Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Huolestuttavia nämä kaksi oikeustapausta. Oikeus toteaa kummassakin, että auton omistajalla on käännetty todistustaakka asiassa, ja hovioikeus ei valituksia käsittele. Eihän tämä aiemmin näin ole mennyt?
Et saa jos omistaja/haltija on estänyt tietojen luovutuksenTraficom:sta saa pientä korvausta vastaan ajoneuvon rekisterin perusteella omistajan/haltijan nimen.
Perintä saa tiedot omistajan/haltijan asettamasta kiellosta huolimatta ja siksi Patellakin on se oma perintötoimistonsa juuri tätä vartenPerintää varten saa osoitetiedot. Perintään menee, jos ei maksa sitä maksua ajallaan.
Paitsi että Patella on valokuva tuon auton pysäköinnistä sääntöjen vastaisesti hallinnoimalleen alueelle ja siten se maksun määräämisperustekin on aidosti olemassa. Kysymys on "vain" sen maksun suorittajasta, kelle se pitää osoittaaVähän sama, jos joku yritys laskuttaisi olemattomasta tavarasta josta sopimus on tehty suullisesti ja kun laskutettava ei tietenkään halua maksaa, oikeus toteaisi että todistappas ettet ole tavaraa saanut, muuten joudut maksupuuhiin.

Paitsi että Patella on valokuva tuon auton pysäköinnistä sääntöjen vastaisesti hallinnoimalleen alueelle ja siten se maksun määräämisperustekin on aidosti olemassa. Kysymys on "vain" sen maksun suorittajasta, kelle se pitää osoittaa![]()
Rikosasiassa toki, mutta siviiliasia on toinen. Tässähän on kyse laskusta ja jos siitä lähtee reklamoimaan ja asia menee oikeuteen, pitää näyttää, että lasku on aiheeton. Joka häviää, maksaa viulut (myös oikeuskulut).Perinteisesti se on ollut vähän toisenlaisten yhteiskuntien heiniä, että syytetyn pitää todistaa syyttömyys, mutta näköjään tuomareiksi on saatu "toisenlaisesti" orientoituneita ihmisiä.
Tässä tapauksessa asia on periaatteessa varsin selvä, jos on selvä kyltti, jossa luetellaan pysäköintiehdot, esim. millä ehdoilla saa pysäköidä maksutta ja mitä maksaa, jollei noudata ehtoja. Tietenkin pysäköintipaikan merkinnät ja järjestelyt on hoidettava asiallisesti.Kyllähän siviiliasiassa ensisijaisesti laskuttaja joutuu näyttämään että lasku on aiheellinen so. palvelu on tilattu, eli todistustaakka ihan samoin päin kuin rikosasiassa.
En loppujen lopuksi tiedä, onko tuossa ajaminen olennaista, vaan laskutettavan omistaman/hallitseman ajoneuvon sijainti kyseisellä pysäköintipaikalla tiettynä ajankohtana ja tietyllä aikavälillä- Eihän tuossa syytetän mistään rikoksesta, vaan siitä, että asianosaisen omaisuus on kuluttanut kyseistä resurssia. Jotenkinhan auto on sinne ilmestynyt ja tuskin helikopterin tms. tuomana. Joku on siis ajanut sen sinne ja aiheuttanut asianosaiselle maksuvelvollisuuden, kun tämän omaisuus on aiheuttanut nimettyä ennakolta ilmoitetun rajan ylittävää haittaa. Jollei hyväksy ilmeistä maksuvelvollisuuttaan, kaiketi pitäisi tehdä poliisille rikosilmoitus, että joku tuntematon on ajanut autoa ilman lupaasi. Ilman tuollaista väitettä ja ilmoitusta ainakaan oikeus tuskin uskoo, että joku muu on ajanut ilman suostumustasi.Niin, riita-asiahan syntyy siitä kun kiistää ajaneensa kyseisen kyltin ohi. "En tiedä kuka ajoi jos ajoi." Muutenhan asia on täysin selvä.
Nyt puhutaan tonnin parin painoisen metalliesineen säilyttämisestä, joka vaatii luokkaa 10 neliömetriä maa-alaa reunaetäisyyksineen. Esimerkiksi venetelakoiden olen kuullut kiskovan sata euroa ilosta, että saa mennä käyttämään firman omistamaa luiskaa laskeakseen autollaan perävaunussa pienehkön hinattavan veneensä itse veteen. Käsittääkseni näissä asioissa ei ole mitään hintasäännöstelyä, kunhan kertoo hinnan selvästi ennkolta. Jos autoilija ei näe isoa ja selkeää kylttiä ajotien vieressä (voi esimerkiksi tuoda mieleen liikennemerkin, vaikkei virallinen olisikaan), ei osaa sitä lukea eikä ymmärrä lukemaansa, kortti pitäisi joka tapauksessa ottaa pois (tyypillisesti puutteellisen näkökyvyn tai puhjenneen dementian takia).Eipä ravintola saa laskuttaa 80 euroa siitä että ei ole jotain syömislupalappua pöydälle asetettuna 90 asteen kulmaan. Sitä kutsutaan esim. petokseksi.
Sanopa moista. Luultavasti asialla on ollut muutaman kansanedustajan ja jonkin kapeakatseisen oikeusoppineen klikki, joka on aikoinaan estänyt aivan selvän oikeuskäsityksen muodostumista ja kammennut säädösvalmistelun ojaan. Edelleenkin joku painostusryhmä pystyy estämään lakien etenemisen valmistelupuolella, vaikka homma on ollut valmistelutarpeessa vuosikymmeniä ja välillä päässyt melko pitkällekin. Noinhan mafiosoille maailman sivu on kehitetty liiketoimintamahdollisuuksia, kun järjestykselle olisi huutava tarve, mutta joku pystyy estämään säädäntöpohjan etenemisen. Samaan aikaan sitten on kehittynyt esimerkiksi kunnallinen pysäköinninvalvonta, valvontakameroihin perustuva sakottaminen, joukkoliikenteen tarkastusmaksut jne. Näissä tilanne on hyvin saman tyyppinen ja osassa tapauksista ei-viranomainen määrää sakon tyyppisiä maksuja lain selkänojan tukemana, mutta noita tilanteita varten on saatu aikaan säädöstö, joka toimii hyvin samankaltaisella alueella kuin pysäköinnin valvonta.Kummasti paten tapauksessa oikeusjuttuja ei noilla rikosnimikkeillä käsitellä, vaikka ne väitetysti samanlaisia tapauksia ovatkin.
No tällä hetkellähän mm. Hki Kaupunki odottelee jo kieli pitkällä että pääsisi sakottamaan (tai ajoneuvokohtaisesti liikennevirhemaksuttamaan) myös bussikaistojen väärinkäytöstä, helppoa rahantuloa pelkällä kameravalvonnalla + rek..tunnukset autom.lukevalla systeemillä => maksulappua postiin omistajalle/haltijalle samalla tavalla kuin poliisikin toimii peltipoliisiensakin kanssaSamaan aikaan sitten on kehittynyt esimerkiksi kunnallinen pysäköinninvalvonta, valvontakameroihin perustuva sakottaminen, joukkoliikenteen tarkastusmaksut jne.

Espoossa näköjään kaupunki suostuu ottamaan sakotuksen vastuulleen, jos yksityisellä kiinteistöllä on riittävästi julkisia kunnallisia palveluita ja se on riittävän suuri. Jos kunnallisia palveluita on vähemmän, sitten hommataan kameraportit ja "pate" seuraamaan hommaa. Tuollaisen laitteiston ehkä voisi ohjelmoida niin, että "mustalla listalla" oleva rekisterinumero ei suostu avamaan porttia sisään eikä ulos ilman henkilökohtaista puhuttelua ja "kynnysrahaa"?On jopa kyseenalaista voiko autopaikan maanvuokrannut isännöitsijä edes kutsua kunnallista sakottamaan ruutuun, jonka hallinta on vuokrasopimuksella minun. Tampereen Kaupunki ei mitään näitä asioita eikä todisteita kuunnellut ja ilmoitti lähinnä että haist huilu.
Mun luottokorttikaan ei tee mitään sopimuksia mutta sillä tehdyt ostokset joudun minä maksamaan vaikka olisin antanut sen rouvan käyttöön.Niinpä. Pysäköijä ei voi automaattisesti olla auton omistaja/haltija, koska auto ei tee "sopimusta" vaan se pysäköijä ja paten pitäisi sitten se pysäköijäkin osoittaa luotettavasti ennen kuin mitään maksulappuja voi lähettää.
Mun luottokorttikaan ei tee mitään sopimuksia mutta sillä tehdyt ostokset joudun minä maksamaan vaikka olisin antanut sen rouvan käyttöön.
Ja auton käyttö avaimen.Irrelevattia, luottokortin käytöstä on sopimus ja käyttö vaatii PIN-koodin tai allekirjoituksen.
Lainaan korttiani henkilölle X joka ostaa sillä jotain. Ilmoitan luottoyhtiölle etten ole itse ostanut tuotetta mutta kortti on kuitenkin hallussani. Ilmoitan poliisille asiasta mutta en suostu kertomaan kenelle olin kortin luovuttanut. Tjaa-a, kukahan tuossa joutuu maksumieheksi.
Edit: Tässähän olisikin itseasiassa jollekin varattomalle laitapuolen kulkijalle tienestin mahdollisuus. Pientä korvausta vastaan tuollainen varaton ja jo valmiiksi ulosotossa oleva tyyppi voisi ottaa nämä väärinpysäköinnit omiin nimiinsä.
Veikkaisin että yhdessä oikeuskäsittelyssä käsiteltäisiin vain yhden osaomistajan ja paten välistä sopimusta.Miten tuo eroaa sopimusriidassa siitä, että kaikki myöntävät vastuunsa sopimuksen velvoitteesta? Rikoksesta ei ole kyse, mutta jos vaikka löytyisi ruumis murhan uhrina ija useampi myöntää osallisuutensa, poliisi ja oikeus joutuvat tunnustuksista huolimatta selvittämään kunkin osuuden tapahtuneeseen. Tuossa sopimusasiassa käsittäkseni maksu pannaan yhteisvastuulliseksi, eli kaikki roikkuvat hirressä (ääritilanteessa ulosotossa), kunnes vaadittu summa on kokonaisuudessaan suoritettu.
Onhan tuossa vastuu jaettu, jos auto on yhteisomistuksessa. Ajajalla tai pysäköijällä ei ole mitään väliä, vaan sillä, että yhteisomistettu metallikasa on ollut toisen tontilla sopimuksen vastaisesti (joka siis on syntynyt niin, että tuo rohjake on tuotu tontille niin, että ei ole noudatettu yksityiselle tontille asetettua ehtotaulua).Murhaan voi olla monta osallista, pysäköintiin uskottavasti ei. En näe yhteisvastuuta mahdollisena tulkintana.
Kysyn vain, että miten porukka sitten voi omistaa yhteisesti kyseisen ajoneuvon? Nythän keskusteltaneen tällaisesta tapauksesta. Kaupallisen yhteiskäyttöauton kohdalla asia on harvinaisen selvä, koska omistajayhtiölle on luottokorttitositeen kaltainen todiste auton antamisesta jonkun nimetyn henkilön haltuun.Veikkaisin että yhdessä oikeuskäsittelyssä käsiteltäisiin vain yhden osaomistajan ja paten välistä sopimusta.
Suomessa sopimus voi syntyä vain oikeushenkilöiden välille (auto ei ole oikeushenkilö. Ihminen ja Pate on). Paten sopimuksen sanamuoto taitaa olla semmoinen että sopimusosapuolia on tasan tarkkaan kaksi.
Suomessa ei ole semmoista oikeusjärjestelmää että Ville voisi haastaa sekä Pekan että Piian samaan istuntoon sopimusrikkomuksesta, jos Pekka ja Piia eivät ole saman sopimuksen sopimusosapuolia. Tai siis voi haastaa, mutta huonosti kävisi.
-Topi
Jos porukalla on yhteinen ilmapallo tai vene ja se ajautuu jonkun toisen tontille, niin totta viekään jouvat vastuuseen sen poistamisesta tontilta, jos haluavat sen takaisin. Sama juttu, jos omistatte yhdessä talon ja joku postinkantaja loukkaa itsensä tontilla olevaan rojuun, kohtuuttoman liukkaaseen kulkutiehen tontilla tms. Joudutte korvaamaan vahingon yhteisvastuullisesti.Ei, missään kohtaa omistaminen ei ole menestynyt perusteena sille että olisi missään sopimussuhteessa Pateen, tai maksuvelvollinen.
Teon myöntäminen voi perusteena kantaa, omistus ei. Silti yhteisvastuu on sellainen päiväkotitätiratkaisu tapauksessa missä kuljettajia on vain yksi.
Lain mielessä luvattoman pysäköinnin erottaa rikoslaissa mainitusta hallinnan loukkauksesta vain mahdollinen pysäköinnin lyhytaikaisuus ja toiston puute. Jos esimerkiksi leiriydyt toisen maalle ilman lupaa pitkäksi ajaksi kiellosta huolimatta syyllistyt hallinnan loukkaukseen, josta rikoslaissa voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta. Sama on juttu, jos tuot omaisuuttasi toisen tontille pitkiksi ajoiksi. Laissa pysäköityjen autojen siirtämisestä todetaan mm., että jos toisen tontille on pysäköity luvatta auto ja se haittaa tontin käyttöä, kunnan on kahden vuorokauden kuluessa ryhdyttävä ajoneuvon siirtämiseen ajoneuvojen säilytysalueella (siellähän on sitten omat taksansa, jos haluaa ajoneuvon takaisin).Paten maksu ei ole vahingonkorvaus, joten siihen ei voi soveltaa vahingonkorvauskäytäntöä.
Nuo esimerkitkään eivät kyllä pidä paikkaansa, omistus ei johda vastuuseen jos tosiasiassa on vain yksi käyttäjä joka aiheuttaa vahingon 3. osapuolelle. Vastuussa on vahingon aiheuttaja, ei esineen omistaja.
Onhan tuossa vastuu jaettu, jos auto on yhteisomistuksessa. Ajajalla tai pysäköijällä ei ole mitään väliä, vaan sillä, että yhteisomistettu metallikasa on ollut toisen tontilla sopimuksen vastaisesti (joka siis on syntynyt niin, että tuo rohjake on tuotu tontille niin, että ei ole noudatettu yksityiselle tontille asetettua ehtotaulua).
Tuossa tilanteessa siitä liputta matkustavasta henkilöstä ei liene epäselvyyksiä, vain tämän henkilöllisyys pitää selvittää maksulappuun raapustettavaksiSamaan aikaan lipuntarkastajilla on julkisessa liikenteessä lähes poliisin kaltaiset valtuudet pidättää ihmisiä näiden henkilöllisyyden selvittämiseksi ja maksukin on korkeampi, jos matkustajalla ei ole hyväksyttävää oikeutta matkustaa.