ilmaista bensaa ei taida olla jaossa, ei olla kylläkään enää käyty lidl lissä kuten ennen
Tämä todettiin juuri radiossakin.
Lidlin kuristettua 30kW "pika"laturia on turha kadehtia, sopii latausrajoitteiselle Leafille. Ilmaiset 22kW latauspaikat taas vaati aikamoista viihtymistä kaupoissa, varsinkin kun 11kW laturit autoissa alkaa olemaan yleisempiä. Ei sen takia kyllä viitti kaupassa odotella kun rahallinen hyöty on aika marginaalinen.
No itse asiassa joku pikainen Turku-Helsinki-Turku keikka tms. saattaisi mennä pieniakkuisella Teslalla (Model 3 SR+, Model S 75) nopeammin niin että ajaa vain 100 km/h. Ihan vaan siksi että 120 km/h vauhdilla tarvittaisiin joku noin 10 minuutin pikalataus.
Pitää olla vanha leaf? No joo, huvituin jälleen ja taas ja uudemman kerran jälleen, kun Keravan laturissa Tesla vinossa kahden ruudun vieden, kaveri näprää läppäriä ja puhuu puhelimessa, oltiin siinä melkein tunti. Huvinsa kullakin. Ihan uskomatonta sniiduilua, kun 100 kW laturikin löytyy varmasti kohtuu matkan takaa.
Kyllä. Ja jos haluaa asiakkaita houkutellakseen jakaa latausta niin esim xx€ määrään ostoksia tienaa ilmaista latausta. Näin ne lataavat kävisivät myös kaupassa. Ja kun olisivat maksullisia niin ei tarvitsisi oman tunnon tuskissa käydä ostamassa suklaapatukkaa nykyisen ilmaisen latauksen aikana.
Ei hel*etissä mitää poonusjärjestelmää sinnekin.
Ohan se ny jo ainakin 2 vuotta ollut...
Se on juurikin noin. Ei siinä euroja säästetä. Joskus on niin, että latauksen matkalla voi välttää kokonaan jos ajaa hiljempaa, ja matka-aika voi silti olla sama. Eipä se motarilla muita haittaa jos ajaa hiljaa. Sama nelikaistateillä ja leveäkaistatiellä. Mikäli joku poikkeuksellisesti hidastaa ohituskaistan kohdalla siinä oikealla kaistalla rekkavauhtiin, senkään ei pitäisi haitata.
80-luvulla ja varsinkin 70-luvulla vielä 10 s alitus oli kova juttu. Ei onnistunut vaikkapa BMW 320:ltä eikä monelta, jonka mallimerkinnässä oli GT(i).
Kannattaa, jos voi sitten jatkaa vakionopeudella. Usein ei voi. Tänään juuri Naantalin lautalta Espooseen ajaneena taas huomasi, kuinka liikennevalot on säädetty hyvin laiskalle lähdölle. Jos kiihdytät reippaasti suurimpaan sallittuun, ei riitä edes hyvissäajoin aloitettu moottorijarrutus seuraaviin valoihin, vaan joudut pysähtymään niissä muutamaksi sekunniksi. Siis 50 km/h alueella laiska kiihdytys 40-45 km/h vauhtiin piti paalupaikalta lähtevän vihreässä aallossa.
Kyllä sähkömoottorillakin on kierrosluvusta ja vääntömomentista melko voimakkaasti riippuva hyötysuhde. Silläkin optimi on melko suuri vääntömomentti kohtuukierroksilla.
Onko 80-85 km/h ajava tientukkona 100-120 km/h alueella? Ehkä sitten. Itse ajattelen, että noinhan rekat ajaa, joten ei haittaa, jos osa autoistakin noin tekee. Itse en ole viimevuosina tuon kovempaa viitsinyt ajella, jos ei ole erityinen kiire. Ei tarvitse olla kokoajan rekkoja ohittelemassa ja bensaa/dieseliä kuluu todella reilusti vähemmän.
Riippuu moottorista. Liitteenä kuva yhden koneen hyötysuhdekartasta, kyseessä kestomagnetoitu tahtikone v-muotoon asetetuin magneetein, jollainen taitaa olla yleisin moottorityyppi tämän päivän sähköautoisssa (poislukien Teslat). Kuva on napattu jostain tutkimusprujusta jonka netistä joskus löysin. Optimikierrosten (2000-3000 rpm) alapuolella optimivääntö on aika matala, yläpuolella korkeampi mutta silti ehkä ennemmin vääntöalueen keskellä kuin yläosassa. Eli tähän koneeseen ainakaan ei tuo polttomoottoreista tuttu lainalaisuus toimi.
Rekan taakse ei välttämättä hyvä jäädä, mutta jos on edellä jonkun matkaa ja vakkarilla niittaa siihen ei haittaa muuta liikennettä oikeastaan yhtään. Jotka pääsee rekasta ohi, pääsee haittaamatta siitä edempänä kulkevastakin. Toi sähköpaku ainakin haukkaa ihan hullusti yli 80 vauhdissa, tai kai se ihan suhteessa dieselin kanssa on.
Juu, polttomoottorilla tosiaan kannattaa hyötysuhteen ja polttoainekulutuksen kannalta kiihdyttää melko ripeästi, sähkömoottorilla taas yleensä mahdollisimman hitaasti. Kummallakin kaikkein epätaloudellisin kiihdytystapa on mahdollisimman raju kiihdytys täysillä.
Tuo ei pidä paikkansa ainakaan polttomoottorilla.
Kierrokset tuossa ratkaisee paljon. Mahdollissimman raju kiihdytys viittaa korkeisiin kierroksiin. Silloin usein myös luistonesto puuttuu peliin, jolloin helposti jarruttaa jollain renkaalla. Automaatilla tuota ei tietysti voi valita eli kickdownilla tulee korkeat kierrokset. Mulla nostaa vaihtamiskohtia jo paljon ennen kickdownia.
No, yksinkertaistushan tuo on, mutta kun polkaisee kaasun pohjaan heti aluksi, pyörät sutivat ja suurin osa energiasta menee vetävien renkaiden repimiseen ja niiden sekä asfaltin kuumentamiseen. Hyvin hitaalla kiihdytyksellä tuolta vältytään. Tietenkin kyse on myös semantiikasta, eli jos todellakin kiihdytetään niin hitaasti, että auto ei lähde liikkeelle laisinkaan, ei matka edisty yhtään ja kaikki tyhjäkäynnillä poltettu menovesi kuluu 100% hukkaan, sen myönnän.
No tuo tosiaan riippuu autosta ja vaihteistosta. Varsinkin monienttiilivapareissa se paras hyötysuhde on yllättävän korkeilla kierroksilla ja taas esim dieselit ei hirveitä kierrä muutenkaan.
No eihän tuo ole mahdollisimman raju kiihdytys täysillä vaan kumin polttoa.
Riippuu tiestä. 120 km/h alue on aina moottoritie, eikä haittaa jos ajelet oikeaa kaistaa hitaasti. En ainakaan ymmärrä, miksi haittaisi. Tosin ehkä olisi paras ajella rekkojen vauhtia kuitenkin, se voi olla hieman korkeampi kuin tuo.
Tuo puolestaan riippuu renkaista. Varsinaisista kiihdytysautoissa kumi sulaa eräänlaiseksi liimaksi, joka tarttuu tiukemmin tien pintaa kuin kitka. Sanomattakin on selvää, että tuo ei ainakaan polttoaineenkulutusta vähennä, mutta parantaa käytännössä kiihtyvyyttä.
No tuossa koneessa on kyllä näköjään ihan eri tilanne. Alkukiihdytyksessä ihan sama, millä voimalla polkee, kunhan ei ihan hissuttele. Kierrosten noustessa paras hyötysuhde siirtyy selkeästi vääntöalueen yläpäätä kohti, mikä tietysti on hyväkin - nopeuden noustessa sitä vääntöä tarvitaan lisää. Aika optimaalisen näköinen kartta.
Pyrin ajamaan rekkojen vauhtia tuolloin. Siis niin, ettei tarvitse (juuri) rekkoja ohitella ja yksikään rekka ei mene ohi. Jos rekka saa kiinni, nostan nopeutta niin, että tulee hajurakoa. Ei noi rekat 89 km/h aja. Yleensä riittää viimeistään 85 km/h joskus harvoin 87 tai jopa 88 km/h. Tuo on todellista, johon olen vakkarin kalibroinut.
Onhan sitä ilmanvastusta reilusti enemmän 90 vs. 80 km/h. Mulla on vähän samaa ongelmaa eli automaatilla laittaa 6:lle 83-85 km/h. Manuaalilla saa pakotettua 6:lle vaikka 75 km/h ja kyllä tuo nopeuden pitää silloinkin. Ja samalla ei ala vaihtamaan alamäissä tai rampille hidastuksessa pienemmälle.
Kyllä se kulutus kasvaa melko paljon 80->90. Tässä vaikkapa bensa-autolla 5,2->5,8.
tekniikanmaailma.fi
Noo .. kyllä minä nuo lyhyemmät pätkät vaikka mökille mennessä vetelen mittari-125 kun ei tuon kotteron kulutus silläkään vauhdilla ole kovin huima. Pitkällehän tuolla ei akullisella aja muutenkaan, mutta tuollakin tavalla pääsee sinne ja takaisin. Mökillä ei ole sähköjä.
Selvästi vähemmän kuin nopeussuhteen neliönä ajettua matkaa kohti kuitenkin, jopa vähemmän kuin lineaarisesti nopeussuhteeseen nähden. Sähköautolla ei voine moisesta uneksiakaan, vaan voi odottaa neliöllistä kulutuksen kasvua (nopeuden suhteen) per ajettu matka. Noissa nopeuksissa ilman vastuksen osuus alkaa olla varsin dominoiva osa kokonaisvastusta.
Ei ole dominoiva vielä tuossa vauhdissa. Kuten kirjoitin 80 km/h:ssa polttiksella n. puolet on ilmanvastusta. Paljon raskaammilla sähköautoilla vähemmän. Mutta riippuu painosta, kitkakertoimesta, otsapinta-alasta ja ilmanvastuskertoimesta.
Kuulostaa paljolta. Vaikkapa 100 vs 120 km/h aikaero on 10 min/100 km. Jos diesel maksaa 2,2 €/l, pitäisi kulutuseron olla 2,3 l/100 km. Voihan jollain autolla ollakin. Jos sitten verrattiinkin 100 vs 130 tai 140, tuollainen tuntihinta tulee helposti.
