Peitä ne paneelit pressulla. Pari isoa kestopeitettä peittää jo ison alueen.
Mulla on maassa telineissä ja tuli mikroinverttereillä. Vasta pariviikkoa ollut järjestelmä kasassa näin. Mutta kun suunnittelin tuota jokuaika sitten tuo korkea DC-jännite oli yksi syy, miksi ei keskitettyä invertteriä. Oli kyllä paljon muitakin syitä, että ei se ainoa ollut, minkä takia en yhtä isoa invertteriä hankkinut (esim. eipä niitä juuri mistään saakkaan nyt, ainakaan järkevällä hinnalla.).
Kyllähän se virta juurikin katkeaa, jos invertterin laittaa pois päältä. Tällöin myös DC kytkentä irti onnistuu, vaikkei olisi noita jousikuormitteisia turvakatkaisimiakaan. Jousilaukaisun idea kun on juuri ehkäistä plasmakaaren syntyminen kuumenemisen takia. Invertteri pois päältä, niin jää pelkkä jännite ja sen kipinäväli on melko mitätön ilman virtaa.
Juu kyllä tän vitsin ymmärrän mut sitä hain, että miten näissä on fiksu toimia. Voihan sinne katolle ja paneelien johdoille olla joskus muutakin asiaa. Ehdotettu paneelien peittäminen on aika varma tapa saada paneelien jännite alas.
Ei sillä jännitettä saa luotettavasti alas, mutta virran saa, jos todellakin estävät hyvin valon pääsyä lävitseen.
Tätä juuri mietin, että jos jännite on vaikka 500V ei paljon tarvitakkaan ampeereja, että on tappava. DC kun vielä vaarallisempaa vs. AC.
n.10 ampeeria on oikosulkuvirta ja jännite sen verran kuin paneeleista lähtee.
AC on selvästi vaarallisempaa kuin DC, jos siis kyse on 50 ... 60Hz vaihtojännitteestä. Itse asiassa juuri tuolla taajuusalueella sähkö on suunnilleen vaarallisinta, eli aiheuttaa herkästi rytmihäiriön tai sydänpysähdyksen. Suurtaajuinen vaihtovirta muuttuu taajuuden kasvaessa vähitellen turvallisemmaksi kuin tasavirta. Tuohan on otettu huomioon sähköturvallisuusmääräyksissäkin, eli verkkotaajuisella vaihtovirralla jänniteturvarajat ovat alhaisemmat kuin DC:llä.
Jaa voipi olla. Itselle sähköautokeskusteluista jäänyt mieleen että tuollainen korkea esim. 400-800V AC saattaa tappaa, mutta sama DC:nä tappaa varmasti.
Ei se ilman muuta tapa. Suoraan sanoen sitä ei välttämättä edes huomaa, ellei ota yhtä aikaa kiinni "+"- ja "-"-johtoihin jollakin ruumiinosalla, vaikka toinen navoista olisi maadoitettukin (maahan koskettaminenhan on sama kuin koskiksi suoraa ao. napaan). Vastaavassa tilanteessa AC:llä saa aina vähintään fantastisen tällin ja henkikin saattaa aivan hyvin mennä, vaikka koskisi ainoastaan vaihejohtimeen ja olisi eristyksissä maasta.
Onkohan invertterin - yhteydessä maahan? Tellingin ja +väli antaa tällin?
Tellingin ja navan välissä on varmaan aikamoinen kapasitanssi. En menisi koskettamaan tellinkiä ja napaa yhtä aikaa, jos henki on kallis, kun asetelma on tuon kaltainen. Kondensaattoristakin voi saada aika tärskyn, vrt. kävely sopivalla lattipinnoitteella ja kengillä sekä hankaussähkön purkautuminen metallikaiteeseen.
Jos tarkoitat string-invertteriä, ni useimmissa taitaa paneliketju olaa galvaanisesti yhteydessä verkkosähköön. Eli miinusnapa voi välillä olla rungon potentiaalissa (suojamaan kautta), ja välillä vaiheen potentiaalissa. Eli DC-piuhan ja maan välistä saisi (jos ei muuta vikatilannetta päällä) vaihtovirtatällin.
Joissain vanhoissa järjestelmissä voi olla ilmeisesti käytössä positie grounding tai negative grounding. Liekö nuo jääneet pois käytöstä nykyinvertterien myötä.
blog.hsb.com
Taitaa niissä pienemmissäkin moisia olla. Tuolla on vain siten sulake välissä.
Froniuksen kohdalla erillinen dc turvakytkin ei ole mitenkään pakollinen. Melkein kaikissa froniuksen kuluttajamallin inverttereissä on alhaalla standardit täyttävä dc turvakytkin. Toki sitten invertterin ja keskuksen välissä pitää olla erillinen ac puolen turvakytkin.
siinäpä se, onko pykälänviilaaja ollut edes tietoinen millaisen pykälän on tehnyt?
aika sälli pitää olla joka menee sen palavan turvakytkimen kääntämään pois päältä, tarvetta ei edes olisi jos ylimääräistä turhaa kytkintä ei olisi ollut asennettu
Tarkoitin siis jos mökki on tulessa muualta, niin tuosta turvakytkimestä voi palosetämies kääntää jos siihen hollille pääsee.
En, koska en ole noita tehnyt, enkä noita pykäliä ajatuksella lukenut, jäänyt vaan mielikuva että erillinen turvakytkin vaaditaan. Jos sitä ei vaadittaisi niin ei niitä asenneltaisi.
SFS 6000-7-712:2017 kohta 712.537.2.101:
Esim tommonen saattaa riittää myös katkaisin-käyttöön (ei tartte lukittua tilaa tms):
www.onninen.fi
Tuollainen "erotin" on siis ehdottamasti määräysten vastainen, jos se on ilman avainta maallikon käännettävissä eikä omaa vaadittavaa DC-katkaisukykyä. Ilman invertteriin integroitua katkaisukykyä tuollaista ei voi milloinkaan edes turvallisesti periaatteessa käyttää erottamiseen (käytännössä ehkä pimeään aikaan).
Eikö riitä, että invertteri lopettaa virran ottamisen? Tällöinhän DC-kaapeleissa ei kulje virtaa ja mikä tahansa katkaisija pystyy katkaisemaan ilman valokaarta.
DC puolelle ei silti saa asentaa mitään muuta kuin DC virralle tarkoitetun katkaisijan. Joissain inverttereissä sellainen on valmiiksi sisäänrakennettuna.
Tuota eilen juuri kyselin täällä, että paljon sieltä paneelilta tulee virtaa, kun invertteri on irti. Jännite kun voi olla 500V luokkaa, niin amppeereja ei paljon tarvita ,että on hengenvaarallista. (joitain milliamppeereja.)
Tuo vaatii ohjeistusta (ja oikeastaan myös mittareilla tehtävää varmistusta), mikä menee yli sen, mitä sähköturvallisuussäännökset sallivat edellytettävän "maallikolta". Vertaisin tuota siihen, että "maallikko" menee vaihtamaan 3-vaiheisen käyttölaitteen palaneen sulakkeen itse, sillä tuostahan voi melko helposti saada sähköiskun, kun helposti kosketeltavista osista voi saada tällin. Olen lukenut, että tuotakin on vakavissaan ehdotettu "maallikolta" kielletyksi toimeksi. Vähintään pitäisi olla ohjetaulut kaikkien kytkinten ympärillä, jotta niitä käytetään oikeassa järjestyksessä ja "maalliikkoa" pitäisi jossakin määrin vihkiyttää sähköturvallisuuden saloihin syvemmin kuin toteamalla, että "älä koske tähän".
Virtaa tulee sen verran kuin otetaan aina oikosulkuvirtaan asti. Jos kaapelit ovat irti, ei niissä tietenkään virtaa voi kulkea. Jos joku oikosulkee kaapelit jakkarilla, menee oikosulkuvirta. Jos joku koskee käsillään molempiin, menee joko alempi kehon vastuksesta ja kapasiteetista riippuva virta.
Tuossa oli juuri
