Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu
- Keskustelun aloittaja joni
- Aloitettu
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Paljon kylmemmäksi ei kannata tuota kennoa vetää, kennon sulatukset tehdään ajamalla sisäilmaa kennon läpi kompressorin ollessa seis. Eli harakoille menee lämpö silloin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ajattelin tuota itse toisin päin. Vetäisi mahdollisimman paljon läpi jotta kävisi lämpimämpänä. Kesällä ei mahda kovin kylmää tilalle tulla. Ilmamäärälle (siis sen kasvattamiselle) ei mahda olla kuitenkaan mitään tehtävissä.
Ei se nyt aivan harakoille mene, eli veden tiivistyminen ja jäätyminen on aikanaan lämmittänyt höyrystintä ja antanut näin lisäenergiaa paremmalla copilla. Tuon lämpöosuuden voi katsoa nostetuksi lainaksi, joka on maksettava takaisin sulatuksessa, kun sulava jää samalla jäähdyttää jäteilmaa (käyttämättä sähköä puhaltimen lisäksi).
Onko linkata sopivaa ja parempaa pumppua, esim tuo Alpha jos jos tulee joskus vaihdettua?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
@s157431
Taisin itse laittaa tuohon Grundphos Alpha 1L 15-60 130 mallisen.
www.onninen.fi
Kaipa tuohon mikä tahansa 130mm pitkä ja tuuman kokoisilla yhteillä oleva kv pumppu menee. Järjestäen nuo ovat kuitenkin nykyään energiapihejä. Mutta tuosta omasta valinnasta ei ole pahaa sanottavaa.
Taisin itse laittaa tuohon Grundphos Alpha 1L 15-60 130 mallisen.
GRUNDFOS LÄMPÖJOHTOPUMPPU GRUNDFOS ALPHA1 L 15-60 130 | Pumput & pumppaamot
ALPHA1 L 15-60 130 mm on vaihtopumppu useimmille kaukolämmön alajakokeskuksissa ja maalämpöpumpuissa käytettäville kiertovesipumpuille. Käyttövesisovelluksissa vanhan pumpun (usein CIL-tunnus) voi korvata vain vaihtamalla ALPHA1 L -pumppupää olemassa olevaan pumppupesään.
www.onninen.fi
Kaipa tuohon mikä tahansa 130mm pitkä ja tuuman kokoisilla yhteillä oleva kv pumppu menee. Järjestäen nuo ovat kuitenkin nykyään energiapihejä. Mutta tuosta omasta valinnasta ei ole pahaa sanottavaa.
Onko ideaa, miten saa helpoiten kytkettyä tuohon Jäspin varaajaan Multiheaterin? Käsittääkseni pitää saada tuohon varaajan ja varolaiteryhmän väliin. Varolaiteryhmä nyt 18mm puristusliittimillä kytketty varaajaan. Jos tuohon väliin laittaisi t-haarat puristusliittimillä, pitäisi ilmeisesti löytää oikea malli, koska helmi varmaan jää kiinni varaajan 18mm natsoihin. Varolaiteryhmä on LK Armatur merkkinen, onko tietoa minkä merkkiset t liittimet sopii tuohon?
Liitteet
Suorasähkö
Tulokas
Onkohan tätä multiheateria kukaan toteuttanut LTO-koneen jäteilmasta? Sotkeeko ilmamäärät kun tarkoituksena ottaa ilma heti LTO koneen jälkeen multiheaterlle ja palauttaa jäteilmakanavaan takaisin? saisiko taloon lämpöä konvektorilla ajettua kohtuullisella hyötysuhteella? LTO kone vuosimallia 1992 ja arvio jäteilman lämpötilasta +10c.Tällä hetkellä talo lämpiää ILP +kattolämmitys. Paljon kysymyksiä vähän tietoa 
Onkohan tätä multiheateria kukaan toteuttanut LTO-koneen jäteilmasta? Sotkeeko ilmamäärät kun tarkoituksena ottaa ilma heti LTO koneen jälkeen multiheaterlle ja palauttaa jäteilmakanavaan takaisin? saisiko taloon lämpöä konvektorilla ajettua kohtuullisella hyötysuhteella? LTO kone vuosimallia 1992 ja arvio jäteilman lämpötilasta +10c.Tällä hetkellä talo lämpiää ILP +kattolämmitys. Paljon kysymyksiä vähän tietoa
Ei se juurikaan sotke kun sama määrä palaa kuin otetaankin.
Tuleehan tuohon toinen poistopuhallin ja lisää painehäviöitä eli poistomäärät muuttuvat varmasti johonkin suuntaan ja mahdollisesti reilusti.
Kovin kylmää MH ei kai osaa tehdä, joten hyöty 10 C ilmasta jää marginaaliseksi. Kesällä tietysti osaa käyttövedet tehdä hyvin, mutta siihen ei montaa tuntia/vrk mene.
Ajattelin että olisi jäteilmakanavassa kaksi sivuhaaraa ja siinä MH kiinni. Eikai se tuossa niinnö rajusti vaikuttaisi?
Sanoikos joku jossain että ylä- ja ala-anturit oli väärin päin? Laitoin ala-anturille releellä vastuksen rinnalle joka huijaa lämpötilaksi yli 60c. Huomasin samalla, että noihan on koneessa väärin päin. Anturin tarkkoja speksejä ei ole tiedossa, mutta joku 2k on oikealla suunnalla niin että laite lähtee väkisin päälle jos lähestytään nollaa ja normaalissa käytössä luulee, että ollaan yli 60c.
Laitoin homeassistantiin lämpötilat seurantaan ja lasken oletetulla virtauksella antotehon. Antoteho vaihtelee muutaman sadan watin sisällä , mutta johdonmukaisempi muutos tapahtuu ottotehossa joka vaihtelee 430-reilun 600w välillä suoraan lämpötilan mukaan. Cop laskee tällä tietoa jyrkemmin kuin multiheaterin taulukossa.
Ilman lämpötila tippuu noin 10c. Eikös ilmamäärä ole silloin riittävä? Paljon menee harakoille, mutta pumpun copin pitäisi olla suurimmillaan näin?
Ja ennen kuin kerkiätte toteamaan, että hatusta heitetty veden virtaus on metsässä niin tilasin äsken virtaus anturin homeassistantiin. Saadaan kohta vähän tarkempia lukemia ja copit tietoon. Virtaukseksi piti laittaa kaavaan 20l/min että päästiin oikean suuntaisiin teholukemiin, mutta se tuskin on oikein.
Laitoin homeassistantiin lämpötilat seurantaan ja lasken oletetulla virtauksella antotehon. Antoteho vaihtelee muutaman sadan watin sisällä , mutta johdonmukaisempi muutos tapahtuu ottotehossa joka vaihtelee 430-reilun 600w välillä suoraan lämpötilan mukaan. Cop laskee tällä tietoa jyrkemmin kuin multiheaterin taulukossa.
Ilman lämpötila tippuu noin 10c. Eikös ilmamäärä ole silloin riittävä? Paljon menee harakoille, mutta pumpun copin pitäisi olla suurimmillaan näin?
Ja ennen kuin kerkiätte toteamaan, että hatusta heitetty veden virtaus on metsässä niin tilasin äsken virtaus anturin homeassistantiin. Saadaan kohta vähän tarkempia lukemia ja copit tietoon. Virtaukseksi piti laittaa kaavaan 20l/min että päästiin oikean suuntaisiin teholukemiin, mutta se tuskin on oikein.
Liitteet
Eli haarojen välillä olisi putki läpi ja MH mahdollisesti imisi omaa jäteilmaansa?
Noin kytkettynä ei vaikutus luultavasti olisi suuri poistoilmamäärään.
Juuri noin. luultavasti helpoinkin tehdä noin sivuliittimellä isompaan jäteilmaputkeen. 100mm haara riittänee MHlle.
Mitä tarkoitit oman jäteilman imemisellä? Eikö IV kone paina ylipainetta putkeen että MH jäteilma ei vastavirtaan lähde uimaan
Jos jäteilmamäärä on pienempi kuin MH:n saavuttama, sekoittuu MH:n poistoa imuun eli tulee kylmempää MH:lle. Vastaavasti toisin päin jäteilmaa menee ohi.
Kumpikin hukkaa energiaa.
Ei ole mielestäni päätä eikä häntää laittaa MH:ta LTO:n jälkeen ja sitten lämmittää kämppää MH:n vedellä.
Halvemmalla saa tehokkaan LTO:n, jolla jäteilman saa pakkasilla kylmemmäksi kuin MH:lla.
Niin järkevyydestä on vaikea sanoa. Pitäisi olla pidemmän aikavälin loggaus miten jäteilman lämpö on. Jos käyttöveden tarve on suurehko niin miksei tuossa järkeä olisi pluskeleillä mitä vuodessa riittää paljon kun jäteilma lienee reippaasti plussalla.
Tehokkainkaan LTO ei lämmitä vettä koskaan astettakaan.
Ja voisihan MH kytkeä päälle vain kun jäteilma on riittävän lämmintä.
Järkevyys investoinnille on toinen juttu. Se pitää laskea kunkin itse ja jos haluaa harrastaa nekin maksaa aina.
Tehokkainkaan LTO ei lämmitä vettä koskaan astettakaan.
Ja voisihan MH kytkeä päälle vain kun jäteilma on riittävän lämmintä.
Järkevyys investoinnille on toinen juttu. Se pitää laskea kunkin itse ja jos haluaa harrastaa nekin maksaa aina.
Joo käyttövettä tuolla toki saa, mutta ei taida COP kaksinen olla 10 C ilmalla. Tietysti lämpimillä keleillä on jäteilma lämpimämpää.
Mutta kysyjä ei maininnut mitään käyttövedestä, vaan puhui konvektorista kämpän lämmitykseen. Nyt lämpeää ILPillä ja suorasähköllä.
Siis saadakseen mitään iloa MH:sta pitää investoida vesikiertoonkin. Konvektori kämpän lämmittämiseen ja kierrukallinen varaaja käyttöveteen. Tuosta tulee jo iso ja kallis projekti, ainakin uusilla osilla ja teetettynä.
Nuo rahat (ja ajan) käyttäisin parempaan LTO:ho, toiseen ILPiin tai sitten VILP/MLP.
ILPillä on rajattomasti ilmaa tarjolla ulkona. 10 C ilmasta ei MH ota kummoista tehoa. 1 kW vaatisi jo suuren ilmavirran. Ei sellaisen ympärille kannata alkaa lämmitysjärjestelmää rakentamaan.
Suorasähkö
Tulokas
Kiitoksia vastauksista!
Ajatus tälle heräsi vain tuon lämpimän ilman taivaalle puhaltamisen oivaltamisesta. Käyttöveden lämmittämiseksi tarvittaisiin tässä tapauksessa uusi kierukallinen varaaja, jolla sitten syötettäisiin olemassa olevaa uudehkoa 300l pystymallin varaajaa(vaatisi vielä putkivetoja huoneesta toiseen), joten laitekustannus arvio olisi koko paketille 4500e luokkaa ja lisäksi työt. Kokonaiskustannus nousee siis liian korkeaksi. Nyt vaikuttaisi kommenttien perusteella siltä, että multiheaterilla lämpöä ei saisi tuotettua riittävästi pelkkään lämmitykseen, vaikka se saisi käydä käytännössä koko lämmityskauden. Pitänee siis suunnata katseet ILP osastolle ja päivittää LTO jossakin kohtaa. Lisäksi ilmeisesti voisi olla järkevää miettiä ILP hyödyntämistä käyttöveden lämmittämiseen?
Tuo menee pellepelotonosastolle. Käyttövettä voi tehdä PILP/VILP/MLP ei ILP.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joku jäsen tuollaisia lämmönvaihtimia rakensi vuosia sitten jonkinlaisena sarjatyönä jolla ILP:n tuottamalla lämmitysenergialla lämmitettiin myöskin käyttövesivaraaja. Muistelisin et nikki olisi ollut ”regene” tai jotain siihen suuntaan. Moneen vuoteen ei oo hänestä sittemmin kuulunut mutta jäi sellainen kuva et olisi ollut suht iäkäs kaveri joten voi tietysti olla et on siirtynyt tuonpuoleiseen huolehtimaan lämmityksestä/jäähdytyksestä sikäli kun sellaista siellä tarvitaan.
Joo, anturit oli väärinpäin, muutoin toimii oikein.
Tuolla tavalla tehty haadossa.
Liitteet
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Hiukan tuo on haastava paikka. Ei varmasti tekemätön sellainen mutta saattaa siinä muutama voimasana kuulua ja rystysetkin olla verillä ennen kun tuo kuvailemasi muutos on valmis.
Muutama asia mikä kiinnittää huomiota kuvaa katsoessa. Ahdasta on, niin kun yleensä aina noissa paikoissa. Ja nuo 18mm suorat puserrusliittimet jotka ovat kiinni varaajan putkissa ovat joka tapauksessa rakennepituudeltaan lyhyempiä mitä pystyt tekemään T-kappaleilla, käytti niissä sit mitä tahansa palikoita. Tarkoittaa sen että jommalta kummalta puolelta (todennäköisesti varaajan natsoista) joutunee putkia hiukan lyhentämään jotta saa tilaa uusille kilkkeille. Putken katkaiseminen tuossa on jo yleensä aika hankalaa kun on ahdasta joka suunnasta.
Mitä tulee noitten kuvassa oleviin puserrusliittimien kierteeseen niin parhaat edellytykset onnistumiseen saanee sillä että yrittää hankkia saman valmistajan puserrusliitin T-kappaleet. En ole kovinkaan paljon tehnyt itse 18mm:n liittimillä, on hiukan tuollainen välikoko mutta ainakin 22 ja 28 mm niin eri valmistajat tuntuvat käyttävän erilaista kierrettä tuolla puserrusliittimen mutterille eli osat eivät yleensä ole yhteensopivia. Pienemmissä kokoluokissa niin kun 12 ja 15 mm taas jostain syystä yleensä osat menevätkin tarvittaessa ristiin. Joku putkialalla pätevöitynyt voinee kertoa miksi näin mutta tuollainen on tullut pantua merkille vuosien saatossa.
Muutama asia mikä kiinnittää huomiota kuvaa katsoessa. Ahdasta on, niin kun yleensä aina noissa paikoissa. Ja nuo 18mm suorat puserrusliittimet jotka ovat kiinni varaajan putkissa ovat joka tapauksessa rakennepituudeltaan lyhyempiä mitä pystyt tekemään T-kappaleilla, käytti niissä sit mitä tahansa palikoita. Tarkoittaa sen että jommalta kummalta puolelta (todennäköisesti varaajan natsoista) joutunee putkia hiukan lyhentämään jotta saa tilaa uusille kilkkeille. Putken katkaiseminen tuossa on jo yleensä aika hankalaa kun on ahdasta joka suunnasta.
Mitä tulee noitten kuvassa oleviin puserrusliittimien kierteeseen niin parhaat edellytykset onnistumiseen saanee sillä että yrittää hankkia saman valmistajan puserrusliitin T-kappaleet. En ole kovinkaan paljon tehnyt itse 18mm:n liittimillä, on hiukan tuollainen välikoko mutta ainakin 22 ja 28 mm niin eri valmistajat tuntuvat käyttävän erilaista kierrettä tuolla puserrusliittimen mutterille eli osat eivät yleensä ole yhteensopivia. Pienemmissä kokoluokissa niin kun 12 ja 15 mm taas jostain syystä yleensä osat menevätkin tarvittaessa ristiin. Joku putkialalla pätevöitynyt voinee kertoa miksi näin mutta tuollainen on tullut pantua merkille vuosien saatossa.
Ei kai se käyttövesivaraaja ollut? Muistelin että yksi ILP oli jotain pitopalvelun / seurakunnan / etc tilaa varten ja siellä ILP ei ylettynyt kaikkialle. Sen takia veti pidemmän ILP vedon, mutta kierukalle jonkun muovisen varaajan sisälle. Se lämpö sieltä johdettiin pattereille niille paikoille minne ILP ei ylettynyt.
Tai ehkä muistan väärin ja se olikin käyttövesi, näköjään haulla löytyi herra "HYBRID": https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmalämpöpumppu-ja-käyttöveden-lämmitys.25919/page-7
Virtausanturi näyttää, että vettä kulkisi noin 21l/min +-0,5l/min. Cop 21c vedellä 4,8-5 tuntumassa, saunoessa yli viiden. Nyt kun varaajan alaosan lämmöt on vähän korkeammalla niin 38c vedellä pumppu kuluttaa 488w ja cop 3,9. Pumppu saa sisäänsä normaalisti noin 18,5c ilmaa ja puhaltaa sena ulos 15-16,5, viileämpänä. Sulatuksia ollut vain muutama.
Pelletin kulutus on laskenut merkittävästi. Nollakelissä kattila käy kerran vuorokaudessa eli tippunut arviolta puoleen ja reilumpi takan lämmitys laskee lattian viileäksi ja varaajan lämpötila lähtee pelkällä multiheaterilla hiljalleen nousemaan.
Tilasin jousiripustimet joiden varaan ajattelin ripustaa harkkoseinälle roikkumaan. Ylhäältä roikkumaan ja alareunaan sopivat jouset tai kumit. Pitäisikö putkien kanssa huomioida kiinnityksen joustavuus? Miten?
jvtuonti.fi
Pelletin kulutus on laskenut merkittävästi. Nollakelissä kattila käy kerran vuorokaudessa eli tippunut arviolta puoleen ja reilumpi takan lämmitys laskee lattian viileäksi ja varaajan lämpötila lähtee pelkällä multiheaterilla hiljalleen nousemaan.
Tilasin jousiripustimet joiden varaan ajattelin ripustaa harkkoseinälle roikkumaan. Ylhäältä roikkumaan ja alareunaan sopivat jouset tai kumit. Pitäisikö putkien kanssa huomioida kiinnityksen joustavuus? Miten?
Jousiripustin + regufoam Vibro-SHR
Jousiripustin + regufoam Vibro-SHR on yhdistelmä korkealaatuista polyuretaanikennovaahtoa (Regufoam®) ja metallijousi. Tilaa verkkokaupasta!
jvtuonti.fi
Kokemukset mh18 olleet hyviä nyt muutaman viikon jälkeen, sähkön kulutus tippunut merkittävästi ja mh on päällä öisin ajastettuna, lämmittää noin 4-5 tuntia kerran päivässä.
On siis kytkettyä suoralla lvv kytkennällä ja välissä on 45 asteen esbe venttiili joka tekee sen että mh:ssa kiertää 45 asteen tai lämpöisempi vesi, tämä toki varmistaa että kierrätys ei tiputa lvv veden lämpötilaa. Tuli vaan mieleen että vaikuttaako tuo cop:iin jotenkin, eli olisiko cop parempi jos sisällä kiertäisi viileämpi vesi?
On siis kytkettyä suoralla lvv kytkennällä ja välissä on 45 asteen esbe venttiili joka tekee sen että mh:ssa kiertää 45 asteen tai lämpöisempi vesi, tämä toki varmistaa että kierrätys ei tiputa lvv veden lämpötilaa. Tuli vaan mieleen että vaikuttaako tuo cop:iin jotenkin, eli olisiko cop parempi jos sisällä kiertäisi viileämpi vesi?
Ok, kiitos. Miten lasket ja mittaat copin?
Mulla on homeassistantissa esphomella virtausanturi ja lämpöantureita. Jos tiedetään virtaus ja lämpötilaero niin tiedetään antoteho. Jos tiedetään ottoteho ja antoteho niin tiedetään cop.
Teknisen tilan lämpötila on laskenut 10-11 asteen paikkeille. Samalla on alkanut melko tiheä sulattelu, kun poistoilman lämpötila on ollut suuren osan ajasta 1,5-2c luokkaa. Täytyy pitää pannuhuoneen ovea vähän raollaan niin lämpötila saadaan kattilan hukkalämmöllä vähän korkeammaksi.
Teknisen tilan lämpötila on laskenut 10-11 asteen paikkeille. Samalla on alkanut melko tiheä sulattelu, kun poistoilman lämpötila on ollut suuren osan ajasta 1,5-2c luokkaa. Täytyy pitää pannuhuoneen ovea vähän raollaan niin lämpötila saadaan kattilan hukkalämmöllä vähän korkeammaksi.
Vaihdoin pumpuksi yli jääneen alpha1 25-40:n. Kulutus laski noin 50w ja virtaus 2l/min. Sen verran isompi, että laitoin vanhan tilalle putken ja uuden pumpun ulkopuolelle.
Säästin pellettiä edullisemman sähkön aikana ja lämmitin takkaa vähän reilummin niin lattian kierto meni viileäksi ja MH alkoi nostamaan varaajan lämpötilaa yksinään. Pilp saa 50,3c vettä ja cop nyt uudella pumpulla 3,66 ja vanhalla vakiopumpulla 3,34, kun ei huomioida vesipumpun tuottamaa lämpöä. Kesemmällä nähdään sitten paljonko cop on käyttövedellä, mutta selvästi linjassa valmistajan ilmoittamien lukemien kanssa.
Ympäristön lämpötila vaikuttaa selvästi pilpin antotehoon.
Säästin pellettiä edullisemman sähkön aikana ja lämmitin takkaa vähän reilummin niin lattian kierto meni viileäksi ja MH alkoi nostamaan varaajan lämpötilaa yksinään. Pilp saa 50,3c vettä ja cop nyt uudella pumpulla 3,66 ja vanhalla vakiopumpulla 3,34, kun ei huomioida vesipumpun tuottamaa lämpöä. Kesemmällä nähdään sitten paljonko cop on käyttövedellä, mutta selvästi linjassa valmistajan ilmoittamien lukemien kanssa.
Ympäristön lämpötila vaikuttaa selvästi pilpin antotehoon.
Talossa on huippuimuri joka hoitaa poistoilman katolta pihalle, korvausilma tulee suoraan ulkoa raitisilmasuutimista.
PILP:n tapauksessa se poistoilma pitäisi pystyä kierrättämään tuon Multiheaterin tms. kautta. Omaan tekniseen tilaan tulee poistoilmaputki. Voisiko tuota käyttää siten hyväksi, että sitä käyttäisi ilman saamiseksi MH:lle?
Eli sulkisi sen huippuimurin putken yläpäästä ja imisi tuota kautta ilman MH:lle muiden huoneiden poistoilmaventtiileistä. Jäteilman MH:sta poistaisi erillisellä putkella. Toimisiko tuollainen ?
PILP:n tapauksessa se poistoilma pitäisi pystyä kierrättämään tuon Multiheaterin tms. kautta. Omaan tekniseen tilaan tulee poistoilmaputki. Voisiko tuota käyttää siten hyväksi, että sitä käyttäisi ilman saamiseksi MH:lle?
Eli sulkisi sen huippuimurin putken yläpäästä ja imisi tuota kautta ilman MH:lle muiden huoneiden poistoilmaventtiileistä. Jäteilman MH:sta poistaisi erillisellä putkella. Toimisiko tuollainen ?
Periaatteessa ihan mahdollinen juttu. Kyllähän se ilma kulkeutuu sinne missä imu on.
No jos ei saa, niin pieni kanavapuhallin lisäksi?
Riippuu miten suuri virtaama ja miten pieni putki tulee tekniseen tilaan. Teknisen tilan poisto on pieni, esim. 3 l/s. Voi siis olla 100 mm ja hyvällä tuurilla 125 mm.
Vaikkapa 50 l/s 100 mm kanavassa on jo 6 m/s, jolla painehäviötä tulee 5 Pa/m ja 10 Pa/mutka ja melusta voi tulla ongelma.
MH18 nimellisvirtaamalla 70 l/s painehäviöt tuplaantuu tuosta.
125 mm kanavalla painehäviöt tippuvat alle puoleen noista.
Mä vedin 3m matkan runkolinjan päästä teknisen tilan kohdalle ja siltä alas. Laitoin koko matkan äänenvaimentimilla, koska ne ei maksa juuri mitään ja maalla asuessa arvostan täydellistä hiljaisuutta. Vähempikin olisi riittänyt, mutta nyt tuli näin. Jos se sun teknisen tilan haara ahdistaa niin kannattaa harkita sitäkin vaihtoehtoa, että vaihtaa sen isommaksi ja laittaa samalla äänenvaimentimen. Ei se niin kovin mahdoton homma ole. Muutama ärräpää ja pari naamaria.