Viilennys maalämmöllä

jmaja

Hyperaktiivi
60 neliön olkkari/ruokailutilayhdistelmässä, kaikista säädetty 7,5 l/s eli 22,5 l/s yhteensä normaalitilassa. Aiheuttaa jo vedon tunnetta talvella jos sisällä alle 22 astetta,
Mites kylmää teillä tulee vai oletko erityisen herkkä vedolle? Tuohan on kutakuinkin minimi 60 m2 tilaan säädösten mukaan, jotka vaativat 0,35 l/m2 eli 21 l/s.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mites kylmää teillä tulee vai oletko erityisen herkkä vedolle? Tuohan on kutakuinkin minimi 60 m2 tilaan säädösten mukaan, jotka vaativat 0,35 l/m2 eli 21 l/s.

En tarkkaan muista, olisko ollut ihan huippupakkasilla tuo vedontunne. Saattoi olla käyräkin silloin vielä hakusessa. Vedon tunne itselle tulee juuri siitä jos on liian viileä sisäilma vaikka iv pysyisi vakiona. Vaatimusten mukaan nuo laskeskelin ja sen mukaan säädin alkuun, talossa asuessa pari kertaa säätänyt uudelleen ja nyt on hyvä.

Kunhan ilma on sisällä raikasta niin se riittää, vaikka säädökset sanoisi mitä. Tuo tila on 3 metriä korkea, ei sieltä ilma lopu normaalielossa. Enemmän porukkaa kun on niin silloin tehostus päälle, senkin sanoo aistit milloin se on tarpeen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kattelin noita tuloilman hajoitajia... aika vaihtelevasti noista on tietoa. Missäsäkön olisi pieni vastus + järkevä ulkonäkö?
Helppoa se on, jos jollekin muulle jo on. Eihän siinä muutu kuin tiheys ja viskositeetti.

100 m3/h eli 28 l/s on jo aika hurja määrä yhdestä 125 mm venttiilistä. Vai oliko noita siis useita? Mulle tulee kaksi 125 mm venttiiliä olohuoneeseen. Tulee maksimissaan 39 l/s 24 m2 olohuoneeseen.

26 l/s tulee yhdestä ventiilistä kun rako on 15mm (k=7) ja ilmanohjain poistettu... mutta toi on tehostustila kun IV:n 84%.
 

pökö

Kaivo jäässä
125 venttiilistä tulee yli 30l/sek ääneti kun muuten asiat on kunnossa. Voiko venttiileitä lisätä?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Arvon että pex vai rst ruttuputki...onko tietoo käykö pex maalämpölitkulle... glykooli on usein lueteltu mutta ei etanolia. Haitariputken huono puoli on hinta ja virtausvastus mutta käsiteltävyys plussaa ja saa määrämittaan ostettua.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Miksi pex ei kävisi maalämpöliuokselle?

Kossuakin saa muovipullossa.

Kaikki muovit ei kestä etanolia, esim PVC:n kestävyys on rajoitettu. PVC taas kestää glykolia. Lisäksi joisakin joustoletkuissa on ilmenny sakkaantumisongelmia joiden syy taitaa olla mysteeri. Pex:ssä mainitaan glykoolin kesto 50% asti.

Eli etsin nyt tietoa, en valistunutta arvausta. Täytynee kysyä valmistajalta.

Edit: ja näköjään vastaus löytyikin taulukosta kun vain katsoo oikeasta sarakkeesta.
 
Viimeksi muokattu:

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Mielenkiinosta, millä vedit putkilinjat?
Itse en putkilinjoja vetänyt kun putkimies sen teki, mutta vaikutti samanlaiselta millä normi vesilinjatkin vedettiin. Sellaista jäykkää putkea jolla pintavetoja vedetään ja jollain koneella taitetaan muotoonsa.

Olisiko jokin komposiittiputki, mene ja tiedä. Siihen sitten eristeet kietaistiin päälle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Taidan vetää ruttuputkella DN20... mitä vaan ostaa niin yli jää ja RST ruttuputken ylijäämä on helpommin hyödynnettävissä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ensimmäinen ongema kaivojäähdytyksessa, paisuntasäiliö vuotaa paineet pihalle. Kalvo ehjä mutta fairyvesitesti paljastaa vuodon paisari puoliskojen välisestä saumasta.
Kun osia löytyi kotoa niin muutin systeemin paineettomaksi nostamalla muovisen paisarin 20 senttiä ylemmäs kiertopumpun yläpuolelle ja kalvopaisari metallilavalle.

Tuntuu toimivan näinkin, seuranta päällä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Siirretään toisesta ketjusta tähän sopivampaan ensimmäisen/viimeisimmän "helleaallon" aatokset:

Ensimmäiset hellepäivät lusittu ja tuntuu tuloilman ja lattian viilennys pitävän kämpän sisuskalut oikein mukavissa olotiloissa. Talven jäljiltä oli poistoilman pyynti +22C, jolloin viilennys lähti vähän laiskasti mukaan auringon porottaessa ja sisälämpö nousi +23,0 -> +23,7C. Laskin pyyntiä +20C jolloin viilennys tuli paremmin mukaan ja nyt sisällä sopiva ~+23C tasaseen.

IV-koneen lukemia tällä hetkellä:
Raitisilma +20,8C
Tuloilma +10,5C
Poistoilma +23C
Ilmankosteus 26 RH%
Viilennyksen tehonsäätö=3-tieventtiilin asento 82% (IV-koneen kiertopumppu 12W vakioteholla, virtauksesta ei hajua)
Tuloilmamäärä ~75 l/s

MLP:n lukemia:
Ulkolämpö +21,8C
Huonelämpö +22,9C
Lattiapiirin meno lämmönvaihtimelta +22,7C (säädetty +23C)
Lattiapiirin paluu 23,7C
Lattiapiirin virtaus 15,8 l/min
Keruupumpun nopeus 30% (virtauksesta ei hajua)
Lämmönkeruu meno/paluu +8,6C


Lattian lämpötilansäätö taitaa pysyä asetetussa +23C ainakin näin lyhyellä otannalla. Potkua kyllä löytyy palelluttaa varpaat jos tarve vaatii.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaikki muovit ei kestä etanolia, esim PVC:n kestävyys on rajoitettu.
Tuonkaan takana ei muuten niinkään ole etanoli sinällään, vaan etanoliin lisätyt tietyt denaturointiaineet. Käytännössä noita denaturointiaineita ja niistä riskialtteimpia on sen verran pieni pitoisuus, että normaalin maalämpönesteen tapauksessa (kun liuoksesta kuitenkin suurin osa on vettä), rajaan ei vielä törmätä (ja vaikka törmättäisiin tavanomaista vahvemmilla pitoisuuksilla, vaikutus on lähinnä materiaalin lievä pehmeneminen ja mahdollisten tihkuvuotojen taipumus tiivistyä itsestään aineen turpoamisen seurauksena).
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vettä tippuu kiitettävää tahtia iv-koneen kaukaloon raitisilman seasta ennen kuin se jatkaa matkaansa tuloilmakanaviin. Kävelin joka huoneen läpi 1. ja 2. kerroksessa, kaikkialla perstuntumalta yhtä mukavan viileää. Makkareissa vähän vielä viileämpi, kun pimennysverhot kiinni ja niiden takana sälekaihtimet myös kiinni. Alakerran isot ikkunat saa pysyä läpinäkyvinä koko päivän, sitä vartenhan ne on hankittu.

Ulkona +24,5 C
Sisällä +22,1 C
Lattia +22,0 C
Tuloilma +11,4 C
Sisäilman suhteellinen kosteus 45-50% mittarista riippuen
Keruun lämpö viilennyshaaran jälkeen +9,4 C

IMG_20220624_101254.jpg
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Eilen varjossa huippulukema +27 C ja tänään siitä tuskin paljoa jäädään jos ollenkaan. Sisällä kuitenkin lämpötila tasaista edelleen ja viileää.

Noin 2 kW teholla näyttää lattia viilentävän ja tuloilman viilennystehoksi joskus laskeskelin luokkaa 0,5 kW, päälle sitten kuivaava vaikutus.

Screenshot_20220625-151701~2.png
 
Viimeksi muokattu:

pvii

Tulokas
Kolmekerroksiseen uudiskohteeseen pitäisi suunnitella maalämmön perään viilennysjärjestelmää. Haasteena se, että konvektoreita halutaan joka kerrokseen ja asuinkerrokseen vielä useampia. Taloon on tulossa KNX-järjestelmä, jolla jäähdytyksen ohjaus on tarkoitus toteuttaa ja jonkinlainen priorisointi/vuorottelu konvektoreihin täytyy rakentaa, mutta montako konvektoria yhden kaivon perään oikeasti uskaltaa laittaa yhtaikaisesti toimimaan?
 

kotte

Hyperaktiivi
montako konvektoria yhden kaivon perään oikeasti uskaltaa laittaa yhtaikaisesti toimimaan?
Riippuu yksinomaan putkiston mitoituksesta ja kiertopumpun tehosta, eli puhdas mitoitukysymys ja vapaasti valittavissa. Sarjaan noita ei kannata kytkeä ja rinnakkaiskytkennässä tulisi pumpun olla vakiopainesäätöinen tai ylikompensoiva (siis paine kasvaa virtauksen mukaan) ja tietenkin säädöiltään aseteltava. Tällaisiahan nykypumput muutenkin ovat.

Mitä useampi konvektori, sitä kevyemmällä kuormalla kukin käy. Kaivon kuormitus ei siis enää sen jälkeen kasva, kun konvektoreita on riittävästi, vaan pikemminkin päin vastoin: Mahdollisimman tasainen ja/tai tarpeenmukainen pistekohtainen jäähdytys vähentää ylijäähdytystä jossakin kohtaan, jolloin kylmääkin saattaa kulua vähemmän. Toisekseen, mitä useampi konvektori, sitä kevyempi kuormitus kullekin riittää ja tällöin lämpimämpikin liuos pystyy hoitamaan tehtävänsä. Jopa yli 15-asteinen liuos jäähdyttää vielä varsin mukavasti, mutta konvektorikohtainen teho on jo melko vähäinen. Pieni määrä vain hieman viilentynyttä ilmaa on kuitenkin paljon miellyttävämpi oleskelun kannalta kuin suuri määrä hyvin kylmää ilmaa, jos lämpötilatavoite silti saavutetaan (useamman päätelaitteen tuella).

Itselläni on viisi konvektoria ja neljä pienempää kennoa rinnan. Hyvin tuo toimii, mutta jos tarvitaan vaikka kaksinkertainen määrä laitteita, täytyy putkiston kokoa kasvattaa. Pääputkiston sisähalkaisija on 21mm ja laitekohtaisten haarojen sisähalkaisija 16mm.
 

pvii

Tulokas
Riippuu yksinomaan putkiston mitoituksesta ja kiertopumpun tehosta, eli puhdas mitoitukysymys ja vapaasti valittavissa. Sarjaan noita ei kannata kytkeä ja rinnakkaiskytkennässä tulisi pumpun olla vakiopainesäätöinen tai ylikompensoiva (siis paine kasvaa virtauksen mukaan) ja tietenkin säädöiltään aseteltava. Tällaisiahan nykypumput muutenkin ovat.

Mitä useampi konvektori, sitä kevyemmällä kuormalla kukin käy. Kaivon kuormitus ei siis enää sen jälkeen kasva, kun konvektoreita on riittävästi, vaan pikemminkin päin vastoin: Mahdollisimman tasainen ja/tai tarpeenmukainen pistekohtainen jäähdytys vähentää ylijäähdytystä jossakin kohtaan, jolloin kylmääkin saattaa kulua vähemmän. Toisekseen, mitä useampi konvektori, sitä kevyempi kuormitus kullekin riittää ja tällöin lämpimämpikin liuos pystyy hoitamaan tehtävänsä. Jopa yli 15-asteinen liuos jäähdyttää vielä varsin mukavasti, mutta konvektorikohtainen teho on jo melko vähäinen. Pieni määrä vain hieman viilentynyttä ilmaa on kuitenkin paljon miellyttävämpi oleskelun kannalta kuin suuri määrä hyvin kylmää ilmaa, jos lämpötilatavoite silti saavutetaan (useamman päätelaitteen tuella).

Itselläni on viisi konvektoria ja neljä pienempää kennoa rinnan. Hyvin tuo toimii, mutta jos tarvitaan vaikka kaksinkertainen määrä laitteita, täytyy putkiston kokoa kasvattaa. Pääputkiston sisähalkaisija on 21mm ja laitekohtaisten haarojen sisähalkaisija 16mm.
Kiitoksia kattavasta vastauksesta. Kohteeseen on tulossa Niben S1255 12R, jossa liuospiirin kiertopumpun nimellisvirtaus on 0,29 dm3/s ja käyrien mukaan jäähdytystehoa tuolla pitäisi kyllä saada ihan riittävästi ulos.

Kahden konvektorin kohteissa noita ollaan rakenneltu siten, että molemmille vehkeille napattu omat sekotuspiirit pumppuineen liuospiiristä ihan valmistajan kytkärin mukaan. Pumpun myyjän kanssa, kun juttelin niin heidän mukaan useammankin vehkeen kanssa suositeltu periaate on sama.

Edit: En kyllä nyt ihan hiffaa, miksei tuota kannattaisi tehdä niin, että vetää yhdellä isommalla kiertopumpulla koko konvektoriverkoston kierron?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Kahden konvektorin kohteissa noita ollaan rakenneltu siten, että molemmille vehkeille napattu omat sekotuspiirit pumppuineen liuospiiristä ihan valmistajan kytkärin mukaan. Pumpun myyjän kanssa, kun juttelin niin heidän mukaan useammankin vehkeen kanssa suositeltu periaate on sama.

Edit: En kyllä nyt ihan hiffaa, miksei tuota kannattaisi tehdä niin, että vetää yhdellä isommalla kiertopumpulla koko konvektoriverkoston kierron?
Omasta mielestäni tuollaiset erilliset shunttipiirit ovat rahanhukkaa, ylimääräisen harmin aiheuttajia ja heikentävät konvektoreiden kosteudenpoisto-ominaisuuksia, jotka eivät maaliuosjäähdytyksellä ole muutenkaan yhtä tehokkaita kuin esim. ilpeillä (ilppihän saa tarvittaessa kennonsa jopa jäähän, jolloin kenno kondensoi kosteutta erinomaisesti). Kuulisin mielelläni, millä perusteella tuollaisia shunttivirityksiä perustellaan. Jossakin muussa sovelluksessa ja lämmityksessä ne ovat tarpeen, lämmityksessä esim. jos lämpö tuotetaan öljykattilalla tai jos tarvitaan eri lämpötilaa rinnakkaisiin lämmityspiireihin.

Tyypillisesti konvektorin kennoa ohjataan venttiilillä ON/OFF -- kuten liikerakennuksissa usein lämmitysradiaattoreitakin, jos huoneessa on sekä jäähdytys että lämmitys ja huonekohtainen lämmönsäätö. Ulkoilman mukaan säätyvää lämmityskäyrää (lämmityksen tapaan) ei kannata sotkea tähän, koska jäähdytyksellä ei tavoitella pelkästään ilman lämpötilan laskua, vaan myös kosteuden poistamista hiostavasta ilmasta. Tämä edellyttää mahdollisimman kylmää liuoskiertoa ja mainittu ON/OFF-ohjaus vähentää myös kuivaustehoa vähintään toivotun mukaisesti.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä minä edelleenkin asentaisin yhden pumppuryhmän useammalla konvektorille joko 2-tie ventiileillä tai 3-tieventiilien avulla. On sitten makuasia säädetäänkä virtausta tai litkun lämmitystä. Perustelut, säätö on tarkempaa ja ohjautuu sinne missä sitä viilennystä tarvitaan varsinkin useamman patterin/kovektorin kanssa. Rahanhukkaa vai asioiden tekemistä kunnolla... makuasioita. Mutta kyllä yksi pummpu pitäisi riittää.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kyllä minä edelleenkin asentaisin yhden pumppuryhmän useammalla konvektorille joko 2-tie ventiileillä tai 3-tieventiilien avulla. On sitten makuasia säädetäänkä virtausta tai litkun lämmitystä. Perustelut, säätö on tarkempaa ja ohjautuu sinne missä sitä viilennystä tarvitaan varsinkin useamman patterin/kovektorin kanssa. Rahanhukkaa vai asioiden tekemistä kunnolla... makuasioita. Mutta kyllä yksi pummpu pitäisi riittää.
Miten sunttaat 5 tai 50 konvektorin järjestelmän niin että kylmää on siellä missä tarvitaan ja säätö tarkka?
 

kotte

Hyperaktiivi
On sitten makuasia säädetäänkä virtausta tai litkun lämmitystä.
Se ei ole makuasia, vaan vaikuttaa ratkaisevasti toimintaan. Konvektorissa on viemäröinti, mistä syystä sillä voi ja sitä kannattaa vähentää sisäilman kosteutta. Siksi niihin kannattaa syöttää niin viileää liuosta kuin saatavilla on tai sulkea kierto kokonaan. Millainen shuntti tahansa heikentää kosteudenpoistokykyä.

Viilennyskatot ja -lattiat sekä tyypilliset jäähdytyspalkit ovat oma lukunsa, kun niissä ei ole viemäröintiä. Ne tarvitsevat ehdottomasti shuntin ja kastepisteen perusteella tapahtuvat ohjauksen näille. Voihan nille sitten samalla laittaa myös jäähdytystarpeesta riippuvan tekijän säätökriteeriin, eli säätö voisi olla saman tapainen kuin lämmityksessä ts. ulkoilman lämpötilasta ja sisäilman lämpötilatavoitepoikkeamasta riippuva säätösuure kastepisteohjauksen ohella.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Se ei ole makuasia, vaan vaikuttaa ratkaisevasti toimintaan.

Kyllä maku muuttuu ratkaisevasti mutta edelliinkin riippuen tapauksesta niin voidaan säätää joko virtausta tai lämpötilaa. Peruskytkentätapoja on vain kourallinen ja halusta riippuen valitaan sitten joku näistä peruspiireistä (kuva). Kastepiste liittyy IMO ohjaukseen ei kytkentöihin.

Edit: eikä kytkennöissä ole mitään jumallalista totuutta vaan päämäärä rajoittaa valintoja. Minun eka viilennyspiiri oli diversion piiri ja hyvin toimi mutta seuraava on ehkä injektion (mitä lie suomen kieliset vastineet).

basic-hydlaulic-circuit.jpg
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Kannattaa nyt kuitenkin tehdä ero käyttötarkoitusten perusteella. Lämmityspiirit toimivat eri ehdoin kuin kondensoimattomat viilennyspiirit ja erityisesti kondensoivat viilennys- tai oikeastaan jäähdytyspiirit toisistaan poikkeavin ehdoin.

Kuitenkin kondensoimattomat viilennyspiirit ja lämmityspiirit toimivat niin samankaltaisin ehdoin, että samaa järjestelmää voi ja usein käytetäänkin vuorotellen joko lämmitykseen tai viilennykseen (esimerkkeinä vesikiertoinen lattialämmitys<->lattiajäähdytys tai vesikiertoinen kattoviilennys<->kattolämmitys). Kondensoivilla jäähdytyspiireillä kuitenkin poikkeuksetta pyritään myös sisäilman kosteuden vähentämiseen ja tämä puolestaan toimii sitä tehokkaammin, mitä kylmempi jäähdytyselementti on, eikä toimi laisinkaan, jos jäähdytyselementin lämpötila ei alita sisäilman kastepistettä vähintään useilla asteilla. On myös ilmastokysymys, tarvitaanko kosteuden vähentämistä vai sisäilman viilentämistä (tiivistämättä kosteutta). Suomessa molemmilla on merkitystä riippuen säästä, Australian sisämaassa tyypillisesti viilentäminen on olennaista ja vaikkapa jossakin Väli-Amerikassa kosteuden poistaminen on yleensä paljon olennaisempaa kuin viilentäminen.

Lämmönjakoverkoston tekninen ohjausperiaate on vain väline näiden sovellustavoitteiden saavuttamiseksi ja toki niitä voi soveltaa tilanteen mukaan. Kertaan nyt vielä näkemykseni, että kondensoivan sisäilman jäähdytyksen tarkoituksiin jäähdyttävän virtauksen lämpötilan säätö ei ole hyvä menetelmä. Sitä ei käytetä vesikiertoisissa ilmastointijärjestelmissä, joissa jäähdytyksen päätelaitteena ovat kondensoivat kennot puhallinpattereissa. Ei-kondensoivissa viilennysjärjestelmissä kuten kattopaneelijäähdytysjärjestelmissä taas tuollainen ohjaustapa on välttämätön, jotta kondension estyminen taataan (kondenssivesihän tippuisi huoneessa oleskelijoiden päälle, kalusteille ja lattialle, kun viemäröinti puuttuu) -- apuna tietenkin tarvittavat sensorit ja ohjausmenetelmät.

Suurissa liikekiinteistöissä ja julkisissa rakennuksissa onkin tyypillisesti kaksi erillistä jäähdytys-/viilennysverkkoa, eli toinen kondensoivaan jäähdytykseen melko vakiokylmällä kierrolla (päätelaitteita ohjataan termostaateilla, tyypillisesti jäähdytysvesikierron ON/OFF-säädöllä ja mahdollisesti lisäksi muuttamalla puhallintehoa) ja viilennyskierto taatusti ei-kondensoivalla kierrolla (siis hiukan turhankin lämpimällä viilennysvedellä) ohjattuna viilentävän liuoksen lämpötilan säädöllä sisäilman suhteellisen kosteuden perusteella ja toissijaisesti ja erikseen ohjattuna tilan jäähdytystarpeella (tyypillisesti viilennysvesikierron ON/OFF-ohjauksella ja mahdollisesti myös puhallinpatterin puhallustehon ohjauksella tilaan asennetun sisätermostaatin ohjaamana).

Viilennyssysteemi (siis ei-kondensoiva systeemi) ei toimi hyvin, ellei rakennuksessa ole tulo-poistoilmanvaihtoa, jonka tuloilma on koneellisesti kuivattua, joten tuo tyypillisesti käyttää kolmatta rakennusta jäähdyttävää verkostoa (tai em. kondensoivan jäähdytyksen verkostoa, jos rakennuksessa on sellainen käytettävissä).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Viilennyskatot ja -lattiat sekä tyypilliset jäähdytyspalkit ovat oma lukunsa, kun niissä ei ole viemäröintiä. Ne tarvitsevat ehdottomasti shuntin ja kastepisteen perusteella tapahtuvat ohjauksen näille. Voihan nille sitten samalla laittaa myös jäähdytystarpeesta riippuvan tekijän säätökriteeriin, eli säätö voisi olla saman tapainen kuin lämmityksessä ts. ulkoilman lämpötilasta ja sisäilman lämpötilatavoitepoikkeamasta riippuva säätösuure kastepisteohjauksen ohella.

Mitä minä viimeksi näitä asentelin toimistoon muutaman kerroksen niin moottoriventiili ja virtusta rajoittaalla asennettiin. Joka toine paneeli oli pelkästään jäähdytys. Voi olla että sekoitusventiili oli rungossa konehuoneessa ja litkun lämpötilaa säädettiin sieltä mutta paneelien tehoa säädettiin virtausta rajoittamalla. Ja viemäröintihä noihin ei tullut ja putki oli pieni 15mm kupari. Mutta todetää näin: kondenssi vaikutuksesta piirin suunitteluun olemme eri mieltä. Perustelut: kummatkin piirit saadaan kondensoimaan mutta lämpötilaa säätämällä voidaan kondenssi estää.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mitä minä viimeksi näitä asentelin toimistoon muutaman kerroksen niin moottoriventiili ja virtusta rajoittaalla asennettiin. Joka toine paneeli oli pelkästään jäähdytys. Voi olla että sekoitusventiili oli rungossa konehuoneessa ja litkun lämpötilaa säädettiin sieltä mutta paneelien tehoa säädettiin virtausta rajoittamalla. Ja viemäröintihä noihin ei tullut ja putki oli pieni 15mm kupari. Mutta todetää näin:kondesin vaikutuksesta piirin suunitteluun olemme eri mieltä. Perustelut: kummatkin piirit saadaan kondensoimaan mutta lämpötilaa säätämällä voidaan kondenssi estää.
Jos asentaa kattopaneelin ilman shunttausta (tai muutoin ohjattua tulevan liuoksen lämpötilaa), on riskinä kondensio ja tiputtelu, vaikka jäähdytystä ohjattaisiin termostaatilla ON/OFF. Tuleva virtaus on näet niin kylmä, että hallitsematonta kondensiota tapahtuu joissakin tilanteissa lähellä tuloputkea --> ei hyvä!

Mutta vielä pelkistettynä: Kattopaneeleilla (olkoon sitten passiivinen tai induktiivinen yhdistetty tuloilmakoje) kondensio on ehdottomasti estettävä (viittaan aikaisempaan keinojen osalta), kun taas tyypillisesti puhallinkonvektorin kanssa (olkoon vaikka kattoon asennettu) erikoisesti pyritään kondensioon kosteuden vähentämiseksi tai ainakin siiten pyritään valmistautumaan viemäröinnin suunnittelulla.

Suomessa kondensiota voi syntyä jo hiukan vajaan 20 asteen liuoksella tietyillä hetkittäisillä sääolosuhteilla etenkin, jos sisällä on kosteuslähteitä (kuten henkilöitä) eikä tuloilmaa kuivata. Näin lämpimän liuoksen jäähdytysvaikutuskin jää aika heikoksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos asentaa kattopaneelin ilman shunttausta (tai muutoin ohjattua tulevan liuoksen lämpötilaa), on riskinä kondensio ja tiputtelu, vaikka jäähdytystä ohjattaisiin termostaatilla ON/OFF. Tuleva virtaus on näet niin kylmä, että hallitsematonta kondensiota tapahtuu joissakin tilanteissa lähellä tuloputkea --> ei hyvä!

Mutta vielä pelkistettynä: Kattopaneeleilla (olkoon sitten passiivinen tai induktiivinen yhdistetty tuloilmakoje) kondensio on ehdottomasti estettävä (viittaan aikaisempaan keinojen osalta), kun taas tyypillisesti puhallinkonvektorin kanssa (olkoon vaikka kattoon asennettu) erikoisesti pyritään kondensioon kosteuden vähentämiseksi tai ainakin siiten pyritään valmistautumaan viemäröinnin suunnittelulla.

Suomessa kondensiota voi syntyä jo hiukan vajaan 20 asteen liuoksella tietyillä hetkittäisillä sääolosuhteilla etenkin, jos sisällä on kosteuslähteitä (kuten henkilöitä) eikä tuloilmaa kuivata. Näin lämpimän liuoksen jäähdytysvaikutuskin jää aika heikoksi.

Minulla on kanavapatteri virtauksen säädöllä niin se kondensoi vain kun viilennystarve on suurta eli ventiili on sepposen selällään. Litku on varmaan jotain 7C. Ton olisi voinut tehdä aivan hyvin sekoituventiilillä ja silloin kondesivettä olisi tullut kun viilennystarve on suurta. Edelleenkin olen sitä mieltä kanavapatterit/puhaltimet voi toteuttaa useamalla tavalla ilman että menetetään kuivausominaisuutta. Muut seikkat määrittävät piirin rakenteen. Yliesesti ottaen suunnitelijat suunnitelee vanhan pohjalle ja sillä menneään. Itselle jos tekee niin riippuu mistä tykkää, tie on lähestulkoon vapaa kunhan huomioi rajoitteet. Jonkun mielstä käsisulku riittää joku voi haluta jotain muuta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minulla on kanavapatteri virtauksen säädöllä niin se kondensoi vain kun viilennystarve on suurta eli ventiili on sepposen selällään. Litku on varmaan jotain 7C. Ton olisi voinut tehdä aivan hyvin sekoituventiilillä ja silloin kondesivettä olisi tullut kun viilennystarve on suurta.
Kanavapatteri on sikäli erilainen tapaus kuin monet muut tuloilmakojeet, että tuloilman määrä pysyy vakiona (tai jos tätäkin säädetään, peruste on jokin muu kuin jäähdytys- tai kuivaustarve). Kanavapatterin virran kuristaminen saattaa käytännössä vaikuttaa niin, että vaikka yksi kohta kondensoi, toinen kohta haihduttaakin takaisin. Kanavapatterin virtaus kannattaisikin omasta mielestäni säätää täydelle kierrolle ilman kuristusta (jos rinnalla olevat kojeet eivät muuta edellytä) ja käyttää alkuperäisen viileää liuosta (siis esim. 7-asteista). Kun kanavapatterilla ei mielestäni kannattaisi muutenkaan yrittää jäähdyttää, vaan vain alentaa liiallista kosteutta, kannattaisi lämmittää tuloilma takaisin johtamalla se lto-laitteen lävitse. Viittaan siis esijäähdytyskennoon. Tällaisia kytkentöjähän käytetään tyypillisesti suurten kaupallisten tai julkisten rakennusten tuloilman käsittelyyn. Jälkijäähdytys kanavapatterilla on joka tapauksessa vähätehoista ja itse tekisin sen sijaan niin, että laittaisin esijäähdytyskennon ja yrittäisin hommata sellaisen lto-laitteen, jossa on säädettävä ohitusportti, jota sitten avattaisiin, kun halutaan viileämpää tuloilmaa. Pyöriväkennoisella saman voisi toteuttaa hidastamalla roottorin pyörimistä. Kummallakin tavalla kosteuden poiston saa maksimaaliseksi (paitsi että pyöriväkennoinen saattaa alkaa palauttaa sisältä peräisin olevaa kosteutta, jos sitä syntyy poikkeuksellisen paljon).

Mutta siitä olen samaa mieltä, että monenlaisia vaihtoehtoja on. Itse en näe tarvetta shuntin tapaiselle sekoitusventtiilille kuin tilanteessa, jossa on tarve välttää kondensiota ja silloin shunttia säädetään ennen muuta niin, että saadaan hyvä kompromissi viilennystehokkuuden ja kondensioriskin välttämisen kesken ja toissijaisesti viilennystehon säätämiseen mahdollisuuksien rajoissa (esimerkiksi jäähdytyslattian ja -katon tapauksessa, kun muuta säätömahdollisuutta ei ole). Kondensoivien aktiivisten päätekojeiden ohjaus kannattaa toteuttaa muulla tavoin (tyypillisesti virtauksen ON/OFF-säätö yhdistettynä jäähdytettävän ilmavirtauksen nopeuden säätöön, koska virtauksen säädöstä on olemattoman vähän hyötyä, ellei sitä tehdä pumppaustehoa muuttamalla, mikä on kallis toteuttaa ja liuoksen lämpötilan säätö heikentää suotta kuivaustehoa).
 

pökö

Kaivo jäässä
Poikkeavaa ilmaa pari päivää. Ulkona lämpöä 24, välillä sataa muttei ilma jäähdy, ja suhteellinen kosteus 75-95%.

Maalämpökaivosta otettu esijäähypatteri raitiskanavassa tekee nyt työtään ja vettä valuu ihan oikosena. Sisälämpö pysynyt alle 23 ja sisäkosteus 58% vaikka pudotin patterin tehoa.
 
Back
Ylös Bottom