Samaa mietin, kovilla pakkasilla resonoi aikalailla. Samoten putkia pitkin siirtyy seinään tärinää, samassa nipussa myös sähköjohdot jotka resonoi. Onko tuo ihan normaalia?
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloituspäivämäärä
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Jousethan tuonne todennäköisesti voisi laittaa, kumityynyistä saatava hyöty kovalla pakkasella on aika lailla kyseenalainen varsinkin kun hiukan ikääntyvät.
Mutta jos nuo ulkyksiköt tärisevät ja resonoivat nyt kylmällä niin tuskin mikään jousitus pystyy estämään tuon tärinän ja resonoinnin siirtymistä kylmäaineputkiin ja sähkökaapeliin. Tyynyjen ja jousien tarkoitushan on yleensä välttää ettei resonointi siirtyisi jalustan kautta talon rakentieisiin silloin kun asennus on tehty talon seinälle. Jos ulkoyksikön jalusta on maaperusteinen niin epäilen auttaako hyväkään jousitus noita putkia pitkin tulevia resonansseja torjumaan.
Eli ehkä ensin olisi hyvä selvittää miksi tuo ulkoyksikkö resonoi, onko jokin osa (puhallin?) epätasapainossa vai vetääkö kennon niin tukkoon että puhallin kavitoi? Vai onko jokin muu syy. Nibestä ei kuulu kovallakaan pakkasella kun tasainen jääkaapin hurina, taajuus ja äänen taso hiukan nousevat kylmällä mutta ei tuosta mitään resonointeja tai tärinää kuulu tai näy.
Mutta jos nuo ulkyksiköt tärisevät ja resonoivat nyt kylmällä niin tuskin mikään jousitus pystyy estämään tuon tärinän ja resonoinnin siirtymistä kylmäaineputkiin ja sähkökaapeliin. Tyynyjen ja jousien tarkoitushan on yleensä välttää ettei resonointi siirtyisi jalustan kautta talon rakentieisiin silloin kun asennus on tehty talon seinälle. Jos ulkoyksikön jalusta on maaperusteinen niin epäilen auttaako hyväkään jousitus noita putkia pitkin tulevia resonansseja torjumaan.
Eli ehkä ensin olisi hyvä selvittää miksi tuo ulkoyksikkö resonoi, onko jokin osa (puhallin?) epätasapainossa vai vetääkö kennon niin tukkoon että puhallin kavitoi? Vai onko jokin muu syy. Nibestä ei kuulu kovallakaan pakkasella kun tasainen jääkaapin hurina, taajuus ja äänen taso hiukan nousevat kylmällä mutta ei tuosta mitään resonointeja tai tärinää kuulu tai näy.
Pitäsköhän tuosta reklamoida, alle vuoden vanha laitteisto. Maatelineellä ulkoyksikkö. Putket ja sähköt on samassa nipussa joka tulee seinälle kouruun ja niissä tuntuu kyllä selvää tärinää kokoajan ja kovalla pakkasella kun kierrokset nousee niin kuuluu sisälle asti niinkuin olisi pesukone päällä. Kenno ei kyllä näytä mitenkään tukkoon menneeltä koskaan ja sulatukset toimii ja koko laitteisto toimii hyvin muuten.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Minä en ole huomannut ulkoyksikön tärisevän eikä sisälle kuulu oikeastaan minkäänlaista ääntä. Voikohan koneen peti vaikuttaa asiaan? Itsellä on 10 cm styroksia ja sen päällä 10 cm betonia jonka päällä Scanofficen toimittama teline. Kone sitten telineen päällä. Betonipeti on niin hyvin vaaterissa kuin pystyin mittaamaan.
Täysin sama rakenne täälläkin, paitsi finnfoamia styroksiin sijasta betonin alla ja koko paketti on kans vaaterissa joka suuntaan. Oisko tuossa jotain tuulettimessa epäbalanssissa, pitää alkaa reklamoida.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Mitähän tarkoittivat etteivät riittäneet?
Esim 2 kpl 40cm laattoja on liian vähän (jos haluaa ne vieri viereen) mutta voihan niitä laittaa vaikka 3, 4 tai 6 kpl erilaisiin muotoihin.
Tai siirtyy 50cm laattoihin jolloin yksittäisen laatan kantavuuskin on parempi. 50cm laatta taitaa olla paksumpikin joten tulee massaakin enemmän estämään liikkumista/tärinää yms.
Vanhemmillani vanhempi 75 kone on pihalaatoituksen päällä (sauvakivistä) ollut jo useamman vuoden. Onhan tuo siinäkin pysynyt. Ovelta ovelle myyjäthän ei tee mitään ”ylimääräistä”.
Esim 2 kpl 40cm laattoja on liian vähän (jos haluaa ne vieri viereen) mutta voihan niitä laittaa vaikka 3, 4 tai 6 kpl erilaisiin muotoihin.
Tai siirtyy 50cm laattoihin jolloin yksittäisen laatan kantavuuskin on parempi. 50cm laatta taitaa olla paksumpikin joten tulee massaakin enemmän estämään liikkumista/tärinää yms.
Vanhemmillani vanhempi 75 kone on pihalaatoituksen päällä (sauvakivistä) ollut jo useamman vuoden. Onhan tuo siinäkin pysynyt. Ovelta ovelle myyjäthän ei tee mitään ”ylimääräistä”.
Viimeksi muokattu:
kakesa
Aktiivinen jäsen
Eivät varmaan ihan yksikseen riitä mutta kun laittaa kerroksia alle niin varmasti on riittävän hyvä. Tietysti kannattaa valaa laatta jos se on tarjoukseen kirjattu.
Rannanpoika
Jäsen
Betonivalu ehkä on helpoin jossain pehmeässä paikassa. Meillä on kallio, hiekkapeti ja finfoamia seinämissä, metri x metri x 0,5 m kestopuukehikossa salaojasepeliä maan tasalle asti ja niiden päällä kahdelle telineen jalalle 40x40 cm laatat tuplana. Takaosa telineestä pultattu taloon. Ei ole mitään merkkiä, että 32mm seulottu sepeli olisi painunut. Sulamisvesikin solahtaa sepelin läpi mainiosti 20 asteen pakkasella.
Itselläni on kyseinen Ecodani asennettu 2021 elokuussa, hyvin on toiminut, onko kellään tietoa, että luin jostain, että nämä voisivat häiritä Esim. etälukumittareita, tänä aamuna oli meidän kaikki kolme langatonta ulkolämpömittaria menettäneet lämpötilansa ja autotallinoven kaukosäädin ei toiminut eikä myöskään seinässä oleva langaton koodiavaaja? 
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Sisäisen sihdin puhdistus tänään pumpun nopeudella 4 siis lämmitys oli hiipunut 12-13l/min tasoon. Sihdissä tuloyhteen kohdalla jonkin verran mitälie töhnää, puhdistuksen jälkeen sihti takas ja ilmaus ja vähän lisää vettä. Virtaus nousi 18 l/min tasoon. Laite ajossa noin 1.5 vuotta. Kyllä sitä tavaraa sihtiin kertyy, syknone suodattimesta ehkä saman verran tyhjennetty jo aiemmin.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Kelit lämpenevät niin alkavat COPitkin paranemaan.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Viime vuoden maaliskuun ajoin kokonaan suorasähköllä koska öljy loppui VILPiä odotellessa. 2021 maaliskuun kokonaissähkön kulutus oli 2680 kWh. Jos siitä vähentää 514 kWh joka on kulunut muuhun kuin lämmitykseen 2022 maaliskuussa niin silloin 2021 maaliskuun lämmitykseen kului energiaa 2166 kWh.
VILPin kanssa 2022 maaliskuun lämmitysenergian kulutus oli 588 kWh.
Jos tuota kautta laskee ”COPin” niin se on 2166/588 = 3.7. Eli sama lukema jonka Ecodanin laite itsessään ilmoitti. Ei tämä tapa ole mikään tieteellisen tarkka mutta osoittaa se, että Ecodanin lukemat ovat ainakin suuntaa antavia.
Sähkölaitoksen tietojen mukaan maaliskuun 2021 keskilämpötila oli +0.5 astetta ja sama lähde kertoo maaliskuun 2022 keskilämpötilan olleen 1.1 astetta ei isoa vaikutusta tule sieltäkään lukemiin.
Sähkölaitoksen mukaan 2022 maaliskuun kulutus oli 1578 kWh pienempi kuin 2022 maaliskuun. Ecodan taas ilmoittaa 2022 maaliskuun energiansäästöksi 1588 kWh. Hämmästyttävän samansuuruiset lukemat nuokin.
Ja samat kaksi ihmistä asutti torppaa kummassakin kohtaa.
VILPin kanssa 2022 maaliskuun lämmitysenergian kulutus oli 588 kWh.
Jos tuota kautta laskee ”COPin” niin se on 2166/588 = 3.7. Eli sama lukema jonka Ecodanin laite itsessään ilmoitti. Ei tämä tapa ole mikään tieteellisen tarkka mutta osoittaa se, että Ecodanin lukemat ovat ainakin suuntaa antavia.
Sähkölaitoksen tietojen mukaan maaliskuun 2021 keskilämpötila oli +0.5 astetta ja sama lähde kertoo maaliskuun 2022 keskilämpötilan olleen 1.1 astetta ei isoa vaikutusta tule sieltäkään lukemiin.
Sähkölaitoksen mukaan 2022 maaliskuun kulutus oli 1578 kWh pienempi kuin 2022 maaliskuun. Ecodan taas ilmoittaa 2022 maaliskuun energiansäästöksi 1588 kWh. Hämmästyttävän samansuuruiset lukemat nuokin.
Ja samat kaksi ihmistä asutti torppaa kummassakin kohtaa.
Viimeksi muokattu:
Vuosi on pumppailtu ja kävin katsomassa pumpun lukemat: 23355 / 6797 eli 3.43 kokona-COP:ia näyttäisi. Sähkönkulutus sopii hyvin nykyiseen kulutukseen eli uskoisin pumpun näyttävän kulutuksen kutakuinkin oikein. Olen kyllä tyytyväinen suorituskykyyn, kunhan vain pumppu kestäisi.
Takaisinmaksuaika nykyisillä öljyn ja sähkön hinnoilla sekä hankintatuella alle 2.5 vuotta
Takaisinmaksuaika nykyisillä öljyn ja sähkön hinnoilla sekä hankintatuella alle 2.5 vuotta
Maaliskuu oli ensimmäinen täysi kuukausi ja lukemat olivat yllättävän "huonot". Varsinkin käyttövesi hieman ihmetyttää.
Lämmitys 576 / 1698 kWh
Käyttövesi 211 / 369kWh
Kokonaisuus siis 787 / 2068 kWh
Käyttövedessä on kiertovesipumppu lämpimällä puolella ja jossain puolivälissä maaliskuuta laitoin sen kellokytkimen taakse. Päivällä kierrättää 15minuuttia joka tunti ja yöllä ei ollenkaan. Kulutus putosi noin puoleen aiemmasta.
Lämmitys 576 / 1698 kWh
Käyttövesi 211 / 369kWh
Kokonaisuus siis 787 / 2068 kWh
Käyttövedessä on kiertovesipumppu lämpimällä puolella ja jossain puolivälissä maaliskuuta laitoin sen kellokytkimen taakse. Päivällä kierrättää 15minuuttia joka tunti ja yöllä ei ollenkaan. Kulutus putosi noin puoleen aiemmasta.
Kuinka kuumalla tuo käyttöveden asetus mahtaa olla?
Mitä tuossa on omaa ecodania seuraillut, niin se vaihtaa puhtaalle sähkölle heti jos COP tippuu hetkellisesti liian huonoksi käyttövettä lämmittäessä ja tekee sitten sen koko lämmityskerran loppuun pelkillä vastuksilla, vaikka esim. kulutuksen vuoksi tulevan veden lämpö tippuisi alas niin, että kannattaisi vaihtaa taas pumpun puolelle. Mitä korkeampi pyynti, niin sitä todennäköisemmin ulkoilman ja kennon tilasta riippuen vaihdetaan vastuksille jossain kohtaa. Esim. nyt kun vaihdoin oman 54C, niin muutaman kerran olen huomannut ihan pikkupakkasilla mahdollisesti ilmankosteudesta ja kennon huurteista johtuen koneen vaihtavan vastuksille ihan lopussa, vaikka normaalisti tekee kylmemmälläkin kokonaan pumpulla. 51C:llä ei näkynyt pelkkiä vastuksia ennen jotain alle -15C lämpötilojen.
50 pyytää käyttövesi, eli ei pitäisi olla ongelmaa. Sen vuoksi olen ihmetellyt miksi oma pumppu käyttää 200 kWh kuukaudessa kun muut pääsee tuonne 100 pintaan.
Ja tosiaan toi COP on todella surkea tuon veden osalta. Ihmettelen kyllä vähän myös miksi lämmitys ei päässyt vielä yli kolmeen.
Ja tosiaan toi COP on todella surkea tuon veden osalta. Ihmettelen kyllä vähän myös miksi lämmitys ei päässyt vielä yli kolmeen.
Ulkolämpötila tuohon vaikuttaa myös eli jos asustaa esim. kovin pohjoisessa, niin jää COP matalaksi, vaikka pyynti ei olisi kovin kova. Meilläkin joulukuun COP jäi lämmityksen osalta alle 3:n, kun oli kylmä kuukausi, vaikka kohtuu etelässä asutaankin. Sinänsä tuo käyttöveden ja lämmityksen COP näyttää olevan linjassa toistensa kanssa, mutta jos asustat esim. lähellä etelärannikkoa, niin ovat kyllä aika heikkoja esim. meidän Pirkanmaan sijaintiin verrattuna maaliskuun osalta.
Tuo käyttöveden kierto hukkaa myös todella paljon lämpöä eli siinä mielessä tuota tuotto/käyttöpuolta on vähän hankala verrata suoraan lukuna toiseen, jossa ei ole kiertoa. COP on siltä kannalta parempi. Meillä tuota hukkaa on myös reilusti kierron vuoksi.
Vähän huonosti tuo näkyy ilman apuvälineitä. Laite näyttää vastusten päälläolon vain niitä käytettäessä näytöltä. Jälkikäteen tuota ei taida nykyisellään nähdä mistään ilman laitteen logitusta. Itselläni nuo menee Home Assistantin kautta talteen.
En tiedä onko täällä erikseen topic tyhmille kysymyksille, mutta kysyn kuitenkin. Onko tuo lämpökäyrä sellainen mitä pitäisi, ja pystyykö sitä muokkaamaan? Talossa nyt ollut viikon verran kysinen laite ja hieman ehkä tuntuu viileältä..
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Tämän perusteella oletan, että ajat nimenomaan käyrällä eikä sisälämpötilan ohjauksella.
Käyrää pääsee muokkaamaan, kun alkunäkymässä pidät sitä valikkonappia pohjassa kunnes näkymä muuttuu. Pelkällä lyhyellä painalluksella pääsee vain katselutilaan, missä ei pysty mitään käyttöasetuksia muuttamaan.
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Noiden käynti tietojen perusteella taitaa käydä aika pätkää, tuossa jo 2 käynnistystä. Onkohan talon virtaukset ok kun lämpö ero noin pieni. Hysteereesiä kannattaa ainakin suurentaa ettei heti tee uudelleen käynnistystä
Jep tämä oli itselläni myös huomio, kyseessä uudiskohde ja virtauksista ei hajua… Itselläni on epäselvää miten Mitsu ja tuo lattialämmityksen langaton ohjaus (Roth Project) toimii yhteen kun avaa vasta venttiilin kun huoneen lämpötila laskee tavoitteen alle. Eli tuollahan ei kokoajan siis kierrä mikään ja lattiat kylmenee.. Taas kysymyksiä mikä on hysteereesi?
Ja käyrällä ohjataan, pitänee tutustua tuohon muuttamiseen…
Päijät-Hämeessä asun eli maaliskuu oli päivien osalta hyvinkin lämmin. Yöt oli suhteellisen kylmiä varsinkin kuun lopussa.
Pitää nyt jatkaa tarkkailua ja katsoa mihin suuntaan kulutukset lähtee. Itse en vaan täysin ymmärrä miten COP jää käyttöveden osalta alle 2 on kiertoa tai ei. Pitäisihän lämpöä siirtyä veteen näillä säillä tehokkaammin.
Tässä omat kuluvan vuoden lukemat Päijät-Hämeestä, eli kyllähän tuo sinun käyttöveden COP alhaiselta vaikuttaa.
Mihin arvoon sisäyksikön kiertovesipumpun nopeus on asetettu käyttövettä tehdessä ja millaiset on virtausnopeudet?
Näytä liitetiedosto 77831
Ok, eli sitten kyllä ei pitäisi sen puolesta olla tuollaisia eroja.
Sitä tuossa tarkoitinkin, että tuota COP:ia on parempi katsella. Riippuu niin paljon kohteesta (esim. tuo kierto) ja käyttäjistä paljonko niitä tuotettuja kilowattitunteja tarvitaan. Mutta on tosiaan kyllä hieman liikaa eroa käyttöveden osalta COP:ssa muihin samoilla alueilla. Käyttöveden COP ei ainakaan tavoitelämmön eikä ulkolämmön takia pitäisi olla noin matala.
Olikos tuo lämmityspuoli lattialämmitys vai patterit ja minkälaisia lämpöjä sinne on ajettu? Lattialämmitystä ajatellen ainakin tuo COP on kyllä heikko.
Mistä voin tuon kiertovesipumpun nopeuden tarkastaa? Virtausnopeus varmaan löytyy samasta paikasta?
Pumppu on tosiaan ollut nyt 1.5kk käytössä ja vielä ei ole kauheaa kokemusta näistä pumpun säätämisistä.
Talo 1976 rakennettu ja yhdessä tasossa. Lämmitys tapahtuu pattereiden kautta ja niitä on monenlaisia. Remontin yhteydessä avasin kaikki venttiilit/termostaatit täysin auki eli kierron pitäisi toimia suhteellisen vapaasti. Lämmintä pinta-alaa on 170 neliötä eli siinä mielessä kokonaiskulutus on ollut suhteellisen maltillinen. Talo on vieläpä L-mallinen niin ulkoseinää riittää jokaiseen huoneeseen.
Huoltovalikosta löytyy pumpun nopeus. Sieltä saa erikseen määriteltyä pumpun nopeuden käyttövedelle ja lämmitykselle. Käyttövedelle nopeus on maahantuojan asentajan oppaassa asetettu 3:lle ja lämmitykselle 5.
Huoltovalikosta löytyy myös "Asetusopas" josta näkee 5min välein (2h ajalta) mikä moodi on käynnissä, meno ja paluuveden lämpötilan, varaajan lämpötilan ja virtausnopeuden:
Kun kerran on patteritalo sekalaisilla (vanhemmilla?) pattereilla niin ei tuo vajaan kolmosen coppi kuluneelle maaliskuulle ole mitenkään erityisen huono. Kylmät yöt laskevat tuota väistämättä kun kiertoveden pyynti nousee kohtuu korkeaksi. Meillä jäi Uudellamaalla myös alle kolmosen, syynä osittain vanha patteristo.
Käyttöveden COPin pitäisi kyllä olla jo kakkosen paremmalla puolella, sen käyttötarve kuitenkin painottuu vuorokauden lämpimälle osalle.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Viileän huhtikuun lukemat taulukoitu
Taidokkaasti tehty taulukointi!
Vuosi tullut täyteen elämää Mitsun kanssa. Kokemukset valtaosin positiivisia. Pientä marmattamisen aihetta toki aina löytyy, mutta eihän näitä mitään nykykoneita voi verrata vanhaan Mersuun, jonka suunnittelu ja valmistus olivat kunnianhimoista taidetta. Sen sijaan jokainen VILP tehdään kovassa kilpailussa ja niin halvalla kuin pystytään, kunhan kestää takuuajan varmasti. Ohjelmistot ovat keskeneräisiä ja kun Mitsussa ohjelmisto ei ole suunniteltu päivittettäväksi, niin se on miinuspuolella niitä isoimpia juttuja. Omassa yksipiirisessä perusjärjestelmässä ei mitään oikeasti vakavaa virhetoimintaa ole kuitenkaan ilmennyt.
1960-luvun patteritalossamme Etelä-Suomessa on noin 110 neliötä, joista noin 15 on erillään lämpökanaalin päässä. Asukkaita on 2-3 henkeä. Sisälämpötilana pidetään noin 20 astetta. Öljynkulutus oli pitkällä aikavälillä noin 2100 litraa vuodessa; sillä lämmitettiin sekä talo että käyttövesi 3 hengelle. Kun öljyn sisältämän energian muuttaa kilowattitunneiksi, niin meni siis noin 21000 kWh vuosittain, plus noin 400 kWh kiertovesipumpulle. Yhteensä 21400 kWh.
Vuoden aikana Mitsubishi Ecodan PUD-SWM80YAA + EHST20D-YM9D kulutti samaan hommaan kutakuinkin 6500 kWh, sisältäen myös sulatusvesien lämmitysvastusten käytön. Asukkaita oli 2 henkeä. Tästä laskien COP olisi 3,3. Kuitenkin voidaan olettaa, että öljyä poltellessa vain 90 % lämmöstä olisi päätynyt taloon, mutta loput piipusta pihalle. Jos olisi lämmitetty sähköllä, niin olisi kulunut 0,9 x 21000 kWh + 400 kWh eli 19300 kWh, jolloin COP olisi noin 3,0.
Mitsun sisäisen laskurin mukaan sähköä kulutettiin 6305 kWh ja tuotettiin 16217 kWh lämpöä. COP siten 2,57. Ehkäpä ero tuohon öljynkulutuksesta laskettuun COPiin voi johtua erosta asukasmäärässä, kun silloin oli keskimäärin 3 ja nyt vain 2 (kulunee vähemmän käyttövettä nykyään).
Takaisinmaksuajan arviointi on melko lailla vaikeutunut entisestä, kun energian hinnan vakaus taitaa olla mennyttä aikaa. Jos se hinta kovin vakaa on ikinä ollutkaan. En edes yritä laskea takaisinmaksuaikaa, kun ajattelen, että öljyn polttelun aika oli joka tapauksessa jo ohi. Nyt mennään tällä systeemillä ja hyvin tuntuu toimivan. Sain 4000 euron tuen lämmitysjärjestelmän vaihtoon, mutta koska maksan veroja, niin sehän on vain rahan kierrättämistä verottajan ja ELY-keskuksen tukimaksatuksen kautta minulle takaisin.
1960-luvun patteritalossamme Etelä-Suomessa on noin 110 neliötä, joista noin 15 on erillään lämpökanaalin päässä. Asukkaita on 2-3 henkeä. Sisälämpötilana pidetään noin 20 astetta. Öljynkulutus oli pitkällä aikavälillä noin 2100 litraa vuodessa; sillä lämmitettiin sekä talo että käyttövesi 3 hengelle. Kun öljyn sisältämän energian muuttaa kilowattitunneiksi, niin meni siis noin 21000 kWh vuosittain, plus noin 400 kWh kiertovesipumpulle. Yhteensä 21400 kWh.
Vuoden aikana Mitsubishi Ecodan PUD-SWM80YAA + EHST20D-YM9D kulutti samaan hommaan kutakuinkin 6500 kWh, sisältäen myös sulatusvesien lämmitysvastusten käytön. Asukkaita oli 2 henkeä. Tästä laskien COP olisi 3,3. Kuitenkin voidaan olettaa, että öljyä poltellessa vain 90 % lämmöstä olisi päätynyt taloon, mutta loput piipusta pihalle. Jos olisi lämmitetty sähköllä, niin olisi kulunut 0,9 x 21000 kWh + 400 kWh eli 19300 kWh, jolloin COP olisi noin 3,0.
Mitsun sisäisen laskurin mukaan sähköä kulutettiin 6305 kWh ja tuotettiin 16217 kWh lämpöä. COP siten 2,57. Ehkäpä ero tuohon öljynkulutuksesta laskettuun COPiin voi johtua erosta asukasmäärässä, kun silloin oli keskimäärin 3 ja nyt vain 2 (kulunee vähemmän käyttövettä nykyään).
Takaisinmaksuajan arviointi on melko lailla vaikeutunut entisestä, kun energian hinnan vakaus taitaa olla mennyttä aikaa. Jos se hinta kovin vakaa on ikinä ollutkaan. En edes yritä laskea takaisinmaksuaikaa, kun ajattelen, että öljyn polttelun aika oli joka tapauksessa jo ohi. Nyt mennään tällä systeemillä ja hyvin tuntuu toimivan. Sain 4000 euron tuen lämmitysjärjestelmän vaihtoon, mutta koska maksan veroja, niin sehän on vain rahan kierrättämistä verottajan ja ELY-keskuksen tukimaksatuksen kautta minulle takaisin.
Jäi vastaamatta ajallaan, mutta vastaillaan nyt kuitenkin, kun samanlaisia olen miettinyt itsekin. Patterit on vanhat 1-lehtiset. Nollakelillä menoveden lämpö on jossain 37 asteen tienoilla ja pakkasen painuessa -20 asteeseen se on noin 47 astetta. Vain yhtenä päivänä huomasin koneen ottavan vastuksia avuksi, kun käyttöveden lämmitysjakson aikana olivat sekä sisälämpötila että kiertoveden lämpötila selvästi pudonneet, eikä kone vissiin mielestään saanut kiertovettä tarpeeksi nopeasti lämpenemään. Silloin oli parikymmentä astetta pakkasta.
Eli toiminnallisista syistä ei uusia pattereita vastaavassa talossa tarvita. Kone pitää talon lämpimänä (+20) ja käyttöveden myös (+50). Vuoden COP välillä 1.5.2021-30.4.2022 oli 2,6 koneen omien mittarien mukaan. Sitä jos haluaisi parantaa, niin voisi ne patteritkin vaihtaa. Kannattaako se, onkin jo eri juttu. Käsittääkseni COP voisi parantua esimerkiksi 0,5:llä, jolloin se olisi 3,1.
Jos käyttää koneen omia laskelmia pohjana, niin katettava energian tarve olisi ollut meillä em. 12 kk jakson aikana 16217 kWh. Jos nyt tekisi uuden sähkösopimuksen, niin sähköenergian hinta näyttäisi olevan noin 12 snt/kWh ja siihen verkkoyhtiön ja verottajan lisät päälle, niin ollaan noin 22 snt/kWh hinnassa. Suoralla sähköllä meidän talon lämmitys maksaisi 3568 euroa. VILP ja nykyiset patterit tekee 3568/2,6 = 1372 euroa. Jos vaihtaisi patterit ja COP olisi 3,1, niin lämmityksen vuosikustannus olisi 3568/3,1 = 1151 euroa eli vuosisäästö olisi 221 euroa.
Noin vuosi sitten laskeskelin, että pienehkön talomme patterien vaihto maksaisi parin tonnin luokkaa, jos työn tekisi itse. Silloin sähkö oli paljon edullisempaa kuin se nyt on ja tulin siihen tulokseen, etten taida ryhtyä huhkimaan pattereiden kanssa. Mutta nyt sähkön hinnan pompattua näyttää siltä, että suunnilleen 10 vuotta olisi pattereiden vaihdon takaisinmaksuaika, eli ihan siedettävä. Edellyttäen, että homman tekee itse. Jos pitää putkimiehelle maksaa, niin sitten takaisinmaksuaika olisi jotain ihan muuta. Ja lieneekö patteritkin tällä välin paljon kallistuneet, en ole selvittänyt.
Tuo patteriasia ei koskaan ole ihan suoraviivainen juttu, loppuen lopuksi jossain määrin makuasia. Laskeskelin asiaa aikani ja totesin että ostamalla pattereita kaupasta ja teettämällä työt ei maksa itseään koskaan takaisin. Mitsu kyllä piti täälläkin torpan suht ongelmitta lämpimänä (ja vain vähäisellä vastuskäytöllä), mutta silti kiinnosti kaivaa sitä COPia lisää. Joten lopulta pattereista on mennyt suurin osa vaihtoon kaavalla etsi-torista-halpaa-mutta-hyvää-ja-mielellään-about-oikeankokoista. Itse en jaksanut/osannut alkaa vaihtoa vääntämään joten tuttu putkari teki hommat, loppulasku ei vielä tarkasti tiedossa. Mutta alustavasti takaisinmaksuaika tullee olemaan laskennallisesti muutamia vuosia. Meillä siis korvattiin vanhoja 1-lehtisiä ja pari perinteistä kaksilehtistäkin pääosin C22-tyyppisillä pattereilla. Lisäksi kokoa kasvatettiin jossain määrin.
Kokemusta muutoksesta ei ole vielä juurikaan ehtinyt kertyä mutta ainakin näin keväisillä pienillä tehoilla kiertoveden lämpö pysyy selvästi alempana ja deltaT kasvoi hieman. Eli toimii oletetusti, kun pattereiden lämmönluovutus paranee niin sama teho menee torppaan alemmalla lämpötilalla. Hieman on havaittavissa yritystä nostaa tehoja tarpeettoman herkästi, mutta korjaantunee kun oppii muuttuneen tilanteen vaatimille tavoille. Jos ei niin täytynee käyttää virroista pois jotta opitut arvot saa unohtumaan...
Kokemusta muutoksesta ei ole vielä juurikaan ehtinyt kertyä mutta ainakin näin keväisillä pienillä tehoilla kiertoveden lämpö pysyy selvästi alempana ja deltaT kasvoi hieman. Eli toimii oletetusti, kun pattereiden lämmönluovutus paranee niin sama teho menee torppaan alemmalla lämpötilalla. Hieman on havaittavissa yritystä nostaa tehoja tarpeettoman herkästi, mutta korjaantunee kun oppii muuttuneen tilanteen vaatimille tavoille. Jos ei niin täytynee käyttää virroista pois jotta opitut arvot saa unohtumaan...
Jep, tuolleen se patterinvaihto voisikin olla järkevää: harrastuspohjalta ajan kanssa hyviä kierrätysosia etsien. Osistahan se isoin hintaerä tulee. Itse olen kuitenkin taipuvainen haluamaan heti tai ainakin suurinpiirtein kerralla valmista, joten vaihtoehto olisi ne upouudet patterit. Näissä vanhoissa 1-levyisissä on paljon hyviäkin puolia. Ensinnä ne eivät vie paljoa tilaa. Toiseksi sisäilma pysyy niillä parempana kuin konvektiolamelleja sisältävillä pattereilla, kun ei ole mitään rakoja, joihin pöly pesiytyisi. Ehkäpä olen valmis maksamaan noista hyvistä ominaisuuksista huonompana COPina, jollei sähkö enää mahdottomasti kallistu.
Jeps, aikaa ja vähän vaivaakin tuo vaatii, sopivia ei välttämättä ihan heti löydy. Mutta loppuen lopuksi hankituista ~10 patterista vain yksi oli oikeasti käytetty, loput uusia joko suoraan paketissa tai purettuna. Hinta jäi arviolta neljäsosaan uusien kauppahinnasta.
Mutta tuo on ihan totta, mitään pakottavaa syytä patterirempalle ei sinänsä ole, riippuu ihan omista tarpeista onko tuossa järkeä vai ei. Mutta kyllä tuolla merkittävästi pystyy kiertoveden lämpötilaan ja sitä kautta COPiin vaikuttamaan, potentiaalinen lisäsäästökohde varmasti monelle vanhalle öljytalolle. Omassa tapauksessa tuon pitäisi laskennallisesti tiputtaa menovettä ~8-9c mikä tarkoittaa ~0,5 parannusta COPiin. Katsotaan sitten ensi talvena mikä on todellisuus.
Mutta tuo on ihan totta, mitään pakottavaa syytä patterirempalle ei sinänsä ole, riippuu ihan omista tarpeista onko tuossa järkeä vai ei. Mutta kyllä tuolla merkittävästi pystyy kiertoveden lämpötilaan ja sitä kautta COPiin vaikuttamaan, potentiaalinen lisäsäästökohde varmasti monelle vanhalle öljytalolle. Omassa tapauksessa tuon pitäisi laskennallisesti tiputtaa menovettä ~8-9c mikä tarkoittaa ~0,5 parannusta COPiin. Katsotaan sitten ensi talvena mikä on todellisuus.
Välillä olen surkutellut, kun laitos yleensä aloittaa käyttöveden lämmittämisen iltapesujen aikaan tai hieman sen jälkeen. Eli ulkolämpötilan jo ollessa selvässä laskussa. Esimerkiksi nyt huhti-toukokuun vaihteen tienoilla voi päivälämpötila olla yli 10 astetta, mutta iltayöstä tipahtaa nollan tuntumaan. Olisi paljon parempi saada käyttövesi lämmitettyä päiväsaikaan. Meillä tuntuu ajoittuvan aina niin, että se menee tuolleen epäedullisesti.
Välillä olen manuaalisesti käynnistänyt kv-tuoton päiväsaikaan. Sitten se viimeistään muutaman vrk:n kuluessa on taas siirtynyt yölle. Ratkaisuvaihtoehtoina olen miettinyt:
1) en tee mitään, kun merkitys on kuitenkin aika vähäinen
2) pienennän käyttöveden hystereesiä, jolloin ehkä saisi helpommin ajoittumaan "oikein"
3) kokeilen jos ajastaisi käyttöveden lämmityksen (-> sallittu vain esimerkiksi klo 14-17)
Kolmosvaihtoehdossa on se huono puoli, että jos lämpimän käyttöveden kulutus olisikin jostain syystä hieman tavallista suurempaa, niin sitten säiliö pääsisi jäähtymään ihan kunnolla ennenkuin lämmityslupa olisi taas voimassa.
Onko joku muu harrastellut jotain tällaista ja mihin on päädytty?
Itse olen tällähetkellä estänyt käyttöveden lämmityksen 21:00-06:45.
Lähes aina illalla saunassa/suihkussa käynnin jälkeen käyttöveden lämmitys aktivoitui ja lämmitti veden yöksi aivan turhaan. Nykyisellään käyttövesi lämpenee aamulla ja toisen kerran iltapäivästä.
Asetusarvo 50 ja hystereesi 7.
Käyttöveden kierron takia varaajan lämmöt lähtevät suht nopeasti putoamaan (kiertoakin on kellokytkimellä rajattu) ja todennäköisesti ilman kiertoa selviäisi yhdellä lämmityksellä, mutta tällöin taas joutuisi laskemaan vettä reilusti.
Viimeksi muokattu: