Vastaanpa minäkin, että sähkötoiminen esilämityspatterin on periaatteessa aikamoinen tuhlari ja se pitäisi joka tapauksessa liittää laitteeseen erittäin fiksulla automatiikalla, joka käyttää sitä vain ajoittain todelliseen tarpeeseen. Talteenoton ohitusportti (talteenotto ohitetaan sulatuksen ajaksi) ja sähköinen jälkilämmitys vie periaatteessa juuri saman verran sähköä kuin äärimmäisen tarkasti ohjattu sähköinen etulämmitys eikä jälkilämmityksen ohjausta tarvitse edes tehdä yhtä tarkasti säännöstellen jokseenkin samaan kulutuksen saavuttamiseksi.
Kyllä, ja nykytyylin mukaan tasapainoon säädetty iv pistää tuo jäätärin toimintaan jo pikkupakkasessa.
Jos jälkilämmitysvastus on riittävän tehokkaaksi mitoitettu, kyllä tuloilman saa asetuksen mukaiseen lämpötilaan, vaikka ohituspellin kautta tulisikin raakaa ulkoilmaa sulatusvaiheessa.
Jostainhan se ulkoilma kuitenkin tulee, jos tuloilmapuhallin sammutetaan. Tietysti vuotoilma ei ehkä tunnu yhtä pahasti.
Tulee se, jos ei muualta niin takan kautta nokisena. Kyllä ohitus viisaampi on oikein toimiessaan
Tuo on heuristinen viritys, joka tietenkin vähentää jäätymistä siihen nähden, ettei tehtäisi mitään, mutta ei takaa, ettei jäädy eikä käytä energiaa tehokkaasti jäätyumisen estämiseen kuin aivan poikkeuksellisessa tilanteessa. Kun noita esilämmityksiä aikoinaan ruvettiin käyttämään, niin tehtiin juuri noin (typerästi periaatteessa), mutta tehoa taisi olla enemmän, eli toimi sentään useammin kuin satunnaisesti jäätymisen estäjänä.
Kai se noin taitaa olla.
Tuo kennon ohitus tulopuolelta on kunnollisen ratkaisun avain. Sitten voi miettiä vaihtoehtoja tuloilman lämmittämiseksi riittävästi. Tuo kaikki korjaa ongelman, jota tasapainotettu ilmanvaihto on kärjistänyt.
Periaatteessa paperikenno on järkevämpi kuin metallinen etenkin pyöriväkennoisena. Täytyy vain olla helposti vaihdettavissa, kuten suodattimetkin.
Softaversiossa 1.x ei puhallinten nopeuksia pudotettu ja ainakin omassa kotilämpökoneessa sulatukset olivat graafien perusteella arvioituna puolta nopeampia kuin nyt. Viime talvenahan logitin lähemmäs tunnin mittaisia sulatuksia kun pömpeli tipautti puhallinten kierrokset noin kolmasosaan normaalitilaan verraten. Eihän se iso kenno sula kunnolla jos siihen ei käytetä energiaa. Tuo pitäisi ehdottomasti olla käyttäjän valittavissa oleva toiminto. Omassa koneessa kun on järeä vesipatteri tuloilman jälkeen niin se pitää huoneisiin puhallettavan lämmön pidempään siedettävällä tasolla vaikka kenno ohitetaan.
Ilmanvaihdon tasapaino ja sisätilan kosteuslähteet ainakin vaikuttavat asiaan paljon. Nuo ovat rakennuskohtaisia.
Ellei tuloilman kulkua kennon lävitse saada katkaistuksi, huonoa tuollainenkin sulatus on teholtaan (energiateholtaan se on joka tapauksessa huonoa).
Tuo pitäisi tutkia ihan juurta jaksaen. Ohjelmavirheen (oik. virheen lailla käyttäytyvän ominaisuuden) lisäksi jonkin komponentin vika voi vaikuttaa asiaan.
Näinhän se tietysti on, en osaa sanoa millaiset litramäärät rvn:llä on, mutta teetin tarkistusmittauksen vajaa kaksi viikkoa sitten osana tätä selvitystä. Tuloa on 64 litraa ja poistoa 81 litraa.
Uudemmissa taloissa tuollaista ei voi oikein edes saavuttaa koska alipaine asunnossa kasvaa liikaa. Mulla poisto 65l/s ja tulo 62l/s.
Miksei poistoilman suuntaan, poiston puolelle jää muodostuu ja poistolla se sulatetaan?
No enpä tiedä, kun omassa Vallox SE90 koneessa on molemmat vastukset (etu- ja jälkilämmitys) 900w PTC-vastuksia ja kone sulattaa 2-5 min. välein alle -5C lämmöissä ja ne sulatukset kestää saman verran. Siis se on tehnyt sitä uudesta asti ~9 vuotta. Olen käännellyt sitä kennon jäätymistä haistelevaa lämpöanturia kauemmas ja lähemmäs siitä kennosta, eikä tulokset ole olleet erityisen kummoisia. Tänä syksynä suodattimien vaihdon yhteydessä aloin katselemaan sitä koneen rakennetta, ja tulin siihen tulokseen että voisikohan tuo toiminta johtua rakenteesta. Kun tunnetusti lämmin ilma nousee ylöspäin, niin minun nähdäkseni se vastukselta tuleva ilma pyörteilee vain ylöspäin, kennon keskikohtaa eikä näin ollen lämmitä ollenkaan sitä alaosaa jossa anturi on. Tein siihen jo sellaiset ilmanohjauspellitkin, jotka käytännössä ohjaa ja pakottaa vastukselta lämmintä ilmaan sinne anturin suuntaan, mutta ne on vielä laittamatta paikalleen. Vaikka kone olikin hankinta aikaan testivoittaja, niin on sen kanssa ollut ongelmaa ihan kyrpiintymiseen asti. Esim. jouduin jo koko sähkölaatikon uusimaan, kun sinne piti laittaa päästöhidastettu rele, että sai päin vttua toimivan ylipaine-toiminnon kiinteän 15 min. itse säädettäväksi ajaksi. Menee kyllä OT :ksi aika paljon mutta onhan se merkki tässä se yhdistävä tekijä : )
Molempiahan voi ohjelmoida C:llä, joten oleellista eroa ei ole. Käyttöjärjestelmän puuttuminen helpoittaa ja hankaloittaa mikrokontrollereilla homman tekemistä. Tietysti Raspissa voi hyödyntää Pythonia, awk:ta ja vastaavia sekä saa helpommin nettiinkin.
.Tuossa lienee se ongelman ydin, sillä sulatus ei tunnistu oikein kaikissa taloissa ja kaikissa olosuhteissa. Alan kallistua siihen, että geneeriset tehtaalta tulevat asetukset toimivat heikosti ja koneen asetukset pitää asettaa talokohtaisesti ja ilman mukaan. Vähän niinkuin lämpöpumppujen käyrät. Tähän ei vaan ole mitään ohjeita tai säätövalikkoa.
