Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Miten? Hitsataan paikat halkeamiin ja toivotaan parasta? Vai ettå vaihdetaan uudet osat ja toivotaan että kestää.
Molemmat aika optimistisia ajatuksia kun neljä pumppua samoin rikki. Lyhyen käytön jälkeen.
- Keskustelun aloittaja
- #1 084
Mielestäni kyllä. Normaalimateriaaleilla valukappaleiden säröt hiottaisiin pohjalle ja hieman yli että tulee "tervettä" materiaalia ja sitten korjaushitsiä päälle. Hionta ja tarkastus.
Ja tuoko korjaa syyn miksi kaikki pumput samoissa ongelmissa?
- Keskustelun aloittaja
- #1 086
Juurisyy pitää selvittää erikseen esim. materiaalinäytteillä tai prosessiarvoista. Kuvista näytti siltä että pumput on jo jossain päin maailmaa analysoitavana ja korjattavana.Ja tuoko korjaa syyn miksi kaikki pumput samoissa ongelmissa?
säröt on mikromurtumia joita ei paljain silmin näe muuta kuin ultraviolettivalossa vakava materiaalivika mutta voi olla käyttövirhekin.Koekäytön jatkuva eestaas säätäminen ja tahallinen laitoksen pikasulku eivät ole käyvän ole laitoksen normaalia käyttäytymistä ja tuollainen ehkä vanhentaa mekaniikkaa ennenaikaisesti lyhyesti laitos on jo todettu toimivaksi joten lopettaa leikkimisen koekäytön nimellä laitos käytiin ja kesällä huoltoon.
pökö
Kaivo jäässä
Meinaatko että nuo on maailman ainoat pumput joita ei pysty korjaamaan, ja ne määrää voimalan käyttöiän?
Kyllä nuo korjataan, korjaustapaa en tiedä.
Korjaamista on uusien pumppujenkin hankinta. Laitoksen korjaus siis. En minä niin väitä ettei noita korjata voi, mutta juurisyy pitää selvittää ja se ei liene erityisen yksinkertaista kun on neljä pumppua rikki.
Siksi väittäisin että puussa on lehti ennenkuin nuo on fiksattu.
pökö
Kaivo jäässä
Rikki on voimakas sana. Juoksupyörä korjataan tai se vaihdetaan, varapyörä voi löytyä varastostakin. Koko pumppua ei vaihdeta.
Ja se toimii sitten yli viikon, koska.....? Minun käsitys on että saman asian toisto joka neljä kertaa on jo epäonnistunut ei toimi viidennelläkään kerralla.
Jotain pitäisi jossain muuttua että voi olettaa toisenlaista lopputulosta. Ihan helppoa tuo tuskin on kun mitään aikataulua ei ole annettu.
Viimeksi muokattu:
samanlainen vika neljässä eri osassa kertoisi kuitenkin että osien materiaali olisi tasalaatuista joka taasen on ristiriidassa sen kanssa että valmistus olisi huonoa olisi luullut että edes yksi osa neljästä olisi säilynyt vaurioitta se että onkin käyttövirhe vahvistuu
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä siellä joku muuttuu, tottakai.
OL 1 ja 2 on vastaavia pumppuja jotka toimii. Tämä on vain viivästys, ei katastrofi
Täysin selvää on, että säröillä olevaa juoksupyörää ei voi korjata, se täytyy vaihtaa uuteen. "Tavallinen" varaosa ei kuitenkaan ratkaise tilannetta. Se hajoaa 100% varmuudella parissa kuukaudessa, koska niin on tapahtunut jo 4 kertaa aikaisemminkin.
Kuten sanoin, joku noita pumppuja rasittaa ja sen ylimääräisen rasituksen lähde on lyödettävä ja poistettava. Toivottavasti ongelman syy ei ole yhtä hankalasti selvitettävä, kuin se paineistimen tms. putkiston värähtely oli. Siitähän näköjään todettiin, että syytä ei löytynyt ja ongelma "ratkaistaan" käyttöikähallinnalla ja huoltamalla.
Kuten sanoin, joku noita pumppuja rasittaa ja sen ylimääräisen rasituksen lähde on lyödettävä ja poistettava. Toivottavasti ongelman syy ei ole yhtä hankalasti selvitettävä, kuin se paineistimen tms. putkiston värähtely oli. Siitähän näköjään todettiin, että syytä ei löytynyt ja ongelma "ratkaistaan" käyttöikähallinnalla ja huoltamalla.
Vaikka pumput on samantyyppisiä kuin OL muutkin pumput, on nämä skaalattu suuremmiksi.
Tässä se "mutta" on... Ei muurahaistakaan voisi suurentaa, se on optimaalinen nyt ja suurempana se ei enää kestäisi rakenteeltaan. Muistaakseni tämä on jotenkin todistettu juttu.
Onko vastaavat todisteet pumpun skaalaamisesta suuremmaksi, että rakenteet varmasti kestää? Ehkä ei kun. 4/4 pumppua on rikki samalla tavalla. Mutta minä vain arvailen... Tietäjät tietää.
Minä aloitin kuitenkin pohtimaan miten pitää talo lämpimänä KUN sähköt ensi talvena on poikki pitkiä aikoja.
Tässä se "mutta" on... Ei muurahaistakaan voisi suurentaa, se on optimaalinen nyt ja suurempana se ei enää kestäisi rakenteeltaan. Muistaakseni tämä on jotenkin todistettu juttu.
Onko vastaavat todisteet pumpun skaalaamisesta suuremmaksi, että rakenteet varmasti kestää? Ehkä ei kun. 4/4 pumppua on rikki samalla tavalla. Mutta minä vain arvailen... Tietäjät tietää.
Minä aloitin kuitenkin pohtimaan miten pitää talo lämpimänä KUN sähköt ensi talvena on poikki pitkiä aikoja.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Miksi su
Ei välttämättä voihan niitä olla enemmän.
Joo, kyllähän normirane sen hitsaisi ja vähän rälläkällä sipaisisi perään, jos ei muuten näyttäisi riittävän kivalta. Siitä sitten rengaspajalle tasapainotukseen niin a vot, jo olisi olkiluodossa sellaiset siipipyörät pumpuissa, että heikompaa hirvittää.
Ei sillä, ihan vakavasti ottaen en yllättyisi, vaikka jonain päivänä tuollaiset tehtäisiin kokonaan hitsaamalla, 3d-printteinä. Koska miksipä ei, jos vaan tulee kestävää ja riittävän hyvää jälkeä. Voimaloissa tuollaisen siipipyörän hinta on ihan pisara meressä, vaikka sen tekisikin perinteistä kalliimmalla menetelmällä. Olennaista on, että se toimii, ja kestää.
OL1 – ja OL2 – laitoksilla käytössä olevat syöttövesipumput ovat saksalaisen KSB AG:n valmistamia RHD – sarjan, yksiportaisia keskipakopumppuja. Valmistajan ilmoittama pumppujen nimellistuotto on 420 kg/s ja nostokorkeus 758 m. (KSB 2012a.) Laitosten syöttövesivirtaus on täydellä teholla noin 1250 kg/s, joka jakautuu syöttövesipumpuille laitoskohtaisen pumppukonfiguraation mukaisesti (TVO 2013a, 31).
OL3:n syöttövesipumput ovat malliltaan samanlaisia KSB:n RHD – pumppuja kuin muissakin Olkiluodon laitosyksiköissä. Pumput on kytketty sarjaan saman valmistajan YNK – sarjan booster – pumppujen kanssa, jotka nostavat syöttöveden painetta syöttövesipumppujen imupuolella. Valmistajan ilmoittamat ominaissuoritusarvot pumpuille ovat tuotto 3490 m3 /h ja nostokorkeus 1007 m. (KSB 2012b.)
Luulen että tuossa laitoksessa on aika helkutin monta komponenttia joillaista ei löydy sitten tasan mistään muualta.
Kun on >10 000 000 000 euron laitoksesta kyse niin kiinassa on voitu perustaa Uiguuri työvoimalla toimivia komponenttivalmistajia vaikka kuinka monta.
Nuo pumput on siis Kiinassa tehty
Minun mielestä tässä on vaan tilanne, että tuollainen 1600 MW jättiläisvoimala rasittaa kaikkia komponentteja raskaasti. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lujuuslaskennan FEM-mallit, kaavat ja muut suunnittelusäännöstöt skaalantuvat noin isoille tehoille. Rasitusten vaikutukset eivät ole aina lineaarisia. Varsinkin kun huomio, että materiaalien lujuusominaisuudet yleensäkin ovat varsin epäselviä ja käytetään isojakin varmuuskertoimia.
Olisi varmaan järkevää ajaa laitosta ensi vaiheessa vaikkapa 800 MW teholla vaikkapa yksi vuosi ja katsoa miten toimii ja kerätä kokemuksia. Tässä nykytilanteessa ilmeisesti johdon bonarit ajavat maksimitehoille riskeistä piittaamatta.
pökö
Kaivo jäässä
Eiköhän ne kuitenkin ole skaalattu
Saman valmistajan esite ko pumpuista. Mahtavatko sitten toimittaa koko voimalaan sitten kaikki pumput pakettina? Julmankokoisia laitteita.
Tuon esitteen mukaan nostokorkeus on valmistajan suurin OL3:ssa.
Tuon esitteen mukaan nostokorkeus on valmistajan suurin OL3:ssa.
jarkko_h
Vakionaama
Toivottavasti ei. Paksuissa materiaaleissa murtumismekaniikan käyttö on erilaista ja perus FEM ei enää päde. Ei nykyään tarvitse enää paksuille seinämille särön signulariteetteja... käsin laskea, mutta FEMä sovelletaan paksuihin rakenteisiin hiukan eri tavalla kuin pieniin.
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti vika löytyy pumpusta itsestään, esim. vika laakeroinnissa tai akselin valmistus- tai suoruustoleransseista. Nuo syyt voisi hyvin aiheuttaa ennakoimattomia värinöitä, jotka sitten rikkoo siipipyörän. Uusien ja mahdollisesti paranneltujen osien saamiseen menee kuitenkin aikansa, kuten myös testien ja analyysien tekemiseen juurisyyn löytymiseksi. Niin pienellä käytöllä nuo ovat kuitenkin nyt vaurioituneet, että ilmiselvän syyn löytyminen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.
Tuossa on mainittu että noita tutkitaan useammassa labrassa ja pumput ovat samanlaisia kuin muualla mutta suurempia.
The company noted the structure of the feedwater pumps located in Olkiluoto 3's turbine island is commonly used in power plants. However, the pumps at OL3 have been designed for the plant unit's operations and are larger in size.
"The investigation is currently ongoing in several laboratories," TVO has now said. "The root cause of the cracks found in the pump impellers is still unknown."
www.world-nuclear-news.org
The company noted the structure of the feedwater pumps located in Olkiluoto 3's turbine island is commonly used in power plants. However, the pumps at OL3 have been designed for the plant unit's operations and are larger in size.
"The investigation is currently ongoing in several laboratories," TVO has now said. "The root cause of the cracks found in the pump impellers is still unknown."
Cracks found in all four OL3 feedwater pumps : New Nuclear - World Nuclear News
Cracks of a few centimetres have been identified in all four of the feedwater pumps of the Olkiluoto 3 EPR in Finland. Operator Teollisuuden Voima Oyj said it does not yet know the impact this will have on the schedule for the plant's commissioning.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sattuipas hyvin kun kävin eilen vaihtamassa kaksi nestekaasupulloa täysiin. Saman tilan ne tyhjänäkin olisivat vieneet mutta täysistä saataa olla jotain hyötyäkin.
Tekee mieli siteerata vanhaa fraasia "toivossa on hyvä elää", mutta laakerin, tasapainotuksen ja koneistuksen vikojen kuvittelisi heijastuvan pikemminkin näihin osiin. Kaviaatio sen sijaan voisi hyvinkin aiheuttaa äänivärähtelyjä, jotka väsyttävät juoksupyörät ennen aikojaan. Jos tuo on tosiaan valettu(?) jossakin aasialaisessa teräsvalimossa, voisi uskoa materiaali- tai lämpökäsittelyvirheeseenkin. Itsekin törmäsin aikoinaan sellaiseen ruotsalaisperäisen veneenmoottorin ilmansuodattimen kannatinrautaan, joka oli katkennut ilmiselvän väsymismurtuman takia ja metalliseos oli absoluuttisen toivoton tapaus: yritti sitten hitsata tai kovajuottaa, aina halkesi heti kohta lyhyessä käytössä vierestä. Kun taivutti ja koneisti vastaavan osan tavallisesta samanpaksuisesta leveästä lattateräksestä, kesti aivan mainiosti ilman merkkiäkään väsymisestä vuosien kuluessa.
jarkko_h
Vakionaama
Kävi aivan sama mielessä. Esim valuaihioista työstetyt akselit pitää tarkastaa tunkeumanesteellä. Sama pätenee myös näihin. Ei olis eka kerta kun tarkastuspöytäkirja väärennetään tai sitä ei löydy lainkaan.
Esim. kiillotetusta akselista ihmissilmä ei huomaa halkeamia. Tunkeumanesteellä ne tulee hyvin esille ja visuaalisesti hyvännäköinen osa voi olla täysin käyttökelvoton.
Aivan hyvin voi olla tasalaatuista pa##aa.
Jos nyt hetkeksi unohdetaan pumppujen vikaantumisen perussyy, ja sen korjaaminen, niin itseäni mietityttää lähinnä se, milloin laitosta voi taas ajaa. Jos pumput on viety jo jonnekin muualle, niin ei tietenkään voi ennenkuin ne palaavat. Mutta jos varsinainen korjaus vaatii kokonaan uusia, toisenlaisia pumppuja, niin olennainen kysymys on voiko noilla vielä ajaa. Siis sen aikaa, kun uudenmallisia pumppuja valmistetaan. Kysehän ei ole ydinturvallisuuden kannalta kriittisestä osaprosessista, laitoksen turvallisuus ei vaarannu vaikka pumput menisivät tuusan paskaksi vauhdissa. Mutta onko vaarana, että niiden rikkoutuminen hajottaisi myös jotakin vielä paljon kalliimpaa korjattavaa, ja siksi ajaminen säröytyneillä juoksupyörillä ei ole riski joka kannattaisi ottaa?
On tietysti, mutta kauanko kestää, että pienestä tulee käyttöä haittaava. Nyt on tietysti hyvä saada homma toimittajan piikkiin. Mitä tehtäisiin, jos vastaava vika havaittaisiin Loviisan syöttövesipumpuissa? OL1/2 ovat kiehutusvesireaktoreita, joten niissä ko. pumput eivät ole vertailukelpoisia. Jatkettaisiko seuraavaan seisokkiin vai korjattaisiinko heti?
Varmasti juoksupyörässä on hyvin suuri varmuuskerroin mitoituksessa. Silloin varsinainen murtuma tapahtuu vasta särön ollessa hyvin laaja.
Esimerkkinä mulla on hajonnut polkupyörästä sekä poljinkampi että keskiöakseli väsymismurtumalla. Noista näkee selvästi tuoreen murtuman ja hitaasti syntyneen särön värierosta. Ehjää oli enää hyvin vähän jäljellä ja hajoaminen ei ollut mitenkään dramaattinen eikä siihen liittynyt mitään ääntä. Toisessa ihmettelin miten yhtäkkiä poljin varvaskoukkuineen on sivulla ja toisessa miten toinen poljin ja kampi pyöri vapaasti.
- Tila