Kävin katsomassa sivua eli kolmen coppi toteutuu oikeasti. Aika paljon on Kurrella muuta sähkön kulutusta(11000kWh). Kaksi ilppiä oli myös.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Noin se taitaa mennä. Sillä tarkennuksella että lämmitystarveluvun ja lämmitykseen menevän kulutuksen suhde.
Laskin tuon pikaisesti läpi Bergheatillä (taulukkolaskenta, jolla maalämpöfoorumin mitoitukset tehdään). Noilla tiedoilla sain kokonaistuottotarpeeksi 58 500 kWh, mikä vastaa 2016-2017 kulutusta. Silloin riittäisi yksi 350 m kaivo tai kaksi 224 m kaivoa 25 m etäisyydellä toisistaan. Maksimitehoksi (-26 C) tuli 20,5 kW. Kaivo maksaa 30-35 €/m eli 10- 14 000 € menisi niihin. Sen jälkeen asennus/tarvikkeet kutakuinkin sama oli sitten VILP tai MLP.
Tuohon varmaankin saisi energia-avustusta. MLP:lle luultavasti maksimin 6000 €.
Ei tuolla yläpohjan painumalla suurta väliä ole. 400 mm olisi edelleen erittäin hyvä eristys. Vaikea myös nähdä, että alapohjan eristeiden alle tulevilla ilmavuodoilla olisi juuri havaittavaa merkitystä. Energiankulutus on kuitenkin kasvanut varsin paljon. Ilmavuodoilla tai lmanvaihdon muutoksilla voi olla suuri merkitys. Millainen IV tuossa on?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
ILP:t ovat lähinnä jäähdytystä varten, tosin olen pitänyt ne päällä lämmityssesonging aikana jolloin tulevat lähinnä avuksi siinä vaiheessa jos ja kun VILP:ltä rupeaa paukut loppumaan. ILP:ien ottotehot menevät minulla tässä vaiheessa vielä hupisähkön puolelle mutta kaipa nuo täytyisi kammeta oikeaan kohtaan tasetta jossain vaiheessa. Niiden osuus kokonaisuuten on kuitenkin korkeintaan marginaalinen.
Meillä tuo hupisähkön osuus on kova joo, olen jossain vaiheessa noita kulutuksia avannut enemmän tuossa käyttökertomuksessa mutta suurimmat energiansyöjät meillä taitaa olla tuo suurehko sähkösauna jossa yksi seinä suurimmaksi osaksi lasia ja lemmikkilinnut eli erilaiset papukaijat jolla on reipas valaistus 12h/vrk ja ilmanputsarit käy tauotta sekä osan vuotta ilmankostutin.
Edellisillä asukkailla oli jo sähkönkulutus 9000kWh/vuosi vaikka oli öljylämmmitys käytössä. Tuon jälkeen on purettu öljylämmitys ja vedet loppukuumennetaan sähköllä. Tosin valaistus on vaihdettu energiatehokkaampaan niin kun hella ja tiskikone ym muita parannuksia.
Muoks: oli jäänyt tarpeeto lainaus mukaan jonka poistin...
Viimeksi muokattu:
Halli on 40×12,5 metriä, toisesta pitkästä sivusta ja päädystä näki talon alle koko matkalta. Lämpösenä talvena ei ero ehkä ole iso kylmällä kelillä on kyllä. Kun alapohja on suljettu on siellä lämpötila yli neljä astetta. Pakkasella siellä voi olla -10 astetta. Lasketaan kun ehditään. Kiitos laskelmasta.
Tein koelaskelman:
lattian lämpötila +28C, maan lämpötila +10C, rossipohja kokeillaan -5C. A=500m2. Lämpötilaero 18/33C.
lattiassa eristettä 150mm, maanvarainen U=0,214. Lämpövuoto: 0,214*18*500=2364W
rossipohja U=0,260. Lämpövuoto: 0,260*33*500=4290W
LIsävuoto: 2364W, kuukaudessa tekee noin 1700kWh. Rakennuksen energialaskelman arvojen mukaan eroksi tulee vuodessa 3000kWh vuotuisilla keskiarvoilla laskettuna. Ei riitä selittämään eroa.
lattian lämpötila +28C, maan lämpötila +10C, rossipohja kokeillaan -5C. A=500m2. Lämpötilaero 18/33C.
lattiassa eristettä 150mm, maanvarainen U=0,214. Lämpövuoto: 0,214*18*500=2364W
rossipohja U=0,260. Lämpövuoto: 0,260*33*500=4290W
LIsävuoto: 2364W, kuukaudessa tekee noin 1700kWh. Rakennuksen energialaskelman arvojen mukaan eroksi tulee vuodessa 3000kWh vuotuisilla keskiarvoilla laskettuna. Ei riitä selittämään eroa.
Lämmitysluvun normi Vantaalla on 4097. Laskin mikä pitäisi olla kulutus kyseisen vuoden astepäivillä. Tässä lisäys:
2016 55700/3589 63584
2017 59900/3802 64547
2018 61100/3789 66066
2019 67000/3629 75640
2020 72300/3148 94695
2021 92000/4118 91530
2016 normikulutus on ollut 633584kWh. Taulukosta näkyy että kulutus on miltei 1,5 kertaistunut ja se on tapahtunut kolmen viime vuoden aikana. Tällainen ero on kyllä monen tekijän summa.
Millaine se IV on? Muutos lämmöntalteenotossa tai ilmamäärässä voisi selittää tuon. Eristyshän tuossa on hyvä, jolloin IV:n vaikutus on suhteellisesti suuri.Tällainen ero on kyllä monen tekijän summa.
Tänään katselin vuokralaisten touhuja hallilla kun tutkin kaasukattilaa. Muutama paku oli ollut yön sisällä sulamassa ja kyllähän niitä nosto-ovia oli auki aina välillä kun autoja siirrettiin tai tavaraa lastattiin. Vaikea sanoa paljonko lämpöä karkaa sitä kautta vai osaako joku laskea kun 4 metriä korkea ovi on auki 5-10 minuuttia, 3,6m leveä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Tuolta voi käydä arvioimassa lämpöhukkaa:
Selkeä linkki, voiko hukkateho olla noin suuri. 12m2 ovi, lämpötilaero 20C, neutraalikorkeus 2m. Tästä tulee 30kW/m2, yht. 360kW. Jos ovet olisivat yhteensä tunnin auki hukka olisi 360kWh päivässä. 18kW teholla kestäisi 20 tuntia saada lämmöt takaisin plus vielä hallin normaali kulutus! Ilmakuutio itsessään ei sisällä paljon energiaa mutta pystyykö se liikkuessaan imemään pinnoista noin paljon. 5 kuukautta tuolla teholla 20pv/kk tekee 36000kWh. Vaikka tuon jakaa kahdella niin sekin on paljon.
Ei voi. En tiedä onko kaava alunperinkään pätevä, mutta joka tapauksessa kaavan oletus on, että ovi on tilaan nähden pieni ja sillä ei ole vaikutusta tilan lämpötilaan. Sinun tapauksessa tila jäähtyy ja teho laskee. Ensin jäähtyy ilma ja sitten rakenteet. Kevytrakenteisessa hallissa ei rakenteissakaan hirveästi lämpökapasiteettia ole. Lattiassa lähinnä ja sitähän lämmitettiin.
Jonkinlaisen ääriarvon saisi siitä, että koko ilmamassa jäähtyy ulkoilman lähelle ja lattialämmitys lämmittää täydellä teholla koko aukioloajan. Siis 20 C lämpötilaerolla 16 kWh/pidempi avauskerta ja päälle lämmitysteho × aukioloaika.
Laita halliin lämpötilaloggeri irti raskaista rakenteista niin näet miten paljon jäähtyy ovenavauksista.
Tai vertaa arkipäivää sunnuntaihin kulutuslukemissa samoissa lämpötiloissa. Vai saako kaasusta päiväkohtaista dataa?
Ei saa. Yhden nosto-oven takana on 600m3 tila. Jos ilma jäähtyy 25 astetta, tekee se 5,5kWh. Jos lattia ja seinät jäähtyy 10mm syvyydeltä 10 astetta niin se tekee 6kWh. Saadaan yhteensä 11,5kWh. Ehkä tämä on lähempänä totuutta.
Tällä kulutuksella 600m3 tilassa pitäisi ilma vaihtua kerran minuutissa, tai ainakin ensimmäisen kerran.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinkahan tämä keskustelu on taas kuukaudeksi kuihtunut vaikka on keski talvi? Tainnut sataa vettä etelässä ja nuoskaa lunta pohjoisempana. Näillä talven normi-ilmoilla Setä naputtelee kolmosen COPia mutta kylmimmät päivät toki hiukan painavat siitä kuukausitasolla.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täällä lounaassa loggeri piirtää Nibelle keskimäärin yli 4:n coppia käyntijaksojen ajalta. Tuosta lukemasta on toki vähentämättä stby ajan kulutus ja sulatukset mutta silti helmikuulle ihan ok arvo. Toki kun laskee mukaan stby kulutus ja sulatukset niin rojahdetaan alas johonkin 3,6-3,7.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No mutta herttinen sentään. Jospa tämä piristäisi ja sattumalta muutenkin ajan hermolle sopiva
Tästä sävel:
Ja tässä sanat:
Kerronpa suoraan nyt kuunnelkaa
Pakkasen kourissa tuskaansa huutaa maa
On pannut vanhat niin tummuneet
Rauhassa voin silmäni ummistaa.
Piipussa hattaran näen liehuvan
Pannussa liekkien ahnaasti riehuvan
Niin vaihtuu lämpöön hetket yön ja kuulen
Äänen liekin ja keväisemmän tuulen
Niin nukun aamuun kun äänen sen mä kuulen
Kevään jo tulleen, mä lopultakin luulen.
Kerran astua esille nurkastaan saa
Kattilani ei ole syntynyt pettämään.
Se hiljaa odottaa ja haluaa,
käskyn kuulla, ja talonsa lämmittää.
Kertokaa kaikille mistä nuo kyyneleet?
Mielessä käyvätkö kaivot jäätyneet?
Niin vaihtuu lämpöön hetket yön ja kuulen
Äänen liekin ja keväisemmän tuulen
Niin nukun aamuun kun äänen sen mä kuulen
Kevään jo tulleen, mä lopultakin luulen.
Pakkanen peittää alleen kylmän maan
Lieskat täyttää kattilan kylmentyneen
Pois joutaa epäilyt nuo turhat
Silloin rauhassa silmät voin ummistaa
Niin vaihtuu lämpöön hetket yön ja kuulen
Äänen liekin ja keväisemmän tuulen
Niin nukun aamuun kun äänen sen mä kuulen
Talven jo menneen, mä lopultakin luulen.
Kääntyi päältä eikä napsausta kuulukaan
Talvea uutta jälleen odottaa
Vähän kuin noissa suoratoistopalveluissa (Netflix jne)... Välillä ei löydä mitään katsottavaa ja sitten menee hetki ja on taas liikaa katsottavaa.
Mutta eiköhän täälläkin säpinää uusi sähkön hintataso vielä tuo. Joutuu itsekkin 10MWh kulutuksella kaivamaan lisää ideoita jos sähkö siirtoineen maksaa 0,30€. Ei näytä yhtään mahdottomalta tasolta lähivuosina.
Kaikkea kivaa puuhaa ulkona, niin ei kerkiä laitteistoa pähkiä sisällä. Edellisen kuun coppilaskelmatkin tekemättä, näytti kuitenkin jauhavan tasasen tappavasti samaa ~4,4 coppia kuin aiemminkin kun jossain tammikuun puolivälissä viimeksi kuluneen kuun lukemia tarkistin. Ehkä talvilomalla kerkiää laskelmoida ja raportoida tarkemmin.
Tammikuun lukemat, lämmintä riittää sisällä huoneanturin ohjaamana haarukassa 22,5-23,5C. Kokeilin nostaa myös käyttöveden lämpötilarajoja, ei näytä ainakaan coppeloa heikentävän hirveästi (hyvin osuu ulkolämmöt ja lämmitystarpeet kohdilleen tammikuu 2021 ja 2022):
1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,3 C
Virtaus KA 17,9 l/min
Kompressorin käyntiaika 740 h
- josta LV 71 h
Kompressorin käynnistykset 8 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 92,5 h/käynnistys
1.1. - 31.1.2021
Ulkoinen kulutusmittari 752 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3136,5 kWh
LV, vain kompr. 392,9 kWh
COP 4,69
Ulkolämpö KA -6,7 C
Huonelämpötila KA +22,3 C
Käyttövesi täyttö KA +45,8 C
Laskennallinen menolämpö KA +29,2 C
Virtaus KA 19,7 l/min
Kompressorin käyntiaika 732 h
- josta LV 58 h
Kompressorin käynnistykset 16 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 45,8 h/käynnistys
1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,3 C
Virtaus KA 17,9 l/min
Kompressorin käyntiaika 740 h
- josta LV 71 h
Kompressorin käynnistykset 8 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 92,5 h/käynnistys
1.1. - 31.1.2021
Ulkoinen kulutusmittari 752 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3136,5 kWh
LV, vain kompr. 392,9 kWh
COP 4,69
Ulkolämpö KA -6,7 C
Huonelämpötila KA +22,3 C
Käyttövesi täyttö KA +45,8 C
Laskennallinen menolämpö KA +29,2 C
Virtaus KA 19,7 l/min
Kompressorin käyntiaika 732 h
- josta LV 58 h
Kompressorin käynnistykset 16 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 45,8 h/käynnistys
Pienellä kulkee (vai miten muilla?).
Näytti ulkona olevan yllättäen -22C ja vielä tuntuu kiristyvän.
Tuossa vaiheessa mlp kulutti 1,5 kW ja tuotti noin 6,6 kw. Meno/paluu 33,5/27,6, virtaus 16 l/min, kompura 38 Hz ja sisällä 22,7. Cop 4,4.
Keruu -0,5/-3,5 75%.
Näytti ulkona olevan yllättäen -22C ja vielä tuntuu kiristyvän.
Tuossa vaiheessa mlp kulutti 1,5 kW ja tuotti noin 6,6 kw. Meno/paluu 33,5/27,6, virtaus 16 l/min, kompura 38 Hz ja sisällä 22,7. Cop 4,4.
Keruu -0,5/-3,5 75%.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niin, on se tietysti hyvä kun toimii pakkasellakin, joita nyt ei juurikaan ole. Täällä Setä pysyi kuitenkin käynnissä vaikka aivan rajoilla (-20 °C) näytti aamulla hetken käyneenkin. Tuolta ilmatieteenlaitoksen sivustolta saikin kopioitua lämpötilat nätisti Excel taulukkona ja alla näyte 10 edellisen vuoden lämpötila ja lämmitystarvejakaumista. Tarkastelupaikkana on Kuopio - Maaninka, kun sieltä oli tarjolla ehjän näköinen mittaushistoria ja ei ole kaupunki eikä lentokenttävaikutusta. Lämmitystarve painottuu aika voimakkaasti tuohon nollan seutuville, koska semmoisia päiviä on vuodessa paljon.
Nämä on laskettu niin että APL on laskettu ulkolämpötilan ja +17 °C erotuksesta hyläten kuitenkin päivät joiden keskilämpötila ylittää +11 °C. Kevättä ja syksyä ei ole eroteltu.
Nämä on laskettu niin että APL on laskettu ulkolämpötilan ja +17 °C erotuksesta hyläten kuitenkin päivät joiden keskilämpötila ylittää +11 °C. Kevättä ja syksyä ei ole eroteltu.
Kylmä tulisi -30 pakkasella jos ei toimisi. Taikka vaikka -25. Tai -20. Vaikka niitä ei kuulemma juuri ole. Eikä tarvitse montaa eri lämmityslaitetta ylläpitää ja miettiä sitten kun niitä pakkasia ehkä kuitenkin tulee, senkun antaa MLPn jauhaa hyvällä hyötysuhteella.
Aika kuihtunutta muuten on ollut tässä ketjussa näin pakkasten aikaan vilp-tulokset vaikka lämmityskausi parhaimmillaan. Vaikka yhden päivän saldo -20 pakkasissa niin saisi cop-keskustelua aikaiseksi lämmityskaudella. Tehot copin takana tietty myös kiinnostaa.
Aika kuihtunutta muuten on ollut tässä ketjussa näin pakkasten aikaan vilp-tulokset vaikka lämmityskausi parhaimmillaan. Vaikka yhden päivän saldo -20 pakkasissa niin saisi cop-keskustelua aikaiseksi lämmityskaudella. Tehot copin takana tietty myös kiinnostaa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näyttää ennusteena 2,45 helmikuun kokonaisCOPiksi. Helmikuussa on ollut toistaiseksi vain yksi päivä (3.2.) jolloin tarvittiin kattilaa avuksi ja ei taida enää tälle kuulle lisää pakkasia tulla. Semmoinen mediaanikeli on ollut pikku pakkanen (-1 ... - 5). Kolmosen pumppausCOPin saa noin -3°C:ssa minun 35 °C tuottolämpötilalla.
Noiden ilmoittamiesi kertuulämpötilojen valossa luultavasti tuleekin - varsinkin jos pakkaset sattuu pitkittymään - tai sitten tarvitaan sitä parjattua tukilämmitystä.
Jos näitä tarkoitat "Keruu -0,5/-3,5 75%." .... niin nehän on suurinpiirtein normaalit mitoituslämpötilat, eli nou problem.
Katos pakkasten suhteen perinteistä soutamista: "toimii pakkasellakin, joita nyt ei juurikaan ole" ja heti perään "varsinkin jos pakkaset sattuu pitkittymään". VILP:lle ei pakkasia ole ja MLP:lle on.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Helmikuun sulatuskorjaamaton lämmityscop Nibellä tähän päivään mennessä 3,7. Tuo lukema Itronin antamana, hydrosonis ja zenner ovat sit olleet joitain prosentteja pessimistisempiä. Ja kymmenys tai kaksi häviää toki sulatuskorjauksessa. Mutta jonkin matkaa yli 3 veikkaan kuitenkin helmikuun copiksi jahka kaikki korjaukset on tehty, mielestäni ihan kelpo suoritus.
Sanomattakin on selvää ja se on tullut monesti aiemminkin todettua että VILP häviää toki aina MLP:lle kylmissä oloissa mutta ihan kelpoja tuloksia nämä nykylaitteet kuitenkin takovat kunhan pumpun toimintaolosuhteet ja säädöt ovat kohdallaan.
Sanomattakin on selvää ja se on tullut monesti aiemminkin todettua että VILP häviää toki aina MLP:lle kylmissä oloissa mutta ihan kelpoja tuloksia nämä nykylaitteet kuitenkin takovat kunhan pumpun toimintaolosuhteet ja säädöt ovat kohdallaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Paremminkin kattilalle. Se tykkää niistä.VILP:lle ei pakkasia ole ja MLP:lle on.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näitä pakkasajan tukilämmityksiä itsekin aikoinaan tiukasti pohdin. Tavallaan on ollut yllätys itsellenikin, kuinka vähällä tukilämmityksellä on menty. Syykin selviää noista säätilastoista. Talvet eivät ole olleet mitenkään poikkeuksellisen lauhoja vaan kipakat pakkaset eivät kuitenkaan ole vallitseva säätila maan etelä- ja keskiosissa.
Vuosien välillä on erojakin. Tässä tämän vuosituhannen pakkastalvi 2011. Kuvaaja olisi vielä karumpi, jos olisi ottanut 12 kk 12/2010-11/2011. Tietysti sen maalämmön pystyy mitoittamaan myös tämmöisen varalle mutta aika harvalla taitaa olla tehty niin. Esim. helmikuun loppupuolella 2011 on pitänyt pitkän ja kylmän talven päätteeksi tasan kaksi viikkoa pakkasta, jolloin lämpötila on keikkunut -20 ... -30 °C välillä.
Eipä tuo VILPin tukilämmitystarve silti tämmöisenä kylmimpänä mahdollisenakaan vuonna kuten 2011 lopulta kummoinen olisi mutta lämmitysjärjestelmästä kuitenkin otettaisiin mittaa, kun nuo pakkaset näkyvät sattuvan vähän niin kuin peräkkäisille päiville silloin kun niitä nyt yleensä on.
Vuosien välillä on erojakin. Tässä tämän vuosituhannen pakkastalvi 2011. Kuvaaja olisi vielä karumpi, jos olisi ottanut 12 kk 12/2010-11/2011. Tietysti sen maalämmön pystyy mitoittamaan myös tämmöisen varalle mutta aika harvalla taitaa olla tehty niin. Esim. helmikuun loppupuolella 2011 on pitänyt pitkän ja kylmän talven päätteeksi tasan kaksi viikkoa pakkasta, jolloin lämpötila on keikkunut -20 ... -30 °C välillä.
Eipä tuo VILPin tukilämmitystarve silti tämmöisenä kylmimpänä mahdollisenakaan vuonna kuten 2011 lopulta kummoinen olisi mutta lämmitysjärjestelmästä kuitenkin otettaisiin mittaa, kun nuo pakkaset näkyvät sattuvan vähän niin kuin peräkkäisille päiville silloin kun niitä nyt yleensä on.
Viimeksi muokattu:
-1 kaivolta taisi tulla kun -30 paukkui ja siinä pysyi. Tuossahan on varaakin vielä kylmetä. Ei tartte tukilämmitystä.
Adamooppeli
Vakionaama
Suorastaan viihdyttävää tämä keskustelu, samat jutut toistuu vuodesta toiseen. MLP mies kertoo aivan rennosti miten menee. MLP miehen kertomuksessa tietenkin kaikki koko talon kaikki lämmitykseen - ja käyttöveden tarvittava energia on kerrottu koska näin se MLP toimii.
Sen jälkee tulee vilppi mies ja kertoo ensin jonkun ulkolämpötila jakauman vaikka aivan selvällä suomen kielellä tiedusteltiin pakkasella lämpöpumpun tuottamaan lämmitystehoa- ja samassa tilanteessa vaikuttavaa coppia.
Keskustelu jatkuu sen jälkeen toinen vilppi mies ja kolmas vilppi mies. Yhteenvetona lähes poikkeuksetta yksivilppi mies kertoo "pumppaus copin" tai toinen vilppimies "pumppaus - sulatus cop" . Kolmas kehuu kuinka paljon on saanut ajettua suoraa sähkö käämien läpi. Nämä ovat pelkkiä irrotettuja lukuja. Mikään edellisistä ei kelpaa mihinkään laskentaan. Tukilämmitys oli se mitä hyvänsä, se unohtuu tai sitä ei edes tiedetä. Käyttövesi millä se tehdään se jää pois ilmoitukseta tai sitä ei tiedetä. Voi hyvinkin olla että kukaan vilppi mies ei välttämättä edes tiedä tai kiinnostusta. Tarkoitan sitä koko Vilppi järjestelmän cop arvoa, jolla vertailu MLP coppiin arvoon voitaisiin tehdä.
Vilpin talon järjestelmän vippi lasketaan ei välttämättä edes Erkki osaa laskea, koska muuttuvia tekijöitä on niin paljon. Esimerkiksi kukaan ei lämmitä pelkästään vilpin kompressorilla läpi vuoden koska se ei siihen pysty. Yleensä apuna joku tai useampi yhdessä seuraavista vaihtoehdoista siis kompressori tuotannon apuna. Suurin yli 10000 kWh "hupi (lämmityssähkö)" , ILP pyöritetään mukaan vaikka tyhjästä on paha ottaa, PILPillä yritetään ryminällä lisänä, öljyä, muuta suorasähkölämmitystä, pudotetaan puolet talosta lämmitys pois ja lasketaan jäljellä jäävän talon osan sisälämpötilaan. Ajetaan kompressori käämien läpi suoraa sähköä ja kehutaan että ei tarvinnut vastusta( ei vaan kerrota että se vastus onkin tässä tapauksessa moottorin käämi) TCAP koneet, komp Pn älyttömän suuri luokkaa 5 kW.
Tässä nyt hyvin pieni aloitus. Saisiko tällä keskustelua hieman herätetty talviunilta
Sen jälkee tulee vilppi mies ja kertoo ensin jonkun ulkolämpötila jakauman vaikka aivan selvällä suomen kielellä tiedusteltiin pakkasella lämpöpumpun tuottamaan lämmitystehoa- ja samassa tilanteessa vaikuttavaa coppia.
Keskustelu jatkuu sen jälkeen toinen vilppi mies ja kolmas vilppi mies. Yhteenvetona lähes poikkeuksetta yksivilppi mies kertoo "pumppaus copin" tai toinen vilppimies "pumppaus - sulatus cop" . Kolmas kehuu kuinka paljon on saanut ajettua suoraa sähkö käämien läpi. Nämä ovat pelkkiä irrotettuja lukuja. Mikään edellisistä ei kelpaa mihinkään laskentaan. Tukilämmitys oli se mitä hyvänsä, se unohtuu tai sitä ei edes tiedetä. Käyttövesi millä se tehdään se jää pois ilmoitukseta tai sitä ei tiedetä. Voi hyvinkin olla että kukaan vilppi mies ei välttämättä edes tiedä tai kiinnostusta. Tarkoitan sitä koko Vilppi järjestelmän cop arvoa, jolla vertailu MLP coppiin arvoon voitaisiin tehdä.
Vilpin talon järjestelmän vippi lasketaan ei välttämättä edes Erkki osaa laskea, koska muuttuvia tekijöitä on niin paljon. Esimerkiksi kukaan ei lämmitä pelkästään vilpin kompressorilla läpi vuoden koska se ei siihen pysty. Yleensä apuna joku tai useampi yhdessä seuraavista vaihtoehdoista siis kompressori tuotannon apuna. Suurin yli 10000 kWh "hupi (lämmityssähkö)" , ILP pyöritetään mukaan vaikka tyhjästä on paha ottaa, PILPillä yritetään ryminällä lisänä, öljyä, muuta suorasähkölämmitystä, pudotetaan puolet talosta lämmitys pois ja lasketaan jäljellä jäävän talon osan sisälämpötilaan. Ajetaan kompressori käämien läpi suoraa sähköä ja kehutaan että ei tarvinnut vastusta( ei vaan kerrota että se vastus onkin tässä tapauksessa moottorin käämi) TCAP koneet, komp Pn älyttömän suuri luokkaa 5 kW.
Tässä nyt hyvin pieni aloitus. Saisiko tällä keskustelua hieman herätetty talviunilta
Olisi edelleen vertailun vuoksi mukava saada niitä hetkellisiä tehoja ja lämpötiloja palstalle eri järjestelmistä. Mielellään kesken tasaisen lämmitysajon ja jos vielä niiltä ylimaallisen harvinaisilta pakkaspäiviltä (tai öiltä). Helppo rasti jos tarvittavat mittaroinnit jo löytyy.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Oho ! Siis eikös nuo kaikki COPit ole kaikki ainakin minulla nätisti eriteltynä, paljonko on kulunut mihinkin, lähtien pumppauksesta, veden tulistukseen, muuhun lämmitysjärjestelmään. Tätä nyt on jumpattu ja nimen omaan tuota kokonaisCOPia tarjosin. Se kyllä kestää vertailun mihin tahansa MLP järjestelmään ainakin sen kulutuksen rekisteröintipuolen osalta. On nuo nyt aika tarkkaan tiedossa ja öljykattilan kulutuskin perustuu siihen palaneen määrän havainnointiin. Sano nyt uudelleen konkreettisesti, mistä kenkä puristaa. Itselläni seuranta ei tarjoa tietoa tietoa veden haalistuksen osuudesta, vain tulistuksesta mutta harvemmin näistä on erittelyjä näkynyt muillakaan.
Tämä käyttökertomuksen kuva perustuu ihan Pollulla mitattuun juuri hetkelliseen tehoon ja se kuvaa nimen omaan tehoa lämmityskäynnin aikana noin puolella teholla (50 rps) ja tehdasasetuksena olevalla maksimiteholla (90 rps), jota on tosin mahdollista nostaa 100 rps saakka (mitä en ole koskaan kokeillut kun en tarvitse).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tietysti on. On ollut alusta saakka. Mikä ongelma tässä on, vai mitä tarkoittaa realiaikainen? Kaikki mittarit ovat manuaalisesti luettavia. Ei ole mitään semmoista Wifi -automatiikkaa. Toisaalta lukemat eivät myöskään häviä mihinkään.
Tyyppihän kirjoittaa selvästi draama tai proosaa.