Keskustelua sähköautoista

Jule

Vakionaama
No kyllähän sähköautolla helposti tekee sen 10km/h pois marssivauhdista niin pääsee kotiin asti ilman että tarvii yhtä ylimääräistä pysähdystä.

Polttispelillä tuohon ei ole vastaavaa kannustinta, koska se kotiin pääsy ei auta, vaan sitä polttoainetta on joka tapauksessa pysähdyttävä hakemaan.
 
K

korsteeni

Vieras
Joutuu niitä silti tähyilee, vähän samalla lailla kun nyt tähyillään halvinta bensaa.
ilmaista bensaa ei taida olla jaossa, ei olla kylläkään enää käyty lidl lissä kuten ennen
maksakoon jokainen itse sähkönsä/bensansa
 

pökö

Kaivo jäässä
No kyllähän sähköautolla helposti tekee sen 10km/h pois marssivauhdista niin pääsee kotiin asti ilman että tarvii yhtä ylimääräistä pysähdystä
Tämä todettiin juuri radiossakin.

Sähkäri ajaa hiljaa päästäkseen perille ja polttis säästääkseen rahaa
 

Esäätäjä

Vakionaama
ilmaista bensaa ei taida olla jaossa, ei olla kylläkään enää käyty lidl lissä kuten ennen
maksakoon jokainen itse sähkönsä/bensansa
Lidlin kuristettua 30kW "pika"laturia on turha kadehtia, sopii latausrajoitteiselle Leafille. Ilmaiset 22kW latauspaikat taas vaati aikamoista viihtymistä kaupoissa, varsinkin kun 11kW laturit autoissa alkaa olemaan yleisempiä. Ei sen takia kyllä viitti kaupassa odotella kun rahallinen hyöty on aika marginaalinen.
 

Ton1A

Vakionaama
No kyllähän sähköautolla helposti tekee sen 10km/h pois marssivauhdista niin pääsee kotiin asti ilman että tarvii yhtä ylimääräistä pysähdystä.
No itse asiassa joku pikainen Turku-Helsinki-Turku keikka tms. saattaisi mennä pieniakkuisella Teslalla (Model 3 SR+, Model S 75) nopeammin niin että ajaa vain 100 km/h. Ihan vaan siksi että 120 km/h vauhdilla tarvittaisiin joku noin 10 minuutin pikalataus.
 

HelaKammo

Vakionaama
Lidlin kuristettua 30kW "pika"laturia on turha kadehtia, sopii latausrajoitteiselle Leafille.
Pitää olla vanha leaf? No joo, huvituin jälleen ja taas ja uudemman kerran jälleen, kun Keravan laturissa Tesla vinossa kahden ruudun vieden, kaveri näprää läppäriä ja puhuu puhelimessa, oltiin siinä melkein tunti. Huvinsa kullakin. Ihan uskomatonta sniiduilua, kun 100 kW laturikin löytyy varmasti kohtuu matkan takaa.

Lidl vosi nyt vaan laittaa apin/maksun taakse nämä, eikä rajoittaa tehoa, vaan rakentaa latausverkostoa.
 

Luukku

Vakionaama
Lidl vosi nyt vaan laittaa apin/maksun taakse nämä, eikä rajoittaa tehoa, vaan rakentaa latausverkostoa.
Kyllä. Ja jos haluaa asiakkaita houkutellakseen jakaa latausta niin esim xx€ määrään ostoksia tienaa ilmaista latausta. Näin ne lataavat kävisivät myös kaupassa. Ja kun olisivat maksullisia niin ei tarvitsisi oman tunnon tuskissa käydä ostamassa suklaapatukkaa nykyisen ilmaisen latauksen aikana.
Meilläpäin ei Lidl-latausta edes ole, mutta olisi hyvällä paikalla, jos siihen vaikka tulisi maksullisia latauspaikkoja.
 

repomies

Hyperaktiivi
Ehkä se sähkökuski nuukailee nopeuksissa jotta sähkö riittää perille
Se on juurikin noin. Ei siinä euroja säästetä. Joskus on niin, että latauksen matkalla voi välttää kokonaan jos ajaa hiljempaa, ja matka-aika voi silti olla sama. Eipä se motarilla muita haittaa jos ajaa hiljaa. Sama nelikaistateillä ja leveäkaistatiellä. Mikäli joku poikkeuksellisesti hidastaa ohituskaistan kohdalla siinä oikealla kaistalla rekkavauhtiin, senkään ei pitäisi haitata.
 

PolyEsko

Vakionaama
Kiihdyttäminen / kulutus:
Polttiksella kannattaa kiihdyttää reippaahkosti, vaikka moni nuukailija luulee toisin ja kerää vauhtia tautisen hitaasti.
Syy lienee tuttu kaikille, mutta mitenkäs näiden sähkövempeleiden kiihtyvyyden aiheuttama kulutus?
Tyhjeneekö akku saman verran, jos kiihdyttää matkan aikana 50 kertaa nopsaan tai 50 kertaa hitaasti.

Sähkömoottorin hyötysuhde ei isommin ymmärtääkseni muutu, kiihdyttääkö hitaasti vai nopsaan.
Esim. nopeuden muutos 30 km/h --> 102 km/h, eli saadaan nopeutta lisää 20 m/s
  • jos kiihdytetään hitaasti 0,1 m/s2, kestänee 200 sekuntia ennen kuin nopeus on haluttu.
  • jos kiihdytetään nopsaan 2,0 m/s2, jolloin 10 sekunnin päästä nopeus olisi haluttu.
Jos yhtään muistan noita fysiikan kaavoja vuosikymmenien takaa, niin ilman ilmanvastuksia yms.:
Voimaahan (F=ma) tarvitaan kiihdytyksen aikana jälkimmäisessä 20 kertainen määrä, mutta samalla 20 kertaa lyhyemmän aikaa.
Auton liike-energian (E=½mv2) muutos on riippuvainen vain auton loppu- ja alkunopeudesta.

Mutta miten käytäntö?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Omani on 7.x, joka ennenmuinoin oli urheiluauto, sittemmin ripeähkö perheauto ja nykyään melko tavis. Entisaikojen GTI nuoruudessa taisi esittää 9.x lukemia.
80-luvulla ja varsinkin 70-luvulla vielä 10 s alitus oli kova juttu. Ei onnistunut vaikkapa BMW 320:ltä eikä monelta, jonka mallimerkinnässä oli GT(i).

Koko ikäni olen ostellut hiukan sporttisempia autoja sekä MP ja tuntui vaikealta ajatella edes 10+ s autoja. Nyt on vissiin käänteinen 50 v kriisi menossa, kun tämä reilun 12 s 0-100 km/h diesel tuntuu enemmän kuin riittävältä eikä tuo 8,6 s kakkosautokaan ole aikoihin houkutellut ripeimpiin kiihdytksiin, vaan 50+ km/h ajetaan 5:lla, jolla hoituu aivan loistavasti rampit ja ohitukset.

Jotenkin on pahasti mopo on karannut kädestä, jos perheauton pitää kiihtyä 7 s tai edes alle 10 s.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Polttiksella kannattaa kiihdyttää reippaahkosti, vaikka moni nuukailija luulee toisin ja kerää vauhtia tautisen hitaasti.
Kannattaa, jos voi sitten jatkaa vakionopeudella. Usein ei voi. Tänään juuri Naantalin lautalta Espooseen ajaneena taas huomasi, kuinka liikennevalot on säädetty hyvin laiskalle lähdölle. Jos kiihdytät reippaasti suurimpaan sallittuun, ei riitä edes hyvissäajoin aloitettu moottorijarrutus seuraaviin valoihin, vaan joudut pysähtymään niissä muutamaksi sekunniksi. Siis 50 km/h alueella laiska kiihdytys 40-45 km/h vauhtiin piti paalupaikalta lähtevän vihreässä aallossa.

Sähkömoottorin hyötysuhde ei isommin ymmärtääkseni muutu, kiihdyttääkö hitaasti vai nopsaan.
Kyllä sähkömoottorillakin on kierrosluvusta ja vääntömomentista melko voimakkaasti riippuva hyötysuhde. Silläkin optimi on melko suuri vääntömomentti kohtuukierroksilla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siksi ovat tien tukkona.
Kulutus pienempi 80kmh nopeudella myös 100kmh rajoitusalueella.
Onko 80-85 km/h ajava tientukkona 100-120 km/h alueella? Ehkä sitten. Itse ajattelen, että noinhan rekat ajaa, joten ei haittaa, jos osa autoistakin noin tekee. Itse en ole viimevuosina tuon kovempaa viitsinyt ajella, jos ei ole erityinen kiire. Ei tarvitse olla kokoajan rekkoja ohittelemassa ja bensaa/dieseliä kuluu todella reilusti vähemmän.
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä sähkömoottorillakin on kierrosluvusta ja vääntömomentista melko voimakkaasti riippuva hyötysuhde. Silläkin optimi on melko suuri vääntömomentti kohtuukierroksilla.
Riippuu moottorista. Liitteenä kuva yhden koneen hyötysuhdekartasta, kyseessä kestomagnetoitu tahtikone v-muotoon asetetuin magneetein, jollainen taitaa olla yleisin moottorityyppi tämän päivän sähköautoisssa (poislukien Teslat). Kuva on napattu jostain tutkimusprujusta jonka netistä joskus löysin. Optimikierrosten (2000-3000 rpm) alapuolella optimivääntö on aika matala, yläpuolella korkeampi mutta silti ehkä ennemmin vääntöalueen keskellä kuin yläosassa. Eli tähän koneeseen ainakaan ei tuo polttomoottoreista tuttu lainalaisuus toimi.
 

Liitteet

  • Näyttökuva 2022-08-08 112157.png
    Näyttökuva 2022-08-08 112157.png
    777 KB · Katsottu: 109

Esäätäjä

Vakionaama
Onko 80-85 km/h ajava tientukkona 100-120 km/h alueella? Ehkä sitten. Itse ajattelen, että noinhan rekat ajaa, joten ei haittaa, jos osa autoistakin noin tekee. Itse en ole viimevuosina tuon kovempaa viitsinyt ajella, jos ei ole erityinen kiire. Ei tarvitse olla kokoajan rekkoja ohittelemassa ja bensaa/dieseliä kuluu todella reilusti vähemmän.
Rekan taakse ei välttämättä hyvä jäädä, mutta jos on edellä jonkun matkaa ja vakkarilla niittaa siihen ei haittaa muuta liikennettä oikeastaan yhtään. Jotka pääsee rekasta ohi, pääsee haittaamatta siitä edempänä kulkevastakin. Toi sähköpaku ainakin haukkaa ihan hullusti yli 80 vauhdissa, tai kai se ihan suhteessa dieselin kanssa on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Riippuu moottorista.
Juu, polttomoottorilla tosiaan kannattaa hyötysuhteen ja polttoainekulutuksen kannalta kiihdyttää melko ripeästi, sähkömoottorilla taas yleensä mahdollisimman hitaasti. Kummallakin kaikkein epätaloudellisin kiihdytystapa on mahdollisimman raju kiihdytys täysillä.

Ainoa sähkömoottorityyppi, jolla mahdollisimman hidas kiihdytys ei välttämättä ole taloudellisin, on asynkronimoottori, jollaisia vanhimmissa Tesloissa kai käytettiin. Sittemmin kai noissakin on otettu tilalle jonkinlainen reluktanssiroottorityyppi. Asynkronimoottori nyt on hyötysuhteeltaan muutoinkin heikoin nykyisin käytössä olevista sähköauton moottorityypeistä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Riippuu moottorista. Liitteenä kuva yhden koneen hyötysuhdekartasta, kyseessä kestomagnetoitu tahtikone v-muotoon asetetuin magneetein, jollainen taitaa olla yleisin moottorityyppi tämän päivän sähköautoisssa (poislukien Teslat). Kuva on napattu jostain tutkimusprujusta jonka netistä joskus löysin. Optimikierrosten (2000-3000 rpm) alapuolella optimivääntö on aika matala, yläpuolella korkeampi mutta silti ehkä ennemmin vääntöalueen keskellä kuin yläosassa. Eli tähän koneeseen ainakaan ei tuo polttomoottoreista tuttu lainalaisuus toimi.
Tuossa vastaava

1659956634966.png

1659956697493.png

 

Jule

Vakionaama
. Kummallakin kaikkein epätaloudellisin kiihdytystapa on mahdollisimman raju kiihdytys täysillä.
Tuo ei pidä paikkansa ainakaan polttomoottorilla.

Polttiksella se hyvin hidas pintakaasukiihdytys on kaikkein epätaloudellisin, jopa tuota täyskaasukiihdytystä epätaloudellisempi.

Varsinkin moderneissa autoissa joissa seoksen rikastuksella ei enää voida lisätehoa ottaa, tuo täyskaasu menee helposti taloudellisemmaksi, joissain autoissa vääntö- ja tehorajoituksen takia se täydellä kaasulla tehty kiihdytys on jopa se kaikkein taloudellisin tapa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Polttiksella se hyvin hidas pintakaasukiihdytys on kaikkein epätaloudellisin, jopa tuota täyskaasukiihdytystä epätaloudellisempi.
Kierrokset tuossa ratkaisee paljon. Mahdollissimman raju kiihdytys viittaa korkeisiin kierroksiin. Silloin usein myös luistonesto puuttuu peliin, jolloin helposti jarruttaa jollain renkaalla. Automaatilla tuota ei tietysti voi valita eli kickdownilla tulee korkeat kierrokset. Mulla nostaa vaihtamiskohtia jo paljon ennen kickdownia.

Paras hyötysuhde olisi melko alhaisilla kierroksilla ja melko suurella kuormituksella. Siis isolla vaihteella reilusti kaasua. Kaasu pohjassa voi hyötysuhde tippua reilusti, kun optimointi pyrkii vain maksimitehoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo ei pidä paikkansa ainakaan polttomoottorilla.
No, yksinkertaistushan tuo on, mutta kun polkaisee kaasun pohjaan heti aluksi, pyörät sutivat ja suurin osa energiasta menee vetävien renkaiden repimiseen ja niiden sekä asfaltin kuumentamiseen. Hyvin hitaalla kiihdytyksellä tuolta vältytään. Tietenkin kyse on myös semantiikasta, eli jos todellakin kiihdytetään niin hitaasti, että auto ei lähde liikkeelle laisinkaan, ei matka edisty yhtään ja kaikki tyhjäkäynnillä poltettu menovesi kuluu 100% hukkaan, sen myönnän.
 

Jule

Vakionaama
Kierrokset tuossa ratkaisee paljon. Mahdollissimman raju kiihdytys viittaa korkeisiin kierroksiin. Silloin usein myös luistonesto puuttuu peliin, jolloin helposti jarruttaa jollain renkaalla. Automaatilla tuota ei tietysti voi valita eli kickdownilla tulee korkeat kierrokset. Mulla nostaa vaihtamiskohtia jo paljon ennen kickdownia.

Paras hyötysuhde olisi melko alhaisilla kierroksilla ja melko suurella kuormituksella. Siis isolla vaihteella reilusti kaasua. Kaasu pohjassa voi hyötysuhde tippua reilusti, kun optimointi pyrkii vain maksimitehoon.
No tuo tosiaan riippuu autosta ja vaihteistosta. Varsinkin monienttiilivapareissa se paras hyötysuhde on yllättävän korkeilla kierroksilla ja taas esim dieselit ei hirveitä kierrä muutenkaan.

Tuo kuitenkin on ensisijaisesti siksi että se ohuella pintakaasulla kiihdyttäminen tapahtuu vaan hemmetin huonolla hyötysuhteella, se että tuo ei välttämättä kulutusta räjäytä taivaisiin johtui siitä että tuollaista harjoittaessa se koko ajoprofiili muodostuu harkitsevaksi, eikä esim turhille hidastamisille ole niin helposti tarvetta.

Esim pakuissa joissa käytetään vääntörajoitettuja henkilöauton moottoreita, ollaan usein siinä parhaan hyötysuhteen alueella juuri kaasu pohjassa ajettaessa, samalla noissa on usein tuon rajoituksen takia huipputehokin hyvin matalilla kierroksilla.

Esim,mun aiempi opel vivaro oli tuollainen, täysi kiihdytys tarkoitti vaihtamista jossain 3200rpm nurkilla eli vähän ennen huipputehoa, ja parhaan väännön alueella oli vääntöä rajoitettu niin että se oli samalla se parhaan hyötysuhteen alue.
 

Jule

Vakionaama
No, yksinkertaistushan tuo on, mutta kun polkaisee kaasun pohjaan heti aluksi, pyörät sutivat ja suurin osa energiasta menee vetävien renkaiden repimiseen ja niiden sekä asfaltin kuumentamiseen. Hyvin hitaalla kiihdytyksellä tuolta vältytään. Tietenkin kyse on myös semantiikasta, eli jos todellakin kiihdytetään niin hitaasti, että auto ei lähde liikkeelle laisinkaan, ei matka edisty yhtään ja kaikki tyhjäkäynnillä poltettu menovesi kuluu 100% hukkaan, sen myönnän.
No eihän tuo ole mahdollisimman raju kiihdytys täysillä vaan kumin polttoa.

Ammattikiihdyttäjäthän lopettavat homman heti alkuunsa jos laite sutaisee, ei se silloin minkään kiihdy.
 

repomies

Hyperaktiivi
Onko 80-85 km/h ajava tientukkona 100-120 km/h alueella? Ehkä sitten. Itse ajattelen, että noinhan rekat ajaa, joten ei haittaa, jos osa autoistakin noin tekee. Itse en ole viimevuosina tuon kovempaa viitsinyt ajella, jos ei ole erityinen kiire. Ei tarvitse olla kokoajan rekkoja ohittelemassa ja bensaa/dieseliä kuluu todella reilusti vähemmän.
Riippuu tiestä. 120 km/h alue on aina moottoritie, eikä haittaa jos ajelet oikeaa kaistaa hitaasti. En ainakaan ymmärrä, miksi haittaisi. Tosin ehkä olisi paras ajella rekkojen vauhtia kuitenkin, se voi olla hieman korkeampi kuin tuo.

Jossain Jyväskylä-Kuopio välillä jos henkilöautoista iso osaa menee ajatuksella "eihän tämä 80km/h satasen alueella ketään haittaa" niin siinä on aika pian joku 89km/h puskeva rekka tulossa kontista sisään, ja munuaiskeuloja menee ohitse kamikaze-meiningillä keskisormi pystyssä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ammattikiihdyttäjäthän lopettavat homman heti alkuunsa jos laite sutaisee, ei se silloin minkään kiihdy.
Tuo puolestaan riippuu renkaista. Varsinaisista kiihdytysautoissa kumi sulaa eräänlaiseksi liimaksi, joka tarttuu tiukemmin tien pintaa kuin kitka. Sanomattakin on selvää, että tuo ei ainakaan polttoaineenkulutusta vähennä, mutta parantaa käytännössä kiihtyvyyttä.
 

tet

Hyperaktiivi

jmaja

Hyperaktiivi
Jossain Jyväskylä-Kuopio välillä jos henkilöautoista iso osaa menee ajatuksella "eihän tämä 80km/h satasen alueella ketään haittaa" niin siinä on aika pian joku 89km/h puskeva rekka tulossa kontista sisään, ja munuaiskeuloja menee ohitse kamikaze-meiningillä keskisormi pystyssä.
Pyrin ajamaan rekkojen vauhtia tuolloin. Siis niin, ettei tarvitse (juuri) rekkoja ohitella ja yksikään rekka ei mene ohi. Jos rekka saa kiinni, nostan nopeutta niin, että tulee hajurakoa. Ei noi rekat 89 km/h aja. Yleensä riittää viimeistään 85 km/h joskus harvoin 87 tai jopa 88 km/h. Tuo on todellista, johon olen vakkarin kalibroinut.

Ohittajien keskisormia en katsele.
 

Jule

Vakionaama
Mä ajan nykyhinnoilla motarilla 90 todellista, kunnes saavutan jonkun hitaamman, yleensä kuorma-auton. Sitten hidastan siihen kuorkin marssivauhtiin pitäen sellaisen hajuraon että esim rampille mahtuu välistä hyvin menemään.

80 nopeus ei ole niin hyvä, kulutus on isompi, kun vaihde on pienemmällä, ja jos sen saa kiusattua suurimmalle vaihteelle nopeus seilaa ja kulutus nousee.. Sen kulutustestisyklin nopeuksiinhan autot on nykyään optimoitu, ja siinä ajetaan justiin 90km/h maantiekokeet.
 

jmaja

Hyperaktiivi
80 nopeus ei ole niin hyvä, kulutus on isompi, kun vaihde on pienemmällä, ja jos sen saa kiusattua suurimmalle vaihteelle nopeus seilaa ja kulutus nousee.. Sen kulutustestisyklin nopeuksiinhan autot on nykyään optimoitu, ja siinä ajetaan justiin 90km/h maantiekokeet.
Onhan sitä ilmanvastusta reilusti enemmän 90 vs. 80 km/h. Mulla on vähän samaa ongelmaa eli automaatilla laittaa 6:lle 83-85 km/h. Manuaalilla saa pakotettua 6:lle vaikka 75 km/h ja kyllä tuo nopeuden pitää silloinkin. Ja samalla ei ala vaihtamaan alamäissä tai rampille hidastuksessa pienemmälle.

Siis automaatilla vienee vähemmän 85 km/h kuin 80, mutta manuaalilla ei.
 

kotte

Hyperaktiivi
90 km/h on nykyautoille sen verran kohtuullinen nopeus, että ilmanvastus ei vielä pane moottoria koville. Niinpä moottorin paras hyötysuhde luultavasti saavutetaan vasta yli 90km/h eikä alle olettaen, että käytetään suurinta vaihdetta eikä sillä tarvitse vedettää kummallakaan vaihtoehdolla. Tämä antaa hiukan tasoitusta polttomoottoriauton kasvavalle ilmanvastukselle. Sähköautolla sen sijaan kulutus kasvaa paljon suoremmin nopeuden kolmatta potenssia seuraten, mutta kun matka edistyy ensimmäisen potenssin mukaan, matkan perusteella kulutus kasvaa suunnilleen toisen potenssin mukaan. Voimansiirron kitka on suunnilleen nopeudesta riippumaton ajetun matkan suhteen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
90 km/h on nykyautoille sen verran kohtuullinen nopeus, että ilmanvastus ei vielä pane moottoria koville. Niinpä moottorin paras hyötysuhde luultavasti saavutetaan vasta yli 90km/h eikä alle olettaen, että käytetään suurinta vaihdetta eikä sillä tarvitse vedettää kummallakaan vaihtoehdolla. Tämä antaa hiukan tasoitusta polttomoottoriauton kasvavalle ilmanvastukselle.
Kyllä se kulutus kasvaa melko paljon 80->90. Tässä vaikkapa bensa-autolla 5,2->5,8.

Hiljaisissa vauhdeissa ilmanvastuksen osuus kulutuksesta on pieni, jolloin nopeus ei vaikuta hirveästi. Silti tuollakin kulutus tippuu vielä selvästi 70 ja 60 km/h vauhteihin (4,7 ja 4,2).

Sähköautot painaa reilusti enemmän, joten niillä vierintävastuksen osuus on suurempi.

Samalla hyötysuhteella kukulutus on suoraan suhteessa vastukseen. Siis vastus kasvaa 5,8/5,2 = 1,12. Ilmanvastus kasvaa (9/8 )^2 = 1,27. Jos 80 km/h vauhdissa puolet vastuksesta olisi ilmavastusta, nousisi kokonaisvastus 0,5×1,27 + 0,5 = 1,13 eli juuri mitatun kulutuseron verran. Tuo ilmanvastus puolet 80 km/h:ssa on aika lähellä riippuen renkaista jne.
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Vakionaama
Ja toisaalta, kun sähköauton massa on liikkeessä, niin hidastuksessa saadaan noin 60% taas talteen. Sähköauton varmasti parmaimmillaan juuri kaupunkiajossa, kun saadaan paljon myös takaisin. Bensaa taas ei heru tankkiin moottorijarrutukaessa, mutta kevythybridi ottaa sen siihen pieneen akkuunsa, jonka vaikutus on useimmille lähes nolla.

Motari ei ole sähköauton paikka, poislukein nämä 50+ k€ isoakkuiset, joilla pääsee sielläkin satoja kilsoja.
 

VesA

In Memoriam
Motari ei ole sähköauton paikka, poislukein nämä 50+ k€ isoakkuiset, joilla pääsee sielläkin satoja kilsoja.
Noo .. kyllä minä nuo lyhyemmät pätkät vaikka mökille mennessä vetelen mittari-125 kun ei tuon kotteron kulutus silläkään vauhdilla ole kovin huima. Pitkällehän tuolla ei akullisella aja muutenkaan, mutta tuollakin tavalla pääsee sinne ja takaisin. Mökillä ei ole sähköjä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä se kulutus kasvaa melko paljon 80->90. Tässä vaikkapa bensa-autolla 5,2->5,8.
Selvästi vähemmän kuin nopeussuhteen neliönä ajettua matkaa kohti kuitenkin, jopa vähemmän kuin lineaarisesti nopeussuhteeseen nähden. Sähköautolla ei voine moisesta uneksiakaan, vaan voi odottaa neliöllistä kulutuksen kasvua (nopeuden suhteen) per ajettu matka. Noissa nopeuksissa ilman vastuksen osuus alkaa olla varsin dominoiva osa kokonaisvastusta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sähköautolla ei voine moisesta uneksiakaan, vaan voi odottaa neliöllistä kulutuksen kasvua (nopeuden suhteen) per ajettu matka. Noissa nopeuksissa ilman vastuksen osuus alkaa olla varsin dominoiva osa kokonaisvastusta.
Ei ole dominoiva vielä tuossa vauhdissa. Kuten kirjoitin 80 km/h:ssa polttiksella n. puolet on ilmanvastusta. Paljon raskaammilla sähköautoilla vähemmän. Mutta riippuu painosta, kitkakertoimesta, otsapinta-alasta ja ilmanvastuskertoimesta.

En tiedä mistä löytyy luotettavia mittauksia sähköauton kulutuksista eri nopeuksilla, mutta tässä yksi kuvaaja. Samat n. 10% kasvaa kulutus matkaa kohti 80->90 km/h.

Tesla_3_LR-Tesla_P3D-Tesla_S100D_efficiency_metric.png.78cb018e350cb4396263d576a005abb2.png
 

Ton1A

Vakionaama
Eilen työkaveri oli ihan vakavissaan sitä mieltä että dieselautollakin voisi ajaa esim. Turku-Helsinki-välin tyytyen 100 km/h nopeuteen. Kuulemma saa laskea itselleen 30€ per tunti palkan itselleen tuosta hyvästä, siis säästetty polttoaine suhteessa kasvaneeseen ajoaikaan.

Ei muuten, mutta tää sama kaveri dissaa ihan täysillä sähköautoja ja hehkuttaa puhdasta dieselvoimaa. Maalämpö sillä kyllä on, sillä on aikoinaan korvattu öljylämmitys. Ja mä kun luulin että sähköautoilijat pihistelevät.
 

jmaja

Hyperaktiivi
tyytyen 100 km/h nopeuteen. Kuulemma saa laskea itselleen 30€ per tunti palkan itselleen tuosta hyvästä, siis säästetty polttoaine suhteessa kasvaneeseen ajoaikaan.
Kuulostaa paljolta. Vaikkapa 100 vs 120 km/h aikaero on 10 min/100 km. Jos diesel maksaa 2,2 €/l, pitäisi kulutuseron olla 2,3 l/100 km. Voihan jollain autolla ollakin. Jos sitten verrattiinkin 100 vs 130 tai 140, tuollainen tuntihinta tulee helposti.
 
Back
Ylös Bottom