Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

_MikkoT_

Jäsen
Niin, outoa kun legionellan kuumennusväli 14vrk, eikä pumppu ole ollut käytössä kuin muutaman päivän. Saattaa myös johtua tuosta kuumaveden kierrosta. Jos mitattu lämpötila otetaan alemmasta anturista ja kuumaveden kierto pumppaa ylhäältä kuuman veden kierron kautta alas niin lämpötilalukema korkeampi kuin ylemmällä anturilla. Onko muuten muilla asentaja irrottanut ulkoyksikön takaa kennon suojaverkon? (harva valkoinen metalliverkko)
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Voisiko olla mahdollista että eka kuumennuspäivä arvotaan tai eka kuumennus tehdään heti kohta käyttöönoton jälkeen?
Vasta sen jälkeen alkaisi 14 vrk sykli.
Ainakin noin. Ja olikohan jopa niin, että aina kun noita legionella-asetuksia muuttaa, niin se napauttaa sen kuumennuksen heti seuraavana täsmäävänä kellonaikana ja aloittaa sen päivien laskemisen uudestaan.
 

_MikkoT_

Jäsen
Ainakin noin. Ja olikohan jopa niin, että aina kun noita legionella-asetuksia muuttaa, niin se napauttaa sen kuumennuksen heti seuraavana täsmäävänä kellonaikana ja aloittaa sen päivien laskemisen uudestaan.
Tämä selittäisi ainakin tuon ilmiön. Toistaiseksi ei ole vastaavaa tehnyt.
 

Luicci

Tulokas
Noniin, kesäkuun osalta lukemat on luettu ja nyt on vähän huuli moponrenkaana. Lämmityksen osalta otto oli 56KWh ja tuotto 42KWh. No eihän näillä keleillä mitään lämmitystä ole tarvittu. Ohjaus on sisälämpötilalla ja pyynti on 20 astetta. Tähän on varmaan jokin looginen selitys jota en nyt vaan tajua.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Noniin, kesäkuun osalta lukemat on luettu ja nyt on vähän huuli moponrenkaana. Lämmityksen osalta otto oli 56KWh ja tuotto 42KWh. No eihän näillä keleillä mitään lämmitystä ole tarvittu. Ohjaus on sisälämpötilalla ja pyynti on 20 astetta. Tähän on varmaan jokin looginen selitys jota en nyt vaan tajua.
Kaikki muu systeemin kulutus käyttöveden tekemisen ulkopuolella lasketaan lämmityksen piikkiin eli ihan vain päälläolokin menee lämmitykseen.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Ensimmäinen täysi 12 kk kokemusta Ecodanista. Kesäkauden lukemat ovat niin pieniä ettei niillä ole kovin paljon merkitystä koko vuoden lukemiin. Lounais-Suomessa on ainakin minulla lämmitys kokonaan pois kesä-, heinä- ja elokuun ajan ja kelien mukaan myös osan touko- ja syyskuusta. Tämä aikana lämmityksen tuotto on nolla mutta koska ylläpitokulutus kirjautuu lämmityspuolelle näkyy siellä kulutusta noin 50 kWh/kk tai 1.67 kWh/päivä eli jatkuva ylläpitokulutus laitteelle on noin 70 kW. Hehkulampun verran siis Ecodan kuluttaa tuottamatta mitään.
Vuoden aikana kerääntyneen energiasäästön voi laskea joko öljyn tai sähkön hinnoilla mutta joka tapauksessa rahallista säästöä tai tuottoa investoinnille on tullut omasta mielestäni ihan mukavasti.

1656697360201.png
 

NasseSeta

Jäsen
Pumppu näyttää kuluttavan vähemmän sähköä kun lämmitys on kokonaan pois päältä kuin pelkällä lämpöjen pyynnin laskulla.

Oma pumppu oli käyttänyt "lämmitykseen" kesäkuun aikana 38.6kwh.

Vihdoin myös lämpimän veden tuotto näytti hyvältä. Mitään säätöjä pumpulle ei ole siis kuitenkaan tehty. Ja pyynti on edelleen sen 50 astetta.
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
Pumppu näyttää kuluttavan vähemmän sähköä kun lämmitys on kokonaan pois päältä kuin pelkällä lämpöjen pyynnin laskulla.

Oma pumppu oli käyttänyt "lämmitykseen" kesäkuun aikana 38.6kwh.

Vihdoin myös lämpimän veden tuotto näytti hyvältä. Mitään säätöjä pumpulle ei ole siis kuitenkaan tehty. Ja pyynti on edelleen sen 50 astetta.
Lämpimälle vedelle 50 on kohtuullisella suihkuttelulla täysin riittävä.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Nyt kun vuosi tuli täyteen puhdistin myös suodattimet ensimmäisen kerran. Sisäyksikössä olevassa suodattimessa oli jonkun hieman jotain kevyttä töhnää joten se ei ollut oikeastaan vielä edes puhdisuksen tarpeessa. Cyclone suodattimesta sen sijaan tuli aika paljon mustaa vettä ja partikkeleita joten se oli puhdistuksen tarpeessa. Helppoja ovat molemmat puhdistaa.
Ihmettelin kylläkin kun käynnisti laitteen niin jonkun ajan kuluttua tuli näyttöön virheilmoitus, oisko ollut n9. Ihmettelin mitä oikein olin mokannut mutta kun avasin sisäyksikön etupellin niin huomasin jättäneeni filtterin molemmin puolin olevat venttiilit kiinni joten ei ihme ettei laite pelittänyt
 

topau

Jäsen
Morjensta pöytään!

Tuli hankittua talo, jossa oli Ecodan (EHST20D-YM9D + PUD-SWM80YAA) lämmityslähteenä lattialämmityksen perässä. Laite oli asennettu huhtikuussa, joten myyjältäkään ei ollut paljon kerrottavaa saati kokemuksia kyseisestä laitteesta.

Aloin tässä perkaamaan tuota systeemiä läpi, kun halusin kesän ajaksi lattialämmityksen päälle kylpyhuoneeseen ja muutenkin tuon käyräsäädölle. Aiemmin oli käytetty etähuonelämpötilasäädintä.

Olen asennusoppaan kaaviota tuijotellut, mutta en oikein ymmärrä miten tuon systeemin kiertoveden säädön on tarkoitus toimia. Erityisesti hankaa tuossa se, että THW1 anturi (kuvassa 24) eli lähtevän veden anturi on ennen kolmitieventtiiliä. THW2 (kuvassa 25) eli palaavan veden anturi on ennen pumppua. Toisin sanoen, jos kolmitieventtiili menee kiinni, molemmat lämpötila-anturit mittaa hullunkiertoa sisäyksikön sisällä ja kiertoon menevää vettä ei mittaa mikään. Mun logiikan mukaan tuo THW1 pitäisi olla kiertoon lähtevässä putkessa, jos sitä halutaan mitata. Kertokaa viisaammat miten tämä pitää ymmärtää. Pitääkö tuohon laittaa THW6 ja THW7, jotta säädön saa toimimaan?


1657210241521.png
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Ehkä noihin sisäisiin juttuihin kannata hirveesti käyttää aikaa, vaan laittaa käytän perään ja katsoo että ne on järkevät ja kovaa ajoa. Ellei märkätiloissa omaa säätöä niin kaikki muut vaan kiinni ja homma toimii ilman ulkoisia mittauksia. Omassa nyt 1.5v ajettu käyrällä ja homma toimii hyvin myös kesällä kun märkätilat omalla kierrolla
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Morjensta pöytään!

Tuli hankittua talo, jossa oli Ecodan (EHST20D-YM9D + PUD-SWM80YAA) lämmityslähteenä lattialämmityksen perässä. Laite oli asennettu huhtikuussa, joten myyjältäkään ei ollut paljon kerrottavaa saati kokemuksia kyseisestä laitteesta.

Aloin tässä perkaamaan tuota systeemiä läpi, kun halusin kesän ajaksi lattialämmityksen päälle kylpyhuoneeseen ja muutenkin tuon käyräsäädölle. Aiemmin oli käytetty etähuonelämpötilasäädintä.

Olen asennusoppaan kaaviota tuijotellut, mutta en oikein ymmärrä miten tuon systeemin kiertoveden säädön on tarkoitus toimia. Erityisesti hankaa tuossa se, että THW1 anturi (kuvassa 24) eli lähtevän veden anturi on ennen kolmitieventtiiliä. THW2 (kuvassa 25) eli palaavan veden anturi on ennen pumppua. Toisin sanoen, jos kolmitieventtiili menee kiinni, molemmat lämpötila-anturit mittaa hullunkiertoa sisäyksikön sisällä ja kiertoon menevää vettä ei mittaa mikään. Mun logiikan mukaan tuo THW1 pitäisi olla kiertoon lähtevässä putkessa, jos sitä halutaan mitata. Kertokaa viisaammat miten tämä pitää ymmärtää. Pitääkö tuohon laittaa THW6 ja THW7, jotta säädön saa toimimaan?


katso liitettä 79066
Silloin kun laite lämmittää käyttövettä nuo mittaavat sitä lämmittävän veden lämpötilaa ja silloin kun laite on lämmitystilassa, nuo mittaavat lämmityksessä kiertävän veden lämpötilaa. Samaan aikaan ei pysty siis tekemään molempia, mutta mittaa kyllä ok lämmityskierron säädön tarpeisiin.

Ei siis tarvitse lisätä antureita.
 

topau

Jäsen
Silloin kun laite lämmittää käyttövettä nuo mittaavat sitä lämmittävän veden lämpötilaa ja silloin kun laite on lämmitystilassa, nuo mittaavat lämmityksessä kiertävän veden lämpötilaa. Samaan aikaan ei pysty siis tekemään molempia, mutta mittaa kyllä ok lämmityskierron säädön tarpeisiin.

Ei siis tarvitse lisätä antureita.
Ok. Eli tuo pitää ajatella siten, että tuota kolmitieventtiiliä ei koskaan käytetä proportionaalisena vaan se on aina täysin jommassa kummassa äärilaidassa. Silloin ennen venttiiliä oleva lämpö on aina sama kuin lähtevä ja mittaus on validi. Silloin toki käyttövettä lämmittäessa kiertovesi viilenee aina välillä, mutta sillä ei ole oleellista merkitystä lattialämmitystalossa (jossa putket laatassa), vaikka ei puskurivaraajaa olekaan.

Kiitos, nyt ymmärrän.
 

jte

Jäsen
Hei,

Muutin lämmityksen moodin sisätilan lämmityksestä ulkolämpökäyrälle.
Ei näytä tekevän mitään ,vaikka laitoin lähtevälle vedelle max 9 astetta korkeamman pyynnin.
Sisätilaohjaimessa näkyy edelleen pyyntilämpötila, onko tämä oikein?
Onko se muutos jotenkin kuitattava vai mitä?
 

Liitteet

  • P1050051.JPG
    P1050051.JPG
    233,2 KB · Katsottu: 193
  • P1050050.JPG
    P1050050.JPG
    122,7 KB · Katsottu: 206

Reperei

Aktiivinen jäsen
Hei,

Muutin lämmityksen moodin sisätilan lämmityksestä ulkolämpökäyrälle.
Ei näytä tekevän mitään ,vaikka laitoin lähtevälle vedelle max 9 astetta korkeamman pyynnin.
Sisätilaohjaimessa näkyy edelleen pyyntilämpötila, onko tämä oikein?
Onko se muutos jotenkin kuitattava vai mitä?
Eli tuo käyrä kertoo sen, kuinka lämmintä vettä lämmitykseen tulisi lähteä suhteessa ulkolämpötilaan. Sitten tuo sisätilan pyynti suhteessa sisätila-anturin lämpötilaan kertoo sen, pitääkö ylipäänsä lämmittää.

Jos sisätilan pyynti on alle anturin lämmön (kuten kuvassa), niin eipä se Ecodan lähde lämmittämään. Meille konffasin osan päivästä kytkemättömän anturin käyttöön, jolloin sisätila näyttää pakkasta ts. lämmitys menee aina päälle, vaikka pyynti on koko ajan sama 22C. Tuo sen takia, että kosteat tilat saavat varmasti lämpimän veden kiertoon ainakin illan suihkujen jälkeen. Muut kierrot on joko huonetermostaatilla tai manuaalisesti kiinni näin lämpöisellä, mutta tuo ajastus toimii ihan hyvin ympäri vuoden.

Tuosta anturin ajastuksesta enemmän täällä: https://lampopumput.info/foorumi/th...swm100yaa-kokemuksia.32060/page-2#post-488606
 
Viimeksi muokattu:

petrikov

Jäsen
Hei,

Muutin lämmityksen moodin sisätilan lämmityksestä ulkolämpökäyrälle.
Ei näytä tekevän mitään ,vaikka laitoin lähtevälle vedelle max 9 astetta korkeamman pyynnin.
Sisätilaohjaimessa näkyy edelleen pyyntilämpötila, onko tämä oikein?
Onko se muutos jotenkin kuitattava vai mitä?
Pitää muuttaa Alkuasetukset- termostaatin asetukset-valitse anturi-valitse valikosta TH1
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Ei ole tällaista TH1 anturia, kun valitsin sen, niin näytti lämpötilaa -39 astetta.
Jep, noin se toimii, kun laittaa kytkemättömän anturin. Tuolloin lämmitys on koko ajan käyrän mukaisesti päällä, koska sisälämpötila (-39C) on nyt varmasti alle pyynnin, mikä näytti kuvassasi olevan 22C. Jos tuota ei halua koko päivälle pitää käytössä, niin voi laittaa vuorokausiajastuksen käyttöön, mistä tuossa ylempänä mainitsin. Tällöin osan päivästä menee sen sisätilan oikean lämmön mukaan ja osan sitten pakotettuna tuolla -39:llä.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Heinäkuun luvut päivitetty. Kesäkauden, jolloin lämmitys pois päältä, ei kokonaisuuden kannalta ole juurikaan merkitystä.
 

Liitteet

  • AEAD5687-6455-40A5-9A98-E5D2C97E077B.jpeg
    AEAD5687-6455-40A5-9A98-E5D2C97E077B.jpeg
    205,6 KB · Katsottu: 215

pökö

Kaivo jäässä
Heinäkuun luvut päivitetty. Kesäkauden, jolloin lämmitys pois päältä, ei kokonaisuuden kannalta ole juurikaan merkitystä.
Jos systeemi sallii pesutilojen lämmityksen niin se kannattaa pitää päällä kun se tapahtuu hyvinkin halvalla, saattaa nostaa kokonaiscoppiakin
 

Luicci

Tulokas
Tasan vuosi sitten hyrähti VILP käyntiin ja on yhteenvedon aika ensimmäisesti vuodesta (08/21-07/22). Yksikön mittarin mukaan VILP on haukannut 3689 KWh. Tuotto on ollut 7965 KWh. Vuoden keskimääräinen COP on siis 2,16. Sähkölaitos veloitti VILP:n ottamasta energiasta 559€ (energia+siirto+alv). Öljyn vuotuinen kulutus oli keskimäärin 1350l/v. Öljyn hinta rahteineen olisi heinäkuussa 2021 ollut aika tarkkaan 1500€. Saneerauksen yhteydessä tankissa oli jäljellä 150l joten tankkaus olisi ollut käsillä joka tapauksessa. Tästä voikin sitten kalkuloida takaisinmaksuajan, joka olisi ensimmäisen vuoden jälkeen 10,4v (öljy 1,07€/litra). Jos laskentaperusteeksi ottaakin öljyn nykyhinnan, niin takaisinmaksuaika tipahtaa 5,2v. Aika optimaaliseen aikaan tuli saneeraus tehtyä. Viimeisen öljytankkauksen hinta kesällä 2020 oli 0.7€/l. Sillä hinnalla takaisinmaksuaika olisi 22,4v. Mielenkiinnolla seuraan, koska tässä ollaan saamapuolella. Öljyn ja sähkön hintakehitys vaikuttaa asiaan isosti. Mielestäni oma suhteellisen pieni kulutus osoittaa myös sen, että pienillä kulutuksilla kovin suuret remontit esimerkiksi patterijärjestelmään ei käytännössä koskaan maksa itseään takaisin. Puuta tulee poltettua takassa jonkin verran, mutta nyt mietityttää kuinka järkevää sekään on, koska polttopuuta ei ole omasta takaa saatavilla ja kuvetta on kaivettava joka motista. 2-3 irtomottia sitä vuosittain kuluu. Toki puun poltto on mukava harrastus ja palava takka on lähes sisustuselementti, makkaranpaistosta puhumattakaan.
 
Viimeksi muokattu:

Okin

Aktiivinen jäsen
Jaahas. Pitääkö sitä alkaa valmistautumaan talveen jo kohta. Vanha sähkösopimus loppuu marraskuussa kivasti. Kai sitä vois pyytää nuohoojan paikalle ja fiksata vähän takkaa. Puitakin on jäljellä vaikka ja kuinka, aiemmin en ole nähnyt tarvetta polttaa niitä

Mikähän se sitten olis järkevin tapa säädellä lämpöpumppua jos enemmän takkaa polttaa. Pyynti pienelle sisäkaukosäätimestä ja siirtää sen samalla johonkin mahdollisimman kauaksi takasta, vai pitäisikö vaan siirtyä loivalle käyrälle ja lisälämpö takalla. Siinäpä sitä on taas pähkäiltävää.

Kinkkisen asiasta tekee se että yhtään termostaattia ei järjestelmästä löydy ja kaikki on samassa jakotukissa. Mahtaako kylppäri lämmetä ja kuinka paljon autotallissa on lämmintä jos polttaa enemmän takkaa. Nää on näitä. Toki kylpyhuoneessa ei nyt kesällä ole ollut lämmitystä lattiassa lainkaan kun ei helposti sitä saa toteutettua tällä hetkellä.
 

Vilhonen

Jäsen
Jaahas. Pitääkö sitä alkaa valmistautumaan talveen jo kohta. Vanha sähkösopimus loppuu marraskuussa kivasti. Kai sitä vois pyytää nuohoojan paikalle ja fiksata vähän takkaa. Puitakin on jäljellä vaikka ja kuinka, aiemmin en ole nähnyt tarvetta polttaa niitä

Mikähän se sitten olis järkevin tapa säädellä lämpöpumppua jos enemmän takkaa polttaa. Pyynti pienelle sisäkaukosäätimestä ja siirtää sen samalla johonkin mahdollisimman kauaksi takasta, vai pitäisikö vaan siirtyä loivalle käyrälle ja lisälämpö takalla. Siinäpä sitä on taas pähkäiltävää.

Kinkkisen asiasta tekee se että yhtään termostaattia ei järjestelmästä löydy ja kaikki on samassa jakotukissa. Mahtaako kylppäri lämmetä ja kuinka paljon autotallissa on lämmintä jos polttaa enemmän takkaa. Nää on näitä. Toki kylpyhuoneessa ei nyt kesällä ole ollut lämmitystä lattiassa lainkaan kun ei helposti sitä saa toteutettua tällä hetkellä.

Itse aivan samaa pohtinut. Itseltä löytyy huonetermostaatit olo- ja makuuhuoneista. Lisäksi nyt on mukana myös erillinen ILP.
Todennäköisesti laitan VILP:in ajamaan käyrällä. Parin talven kokemuksella pelkällä VILP:llä lämmitettäessä vastukset tulee välillä mukaan kun pakkasta on pidemmän jakson -20C. Ajattelin ajaa kovemmilla pakkasilla maltillisella käyrällä, jolloin lattiat olisivat lämpimät, mutta vastuksia ei tarvitsisi käyttää ja sitten takalla ja ILP:llä hoitaa lisälämmityksen.
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Mulla on tehokas takka keskeisellä paikalla niin jos sitä erehtyy enemmän käyttämään ja on huonemittauksella värkit, niin käytännössä vilppi on poissa pelistä pitkiä aikoja yhtä mittaa ja sit kauheat kiritykset taas kun laatta viilenee. Voi olla käyrä ainut vaihtoehto.

Toinen mikä tuli mieleen niin jos todella alkaa tulla jotain sähkönkatkasuja talvella, niin mielestäni tuo huonemittauksen älykäs oppiminen nollaa itsensä ja taas tehdään ylilämpöä kämppään joka katkon jälkeen.
 

Vilhonen

Jäsen
Mulla on tehokas takka keskeisellä paikalla niin jos sitä erehtyy enemmän käyttämään ja on huonemittauksella värkit, niin käytännössä vilppi on poissa pelistä pitkiä aikoja yhtä mittaa ja sit kauheat kiritykset taas kun laatta viilenee. Voi olla käyrä ainut vaihtoehto.
Juuri tuo kiritys itseä risoo huonemittauksen kanssa. Mielestäni lattiaan menee aina pari astetta turhan lämmintä vettä kun lämmitys käynnistyy. Kyllähän pumppu himmailee sitten kun huonelämpötila on puoli astetta yli pyynnin, mutta se on useimmiten jo liian myöhään ja asteen ylitys tapahtuu jo parin tunnin sisään ja sitten taas odotellaan, että lämpötila putoaa pyyntiarvoon, jolloin lämmitys taas käynnistyy ja kiri vaihde lähtee päälle. Jos tauko sattuu vielä sellaiseen aikaan, että ulkolämpötila tippuu nopeasti niin usein huonelämpötila saattaa ehtiä tipahtaa asteen alle pyynnin ennen kuin lattia on ehtinyt lämmetä.
Joskus jos olen huomannut että lämmitys on tauolla ja tiedän että pakkanen tulee kiristymään nopeasti esim yöllä, niin olen nostanut pyyntiä sen hetkiseen huonelämpöön asti, jolloin lämmitys käynnistyy ja sitten parin minuutin päästä tiputtanut pyyntiä puoli astetta, jolloin pumppu himmaa heti alkuunsa. Tällöin on voinut saada todella pitkiä käyntijaksoja.

Itsellä oli alunperin sisäkaukosäädin kodinhoitohuoneessa, jossa oli vapaa kierto. Jos pesi ja kuivasi pari koneellista pyykkiä peräjälkeen niin huoneen lämpötila nousi sen verran ylös, että lämmitys oli pitkään tauolla, jolloin muualla talossa alkoi jo tulla vilpoisaa. Nykyisellään kaukosäädin on olohuoneessa ja siinä se on toiminut paremmin, mutta enpä ole vielä takkaa polttanut. Talven tullen siirtänen kaukosäätimen kauimmaiseen makuuhuoneeseen ja kokeilen miten se takan kanssa silloin pelaa, mutta todennäköisesti kuitenkin vaihdan käyräohjaukseen.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Laitetaas jakoon uusittu sulatusvesien poistoversio. Alkuperäinen tecnosystemin muoviloota sinänsä toimi suht ok mutta kovemmilla pakkasilla sulatusvastuksen teho ei riittänyt täysin ja alkoi keräämään jäätä, muutaman kerran talven mittaan sai poistella. Tuo on siis 32mm viemäriputkesta viritelty, samaa kokoa oleva eristetty poistoputki vastuksineen oli jo aikaisemmin sulatusvesiastian jatkona. Nähtäväksi jää miten toimii, ainakin teoriassa pitäisi pysyä paljon paremmin sulana kun vastukset kiinni putkessa ja armaflexi siinä ympärillä. Vastuksien ohjaus menee Homeassistantin kautta ja triggeröityy sulatussyklien alkamisesta, ei tarttee koko talvea aikaa poltella.
 

Liitteet

  • AD763FCE-712E-42DE-AEB2-1417EA768FAE.jpeg
    AD763FCE-712E-42DE-AEB2-1417EA768FAE.jpeg
    265,6 KB · Katsottu: 281

kakesa

Aktiivinen jäsen
Laitetaas jakoon uusittu sulatusvesien poistoversio. Alkuperäinen tecnosystemin muoviloota sinänsä toimi suht ok mutta kovemmilla pakkasilla sulatusvastuksen teho ei riittänyt täysin ja alkoi keräämään jäätä, muutaman kerran talven mittaan sai poistella. Tuo on siis 32mm viemäriputkesta viritelty, samaa kokoa oleva eristetty poistoputki vastuksineen oli jo aikaisemmin sulatusvesiastian jatkona. Nähtäväksi jää miten toimii, ainakin teoriassa pitäisi pysyä paljon paremmin sulana kun vastukset kiinni putkessa ja armaflexi siinä ympärillä. Vastuksien ohjaus menee Homeassistantin kautta ja triggeröityy sulatussyklien alkamisesta, ei tarttee koko talvea aikaa poltella.
Samaa vikaa oli fujitsun kondenssivesialtaalla ja poistoputkella. Meinas jäätyä vaikka sulatusvastus meni läpi poistoputkesta i ja kaukalokin jäätyi melko kauttaaltaan. Nyt armaflexit hommattu sekä poistoputken ympärille että myös liimapintaista armaflex-levyä, jolla vuoraan sulatuskaukalon altapäin jotta ei niin paljon jäätyisi itse kaukalosta. Katsotaan josko riittäisi vielä vähän sivustallekkin suojaksi.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Samaa vikaa oli fujitsun kondenssivesialtaalla ja poistoputkella. Meinas jäätyä vaikka sulatusvastus meni läpi poistoputkesta i ja kaukalokin jäätyi melko kauttaaltaan. Nyt armaflexit hommattu sekä poistoputken ympärille että myös liimapintaista armaflex-levyä, jolla vuoraan sulatuskaukalon altapäin jotta ei niin paljon jäätyisi itse kaukalosta. Katsotaan josko riittäisi vielä vähän sivustallekkin suojaksi.
Vuorasin viime talvena tuon nyt poistamani altaan vanhan retkipatjan palalla ja vähän vastusta väliin, mutta siitä huolimatta jäätyi. Ilmeisesti niin avoimesti pakkasilmaan auki päältä päin että ei vain riittänyt lämmitys. Eristetyn poistoputken kanssa taas ei mitään ongelmia.
 

Mahti

Jäsen
Miten tuon TH1 "anturin" kanssa kikkailu onnistuu? Yritin kyllä täällä löytyvien ohjeiden mukaan, mutta tulee error P1 laitteen ruudulle muutamassa minuutissa ja sen kuittaamalla laite sammuu. Toistaa saman heti uudelleen, jos ei käy anturiasetusta korjailemassa oikein näyttäväksi valinnaksi. Laite asennettu pari viikkoa sitten, liekkö jotain firmiseroa ja torppaa sitä kautta täällä ohjeistetun kikkailun? Yritys kova saada jatkuva tai ajastettu kierto kesäkeleille märkätiloihin.

Yksikössä versio 1700.0000.
 

Minä

Jäsen
Tuosta TH1-anturista en tiedä mitään, mutta itse kikkailin märkätiloille lämpöä toisella tapaa. Kierto on päällä vain märkätiloissa. Sisämittaus käytössä olohuoneen puolella ja ajastimella nostan lämpötilan pyynnin pari kertaa vuorokaudessa pariksi tunniksi 23 asteeseen. Oleellista on että tuo pyynti on korkeampi, kuin sisälämpötila. Voi sen kai laittaa pari astetta korkeammaksi. Pumppu lähtee lämmittämään pariksi tunniksi ja sitten ajastin pudottaa lämmityksen taas pois. Toimii kohtuudella.
 

Mahti

Jäsen
Minäkin tuumailin, laitoin ajastuksella aamulle ja illalle lämmityksen. Puskurivaraaja käytössä omalla kiertovesipumpulla. Saa nähdä toimiiko oman suunnitelman mukaisesti. Hieman opettelua näiden säätö, kun tuli vasta keväällä talo ostettua ja mitsu lähti nopeasti tilaukseen kattilan vuodon vuoksi.

Ei siinä, pumpun asentaja kertoi, että 8% nousee (tai nousi) hinnat tässä loppukesästä.
 

petrikov

Jäsen
Miten tuon TH1 "anturin" kanssa kikkailu onnistuu? Yritin kyllä täällä löytyvien ohjeiden mukaan, mutta tulee error P1 laitteen ruudulle muutamassa minuutissa ja sen kuittaamalla laite sammuu. Toistaa saman heti uudelleen, jos ei käy anturiasetusta korjailemassa oikein näyttäväksi valinnaksi. Laite asennettu pari viikkoa sitten, liekkö jotain firmiseroa ja torppaa sitä kautta täällä ohjeistetun kikkailun? Yritys kova saada jatkuva tai ajastettu kierto kesäkeleille märkätiloihin.

Yksikössä versio 1700.0000.
Alkuasetukset- termostaatin asetukset-valitse anturi-valitse valikosta TH1. Tällöin laite ei käytä sisälämpötilaa asetukseen. Tällöin käyttää käyräajoa.

https://lampopumput.info/foorumi/th...m-80-yaa-kokemuksia.30556/page-29#post-529787
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tästä oli ehkä joskus aikaisemmin jotain puhetta ketjussa, mutta en tähän hätään löydä. Eli: onko joku muukin huomannut legionella-ajon yhteydessä epämääräistä käytöstä? Tällä hetkellä ainakin joka toinen legionella-ajo epäonnistuu, käppyröiden perusteella kiertovesipumppu lähtee päälle ja laite on mielestään legionellamoodissa, mutta mitään lämmitystä ei tapahdu. Vastusten moodi jää "false"-tilaan eli eivät mene laitteen omasta mielestäkään päälle, ja meno- että paluulämpötilat vain hiljalleen laskevat. Tätä jatkuu tasan 3h, minkä jälkeen heittää normaaliin KV-moodiin.

Tämä käytös on nyt siis toistunut monta kertaa, aluksi epäilin jo että vastuksissa olisi jotain häikkää mutta ne kyllä toimivat, kokeilin nostaa KV-pyynnin +60c, ja loppu meni ihan normaalisti vastuksilla. Lisäksi legionella-ajo onnistuu silloin tällöin ihan normaalisti. Mutta ilmeisesti tuossa vastusten käynnistymisessä on softan (?) puolella jotain häikkää...
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Tästä oli ehkä joskus aikaisemmin jotain puhetta ketjussa, mutta en tähän hätään löydä. Eli: onko joku muukin huomannut legionella-ajon yhteydessä epämääräistä käytöstä? Tällä hetkellä ainakin joka toinen legionella-ajo epäonnistuu, käppyröiden perusteella kiertovesipumppu lähtee päälle ja laite on mielestään legionellamoodissa, mutta mitään lämmitystä ei tapahdu. Vastusten moodi jää "false"-tilaan eli eivät mene laitteen omasta mielestäkään päälle, ja meno- että paluulämpötilat vain hiljalleen laskevat. Tätä jatkuu tasan 3h, minkä jälkeen heittää normaaliin KV-moodiin.

Tämä käytös on nyt siis toistunut monta kertaa, aluksi epäilin jo että vastuksissa olisi jotain häikkää mutta ne kyllä toimivat, kokeilin nostaa KV-pyynnin +60c, ja loppu meni ihan normaalisti vastuksilla. Lisäksi legionella-ajo onnistuu silloin tällöin ihan normaalisti. Mutta ilmeisesti tuossa vastusten käynnistymisessä on softan (?) puolella jotain häikkää...
Katsoin tuossa meidän härpäkkeen osalta 3kk taaksepäin nuo legionellat ja kaikki ovat menneet ok läpi vastusten kera 10 vuorokauden välein.

Kuinka kuuma pyynti muuten on tuolle legionellalle? Jos olisi jotenkin hilkulla tarvitseeko vastuksia vai ei ja kone ei sitten osaa päättää. Tuossa yksi oma legionella näkyvissä ja näyttää lämmittäneen ensimmäiset 20 minuuttia ihan ulkoyksiköllä ennen kuin on laittanut vastukset päälle.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Katsoin tuossa meidän härpäkkeen osalta 3kk taaksepäin nuo legionellat ja kaikki ovat menneet ok läpi vastusten kera 10 vuorokauden välein.

Kuinka kuuma pyynti muuten on tuolle legionellalle? Jos olisi jotenkin hilkulla tarvitseeko vastuksia vai ei ja kone ei sitten osaa päättää. Tuossa yksi oma legionella näkyvissä ja näyttää lämmittäneen ensimmäiset 20 minuuttia ihan ulkoyksiköllä ennen kuin on laittanut vastukset päälle.
On siinä legionellassa pyynti 65c, eli tarttee mennä vastuksille jotta tuohon päästää. Yleensä tuo heittää vastuksille kun tuottotarve menee selvästi 55 yläpuolelle.

Testailin eilen tuota vähän lisää, nostin KV-pyynnin +60 (mikä on maksimi), ja mitään ei tapahtunut moneen tuntiin. Lopulta KV-lämmitys hörähti käyntiin suihkun yhteydessä, anturin lämpö näytti tuolloin +45. Sitten kyllä veti nätisti sinne 60c tai hieman ylikin, ja juuri noin että ensin kompuralla varaajan +56 asti ja loput vastuksilla. Vastuksissa ei siis sinänsä ole mitään vikaa, mutta softassa jokin tökkii välillä.

Asetuksia kahlatessa ainoa mahdollinen vaikuttava tekijä oli se, että mulla oli KV-astian sisäinen uppovastus asetettuna aktiiviseksi, vaikka sitä ei ole mitsun ohjaukseen kytketty (sellainen kyllä löytyy manuaalisen kytkimen takana). Tiedä sitten onko mahdollista että tuo yrittää jollain logiikalla joskus käyttää sitä vastusta ja tällöin tulee tuollainen tilanne. Toisaalta tuo asetus on ollut päällä käyttöönotosta alkaen ja enimmäkseen legionellat talven yli toimi normaalisti.
 
Back
Ylös Bottom