Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

Adamooppeli

Vakionaama
Mielenkiintoisia kommentteja
Joku edellä esitti että Kellarinlämmittäjä käyttää lisänä öljylämmitystä. Saattaa hyvin näin ollakin. Mutta siinä taulussa jossa oli esillä tuo vuotuinen (v 2020) 36000 KWh tuotto, sanottiin jossain kohtaa että muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP. Jos lämmöntuottolaitteiston teho on alle rakennuksen tarvitseman teho tarpeen ja jos ei käytetä lisälämmitystä, väistämätön seuraus on se että sisälämpötila laskee koko talossa. Tai sitten on osaa taloa pidettävä lämpimämpänä ja osaa taloa kylmenpänä. Tästä johtuen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää tietää miten sisälämpötilat muttuvat.

Jos kellarinlämmitäjän esittämää ulkolämpötilasta riippuvaa tehokäyrää jatketaan arviona eteenpäin (ylöspäin) -16 oC aina vaikkapa -25 oC ja sen päälle piirretään laitevalmistajan ilmoittama ulkolämpötilan laskusta riippuva laskeva tehontuottokäyrä ja jatkettaisiin sitäkin arviona aina -25 oC, huomattaisiin että käyrät leikkavat josain -13.. -15 oC ulkolämpötilan kiepeillä.

Jospa kellarinlämmitäjä laatisi uuden kuvan tuolla perusteella niin selitän sitten mitä tuo tarkoittaa.

:grandpa:
Aiemmmin tuossa 2020 piirakkaa viestin yhteydessä oli tuo maininta " v 2020) 36000 KWh tuotto sanottiin, muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP."
Nyt kun näin tämän uusimman gaafin niin sinne on ilmestynyt pieni punainen palkki vuoden 2020 kohdalle ? mitä tämä nyt sitten tarkoittaa ?
 

siwer

Vakionaama
Oho, kävikö tosiaan niin että sieltä löytyi ihan oikeasti epäjohdonmukaisuus! Minäkin tarkistin ja vanhassa taulussa oli 0, nyt on 200kWh. Vieläpä 0.46% suuruudeltaan, nyt ollaan isojen virheiden äärellä.
 

siwer

Vakionaama
Ei mutta voihan pylly, kun laskee nuo luvut:
10559+4871+2030+605+200 = 18265
niin se menee 1kWh päähän aiemmasta sähkönkulutuksesta 18266kWh.

Ei olekaan 200kWh eroa, vaan 1kWh. Mihis tämä on 1kWh on kadonnut, energiaa se on sekin. Kyllä täällä jokainen joule merkkaa, mihinkään ei voi enää luottaa. Tuollaisilla rahoilla lapsena käytiin hakemassa kiskantädiltä yksi irtokarkki suoraan käteen toimitettuna.

Vai onkos tässä nyt käynytkin niin että 0.46% tukilämmitystä sähköllä on tilastoitu tuolloin erheellisesti taloussähkön puolelle ja myöhemmin korjattu sinne minne kuuluukin, ilman että korjauksesta on julkaistu pahoittelua Helsingin Sanomien etusivun mainoksena?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aiemmmin tuossa 2020 piirakkaa viestin yhteydessä oli tuo maininta " v 2020) 36000 KWh tuotto sanottiin, muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP."
Oli se puhaltimen korjaus. Silloin oli lauhat kelit ja sähkö edullista, joten kokeilin kattilan sijasta käyttää sähkölämmitystä. Tuolloin ei ollut näissä seurannoissa ollenkaan tuota sähköä tukilämmitysmuotona mutta tokko siellä ole tuommonen kuvan mukainen lisämaininta ? Pahoitteluni tuosta epäjohdonmukaisuudesta. Nappuloin kuviin viime talvena "tukilämmitys sähköllä" kun tulin siihen tulokseen että se on myös ihan varteenotettava vaihtoehto ja tuokin löysi paikkansa. Tässä diagrammissa nämä on sitten vaan yhdistetty "tukilämmitykseksi" mutta se kiertää siellä kuitenkin ihan oikeasti mukana.

Enemmän nyt ihmettelen tuota 1 kWh eroa. Voisikohan pyöristys tuon aiheuttaa? Nuo kaikki luvut pitäisi tulla suoraan kirjatuista kulutustaulukosta ja ne pitäisi siis täsmätä ihan justiinsa uusissa ja vanhoissa tai sitten siellä on jokin käpy.

Korjaussähkö.jpg
 

Adamooppeli

Vakionaama
Tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista. Jatkossa asiallisemmin tai tulee seuraamuksia
Maaliskuussa sitten kokeilin kahtena pakkasyönä sähköllä. Tästä on kuvaus edellä maaliskuun 2021 kohdalla.
Nyt kun olet itse myös todennut että vilp teho ei riitä lämmittämään pakasella koko 400 m2 taloa. Lisäksi olet kertonut että kellarin lämmitys katkaisaan pakkasella että ei tarvitsisi käyttää öljyä tai suoraasähkö tukienergiana, koska se romuttaisi vuosikopin kokonaan.
Tätä pakkasella lämmityksen pois kytkemistä, puolet talon lämmityksestä pois ja lisäksi 200 m2 asuinkerroksen sisälämmön sallitaan laskea on tehty "vilpillä" alusta lähtien eli vuodesta 2016.

Haluatko kertoa tästä enemmän ?
 

siwer

Vakionaama
Analysoidaanpa tätä vääristelyä ja vihjailun toimintamallia:

"Nyt kun olet itse myös todennut että VILP teho ei riitä lämmittämään koko taloa" - korostetut osat antavat ymmärtää että tätä olisi jotenkin peitelty. Tosiasiassa Kellarinlämmitäjän signatuurissa mainitaan öljy tukilämmityksenä ja se on ollut joka piirakassa, ja kaikille muille on CTC:n riittämättömyys ainoana lämmityslaitteena alusta asti aivan selvää paitsi tahallaan väärinymmärtäjille. K-lämmittäjä itse osaa korostaa että VILP ei ole juuri koskaan ainoa lämmityslaite, vaan tekee suurimmat säästöt pikkupakkasilla.

"Lisäksi olet kertonut ... koska se romuttaisi vuosikopin kokonaan". Jälkimmäinen lause on omaa tulkintaasi, näin ei ole Kellarinlämmittäjä kertonut, mutta se on kuitenkin laitettu ikään kuin sitaatiksi. Lisäksi "kellarin lämmitys katkaistaan pakkasella" antaa ymmärtää että tämä olisi säännönmukainen toiminta, "pakkasella" kenties siis jo pienissä pakkaslukemissa, vaikka ilmeisesti kyse on ollut yksittäisestä kerrasta, ja tämäkin on mainittu moneen kertaan. Lisäksi on mainittu että kellarin lämpötila ei ehtinyt sanottavasti näppituntumalta* laskea, eli kellarin varaavuutta hyödynnettiin pakkasjakson ollessa lyhyt. Tämäkin on näppärästi jätetty huomiotta.

*) mikä vastaa Adamooppelin oman raportoinnin vaatimustasoa huonelämpötilan osalta

Sisätilan lämpötilan laskemiselle ei kai ole esitetty mitään todistetta, ei tosin myöskään todistettu että se ei laskisi. Tämmöistä todistusaineistoa ei kai ole toistaiseksi kukaan muukaan tosin toimittaunut, eli odotukset ovat aika ristiriitaisia.

Viestistä siirretty palautetta moderaattoreille // Espejot
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Tosiasiassa Kellarinlämmitäjän signatuurissa mainitaan öljy tukilämmityksenä ja se on ollut joka piirakassa, ja kaikille muille on CTC:n riittämättömyys ainoana lämmityslaitteena alusta asti aivan selvää paitsi tahallaan väärinymmärtäjille. K-lämmittäjä itse osaa korostaa että VILP ei ole juuri koskaan ainoa lämmityslaite, vaan tekee suurimmat säästöt pikkupakkasilla.
Olen aivan samaa mieltä, Kellarinlämmittäjä on aina pitänyt selvästi esillä lämmitysratkaisunsa kokonaiskuvan.

Itse pidän Kellarinlämmittäjän ratkaisua kokonaisuutena ottaen hyvänä ja suorastaan esimerkillisenä tyypillisiin vilp-boomin aikaisiin toteutuksiin nähden. Toki siinä on ongelmansa käyttöveden osalta (johon voisi löytyä teknisessä mielessä suositeltavampia, mutta samalla kustannusten kannalta perusteettomia vaihtoehtoja, jos haetaan energiasäästöä käyttöveden lämmitykseen) ja edellyttää tilavaa rakennusta ja saneeraustyyppistä lähtökohtaa. Lähivuosina odotettavissa olevan sähkön hinnan ja mahdollisesti saatavuudenkin turbulenssin taustaa vasten tuo on jopa periaatteeltaan kestävämpi kuin monet tyypilliset maalämpöratkaisut.
 

siwer

Vakionaama
Liittyen kommenttiin sähkön hinnan turbulenssista, K-lämmittäjä oli liikkeellä sopivasti juuri ennen tuota neljän tonnin jakamista. Jos olisi ryhtynyt samaa tekemään vasta vuosi sitten, varmasti olisi ollut kova houkutus ottaa se neljä tonnia käteen ja heittää poltin ja säiliö mäkeen ja käyttää vain suorasähköä tukilämmityksenä.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, eihän tuossa systeemissä mitään järkeä ole siltäkään osin että vilp lakkaa toimimasta kun öljy alkaa palaa, mutta kun kyse on vanhan hyödyntämisestä, tulos ei yleensä ole kovin järkevä jos sitä vertaa uuteen asennukseen. Silti se on kokonaiskustannuksiltaan parempi kuin vaihtaa toimivia laitteita uusiin.
 

siwer

Vakionaama
Mutta jos koneessakin on keinotekoinen -20 raja ja siinä vielä joku hystereesi, tuo hetki milloin mennään öljylle kokonaan voi sovittua aika lähelle niin että hetkiä joissa VILP + öljy voisivat pelata yhteen on aika vähän. Tällöin tietysti ohjaus öljypolttimelle pitäisi ottaa siitä koneen kieltäytymisestä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin, eihän tuossa systeemissä mitään järkeä ole siltäkään osin että vilp lakkaa toimimasta kun öljy alkaa palaa, mutta kun kyse on vanhan hyödyntämisestä, tulos ei yleensä ole kovin järkevä jos sitä vertaa uuteen asennukseen. Silti se on kokonaiskustannuksiltaan parempi kuin vaihtaa toimivia laitteita uusiin.
Pörssisähköä käytettäessä päätös menee juuri noin, eli jos vilppiä ei kannata käyttää, niin sitten siirrytään öljyyn ja kannattaa hommata niin paljon tehoa vilppiin, ettei teho lopu kesken kuin kovilla pakkasilla. Sellainen ihme, että pörssisähkö olisi riittävän halpaa öljyyn nähden vilpin copilla, jotta käyttö kannattaisi kovilla pakkasilla, on todella harvinainen ihme (yöaikaankin).
 

siwer

Vakionaama
Kokonaan lepuuttamista sen sijaan että VILP tekisi osan työstä reilusti alle kakkosen COPilla ja tukilämmitys tulistaisi siitä, voi myös perustella sillä että koneen käyttötunnit säästyvät aikana joka on koneelle kaikista raskainta ja tuoton kannalta kaikista huonointa. Jos esim. VILP tekee 1.6 COPilla puolet lämmitystarpeesta ja lähdön kanssa sarjassa oleva öljy/kaasu/sähköpoltin tekee 1.0 COPilla toiset puolet, kokonais-COP on vain 1.3 ja voi olla fiksumpaa antaa koneen vaan levätä. Ei siinä ainakaan suurta vuosittaista säästöä tule jos tällaisia tilanteita on muutamia päiviä vuodessa.

Vasta-argumentti tietystikin on ainakin että se levossa oleva VILPin hukkaa mm. kompressorinlämmittimellä tehoa joka muuten tulisi pumppaamalla edes osittain hyödyksi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Haluatko kertoa tästä enemmän ?

Haluaisitkos kertoa kuinka lämpimäksi kuumavesi teillä lämmitetään. Tästä lienee kaikilla muillakin varsin hyvä käsitys.
Täällä se lämpenee jatkuvasti 70 °C:een ja tarvittaessa tuota voi nostaa vielä reippaastikin. Hanasta se ei sentään noin kuumana tule.
 

pelzi_

Vakionaama
Haluaisitkos kertoa kuinka lämpimäksi kuumavesi teillä lämmitetään. Tästä lienee kaikilla muillakin varsin hyvä käsitys.
Täällä se lämpenee jatkuvasti 70 °C:een ja tarvittaessa tuota voi nostaa vielä reippaastikin. Hanasta se ei sentään noin kuumana tule.
En nyt enää oikein seuraa miten tämän keskustelun puheenvuorot liittyy toisiinsa, mutta meilläpäs tuleekin 95-asteista hanasta joka nimenomaisesti ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Mitä väliä sillä vastuksen termostaatilla on, paitsi varaajan vaipan häviöt?
 

roots

Hyperaktiivi
Haluaisitkos kertoa kuinka lämpimäksi kuumavesi teillä lämmitetään. Tästä lienee kaikilla muillakin varsin hyvä käsitys.
Täällä se lämpenee jatkuvasti 70 °C:een ja tarvittaessa tuota voi nostaa vielä reippaastikin. Hanasta se ei sentään noin kuumana tule.
Varmaankin kompuralla 60 ja vähän yli mahdollista, käytännössä varmaan pidetään asetuksilla vähän alempana.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo 60 °C on jokseenkin kaikille laitteille mahdollista ja VILPeillekin vuoden muutamaa päivää lukuunottamatta. Mutta paljonko pidetään käytännössä asetuksena? Harvalla taitaa olla tuo 60 °C paitsi ehkä legionella kuumennuksessa.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä minun tuntemani pitävät juuri tuossa 55-60 asteessa mitä byrokraatit vaatii, itsellä 55 ja öinä ennen kylpyä nostetaan 95:n koska varaaja on vain 100l ja vaikka se olisi 1000l, on taloudellisempaa heittää 20l kylpyvettä pois ja kiehuvaa päälle kuin valuttaa puolet pois ja 55-asteista tilalle.

(Toki, heti kun saan aikaiseksi, alan tehdä ja myös uudelleenlämmittää kylpyvettä ultimate-kierukalla. Ehkä käyttövesi pitää sitten myös esilämmittää ammekierrossa olevalla vaihtimella niin saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kerran käytetty kylpyvesi menee jo nyt kuumana pesukoneeseen, ehkä kauhistelijoiden kiusaksi sitä voisi tuoda myös tiskikoneeseen, koska siinä säästää vettä energian lisäksi, pelkkää haalistusta energiansäästöön en viitsi tehdä.

Taannoisessa kämpässä meni toilettiinkin vähän käytettyä vettä. Yksin asuvana sitä jää kauheasti yli, kun kasteluun ym. on kaivovettä tarjolla rajatta. Mittaamatonta kaivovettä ei kuitenkaan saa rikokseen syyllistymättä huuhdella kunnan viemäriin mutta vähän käytettyä kunnan mittarista tullutta saa.)
 

siwer

Vakionaama
Itse pidän 60l tulistusvaraajan termostaatin 60 asteessa ja jos tiedossa kaksi perättäistä suihkua niin saatan ennakoivasti nostaa sen 90:een vaikka kyllä se vesi on esilämmityksen ansiosta riittänyt muutenkin. Samoin jos aurinko paistaa paneeleihin niin irrotan kahdesta vaiheesta sulakkeen ja annan 1kW:lla hiljaksiin pöhöttää 90:een (eri vaiheesta kuin VILP). Sitten kun vaihenetotus tulee tämäkin kikkailu käy aika turhaksi kun tuon 60l varauskapasiteetti on aika mitätön 1200l rinnalla.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, esilämmityksen kanssa termostaattiventtiilin asetus on myös ratkaiseva, jos haluaa noudattaa byrokratiaa se kannattaa asettaa 55:n ja jos haluaa ihan ilmaiseksi säästää, sen asetus esim. 40 asteeseen tarkoittaa jo sitä että sitten käyttöpisteellä mukaan laitetaan kylmää vain aivan mitätön liru, ja myös tulistusvaraajan luona suurin osa vedestä tulee varaajan ohi. Jos sekoittaja on 65:ssä, kylmää tulee suihkuhanassa mukaan jo aika paljon ja sekoittajassa myös varaajasta otettu vastuksella lämmitetyn osuus kasvaa.

Näin saa sen haalistuksen edut tekemättä mitään muutosta byrokratian mukaiseen systeemiin. Mutta samalla kierukasta tulee legionellaa putkiin ja se voi siellä elää, kun vesi ei ole sekoitusventtiilissä ja sen jälkeen tarpeeksi kuumaa.

Japanissa tämä on toki osattu jo iät ja ajat, puhuvasta ohjauspaneelista asetetaan haluttu lämpötila ja suihkutellaan pelkän kuumavesiputken antimilla, en ole tutkinut sikäläistä lämpöpumppuvedenlämmitintä kuinka sellainen täsmälleen toimii, jonkinlainen varaaja niissä on, mutta olettaisin että se suihkun aikanakin lämmittää sisään tulevaa kylmää vettä hyvällä COPilla sen mitä tehoa koneesta irtoaa ja tulistaa sitten varaajassa sitä 3-tieventtiilillä sen verran että tulee pyydetty lämpötila.

Toki kaasulämmitinkin on taloudellisempi mitä haaleampaa vettä tehdään. Japanilaisia ei putkissa varaajan jälkeen oleva legionella ilmeisesti pelota, vaikka julkisten kylpyvesien osalta sitä tiukasti valvotaankin.
 

roots

Hyperaktiivi
Tuo 60 °C on jokseenkin kaikille laitteille mahdollista ja VILPeillekin vuoden muutamaa päivää lukuunottamatta. Mutta paljonko pidetään käytännössä asetuksena? Harvalla taitaa olla tuo 60 °C paitsi ehkä legionella kuumennuksessa.
Kesällä saattaa hyvinkin vilpeilläkin onnistua mutta ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee ja suositellaan jokaiseen kun ei aina potku tuohon riitä.
 

pelzi_

Vakionaama
No, kyse on nyt taas siitä että jos lämmitystäkin tuetaan vastuksin, on hullua sinä aikana vuodesta tehdä lämpöpumpulla käyttövettä. Osatehoisella mlp:llä aika lailla sama juttu, mutta niissä tuppaa olemaan se kv-varaaja ja kääntöventtiili kuitenkin, vaikka niiden hyöty on vain osan vuodesta käytettynä vähäisempi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee

Ei kai sellaista sisäyksikköä ole olemassakaan, missä ei ole vastusapua. Tämä sopii niin MLP-intergraaleihin kuin VILP "sisäyksiköihin". Eikös nämä tulistimet olleet vähän niin kuin tämän palstan (itse-asentajien/itse-suunnittelijoiden) erikoisuus. Jostain syystä ammattilaiset eivät suosi näitä alkuunkaan. Paljon yleisempi on ollut läpipöhkö erityisesti splitti VILP -koneiden lämmönvaihdin lämmityksen paluussa kytkentä, jolla talo saadaan lämpenemään mutta vesi tulee öljykattilalla alusta loppuun vuoden ympäri ja häviöt päälle. Lisäksi tällöin sen kattilan pitää olla iskussa joka päivä. Siinä palaa tuplaten päälle ne tukilämmitysöljyt aivan kesäkelissä. Toimi tai ei, isätä ei edes tiedä. Näitä on tehty paljon mutta öljystäluopumisavustus lienee tuonut viikatemiehen tälle saralle.

Japanilaisia ei putkissa varaajan jälkeen oleva legionella ilmeisesti pelota.
Ei ole itseänikään pelottanut. Kylmävesiputkea ei mikään desinfioi ja 90 % ajasta ne ovat lattialämmityksen lämpötilassa, lämmityskaudella oletettavasti jotain ~25 °C:ssa. Liekkö sitten suuri vaara että ne ovat vettä laskettaessa 5-7 astetta lämpimämpiä.

Mutta tuo japannilainen kuuman veden lämpötilan pudottaminen pesutiloihin on jotenkin aivan uusi lähestymiskulma. Sehän ajaa täsmälleen saman kuin tuo minun "haalistettu", tulee vai eri putkesta. Miksikäs ei niinkin. :)
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kesällä saattaa hyvinkin vilpeilläkin onnistua mutta ei läpi vuoden ilman sähkövastusten apua, siksihän näitä erillisiä tulistimia vilppi systeemeissä vilisee ja suositellaan jokaiseen kun ei aina potku tuohon riitä.
Onnstuu uusilla R290 VILPeillä ja tätä ennen jo kaskadi VILPeillä. ;)
 

roots

Hyperaktiivi
Onnstuu uusilla R290 VILPeillä ja tätä ennen jo kaskadi VILPeillä. ;)
Noista R290 tiedä ovatko tätä päivää ja mihin pystyvät, mutta kaskadeista voisi sanoa että järjestetään noita avaruuslentoja jo turisteillekin eli ei ihan tavallista kauraa normi tallaajan taloille. ;)
 

pelzi_

Vakionaama
Silti se on käyttötuntien haaskausta tehdä huonolla COPilla käyttövettä ja sitten heti kohta vastuksella patterivettä, toki ohjaus pyrkii tätä välttämään, mutta VILPillä tätä tilannetta on enemmän ja siksi se halpa jälkiasennus erillisellä, ehkä jo olemassa olevalla varaajalla on järkevämpi kuin se kallis sisäyksikkö vaihtoventtiileineen.

Samoilla tunneilla olisi syntynyt lämmitysvettä enemmän. Fiksu ohjaus ajaa lämmitystä kunnes tarve loppuu ja vasta sitten käyttövettä ja jos vesi meinaa loppua, niin sitten vastusta. Jos vastus ei ole käyttövesivaraajassa vaan lauhduttimen perässä, niin että vastuksella käyttöveden teko vaatii lämmitysveden pumppauksen lopettamisen, on laite sitten aivan erityisen typerä. PILPeissä ainakin tällainenkin on nähty.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ammattilaiset näkyvät noita korkeiden lämpötilojen takomisia pitävän kuitenkin kaikkien koneiden kompressorien surmana. Vaikea toki sanoa, mitä vaihtoventtiilin kautta ajoittain tehtävä veden lämmitys sitten aiheuttaa. Osuus jää kuitenkin lopulta aika pieneksi.

Tarkalleen ottaen, en ole edes ihan satavarma, saisiko "täydellä pumppauksella" merkittävää etua tulistusvaraajaan haalistuksen kanssa. Jos lasken +30 °C haalistuslämpötilan mukaan, jo tälläkin haalistuksella tulee COP 1,8 veden lämmitykselle, sisältäen omat mittavat wanhan tulistimen häviöt. Pumppauksen COP olisi toki korkeampi, mutta häviöt sillä korkeammalla COPilla varmasti myös suuremmat kuin tulistimessa. Ero jäisi joka tapauksessa perin marginaaliseksi. 5000 kWh veden lämmitystarpeella COP 1,8/typillinen COP2,8 antaisi eroa ~1000 kWh pumppausperiaatteen eduksi. Tuo COP2,8 ei sisällä sen kuumapytyn häviöitä, joita varmasti on niitäkin eli se tuottomäärä on suurempi kuin pelkän veden lämmitystarve ja netto COP samalla tavalla laskettuna ainakin jonkin verran vähemmän kuin 2,8.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tarkalleen ottaen, en ole edes ihan satavarma, saisiko "täydellä pumppauksella" merkittävää etua tulistusvaraajaan haalistuksen kanssa
Siihen tietty vaikuttaa paljonko lämmitystä on suhteessa käyttlveteen.

Olen noita molempia tapoja koittanut ja erot on niin pienet ettei ne lompakossa näy vaikka copeissa näkyykin.
 

pelzi_

Vakionaama
55 astetta vielä onnistuu, 65 alkaa olla ylärajoilla. Jos systeemissä on vettä, alkaa kuumassa syntyä happoja ja muuta ikävää. Monoblock on tältä osin parempi, koska siellä ei ole vettä vaikka asentaja olisi miten laiska.

Kuivan systeemin kanssa 120 astetta on sellainen hyvä yläraja, minkä alla on syytä pysyä ettei öljyt kärsi, mutta on erittäin vaikea sanoa mikä lämpötila siellä venttiilin kohdalla on. Mittaustuloksia on vain kompuran kannesta. Silti 65:stäkin on hyvin matkaa 120:n, kunhan kompuraa ei ajeta täysillä kierroksillä eikä EEV ole liian kiinni, jolloin tulistus voi kunnon pakkasella olla melkoinen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Siihen tietty vaikuttaa paljonko lämmitystä on suhteessa käyttlveteen.
Tarkoitin kuitenkin vaihtoventtiiliperiaatteella ja siis erillisillä tuottolämpötilatasoilla. Vaikka vedet kuinka pumppaa kumiksi, siitä kuumasta on aina jotain häviöitä myös. Itse laskin ne tulistimen tappioksi mutta keskimäärin varmaakin vain tuijotetaan sitä prosessin COP -arvoa, vaikka siitä menee osa häviöihin - joskin sillä COPilla tuotettuna.

Vaihtoventiiliperiaatetta voisi käyttää myös yhdessä haalistuksen kanssa, jolloin voisi saada pesuvedet "täysin haalistettuna", eli kuumaa ei tarvittaisi enää pesytymisessä lainkaan, vähän niin kuin tuon japsien älykuumavesi systeemin tapaan.
 

siwer

Vakionaama
[ ] Talossa on lattialämmitys eli matalat menolämpötilat, eli ero lämmityksen ja kuuman veden välillä suuri
[ ] Lämmintä käyttövettä käytetään erityisen paljon
[ ] Lämmintä käyttövettä menee erityisesti lämpimiin vuodenaikoihin
[ ] Asennus on uusi eikä vanhoja komponentteja ole
[ ] Lämpöpumppu on reilusti mitoitettu ja pakkassuorituskyvyltään hyvä
[ ] Talo on lämpimässä ilmastovyöhykkeessä

Tuosta mitä useampi ruksi tulee, sitä varmemmin se vaihtoventtiilihimmeli kannattaa laittaa. Jos rukseja tulee vain 1-2, tämän foorumin suosikki tulistushimmeli on luultavasti kokonaistaloudellisin.
 

siwer

Vakionaama
[ ] Talossa on lattialämmitys eli matalat menolämpötilat, eli ero lämmityksen ja kuuman veden välillä suuri
Kellarinlämmittäjän tapauksessa näkyy tässä esim. optimointivaraa. Kun menolämpötilat ovat aika alhaisia, K-lämmittäjä on päätynyt ilmeisesti käyttöveden pumppausosuuden parantamiseksi tuottamaan VILPillä aina vähintään 35-asteista vettä (ja tätä nostetaan sitten 36-37:een kunnon pakkasilla). Noin alhainen menolämpötila kunnon pakkasilla kuitenkin viittaa niin tehokkaaseen lämmönjakoon että lämmityksen puolesta tuottoasetus voisi nollakeleillä olla vähemmän kuin 35, jolloin COP paranisi juuri niillä alueilla, missä merkittävää säästöä tehdään. Mutta silloin tarvittaisiin sitä vaihtoventtiilihimmeliä.

Tuon voisi toki ATK:n avulla mikro-optimoida nykyiselläkin fyysisellä lämmönjaolla, ja päätyä vaikkapa ihan päiväkohtaisesti eri tuottoasetukseen. Etenkin kesällä se voisi olla reilusti ylikin 35, ja sitten taas pakkasella sen täytyy olla 35-37, mutta syys/kevätajankohtina tuottolämmössä voisi olla kuoppa esim. 32 astetta.
 

pelzi_

Vakionaama
Kellarinlämmittäjän tapauksessa näkyy tässä esim. optimointivaraa. Kun menolämpötilat ovat aika alhaisia, K-lämmittäjä on päätynyt ilmeisesti käyttöveden pumppausosuuden parantamiseksi tuottamaan VILPillä aina vähintään 35-asteista vettä (ja tätä nostetaan sitten 36-37:een kunnon pakkasilla). Noin alhainen menolämpötila kunnon pakkasilla kuitenkin viittaa niin tehokkaaseen lämmönjakoon että lämmityksen puolesta tuottoasetus voisi nollakeleillä olla vähemmän kuin 35, jolloin COP paranisi juuri niillä alueilla, missä merkittävää säästöä tehdään. Mutta silloin tarvittaisiin sitä vaihtoventtiilihimmeliä.

Tuon voisi toki ATK:n avulla mikro-optimoida nykyiselläkin fyysisellä lämmönjaolla, ja päätyä vaikkapa ihan päiväkohtaisesti eri tuottoasetukseen. Etenkin kesällä se voisi olla reilusti ylikin 35, ja sitten taas pakkasella sen täytyy olla 35-37, mutta syys/kevätajankohtina tuottolämmössä voisi olla kuoppa esim. 32 astetta.
Tuota nyt voi yrittää kiertää ajastamalla matalampi lämpötila ajaksi jolloin ei suihkussa käydä, jos ei aamuisin käy, niin voisi saada lämpimiksi tunneiksi vain esim. 18-23. Loppuaikana pelkkää käsienpesua, joka sitten aiheuttaa kylmemmän veden menemistä varaajaan mutta käsiä ei monella litralla pestä. Vaikea sanoa säästääkö tälläkään edes ajattelemisen vaivaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kiusana on vielä se jatkuva kellarin lämmitys. Eli tavallaan koskaan ei ole aikaa jolloin tuottoa voisi nostaa. Jos lämmitystarvetta ei olis sanotaan 3-4 kk, siloinhan voisi ainakin sen ajan mennä veden ehdoilla. Nostamisen edut taas menevät siihen korkeampaan tuottolämpötilaan.

Sen verran noita matalampia tuottolämpötilaja on yksittäisinä päivinä kokeiltu, että kyllä ne pumppauksen COPiin auttaisivat. Tulistimen kulutus putosi reilusti jo reilu vuosi sitten kun tein putkimuutoksen ja nyt kattila ei täyty paluuvesistä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Kun näin erikseen oikein pyydetään:

Alla Kellarinlämmittäjä toteaa, että 6.2.2021 oli ensimmäinen kerta kun kellarilämmitys oli katkaistuna ?

1634044541205.png



Yllä olevassa leikkeessä: 3.10.2021 Kellarinlämmittäjä toteaa, että 6.2.2021 oli ensimmäinen kerta kun kellarilämmitys oli katkaistuna ?

Mutta kuitenkin, 2016 kesällä vilpin asennuksen jälkeen kellarinlämmittäjä on raportoinut seuraavasti:

Toukokuu 2018. Uudiskohteen MLP:sta ei saa kotitalousvähennystä. Kyllä VILP myös toimii Pirkanmaalla. Taloon varmaan tulee takkakin, jolla voisi lämmittää VILP:n apuna pakkasella. Kellarin lämmityksessä VILP on aika mato. Kellarin lämmityksen voi katkaista silloin kun VILP ei pakkasen takia toimi.

Joulukuu 2018. Pakkanen ei kovin nopeasti vaikuta kellariin, mutta kyllä autotallissa on on lämmin pudonnut jo 14 asteeseen ja huoneessakin jo toista astetta. Eli ihan totta, kyllä tuossa jonkin verran vajetta on syntynyt.

Tammikuu 2019. Lämpöä on säästetty asuintiloihin ajoittain kytkemällä kellarikerroksen lämmitys pois ulkolämpötilan ollessa lähellä toimintarajaa.

Tammikuu 2019. Laskennallisesti öljylämmitystä olisi pitänyt tarvita ~1900 kWh. Käytännössä öljykattilalla jouduttiin hiukan kuromaan VILPillä syntynyttä vajetta mutta toisaalta kellarin lämmitys oli aluksi katkaistu. Kellarin lämmitys oli katkaistuna myös ajoittain VILPin lämmittäessä, koska teho ei olisi muuten riittänyt asuinkerroksen lämmittämiseen.

Helmikuu 2021. Nyt pakkasella tällä viikolla piti katkaista kellarin lämmitys kahtena yönä, jotta asuinkerrokseen riitti. Loputtomiin tämäkään ei auta, kun sitten alkaa karata ylhäältä lämmintä alas päin. Tätä on vähän vaikea automatisoida. Lisäksi polttimen automaattikäyntiä on estetty, kun paikalla on kuitenkin oltu eikä lämmityksen ole tarvinnut oman onnensa nojassa toimia.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom