottoasetus voisi nollakeleillä olla vähemmän kuin 35, jolloin COP paranisi juuri niillä alueilla, missä merkittävää säästöä tehdään. Mutta silloin tarvittaisiin sitä vaihtoventtiilihimmeliä.
Tuon voisi toki ATK:n avulla mikro-optimoida nykyiselläkin fyysisellä lämmönjaolla, ja päätyä vaikkapa ihan päiväkohtaisesti eri tuottoasetukseen. Etenkin kesällä se voisi olla reilusti ylikin 35, ja sitten taas pakkasella sen täytyy olla 35-37, mutta syys/kevätajankohtina tuottolämmössä voisi olla kuoppa esim. 32 astetta.