Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

[mikiz]

Tällaista piirtää meillä, jos katsoo koko vuoden ajalta niin noita jäteilman -10c piikkejä on jatkuvasti, paitsi heinä-syyskuun ajalla ei kovin montaa.

Jos tuohon kuvaan saisi myös poistoilman lämpötilakäyrän, voisi sanoa onko poistokanavien eristyksissä luistettu. Ulkolämpötilan lasku ei pitäisi vaikuttaa sulatuskertojen määrään, mutta kuvasta saattaisi päätellä ulkolämpötilan vaikuttavan asiaan.

F470 on mylly joka tarvitsee kunnolla ilmanvaihtoa, ja siihen tarvitaan reilusti asuinkuutioita. Ilmanvaihdon prosentteja ei kannata muutella jos ei tiedä mitä tekee. Jos lisäät poistoilmamääriä 5 prosenttia, et välttämättä saa talosi ilmanpainetta tasapainoon nostamalla tuloilmanmäärää 5 prosenttia. Puhaltimet olivat muistaakseni eritehoisia, minkä lisäksi painetasapainoon vaikuttaa ilmakanavien mutkitteluista johtuvat erilaiset painehäviöt. Talon paine lienee kunnossa (kyseisen huoneen osalta) kun talon ylintä ikkunaa raottaessa ilman näkee (liekillä) tai tuntee tulevan hyvin lievästi sisälle päin. Rakennuksen sisällähän ylipaine kasvaa 0,9Pa/ korkeusmetrillä, ja tavoitteena on ettei kosteaa sisäilmaa paineta talvella eristeisiin kondensoitumaan - siksi "mittaus" mahdollisimman ylhäältä.

 

[Asi]

Jos tuohon kuvaan saisi myös poistoilman lämpötilakäyrän, voisi sanoa onko poistokanavien eristyksissä luistettu. Ulkolämpötilan lasku ei pitäisi vaikuttaa sulatuskertojen määrään, mutta kuvasta saattaisi päätellä ulkolämpötilan vaikuttavan asiaan.

F470 on mylly joka tarvitsee kunnolla ilmanvaihtoa, ja siihen tarvitaan reilusti asuinkuutioita. Ilmanvaihdon prosentteja ei kannata muutella jos ei tiedä mitä tekee. Jos lisäät poistoilmamääriä 5 prosenttia, et välttämättä saa talosi ilmanpainetta tasapainoon nostamalla tuloilmanmäärää 5 prosenttia. Puhaltimet olivat muistaakseni eritehoisia, minkä lisäksi painetasapainoon vaikuttaa ilmakanavien mutkitteluista johtuvat erilaiset painehäviöt. Talon paine lienee kunnossa (kyseisen huoneen osalta) kun talon ylintä ikkunaa raottaessa ilman näkee (liekillä) tai tuntee tulevan hyvin lievästi sisälle päin. Rakennuksen sisällähän ylipaine kasvaa 0,9Pa/ korkeusmetrillä, ja tavoitteena on ettei kosteaa sisäilmaa paineta talvella eristeisiin kondensoitumaan - siksi "mittaus" mahdollisimman ylhäältä.

Poistoilman käyrä tasainen, vaihtelee sen ±1c päivän aikana.

Hyvä huomio tuo puhaltimien säätö.

 

[juhamat]

Jos tuohon kuvaan saisi myös poistoilman lämpötilakäyrän, voisi sanoa onko poistokanavien eristyksissä luistettu. Ulkolämpötilan lasku ei pitäisi vaikuttaa sulatuskertojen määrään, mutta kuvasta saattaisi päätellä ulkolämpötilan vaikuttavan asiaan.

F470 on mylly joka tarvitsee kunnolla ilmanvaihtoa, ja siihen tarvitaan reilusti asuinkuutioita. Ilmanvaihdon prosentteja ei kannata muutella jos ei tiedä mitä tekee. Jos lisäät poistoilmamääriä 5 prosenttia, et välttämättä saa talosi ilmanpainetta tasapainoon nostamalla tuloilmanmäärää 5 prosenttia. Puhaltimet olivat muistaakseni eritehoisia, minkä lisäksi painetasapainoon vaikuttaa ilmakanavien mutkitteluista johtuvat erilaiset painehäviöt. Talon paine lienee kunnossa (kyseisen huoneen osalta) kun talon ylintä ikkunaa raottaessa ilman näkee (liekillä) tai tuntee tulevan hyvin lievästi sisälle päin. Rakennuksen sisällähän ylipaine kasvaa 0,9Pa/ korkeusmetrillä, ja tavoitteena on ettei kosteaa sisäilmaa paineta talvella eristeisiin kondensoitumaan - siksi "mittaus" mahdollisimman ylhäältä.

Minkäslainen ulkolämpötila-poistoilma-asunnon lämpötila yms se on sitten näillä ilmoilla normaalia? Itsellä se harmittaa kun nytkin pitää olla t-paitasillaan että poistoilma on vähintään +20. Poistoilma valuu johonki 19,5 jos sisällä on päämakkari 19, oh 21, ph22 ja muut tilat 20, mikä olisi sopiva itselle. Talvipakkasella muistin mukaan tilanne huononee.

 

[juhamat]

Jeps kiitoksia kommenteista. Näin tosiaan on ja tuon juurikin tuon asian kanssa tässä koitan tasapainoilla eli että kuinka alhaisille lämpötiloille olisi mahdollista päästä ilman vastuksia.

Jos haluaisi vielä matalammille lämpötiloille päästä niin auttaisikohan, että:
-Ilpillä nostaa sisälämpötilaa asteen korkeammaksi
-Pitäisi lämmityskäyrän enemmänkin flättinä siten, että lämpötilojen laskiessa kompuran kuorma pysyisi koohtuullisempana eikä pitäisi pystyä lämmittämään sekä lattiaa että ilmaa

Onkos muuten tuota käyttöveden lämmitystä jotenkin mahdollista priorisoida? Ja onko näissä pohdinnoissa edes mitään järkeä eli onko se ajoittainen vastusten käyttö edes niin myrkkyä lopulta?

Ilpillä sisälämpötilan nosto auttaa, etenkin jos se naksauttelee termareita pois päältä, tai olet jakotukilta kuristanut vesikiertoja pienemmälle. Flätti lämmityskäyräkin auttaa mutta pesuhuone kylmenee kans. Pitemmän päälle muutkin tilat kylmenee ellet lämmitä ilpillä ja sitten poistoilma kylmenee ja sulattelee usein sen takia. Eli nuo kaikki viritellä kohilleen. Varmasti ilmamäärätkin säädön tarpeessa kun ei kesällä kyllä pitäs minusta sulatella koskaan.

Jos jaksaa käsin kikkailla päivän aikana, niin itse laitan välillä käyrän pykälän verran miinuksellepäin jos käyttövesi ei jaksa ihan lähtä nousemaan, ja vaihan sitten myöhemmin takaisin. ILP jauhaa toki koko ajan.

 

[AnttiM]

Normaalisti F470:lle tulee kolme vaihetta = kolme eri johdonsuojaa/sulaketta. Yhdessä vaiheessa on kompressori, logiikka, puhaltimet ja pumput. Kaksi muuta vaihetta on lisäysvastuksille. Johdonsuojat/sulakkeet tulee olla 16A. Jos ne kaksi vaihetta nyt napsuu pois, niin kutsu lvis ukko paikalle. Ei ole normaalia että johdonsuojat napsuu jos laite ottaa vastuksia käyttöön. Tai sitten sulla on jotkut alimitoitetut johdonsuojat kaapissa.

Kiitos tiedoista! Tämä selvensi asiaa jo kummasti. Näin täytyy toimia.

 

[hb81]

Itsellä 12h. Lisäyksen pysäytys 3'c.
Yösähkösoppari joten vastus estetty 07-22 ja päivät mennään takalla.

Kerrotko yksityiskohtaisesti, kuin vähän hölmölle miten vastukset estetty?
Tuntuu että valikoita on aivan liikaa ja automatisoitu paikoin hieman pöljästikin. Vastukset lämpee vaikka ei tarvitsisi tai sitten luen historiaa väärin. Itse vastukselle kun ei ole seurantaa, eikä täälläkään ole niitä virta antureita kytketty vaan jätetty koneen päälle irrallaan kytkemättä mihinkään. Eikös ne keskukselle pitäisi vetää jotta kokonaiskuormaa talossa näkee, jolloin osaa rajoittaa vastuksia? Mietin josko tökkäis vaan Niben omien vaiheiden käyttöön niin saisi sen kulutuksia seurattua.

 

[mikiz]

Minkäslainen ulkolämpötila-poistoilma-asunnon lämpötila yms se on sitten näillä ilmoilla normaalia? Itsellä se harmittaa kun nytkin pitää olla t-paitasillaan että poistoilma on vähintään +20. Poistoilma valuu johonki 19,5 jos sisällä on päämakkari 19, oh 21, ph22 ja muut tilat 20, mikä olisi sopiva itselle. Talvipakkasella muistin mukaan tilanne huononee.

Itselläni on poistoilman lämpö 18,5-21,5, riippuen takan polttoajankohdasta. Ilmanvaihto on 65%, minkä takia sulattelua tapahtuu vain muutaman kerran vuodessa. Itselläni sulatukset selittyvät takkakytkimen käytöllä, jolloin poistoilmaa rajotetaan selvästi.

Ei se sulattelu sellainen mörkö ole, että sen takia pitäisi asunnon lämpötilaa nostaa. Pienemmällä sähkölaskulla selviää kun antaa välillä sulatella. Jos säästellä haluaa, antaa Nibelle lähinnä käyttövedenlämmitysroolin ja lämmittää asuntoa puilla tai oikealla ILP:lla. Tuloilman yritän pitää 10 asteen tietämissä ja huoneiden lattiassa kiertää vettä vain 0,5l/minuutissa (jakotukin säätönupeissa virtausmitarit). ILP on ajastettu tekemään aamuviideltä peruslämpö, ja herättyäni laitan varaavaa takkaa päälle. En koe vedon tunnetta enkä palele, muttei noin matala tuloilma kaikille sovi. Näillä säädöillä pärjään pitkälle ja vastukset on estetty -2 asteeseen saakka. Tuotakaan en ole maksimiin asti kiristänyt.

 

[Jamo70]

Kerrotko yksityiskohtaisesti, kuin vähän hölmölle miten vastukset estetty?
Tuntuu että valikoita on aivan liikaa ja automatisoitu paikoin hieman pöljästikin. Vastukset lämpee vaikka ei tarvitsisi tai sitten luen historiaa väärin. Itse vastukselle kun ei ole seurantaa, eikä täälläkään ole niitä virta antureita kytketty vaan jätetty koneen päälle irrallaan kytkemättä mihinkään. Eikös ne keskukselle pitäisi vetää jotta kokonaiskuormaa talossa näkee, jolloin osaa rajoittaa vastuksia? Mietin josko tökkäis vaan Niben omien vaiheiden käyttöön niin saisi sen kulutuksia seurattua.

Oiskohan laittanut ihan eston ohjelmoinnin?

 

[Muu]

Moro! Ootteko miettinyt tulevaa talvea, jos alkaa sähkökatkoja tulemaan, nii millä suojata f470 lämmityspatterin jäätyminen. Meilä ainakaan ei ole sulkupeltiä ennen patteria. Jos ulkona on esim. -20 pakkasta, nii mitenköhän herkkä patteri on jäätymään? Jos katkon kesto on esim. 4h. Jos katkoista ilmoitetaan aikasempaan, nii raitisilma putkeen tökkää tulpan siksi aikaa.

Onko jollekin asennettu perhospeltiä tuloputkeen?

 

[Jamo70]

Untuvikko tässä ihmettelee vain sitä, että miten se tuloilmapatteri voisi edes päästä jäätymään tuossa tilanteessa?
Voiko teoriassa edes päästä se pakkasilma jäädyttämään lämpimässä tilassa olevaa patteria pelkän kylmän painovoimaisen ilmavirran takia...?
Vähän kyllä epäilyttää siis ja jos kyseessä on 2-4h katko, niin en ihan äkkiseltään usko jäätymiselle olevan riskiä.

 

[Tulihäntä]

Untuvikko tässä ihmettelee vain sitä, että miten se tuloilmapatteri voisi edes päästä jäätymään tuossa tilanteessa?
Voiko teoriassa edes päästä se pakkasilma jäädyttämään lämpimässä tilassa olevaa patteria pelkän kylmän painovoimaisen ilmavirran takia...?
Vähän kyllä epäilyttää siis ja jos kyseessä on 2-4h katko, niin en ihan äkkiseltään usko jäätymiselle olevan riskiä.

Aika helposti tuollainen käy jos F470 on vaikkapa sisätiloissa, ulkona kova pakkanen ja samalla laitetaan takka tulille. Takka vetää paloilman sieltä mistä se sen helpoiten saa. Se voi olla myös talon ilmanvaihdon tuloilmakanava jos takalla ei ole omaa tuloilmakanavaa tai ikkunaa ei raoteta.

 

[Lappanen]

Tuohan on helppo kokeilla, laittaa lämpömittarin piuhalla mittaamaan raitis- ja jäteilmakanavan alle koneen sisään koneen ollessa sammutettuna.

 

[Jamo70]

Jos katkoista ilmoitetaan aikasempaan, nii raitisilma putkeen tökkää tulpan siksi aikaa.

Helpointa ainakin meillä olisi laittaa vaikka valmiiksi leikattu oikean kokoinen armaflex palanen tuloilma suodattimen päälle eristämään kylmää ilmaa.

Aika helposti tuollainen käy jos F470 on vaikkapa sisätiloissa, ulkona kova pakkanen ja samalla laitetaan takka tulille. Takka vetää paloilman sieltä mistä se sen helpoiten saa. Se voi olla myös talon ilmanvaihdon tuloilmakanava jos takalla ei ole omaa tuloilmakanavaa tai ikkunaa ei raoteta.

Mutta jos ei ole sitä takkaa, niin onko riski yhä olemassa?

 

[Muu]

Helpointa ainakin meillä olisi laittaa vaikka valmiiksi leikattu oikean kokoinen armaflex palanen tuloilma suodattimen päälle eristämään kylmää ilmaa.


Mutta jos ei ole sitä takkaa, niin onko riski yhä olemassa?

Liesituuletin jos virtausta ei ole estetty pelleillä, ikkuna tai ovi auki ja reilusti pakkasta!

 

[Topjanne]

Mutta yllättäen tuota jäätymistä ei varmaankaan pääse tapahtumaan. Jos pumppu toimii, mutta tuloilma jäähtyy liiaksi, niin eikös laite ilmoita siitä ja sammuttaa puhaltimen. Jos taas sähköt katkeaa koko talosta, niin sen varmaankin huomaa eikä ala takkaa lämmittelemään. Silloin ei myöskään mikään muu korvausilmaa kaipaileva pitäisi toimia. Ovia tai ikkunoita ei nyt kannata missään tapauksessa pitää auki pakkasella.

Tuota villapalan lisäämistä suodatinkoteloon tämänkaltaisessa tilanteessa ehdottelin jo toisessa ketjussa.

Pahin skenaario voisi olla, että kukaan ei ole kotona sähkökatkon yllättäessä ja samaan aikaan joku rikkoo ikkunan, jolloin ilma alkaa kiertämään ehkä tuloilmakanavan kautta.

 

[mikiz]

Mutta yllättäen tuota jäätymistä ei varmaankaan pääse tapahtumaan. Jos pumppu toimii, mutta tuloilma jäähtyy liiaksi, niin eikös laite ilmoita siitä ja sammuttaa puhaltimen. Jos taas sähköt katkeaa koko talosta, niin sen varmaankin huomaa eikä ala takkaa lämmittelemään. Silloin ei myöskään mikään muu korvausilmaa kaipaileva pitäisi toimia. Ovia tai ikkunoita ei nyt kannata missään tapauksessa pitää auki pakkasella.

Tuota villapalan lisäämistä suodatinkoteloon tämänkaltaisessa tilanteessa ehdottelin jo toisessa ketjussa.

Pahin skenaario voisi olla, että kukaan ei ole kotona sähkökatkon yllättäessä ja samaan aikaan joku rikkoo ikkunan, jolloin ilma alkaa kiertämään ehkä tuloilmakanavan kautta.

Tiedän monia jotka ovat laittaneet patterijärjestelmiinsä glykolia. Mahtaisikohan se tehdä hallaa lattialämmityksen komposiittiputkille? Jos tuollaiset aineet laittaisi hyvän sään aikana paikoilleen, selviäisi kantaverkkosabotaasin yli ilman suurempaa vahinkoa. Ei haittaisi vaikka kivijalka jäätyisi.

 

[Jamo70]

Mutta yllättäen tuota jäätymistä ei varmaankaan pääse tapahtumaan. Jos pumppu toimii, mutta tuloilma jäähtyy liiaksi, niin eikös laite ilmoita siitä ja sammuttaa puhaltimen. Jos taas sähköt katkeaa koko talosta, niin sen varmaankin huomaa eikä ala takkaa lämmittelemään. Silloin ei myöskään mikään muu korvausilmaa kaipaileva pitäisi toimia. Ovia tai ikkunoita ei nyt kannata missään tapauksessa pitää auki pakkasella.

Tuota villapalan lisäämistä suodatinkoteloon tämänkaltaisessa tilanteessa ehdottelin jo toisessa ketjussa.

Pahin skenaario voisi olla, että kukaan ei ole kotona sähkökatkon yllättäessä ja samaan aikaan joku rikkoo ikkunan, jolloin ilma alkaa kiertämään ehkä tuloilmakanavan kautta.

Samoilla linjoilla. Tosiaankin jos ei ole takkaa, eikä siellä liesituulettimessakaan sähkökatkon alla ole virtaa, niin tuntuu melko teoreettiselta se jäätymisriski kaikkinensa muutaman tunnin sähkökatkon aikana.
Mutta eipä se vara venettä kaada, jos varautuu silti suojaamaan tuon tuloilman röörin.

 

[paulir]

NIBE-talossa takasta ja ILP:sta hyötyy vain jos pystyy tuloilman lämpöä tiputtamaan raakasti.

Vastoin kaikkia keskustelufoorumeiden kultaisia sääntöjä lainaan tällaista melkein vuoden vanhaa kommenttia, josta en löytänyt jatkokeskustelua ja joka herätti ainakin minussa kysymyksiä:

1) Eikös PILP:n kustannukset ole pitkälti kiinni siitä, miten edullisesti osa poistoilmasta on tuotettu (=ILP, takka, aurinko kesäisin)?
2) Mitä käytännön hyötyjä erityisen viileästä tuloilmasta on, ts. miten tuo lainattu väite käytännössä toteutuu, jos toteutuu?

 

[Tulihäntä]

1) Eikös PILP:n kustannukset ole pitkälti kiinni siitä, miten edullisesti osa poistoilmasta on tuotettu (=ILP, takka, aurinko kesäisin)?
2) Mitä käytännön hyötyjä erityisen viileästä tuloilmasta on, ts. miten tuo lainattu väite käytännössä toteutuu, jos toteutuu?

1) kyllä. F470 pumppaa energiaa poistoilmasta ja sitä kautta talon sisälämpötilasta. Jos tämä ei riitä, otetaan käyttöön vastus.

2) tuloilma lämmitetään lämmityskierrossa olevalla vedellä. Kovemmalla pakkasella tuloilman lämmittämiseen menee paljon energiaa. Alempi tulolämpötila vie vähemmin energiaa ja kompressorin tuottoa jää muuhunkin. Ja tietysti vastus helottaa vähemmän. Ajatuksena tässä on kai lämmittää taloa hieman ylilämpimäksi ja sitten säästää tuloilman lämmityksestä ja sillä samalla viilentää sisäilmaa. Käytännössä vaatii takan ja ilmaiset puut että on kannattavaa. Ilpillä reilu ylilämmitys ei ole välttämättä sen säästeliäämpää kun antaa tuloilman olla siellä normaaleissa lukemissa. Plus tietty lähtökohtaisesti matala tuloilman lämpötila, nopea pakkasen kiristyminen, pitkä suodatusaika ja estetyt vastukset saa helposti tuloilmakennon jäähän

 

[juhamat]

Vastoin kaikkia keskustelufoorumeiden kultaisia sääntöjä lainaan tällaista melkein vuoden vanhaa kommenttia, josta en löytänyt jatkokeskustelua ja joka herätti ainakin minussa kysymyksiä:

1) Eikös PILP:n kustannukset ole pitkälti kiinni siitä, miten edullisesti osa poistoilmasta on tuotettu (=ILP, takka, aurinko kesäisin)?
2) Mitä käytännön hyötyjä erityisen viileästä tuloilmasta on, ts. miten tuo lainattu väite käytännössä toteutuu, jos toteutuu?

Väittäsin että hyötyy. Kun rajoittaa lattioiden virtausta pieneksi niin ilpillä saa tehtyä järkevää lisälämpöä koko ajan kun ollaan pakkasen puolella. Toki hyöty on vähäisempää jos tuloilmaruuvi on pohjassa että tulee jotakin +23 tuloilmaa, vaan vaikka +15 huiteilla jota en pidä raakana tiputuksena. Toki tympeä sitä ruuvia säädellä pakkasten mukaan.

Itse kysyin Oulusta parista paikkaa onnistuisiko heillä laittaa patteriventtiili ruuvin tilalle. Toinen ei vastannut, toinen sanoi ettei he suostu laittamaan kun siinä on suuri jäätymisvaara. Jos joku tietää kuka asentaisi Oulussa patteriventtiilin niin saa vinkata

 

[juhamat]

Itselläni on poistoilman lämpö 18,5-21,5, riippuen takan polttoajankohdasta. Ilmanvaihto on 65%, minkä takia sulattelua tapahtuu vain muutaman kerran vuodessa. Itselläni sulatukset selittyvät takkakytkimen käytöllä, jolloin poistoilmaa rajotetaan selvästi.

Ei se sulattelu sellainen mörkö ole, että sen takia pitäisi asunnon lämpötilaa nostaa. Pienemmällä sähkölaskulla selviää kun antaa välillä sulatella. Jos säästellä haluaa, antaa Nibelle lähinnä käyttövedenlämmitysroolin ja lämmittää asuntoa puilla tai oikealla ILP:lla. Tuloilman yritän pitää 10 asteen tietämissä ja huoneiden lattiassa kiertää vettä vain 0,5l/minuutissa (jakotukin säätönupeissa virtausmitarit). ILP on ajastettu tekemään aamuviideltä peruslämpö, ja herättyäni laitan varaavaa takkaa päälle. En koe vedon tunnetta enkä palele, muttei noin matala tuloilma kaikille sovi. Näillä säädöillä pärjään pitkälle ja vastukset on estetty -2 asteeseen saakka. Tuotakaan en ole maksimiin asti kiristänyt.

Mulla voi sulatella vaikka 6 kertaa päivässä. Ilmanvaihtoprosenttejakin olen vähän nostanut. Pitäsköhän koittaa nostaa ilmanvaihtoa reilusti ihan kokeeksi...

 

[Timbe]

Itse olen Nibe F470 sulatuksia estänyt Home Assistantin avulla. Luen sinne Niben API:n kautta samat tiedot mitä saatavilla myös Nibe Uplinkista. Niben pehmeisiin lähtöihin (vai mitä ne ovat nimeltään) olen kytkenyt releen jota Home Assistant ohjaa. Kun jäteilma laskee alle -7 niin poistopuhallus menee 100% 4 minuutin ajaksi (tulo pysyy ennallaan). Jäteilma menee tosi nopeasti plussalle ja kenno sulaa vaikka kompura onkin käynnissä. Oman kokemukseni mukaan tämä estää sulatuksista noin 50-75% (Niben API ei ole aivan reaaliaikainen kuten ei ole Nibe Uplink sekään).

En ole alan asiantuntija, mutta mielestäni ilmanvaihtoa ei kannata pitää ainakaan hirveästi isommalla sulatuksien ehkäisyä varten, koska tuloilman lämmitykseen menee enemmän energiaa.

 

[Tulihäntä]

Itse olen Nibe F470 sulatuksia estänyt Home Assistantin avulla. Luen sinne Niben API:n kautta samat tiedot mitä saatavilla myös Nibe Uplinkista. Niben pehmeisiin lähtöihin (vai mitä ne ovat nimeltään) olen kytkenyt releen jota Home Assistant ohjaa. Kun jäteilma laskee alle -7 niin poistopuhallus menee 100% 4 minuutin ajaksi (tulo pysyy ennallaan). Jäteilma menee tosi nopeasti plussalle ja kenno sulaa vaikka kompura onkin käynnissä. Oman kokemukseni mukaan tämä estää sulatuksista noin 50-75% (Niben API ei ole aivan reaaliaikainen kuten ei ole Nibe Uplink sekään).

En ole alan asiantuntija, mutta mielestäni ilmanvaihtoa ei kannata pitää ainakaan hirveästi isommalla sulatuksien ehkäisyä varten, koska tuloilman lämmitykseen menee enemmän energiaa.

Mitäs tuo 100% poistopuhallus tekee kun takka on tulilla?

 

[Timbe]

Mitäs tuo 100% poistopuhallus tekee kun takka on tulilla?

Itselläni ei ole (valitettavasti) takkaa, joten en osaa sanoa. Todennäköisesti vetää savut sisään?

 

[mikiz]

Vastoin kaikkia keskustelufoorumeiden kultaisia sääntöjä lainaan tällaista melkein vuoden vanhaa kommenttia, josta en löytänyt jatkokeskustelua ja joka herätti ainakin minussa kysymyksiä:

1) Eikös PILP:n kustannukset ole pitkälti kiinni siitä, miten edullisesti osa poistoilmasta on tuotettu (=ILP, takka, aurinko kesäisin)?
2) Mitä käytännön hyötyjä erityisen viileästä tuloilmasta on, ts. miten tuo lainattu väite käytännössä toteutuu, jos toteutuu?

Esitin väitteen joten linen sopivin henkilö sen avaamaan. Väitin että NIBE-talossa takasta ja ILP:sta hyötyy vain jos pystyy tuloilman lämpöä tiputtamaan raakasti. Tuolla tarkoitin sitä, että PILP:n ei tulisi hoitaa talon kaikkea lämmitystarvetta jotta takalle ja ILP:lle jäisi jotain käyttöä. ILP:stä ei hirveästi ole hyötyä lämmityksessä jos Nibe on jo tuupannut talon täyteen lämmintä ilmaa. ILP:lla tehty lämpö on halvempaa kuin sähkövastuksiin helposti turveutuvalla Nibellä.

Ajatuksena tässä on kai lämmittää taloa hieman ylilämpimäksi ja sitten säästää tuloilman lämmityksestä ja sillä samalla viilentää sisäilmaa. Käytännössä vaatii takan ja ilmaiset puut että on kannattavaa. Ilpillä reilu ylilämmitys ei ole välttämättä sen säästeliäämpää kun antaa tuloilman olla siellä normaaleissa lukemissa. Plus tietty lähtökohtaisesti matala tuloilman lämpötila, nopea pakkasen kiristyminen, pitkä suodatusaika ja estetyt vastukset saa helposti tuloilmakennon jäähän

Tuohon Tulihännän kommenttiin voisin samalla vastata. Ylilämmitystä en suosittele, enkä tiedä miten se liittyy alhaisempaan tuloilmaan. Pyrin käyttämään PILP:a mahdollisimman paljon käyttöveden lämmittämiseen ja muun talon lämmityksen saa pääasiassa hoitaa varaava takka ja ILP. Puilla lämmitys on melko halpaa vaikkei ilmaisia puita olekaan. Joku voi väittää puita ilmaiseksi jos ne on omasta metsästä kaatanut ja muutaman päivän hakannut niitä klapeiksi. Olen laskenut että itselleni tulee halvemmaksi tilata puut valmiina klapeina pihaan. Puilla lämmityksen hintaa voisi karkeasti yrittää laskea. Klapikuorma sekapuuta maksoi n 80e/irtokuutio. Irtokuutio painaa noin 200kg ja kilossa puuta on energiaa 4,1kWh/kg. Niinpä kilowattitunnin hinnaksi saadaan 9,75senttiä. Tiileri lupaa varaaville takoilleen hyötysuhteeksi noin 86prosenttia, joten takan kautta lämpöenergia maksaa suunnilleen 11,3senttiä/kWh. Eihän se halpaa ole, mutta halvempaa kuin sähköenergian hinta plus siirtohinta.

Koska pyrin pitämään tuloilman aika matalalla, jotta pääsen hyödyntämään muita energianlähteitä, olen joutunut laittamaan suodatusajaksi 0h. Muuten nopeasti muuttuvat ulkolämpötilat vetävät Niben tuloilman liian matalalle ja kone sulkee ilmanvaihdon. Mainitsemasi riskit ovat huomionarvoisia.

 

[hb81]

Mikähän ilo on olla Kompressorin anturi ja Sähkövastus anturi seurattavana kun molemmat seilaa melkein käsikädessä, vaikka toinen ei mitään tekisikään?
Okei samaa vesitilaa ja ilmeisen lähellä sijainniltaan tekee tuon. Enemmän kiinnostaisi vastusten päälle ja poismenot ja millä kilowateilla.
Miksei siihen ole historia seurantaa?
Välillä tuntuu että laitteesta on koitettu tehdä liian hieno ja moni asia on vain turhan monimutkaista automatiikkaa, kun kustannustehokkaampaa olisi yksinkertaistaa toimintoja sekä valmistajan työn että käyttäjän maksamien sähkölaskujen puitteissa.
Tai sitten olen vain astetta yksinkertaisempi kaveri, joka ei ymmärrä laitteen hienoutta.

edit. Vai entä jos kytkisin noi virran seuranta mokkulat kiinni Niben syöttöihin kiinni niin näkisi jotain?
Tai jopa pelkkien vastusten syöttöihin niin seuraisi pelkkiä vastuksia..
Ovat siis sähkärin jäljiltä koneen päällä irrallaan mihinkään kytkemättä.

 

[Tulihäntä]

edit. Vai entä jos kytkisin noi virran seuranta mokkulat kiinni Niben syöttöihin kiinni niin näkisi jotain?
Tai jopa pelkkien vastusten syöttöihin niin seuraisi pelkkiä vastuksia..
Ovat siis sähkärin jäljiltä koneen päällä irrallaan mihinkään kytkemättä.

Laita shelly, owl, tms, 3-vaihemittari niben syöttöön. Mittareita on sellaisia missä ei tarvitse edes vaihejohtoa irroittaa. Siitä on paljon enemmän iloa kun noista virrantunnistimista. Mikään niben uplink tai usb tikku ei kerro paljonko minäkin tuntina lisäystä on käytetty. Nuo erilliset mittarit osaa.

 

[hb81]

Laita shelly, owl, tms, 3-vaihemittari niben syöttöön. Mittareita on sellaisia missä ei tarvitse edes vaihejohtoa irroittaa. Siitä on paljon enemmän iloa kun noista virrantunnistimista. Mikään niben uplink tai usb tikku ei kerro paljonko minäkin tuntina lisäystä on käytetty. Nuo erilliset mittarit osaa.

Jos laitan nuo virtatunnistimet mittaamaan vastuksien vaiheisiin niin kyllähän se kertoo oletettavasti paljon vaiheet on käyny. Jos laitan Niben syöttöön niin saan koko laitteen kulutukset, kuten tuolla sun ehdottamallakin. Eniten mua kiinnostaa koska todellisuudessa vaiheet lämmittää.

 

[Tulihäntä]

Jos laitan nuo virtatunnistimet mittaamaan vastuksien vaiheisiin niin kyllähän se kertoo oletettavasti paljon vaiheet on käyny. Jos laitan Niben syöttöön niin saan koko laitteen kulutukset, kuten tuolla sun ehdottamallakin. Eniten mua kiinnostaa koska todellisuudessa vaiheet lämmittää.

Ei ne tunnistimet kerro kuin sen hetkellisen virran mitä niistä menee läpi. Se tieto ei jää yhtään mihinkään talteen. Katoaa kuin pieru saharaan. Saman tiedon näet kuitenkin myös siitä kulloinkin käytössä olevan lisäyksen tehosta.

 

[hb81]

Ei ne tunnistimet kerro kuin sen hetkellisen virran mitä niistä menee läpi. Se tieto ei jää yhtään mihinkään talteen. Katoaa kuin pieru saharaan. Saman tiedon näet kuitenkin myös siitä kulloinkin käytössä olevan lisäyksen tehosta.

Historia tiedoissa on kolme Virta kohtaa jotka on kokoajan nyt nollilla kun anturit irti. Eikö niihin tule silloin tieto, kun anturit lukee tietoa?

 

[Tulihäntä]

Historia tiedoissa on kolme Virta kohtaa jotka on kokoajan nyt nollilla kun anturit irti. Eikö niihin tule silloin tieto, kun anturit lukee tietoa?

Tuo näkyy huoltotiedoissa, mutta ei historiassa. Sinne tulee lukema anturin mittaamasta virrasta, eli ampeereista. Mitään kwh:ta laite ei mittaa tai rekisteröi. Tuo ampeerilukema ei tallennu mihinkään koska ne anturit on tarkoitettu vain seuraamaan pääsulakkeen kuormitusta. Antureiden avulla f470 osaa tiputtaa vastustehoa jos samaan aikaan on vaikka sauna ja sähköauton lataus päällä.

 

[oltsik]

Tuo näkyy huoltotiedoissa, mutta ei historiassa. Sinne tulee lukema anturin mittaamasta virrasta, eli ampeereista. Mitään kwh:ta laite ei mittaa tai rekisteröi. Tuo ampeerilukema ei tallennu mihinkään koska ne anturit on tarkoitettu vain seuraamaan pääsulakkeen kuormitusta. Antureiden avulla f470 osaa tiputtaa vastustehoa jos samaan aikaan on vaikka sauna ja sähköauton lataus päällä.

Joo, ja näytetaajuus on niin surkee et historiadata on melko hyödytöntä muutenkin. Ihmeellistä et näin kalliiseen laitteeseen ei oo integroitu sähkötehon mittausta, ei sa edes kunnolla vastusten käyttöäkään historiadatasta ulos suoraan

 

[Topjanne]

Viesti keskustelussa 'Nibe F470' https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470.34150/post-545858

 

[hb81]

Tuo näkyy huoltotiedoissa, mutta ei historiassa. Sinne tulee lukema anturin mittaamasta virrasta, eli ampeereista. Mitään kwh:ta laite ei mittaa tai rekisteröi. Tuo ampeerilukema ei tallennu mihinkään koska ne anturit on tarkoitettu vain seuraamaan pääsulakkeen kuormitusta. Antureiden avulla f470 osaa tiputtaa vastustehoa jos samaan aikaan on vaikka sauna ja sähköauton lataus päällä.

Toki osaan laskea virta lukemat tehoksi ja esimerkkikuva tosiaan oli huoltotiedoista, mutta samat löytyy historiasta.
Ja tiedän kyllä noiden antureiden tarkoituksen.

 

[eepinis88]

Väittäsin että hyötyy. Kun rajoittaa lattioiden virtausta pieneksi niin ilpillä saa tehtyä järkevää lisälämpöä koko ajan kun ollaan pakkasen puolella. Toki hyöty on vähäisempää jos tuloilmaruuvi on pohjassa että tulee jotakin +23 tuloilmaa, vaan vaikka +15 huiteilla jota en pidä raakana tiputuksena. Toki tympeä sitä ruuvia säädellä pakkasten mukaan.

Itse kysyin Oulusta parista paikkaa onnistuisiko heillä laittaa patteriventtiili ruuvin tilalle. Toinen ei vastannut, toinen sanoi ettei he suostu laittamaan kun siinä on suuri jäätymisvaara. Jos joku tietää kuka asentaisi Oulussa patteriventtiilin niin saa vinkata

Tota patterriventtiiliä ei kukaan myöskään pk seudulla suostu asentaa. Toki yks firma asentanut mutta heillä kalenteri täynnä

 

[Topjanne]

Eipä tuo patteriventtiilin sännöllinen säätäminenkään kovin iso juttu ole. Vaikka siinä on kuusiokoloruuvi, niin toimii mainiosti myös T25-torx-avaimellakin. Samalla avaimella voi sitten avata etupaneelin alareunan ruuvit ja ilmausruuvitkin.

Minulla on tuollainen 150mm (teräosa) pitkä avain, josta olen leikannut sivukärjen pois. Sillä ylettyy hyvin säätämään huoltoluukusta ja sen voi jättää paikoilleen. Luukun voi myös jättää ylemmäs, jotta ei tarvitse joka kertaa siirtää. Valikosta voi jättää päälle sivun, josta tuloilman lämpötilan näkee. Menee siis noin 10 sekuntia, kun tarkistaa lämmön ja säätää tarvittaessa. Meillä laite on kodinhoitohuoneessa, niin ei tarvitse erikseen lähteä tarkastuskäynnille.

T25-avainta myydään ainakin Puuilossa noin 8 euron hintaan.

 

[Timbe]

Erikoista, että asentajat pelkäävät tuloilmapatterin jäätymistä. Nibe sammuttaa ilmanvaihdon jos tuloilman lämpötila laskee alle 5 asteen. Ehkä siinä pelätään lämpötila-anturin vikaantumista?

Minulla on itselläni Home Assistantin ohjaama askelmoottori säätämässä tuota ruuvia. Melko mutkikas ratkaisu niin ohjelmallisesti kuin mekaanisestikin, mutta toistaiseksi hoitunut tuon ruuvin säätö etänä. Tarkoituksena talvella pudottaa yöksi tuloilma kylmemmäksi kuin päivällä ja antaa Nibelle kaistaa tehdä vettä. Yöllä voi sitten ILP paikata vajetta ja huutaa kovempaa kun asukkaat nukkumassa. Kesähelteillä voi sitten avata ruuvin päivisin ja ottaa kylppärin lattian lämmityksen ulkoilmasta kun on tarpeeksi lämmintä ulkona. Kovin kattavasti ei ole kyllä vielä tätä ratkaisua koeponnistettu.

 

[Tulihäntä]

Erikoista, että asentajat pelkäävät tuloilmapatterin jäätymistä. Nibe sammuttaa ilmanvaihdon jos tuloilman lämpötila laskee alle 5 asteen. Ehkä siinä pelätään lämpötila-anturin vikaantumista?

Jos sammuttaa. Ja onhan tässä useaan otteeseen mainittu miten tuloilmapatteri voi jäätyä ihan ilman puhallintakin.

 

[mikiz]

Eipä tuo patteriventtiilin sännöllinen säätäminenkään kovin iso juttu ole. Vaikka siinä on kuusiokoloruuvi, niin toimii mainiosti myös T25-torx-avaimellakin. Samalla avaimella voi sitten avata etupaneelin alareunan ruuvit ja ilmausruuvitkin.

Minulla on tuollainen 150mm (teräosa) pitkä avain, josta olen leikannut sivukärjen pois. Sillä ylettyy hyvin säätämään huoltoluukusta ja sen voi jättää paikoilleen. Luukun voi myös jättää ylemmäs, jotta ei tarvitse joka kertaa siirtää. Valikosta voi jättää päälle sivun, josta tuloilman lämpötilan näkee. Menee siis noin 10 sekuntia, kun tarkistaa lämmön ja säätää tarvittaessa. Meillä laite on kodinhoitohuoneessa, niin ei tarvitse erikseen lähteä tarkastuskäynnille.

T25-avainta myydään ainakin Puuilossa noin 8 euron hintaan.

Ei T25-avainta kannata kuusiokoloruuviin käyttää. Pitkävartisia, taivutettuja kuusioavaimia saa parilla eurolla. Lyhytvartisellakin pärjää jos jättää etulevyn alaruuvit pois. Se pysyy paikallaan yläkiskossaan, ja alareunaa raottamalla pääsee huoltoluukusta kuusiokoloruuville helposti. Puolen kierroksen säätöalue riittää yleensä koko talveksi, joten avainta ei tarvitse säädettäessä edes irroittaa. Ja kuusioavaimen varren osoittamasta suunnasta muistaa/tietää onko ruuvi auki paljon vai vähän. On helppo palata -40 asteen ulkolämpötiloista -5 asteen säätöihin.

 

[juhamat]

Eipä tuo patteriventtiilin sännöllinen säätäminenkään kovin iso juttu ole. Vaikka siinä on kuusiokoloruuvi, niin toimii mainiosti myös T25-torx-avaimellakin. Samalla avaimella voi sitten avata etupaneelin alareunan ruuvit ja ilmausruuvitkin.

Minulla on tuollainen 150mm (teräosa) pitkä avain, josta olen leikannut sivukärjen pois. Sillä ylettyy hyvin säätämään huoltoluukusta ja sen voi jättää paikoilleen. Luukun voi myös jättää ylemmäs, jotta ei tarvitse joka kertaa siirtää. Valikosta voi jättää päälle sivun, josta tuloilman lämpötilan näkee. Menee siis noin 10 sekuntia, kun tarkistaa lämmön ja säätää tarvittaessa. Meillä laite on kodinhoitohuoneessa, niin ei tarvitse erikseen lähteä tarkastuskäynnille.

T25-avainta myydään ainakin Puuilossa noin 8 euron hintaan.

Se vaan että jos yöt paljon kylmempiä kuin päivä niin saa säätää joka aamu ja ilta. Tai jos lähdet viikoksi reissuun kun 0 keli ja reissun aikana tulee -30, niin pitäs säätää sen -30 mukaan. Tai jos lähdet kun on -30 ja tulee 0 keli reissun aikana niin aika lämmintä pukkaa. Itsellä kone on ulkovarastossa.