Vallox 110 mv sulattaa jatkuvasti

pökö

Kaivo jäässä
Varmaan tuo kuutiokoneiden jäätymisenesto on lujilla jos asunnot säädetään tasapainoon eikä selvästi alipaineeseen kuten ennen, jäätymisiä tulee taatusti. Siihen sitten lisäksi kovaa liesituulettimen käyttöä tai takan polttamista niin raitisilman määrä koneen läpi lisääntyy ja lisääntyy jäätymisetkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Osaako @Mikki arvioida sähkötoimisen esilämmityspatterin hyötyjä? Veisikö vähemmän sähköä kuin koneen sulatus jos pyrkisi koneelle tulevan raitisilman pitämään -5 tai sitä lämpimämpänä?
Vastaanpa minäkin, että sähkötoiminen esilämityspatterin on periaatteessa aikamoinen tuhlari ja se pitäisi joka tapauksessa liittää laitteeseen erittäin fiksulla automatiikalla, joka käyttää sitä vain ajoittain todelliseen tarpeeseen. Talteenoton ohitusportti (talteenotto ohitetaan sulatuksen ajaksi) ja sähköinen jälkilämmitys vie periaatteessa juuri saman verran sähköä kuin äärimmäisen tarkasti ohjattu sähköinen etulämmitys eikä jälkilämmityksen ohjausta tarvitse edes tehdä yhtä tarkasti säännöstellen jokseenkin samaan kulutuksen saavuttamiseksi.

Maaliuoskiertoinen esilämmitys kannattaisi sekin kytkeä päälle vain, kun todellakin tarvitaan sulatusta. Tällä ei kuitenkaan ole kovin suurta väliä, koska lämpö on periaatteessa melkein ilmaista, vaikkakin toki kuormittaa joko erillistä keräyspiiriä tai maalämpöpumpun keräyspiiriä, eli kulutettu lämpö on jostakin kuitenkin käytännössä pois tavalla tai toisella.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Etulämmitys on tosiaan "tuhlari" mutta aika karmea tuhlari on myös jatkuvasti sulattava LTO joka ajaa ison alipaineen taloon.

Maapiirin kuormitus on aika toissijaista etenkin etelärannikolla. Pakkasjaksot on niin lyhyitä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuota alipainetta en kyllä ymmärrä. Valloxissahan on ohituspelti, jota uudemmissa voi vielä säätää portaattomasti. Miksi ihmeessä olisi tarpeen sammuttaa tuloilmapuhallin?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Siis kennon ohituspelti... Tuloilmalle? Mitäs se tuloilman lämmölle tekee -20C pakkaselle.

No oli miten oli.. tuo 66 sulatusta per vrk on aika pohjat mitä on mistään laitteesta kuultu. Mitsu LN25 hullunkierto sulattaa vain 48 kertaa :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis kennon ohituspelti... Tuloilmalle? Mitäs se tuloilman lämmölle tekee -20C pakkaselle.
Jos jälkilämmitysvastus on riittävän tehokkaaksi mitoitettu, kyllä tuloilman saa asetuksen mukaiseen lämpötilaan, vaikka ohituspellin kautta tulisikin raakaa ulkoilmaa sulatusvaiheessa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis kennon ohituspelti... Tuloilmalle? Mitäs se tuloilman lämmölle tekee -20C pakkaselle.
Jostainhan se ulkoilma kuitenkin tulee, jos tuloilmapuhallin sammutetaan. Tietysti vuotoilma ei ehkä tunnu yhtä pahasti.

Tuo osittainen ohitus luulisi olevan aika fiksu tuossa, mutta ilmeisesti Vallox käyttää tätä vain kesällä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Valloxilla ei ole vissiin tarpeeksi hyviä koodareita tekemään logiikkaa kunnolla toimivaksi. Ihan helppo koodaus tuo ehkä ei olekkaan.

Mutta olisikohan joku 500W etuvastus aika hyvä mikä menisi päälle jossain -5C. Kuluttaisi toki 12kW vuorokaudessa mutta jos se saisi LTO toimimaan luotettavasti niin investointi ehkä ok.

Puhutaan siis kuutiokoneesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta olisikohan joku 500W etuvastus aika hyvä mikä menisi päälle jossain -5C. Kuluttaisi toki 12kW vuorokaudessa mutta jos se saisi LTO toimimaan luotettavasti niin investointi ehkä ok.
Tuo on heuristinen viritys, joka tietenkin vähentää jäätymistä siihen nähden, ettei tehtäisi mitään, mutta ei takaa, ettei jäädy eikä käytä energiaa tehokkaasti jäätyumisen estämiseen kuin aivan poikkeuksellisessa tilanteessa. Kun noita esilämmityksiä aikoinaan ruvettiin käyttämään, niin tehtiin juuri noin (typerästi periaatteessa), mutta tehoa taisi olla enemmän, eli toimi sentään useammin kuin satunnaisesti jäätymisen estäjänä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin no... Onko se fiksumpaa että on otettu etulämmitys pois ja korvattu se jäätyvällä kennolla ja alipaineiseksi vedetyllä kämpällä?

Kuten Pökö totesi... Ehkä tilanne on pahentunut 2000 luvulla kun talot on tiiviimpiä ja IV vähemmän alipaineiseksi säädetty.

Kuten aiemminkin olen sanonut... epäilen vahvasti että kuutiokoneiden LTO hyötysuhteet on paperilla hyvät, mutta reaalielämässä silloin kun pakkasilla just tarvisi LTOta, niin ne kyntää syviä vesiä sulatusshowssa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kuten aiemminkin olen sanonut... epäilen vahvasti että kuutiokoneiden LTO hyötysuhteet on paperilla hyvät, mutta reaalielämässä silloin kun pakkasilla just tarvisi LTOta, niin ne kyntää syviä vesiä sulatusshowssa.
Kai se noin taitaa olla.

Ehkä asiaa voisi parantaa kiertoilmapellistöllä ja vähemmällä ilmanvaihdolla kylmällä ilmalla, saisi ainakin kuution pysymään lämpimämpänä
 

siwer

Vakionaama
Mitäs mieltä raati on Lossnayn kosteutta siirtävästä paperikennosta. Paperilla (heh) hyötysuhde on parempi kuin alumiinikennolla (tietysti, koska kosteutta siirtyy) muttei ihan vastaa pyöriväkennoista. Itellä on se kaikista pienin VL50 ja ei osoittanut mitään jäätymisen merkkejä vaikka ohjeiden vastaisesti käytin yli -20 pakkasilla. Oikein kiva ollut. Tulo ja poisto on markkinointiväitteiden mukaan melko lailla tasapainossa, onkohan kukaan mitannut.

Noita Lossnay-paperikennoisia saa ihan "oikeita" isompia keskitettyjä IV-koneitakin nimittäin. En tiedä myykö Suomessa kukaan ja mitä maksaa, ja että onko noissa jäätymisen riskiä ja jotain sulatusratkaisuja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin no... Onko se fiksumpaa että on otettu etulämmitys pois ja korvattu se jäätyvällä kennolla ja alipaineiseksi vedetyllä kämpällä?
Tuo kennon ohitus tulopuolelta on kunnollisen ratkaisun avain. Sitten voi miettiä vaihtoehtoja tuloilman lämmittämiseksi riittävästi. Tuo kaikki korjaa ongelman, jota tasapainotettu ilmanvaihto on kärjistänyt.
 

puuteknikko

Vakionaama
Tuo kennon ohitus tulopuolelta on kunnollisen ratkaisun avain. Sitten voi miettiä vaihtoehtoja tuloilman lämmittämiseksi riittävästi. Tuo kaikki korjaa ongelman, jota tasapainotettu ilmanvaihto on kärjistänyt.
Softaversiossa 1.x ei puhallinten nopeuksia pudotettu ja ainakin omassa kotilämpökoneessa sulatukset olivat graafien perusteella arvioituna puolta nopeampia kuin nyt. Viime talvenahan logitin lähemmäs tunnin mittaisia sulatuksia kun pömpeli tipautti puhallinten kierrokset noin kolmasosaan normaalitilaan verraten. Eihän se iso kenno sula kunnolla jos siihen ei käytetä energiaa. Tuo pitäisi ehdottomasti olla käyttäjän valittavissa oleva toiminto. Omassa koneessa kun on järeä vesipatteri tuloilman jälkeen niin se pitää huoneisiin puhallettavan lämmön pidempään siedettävällä tasolla vaikka kenno ohitetaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tunnin sulatus on aivan käsittämättömän pitkä aika. F750ssä on kenno umpijäässä toki kun kunnolla tekee töitä. Mutta sulatus ei ikinä ole 10min pidempi.. yleensä 5-8min.

Ja avain on siinä että sulatus käynnistyy ilmavirtamittarin perusteella ja lopettaa myös sen avulla.

Luulisi että saman idean voisi soveltaa LTO purkkiin. Ja joko niin että kenno ohitetaan tai sitten on vastus sulatukseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Juu, poistopuhaltimen nopeuden hidastaminen ei säästä energiaa, vaan hidastaa vain sulatusta. Jos on esimerkiksi maalämpö, vesikennolla tehty jälkilämmitys on energiansäästömielessä perusteltu (ja jäätymisrikin voisi eliminoida, jos kierto on glykoliliuoksella ja välilämmönvaihtimella lisäkiertopumppuineen, mikä tietenkin vie kustannukset kriittiselle uralle). Maaliuoskiertoinen tarpeen tullen käynnistyvä etulämmitys sopii myös hyvin yhteen ohituspellin kanssa, se on perusteltu joka tapauksessa ja vähentää tarvetta vesikiertoiselle jälkilämmitykselle.
 

66301004

Tulokas
Tässä reilun vuorokauden graafit.

1637436468414.png


Näyttää siltä, että kun ulkoilman lämpötila alittaa -4,5 astetta niin koneen jäteilma menee pakkasen puolelle. Rvn toimitti minulle oman koneen graafit pe-la väliseltä ajalta, vertailtuani jäteilman lämpötilaa laitoin merkille että vastaavalla aikajaksolla minun kone ollut pakkasella noin 24 tuntia ja rvn kone 3 tuntia. Koneilla on välimatkaa noin 5-6 kilometriä, ulkolämpötila on sama, samoin huonelämpötilat vastaavat toisiaan.

Millä voi selittyä tuo minun koneeen alhainen jäteilman lämpötila, ajatuksia?
 

puuteknikko

Vakionaama
Kaivoin vielä näkyvistä käppyröistä viime tammikuun ekan sulatuksen. Tuntihan siihen on mennyt ja taitaa olla niin, että sulatus päättyy max 60 minuutin päästä. Edellisenä talvena oli toki paljon vähemmän testikelejä, mutta ei tällaisia sulatuksia ollut ikinä.

1637436874673.png
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kilowatin vastus poistoilmassa 5 min päällä tekisi gutaa jäälle. 12 sulatusta == 1kWh.

Mutta jos ei ole älykästä sulatuksen pysäytystä niin hukkaan menisi. Kun on ilmavirtaan sidottu sulatuksen lopetus niin joku nopea kova teho tiputtaa jäät pois kennosta. Ja matka jatkuu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kilowatin vastus poistoilmassa 5 min päällä tekisi gutaa jäälle. 12 sulatusta == 1kWh.

Mutta jos ei ole älykästä sulatuksen pysäytystä niin hukkaan menisi. Kun on ilmavirtaan sidottu sulatuksen lopetus niin joku nopea kova teho tiputtaa jäät pois kennosta. Ja matka jatkuu.
Ellei tuloilman kulkua kennon lävitse saada katkaistuksi, huonoa tuollainenkin sulatus on teholtaan (energiateholtaan se on joka tapauksessa huonoa).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ellei tuloilman kulkua kennon lävitse saada katkaistuksi, huonoa tuollainenkin sulatus on teholtaan (energiateholtaan se on joka tapauksessa huonoa).

Niin no tässä F750 on aika täydellinen testipenkki kun tuloilma ei kohtaa poistoilmaa. Vastaa siis tilannetta että LTO ohittaa kennon tåydellisesti.

Näin sulatus on sen 5-8min kun poistoilma JA vastus (tuolla muuten on sellainen) sulattaa kennon niin että jäät kolisee viemäriin. Luulisin että tukevammassa jäässä tuon kenno on kuin LTOssa.

En ole varma miten tuo vastus on laitettu mutta jos se lämmittää kennoa suoraan niin ehkä se irrottaa jäät nopeasti.

Mutta en ymmärrä miksi Vallox ei saa hommaa pelaamaan kun siinä on ohituspelti. Mikäköhän siinä lopettaa sulatuksen?
 

66301004

Tulokas
Ilmanvaihdon tasapaino ja sisätilan kosteuslähteet ainakin vaikuttavat asiaan paljon. Nuo ovat rakennuskohtaisia.
Näinhän se tietysti on, en osaa sanoa millaiset litramäärät rvn:llä on, mutta teetin tarkistusmittauksen vajaa kaksi viikkoa sitten osana tätä selvitystä. Tuloa on 64 litraa ja poistoa 81 litraa.

Miltä nuo määrät vaikuttaa?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Näinhän se tietysti on, en osaa sanoa millaiset litramäärät rvn:llä on, mutta teetin tarkistusmittauksen vajaa kaksi viikkoa sitten osana tätä selvitystä. Tuloa on 64 litraa ja poistoa 81 litraa.

Miltä nuo määrät vaikuttaa?

Aika iso ero on litroissa. Miksi ihmeessä? Suoraan sanottuna se erotus 17l sekunnissa tulee rakenteista, viemäristä tai takan hormista. Ei ole juuri muita vaihtoehtoja, paitsi jos on ikkuna aina auki.

Mutta ei noilla arvoilla sulatuksia hirmuisesti pitäisi tulla.
 

raippa

Jäsen
Paras ei varmasti ole. Pyöriväkennoisissa on tehokkaampi LTO ja sulatuksia ei käytännössä tule. Hintaakin om sitten enemmön.

Olen luullut että Vallox olisi laadukas mutta on kyllä ketjuja lukiessa alkanut ajatus karisemaan.

En tiedä olisiko joku Saksalainen LTO parempi mitä siellä passiivitaloihin myydään. Halvempia ainakin...

Tyyliin: https://www.flachkanalmarkt.de/HRV-35-OO-BY-Anschluesse-oben-oben-mit-Bypass

Omien kokemusten perusteella tämä 145 on ongelmallinen. Pienemmissä 096 & 110 -koneissa ei tunnu olevan sulatusten kanssa samoja ongelmia.

Tämä ketju on sinänsä vähän sekaisin, kun täällä on puhetta eri koneisista. Tein 145:lle oman ketjun: https://lampopumput.info/foorumi/threads/vallox-145-mv-sulatusongelmat.32425/#post-495777
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näinhän se tietysti on, en osaa sanoa millaiset litramäärät rvn:llä on, mutta teetin tarkistusmittauksen vajaa kaksi viikkoa sitten osana tätä selvitystä. Tuloa on 64 litraa ja poistoa 81 litraa.

Miltä nuo määrät vaikuttaa?
Uudemmissa taloissa tuollaista ei voi oikein edes saavuttaa koska alipaine asunnossa kasvaa liikaa. Mulla poisto 65l/s ja tulo 62l/s.
 

siwer

Vakionaama
On toi mun mielestäni jotenkin hullua että useiden tonnien high-tech-koneita mikroprosessoriohjauksella edelleen säädetään siten, että joku ukko käy kerran tai kaksi laitteen elinkaaren aikana mittaamassa mitkä on sopivat tuulettimien nopeudet, jotta saadaan sopivat ilmavirrat, jotta saadaan sopivaksi katsottu alipaine. Sen sijaan että siinä high-tech-laitteessa olisi vaan paine-eromittarit (tai redundanssin vuoksi vaikka kaksi). Painemittarit maksaa pari euroa. Tällöin saisi automaattiset ilmoitukset suodattimien vaihtotarpeesta ja muista ongelmatilanteista, sen sijaan että talon painesuhteet menevät miten sattuu (pahimmillaan ylipaineiseksi, jota sitten yritetään välttää laittamalla alunperin tarpeeksi paljon alipaineiseksi, ja sitten vedetään jostain peräreiästä ilmaa). Vaikka koneen hinta nousisi jokusen kympin, koneen elinkaarikustannus tosiasiassa pienenisi, kun minkään ukkelin ei tarvitsisi erikoislaitteistolla säätää konetta.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Olisikohan mitään vaikutusta, jos (venytetty) ristivirtakenno 45 asteen kulman sijaan olisi 90 asteen kulmassa pystyssä, jolloin sulatuksen aikana kosteudet valuisi suoraan alas? Jäinen raitisilmatulee ylhäältä alaspäin ja sulamisvesi saisi valua ilman virtaussuuntaan ylhäältä alaspäin. Koneen leveyteen sillä olisi vaikutusta ja kalliimpi rakentaa. No kävipä mielessä.

Ehdotetut painesensorit jatkuvaan seurantaan olisi kova juttu myös roottoripeliin. Softan ja elektroniikan tekijälle lisää vaatimuksia, mutta laatutaso ja mukavuus paranisi. Kannattaisiko ohjaus tehdä raspberry Pi:llä ja ohjain/sensorikortilla, kun nuo pikkutietsikat ovat edullisia ja softan tuotekehitysroadmap ja ylläpito olisi helpompaa kuin "alkeellisella" mikroprosessoriohjaustekniikalla.
 

pökö

Kaivo jäässä
Olisikohan mitään vaikutusta, jos (venytetty) ristivirtakenno 45 asteen kulman sijaan olisi 90 asteen kulmassa pystyssä, jolloin sulatuksen aikana kosteudet valuisi suoraan alas? Jäinen raitisilmatulee ylhäältä alaspäin ja sulamisvesi saisi valua ilman virtaussuuntaan ylhäältä alaspäin. Koneen leveyteen sillä olisi vaikutusta ja kalliimpi rakentaa. No kävipä mielessä.
Miksei poistoilman suuntaan, poiston puolelle jää muodostuu ja poistolla se sulatetaan?
 
Valloxilla ei ole vissiin tarpeeksi hyviä koodareita tekemään logiikkaa kunnolla toimivaksi. Ihan helppo koodaus tuo ehkä ei olekkaan.

Mutta olisikohan joku 500W etuvastus aika hyvä mikä menisi päälle jossain -5C. Kuluttaisi toki 12kW vuorokaudessa mutta jos se saisi LTO toimimaan luotettavasti niin investointi ehkä ok.

Puhutaan siis kuutiokoneesta.
No enpä tiedä, kun omassa Vallox SE90 koneessa on molemmat vastukset (etu- ja jälkilämmitys) 900w PTC-vastuksia ja kone sulattaa 2-5 min. välein alle -5C lämmöissä ja ne sulatukset kestää saman verran. Siis se on tehnyt sitä uudesta asti ~9 vuotta. Olen käännellyt sitä kennon jäätymistä haistelevaa lämpöanturia kauemmas ja lähemmäs siitä kennosta, eikä tulokset ole olleet erityisen kummoisia. Tänä syksynä suodattimien vaihdon yhteydessä aloin katselemaan sitä koneen rakennetta, ja tulin siihen tulokseen että voisikohan tuo toiminta johtua rakenteesta. Kun tunnetusti lämmin ilma nousee ylöspäin, niin minun nähdäkseni se vastukselta tuleva ilma pyörteilee vain ylöspäin, kennon keskikohtaa eikä näin ollen lämmitä ollenkaan sitä alaosaa jossa anturi on. Tein siihen jo sellaiset ilmanohjauspellitkin, jotka käytännössä ohjaa ja pakottaa vastukselta lämmintä ilmaan sinne anturin suuntaan, mutta ne on vielä laittamatta paikalleen. Vaikka kone olikin hankinta aikaan testivoittaja, niin on sen kanssa ollut ongelmaa ihan kyrpiintymiseen asti. Esim. jouduin jo koko sähkölaatikon uusimaan, kun sinne piti laittaa päästöhidastettu rele, että sai päin vttua toimivan ylipaine-toiminnon kiinteän 15 min. itse säädettäväksi ajaksi. Menee kyllä OT :ksi aika paljon mutta onhan se merkki tässä se yhdistävä tekijä : )
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Kannattaisiko ohjaus tehdä raspberry Pi:llä ja ohjain/sensorikortilla, kun nuo pikkutietsikat ovat edullisia ja softan tuotekehitysroadmap ja ylläpito olisi helpompaa kuin "alkeellisella" mikroprosessoriohjaustekniikalla.
Molempiahan voi ohjelmoida C:llä, joten oleellista eroa ei ole. Käyttöjärjestelmän puuttuminen helpoittaa ja hankaloittaa mikrokontrollereilla homman tekemistä. Tietysti Raspissa voi hyödyntää Pythonia, awk:ta ja vastaavia sekä saa helpommin nettiinkin.
 

siwer

Vakionaama
Jollain Raspberryllä voi toki harrastaja tehdä ohjauksen, mutta ei se oikeassa teollisessa tuotteessa, etenkään yksinkertaisessa sulautetussa kannata, ennemmin kannattaa palkata osaava tekijä tekemään. Osaava tekijä nimittäin tarvitaan joka tapauksessa, eikä se sitten laita Raspia kuin erityisestä syystä*. Se Raspberry SD-kortteineen ei ole mikään oikotie luotettavuuteen, ja mitä ylläpidettävyyteen tulee niin totta vie on ylläpidettävyyttä (eli ylläpitotarvetta).

*) itsekin laitan joskus. Syy on se, että tuotteita ei tehdä miljoonia, tarvitaan kaikki tyypilliset tietokone-interfacet joiden tekeminen atomeista olisi työlästä, tarvitaan paljon laskentatehoa tai gigatavuittain tallennustilaa, tai tuote on kokeellinen temmellyskenttä jossa kuuluukin säätää ylemmän tason algoritmien kanssa, jne., jne.

Kannattaa katsoa kellosta aikaa kauanko menee sen Raspin liimailuun paikoilleen ja laskea sille kokoonpanohintaa euro per minuutti. Lisäksi kaikki komponenttikustannukset kertoa vaikka 3:lla. Kyllä noi "30 euron" Raspit näkyy lopputuotteen hinnassa pyöreästi n. 500 eurona. Se 30 senttiä maksava mikrokontrolleri massatuotetussa piirilevyssä - samassa levyssä missä kaikki muukin elektroniikka - on sekä luotettava että edullinen, siksi kaikki oikeat tuotteet on tehty niin, eikä sen ohjelmointi mitään rakettitiedettä ole. Internet-liitettävyys onkin sitten se mikä tekee elämästä ikävän paljon vaikeampaa ja tässä painottaisin erillisen seuranta/konffausmoduulin tärkeyttä, niin että itse ohjaus toimii ilmankin. Näin asia on yleensä ratkaistukin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Itse ostin juuri Torista 12 € toimitettuna WiFi-reitittimen, jossa USB-portti ja johon saa asennettua OpenWrt:n. Sillä saa tehtyä paljolti samat kuin Raspilla. 2008 laitoin jo veneeseen vastaavan systeemin. Silloin laitteena oli NSLU2, josta joutui uutena maksamaankin lähemmäs satasen. Raspi tuli markkinoille paljon myöhemmin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Raspi oikeastaan pääsee oikeuksiinsa silloin, jos laitteeseen tarvitaan jatkuvasti päällä oleva näyttö ja siisti juuri käyttötarkoitukseen viritetty virtuaalinen ohjauspaneeli ja sovellustietojen reaaliaikainen graafinen näyttö. Samoin hiukan monimutkaisemmat verkkoyhteydet voivat olla tarpeen tai laitteen mahdollisesti pitää kommunikoida ulkoisen sarjaväylän tms. kautta jollakin erikoisprotokollalla (esimerkkinä lämpömittariverkot ja jotkin usb-liittännän tms. kautta toimivat langattomat erikoisverkot). Joskus taas pitää päästä lukemaan tai seuraamaan videokameralla konenäkömäisesti jonkin suljettuun teknologiaan perustuvan ulkoisen näytön tms. tapahtumia joko oman järjestelmän ohjaussuureena tai tilastomielessä. Tuollaiset tekoälyn rajaa hipovat sovellukset vaativat niin paljon sovitusta ja tyypillisesti iterointia, että tarvitaan yleistietokonealusta. Varsinaisiin tekoälyhommiin toki tarvitaan paljon järeämpää rautaa ainakin rinnalle suorittamaan itse laskentaa ja pitämään tilatietoa muistissa.
 

moti

Aktiivinen jäsen
Hyvää keskustelua täällä. Miten tämä valmistajan FQA-osio vastaa koettua todellisuutta? Vertaus Mitsun ongelma ilppeihin on kyllä pysäyttävä:help:.

”Kaikissa uusissa Vallox-ilmanvaihtokoneissa on tarpeenmukainen sulatusautomatiikka, joka sulattaa kennon vain tarvittaessa. Tämä takaa lämmön talteenoton korkean vuosihyötysuhteen. Automatiikka mittaa jatkuvasti lämpötiloja kennon ympäriltä ja päättelee niistä, mikäli kennoon alkaa kertyä jäätä. Kun jäätä on muodostunut liikaa, kenno sulatetaan. Kun kennon ohitus on toiminnassa, ilmanvaihtokone ohittaa sulatusjakson aikana lämmön talteenottokennon tulopuolen ja poistoilman lämpö sulattaa kennon. Tuloilmaa tulee kennon ohi jatkuvasti, joten ilmanvaihdon tulo/poisto-suhde ei muutu. Sulatusjakson aikana tuloilma lämmitetään koneen jälkilämmitysvastuksella ja suuremmissa malleissa on vielä lisälämmitysvastus, joten kylmää ulkoilmaa ei sisälle tuoda. Tuloilma tulee sulatusjaksojenkin aikana normaalisti suodattimien läpi.

Vaihtoehtoisesti sulatustavaksi voi valita tuloilmapuhaltimen pysäytyksen. Silloin sulatusjakson aikana rakennuksen alipaine voi kasvaa. Vallox 90- ja 121-koneissa sulatustapa on aina puhaltimen pysäytys.”
 

rvn

Jäsen
Automatiikka mittaa jatkuvasti lämpötiloja kennon ympäriltä ja päättelee niistä, mikäli kennoon alkaa kertyä jäätä.
Tuossa lienee se ongelman ydin, sillä sulatus ei tunnistu oikein kaikissa taloissa ja kaikissa olosuhteissa. Alan kallistua siihen, että geneeriset tehtaalta tulevat asetukset toimivat heikosti ja koneen asetukset pitää asettaa talokohtaisesti ja ilman mukaan. Vähän niinkuin lämpöpumppujen käyrät. Tähän ei vaan ole mitään ohjeita tai säätövalikkoa.
 
Back
Ylös Bottom