Taitaa päästä helpommalla jos ohjelmoi yöksi halvan sähkön ajaksi veden lämmitystä korkeampaan lämpötilaan/lämpökäyrää isommaksi, ja päiväksi taas molempia pienemmäksi. Käsittääkseni smart price toimii miten sattuu.
Koska se SPA systeemi ei täällä lukeneen palauttaan mukaan ole kovin fiksu. Luultavasti saat fiksumman kun ohjelmoit. Yleensä sähkö on aina tiettyihin kellonaikoihin halpaa. Noilla ohjelmoinneillahan voit myös ohjata kulutusta yölle jos tulee tilanteita että sähkö alkaa loppua suomesta kesken.
Minulla tuloilma on niin kylmää että siinä jää ikkunapinnat kirkkaasti kakkoseksi.
Viime perjantaina, kun pakkasta oli 20 astetta, tulo- ja menolämpötilan ero oli maksimit; viitisen astetta. Kukahan sen seitsemän asteen ero-ohjeen on ravistanut hihasta? Mitä sen laskennassa on käytetty piirien pituuksina, lattiamateriaalina, menolämpötilana, talon energialuokkana ja lämmitysveden syöttönopeutena? Yleensäkin tämän F470 ajamiseen on jos minkälaisia ohjeita joiden koetaan olevan absoluuttisia (itselle koettu hyviksi). Viittaan huoliin sulattelukertojen määristä ja erinäisistä lämpötiloista. Laitetta pitää ajaa siten kun se itsestä parhaalle tuntuu, talo pysyy kunnossa ja rahapussi kestää - ja noistakin vain ensimmäinen on tärkeä, sillä kerranhan täällä vain eletään. Kannattaisi myös nähdä kokonaiskuva jos etsii maksimaalista energiasäästöä laitteella. Ei ole taloudellisesti, eikä terveydellisestikään, järkevää nostaa talon lämpöä 23 asteeseen vain sen vuoksi että sulatuskertoja saataisiin vähennettyä.
Sori, oli vähän OT:a, mutta ehkä tämä tähän toistasataa sivua pitkään ketjuun mahtuu... Joka on myös aivan järkyttävää, ja antaa tiedo etsijälle hieman haastetta
Eli kaikki tänne kirjoittajat: lukekaa ensin laitteen ohjeet, tämä ketju ja kyselkää vasta sitten 
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Se että esim ilp työntää +23 asetuksella lämpöä, ei kyl meinaa että koko talo niin lämmin ole. Keskimäärin pakkasilla siellä missä ilp on niin +22 ja muissa mh joku 20 astetta.Minulla tuloilma on niin kylmää että siinä jää ikkunapinnat kirkkaasti kakkoseksi.
Viime perjantaina, kun pakkasta oli 20 astetta, tulo- ja menolämpötilan ero oli maksimit; viitisen astetta. Kukahan sen seitsemän asteen ero-ohjeen on ravistanut hihasta? Mitä sen laskennassa on käytetty piirien pituuksina, lattiamateriaalina, menolämpötilana, talon energialuokkana ja lämmitysveden syöttönopeutena? Yleensäkin tämän F470 ajamiseen on jos minkälaisia ohjeita joiden koetaan olevan absoluuttisia (itselle koettu hyviksi). Viittaan huoliin sulattelukertojen määristä ja erinäisistä lämpötiloista. Laitetta pitää ajaa siten kun se itsestä parhaalle tuntuu, talo pysyy kunnossa ja rahapussi kestää - ja noistakin vain ensimmäinen on tärkeä, sillä kerranhan täällä vain eletään. Kannattaisi myös nähdä kokonaiskuva jos etsii maksimaalista energiasäästöä laitteella. Ei ole taloudellisesti, eikä terveydellisestikään, järkevää nostaa talon lämpöä 23 asteeseen vain sen vuoksi että sulatuskertoja saataisiin vähennettyä.
Sori, oli vähän OT:a, mutta ehkä tämä tähän toistasataa sivua pitkään ketjuun mahtuu... Joka on myös aivan järkyttävää, ja antaa tiedo etsijälle hieman haastetta
Kerroppa mitä haittaa terveydelle ja talolle tästä on mikiz
Mut mä ainaski 10 asteen pakkasilla tehnyt päivässä 30-40 kwh säästöä sillä tavalla että ilp päällä ja optimoi vastuksien käyttöä eli poistoon saa kunnolla virtausta.
Ylipäätää ILP joutuu laittaa aina vähä yläkanttiin lämpötila asetuksen.
Viimeksi muokattu:
We are currently experiencing slightly longer response times and loading data than normal, our developers are working on it and expect it to be resolved soon, we apologize if this causes you any problems
Koska F470:n kompressori ei ole invertteriohjattu ja tuloilma lämmitetään vedellä. Jos koko kompressori sammutettaisiin, niin mökki viilenisi ja samalla tuloilmakenno jäätyisi. Kompressorille ei siis ole kuin kaksi toimintatapaa. Se on joko päällä tai pois päältä. Se mitä laite voi SPA:lla tehdä on käyttää vastuksia. Korkean hinnan aikana vastuksia käytetään vähemmän ja matalamman hinnan aikana enemmän paikkaamaan lämpövajetta ja boostaamaan käyttövettä. Henk. koht. en edes pärssisähköllä käyttäisi SPA:ta F470:ssa. Tuossa laitteessa se on useammalle turha ominaisuus.
Eikö tuo osaa pätkiä kompuran käyntiä kalliiden tuntien aikaan ja jauhaa yhtä soittoa halvoilla tunneilla?
No mites se sitten lämmittää ja miten käy jos ulkona on pakkasta?
Ajattelin jos olisi pörssisähkö niin ois saanut paljon ladattua yöllä halvemmalla hintaa. Jos pakkasia tulee, niin voihan sitä kiinteen hinnan sopparillakin latailla, niin ei mee sähköt poikki
Kyllä 20 asteen poistoilmakin on hyvä. Aika rautaiset eristeet jos 19-20 huonelämmöillä poistoilma on 21...
Huhtikuussa valmistunut "matalaenergia" B-energialuokalla oleva 85 neliön rivari. Normaali huonekorkeus, nibe sijaitsee kph:ssa asunnon keskellä. Iv vedot lyhyitä. En nyt äkkiseltään muista paljonko puhallusvillaa oli eristeiden päällä.. olisko ollu 400mm.
No jos ajatellaan, että ulkolämpö pysyy samana:
Halvoilla tunneilla kompura käy vaikka 3 tuntia putkeen, huilaa 30 min ja taas käy 3 tuntia putkeen.
Kalliilla tunneilla kompura käy 1 tunnin ja huilaa 1 tunnin, jne. silleen sopivasti, että vastusten käyttö on minimaalista.
En minä tiedä miten laite oikeasti käyttäytyy, mutta luulisi olevan loogista lämmittää harvemmin kompuralla kalliilla tunneilla kuin tehdä sama vastuksilla.
Niimpä on minullakin LTO:n jälkilämmityspatteri kytkemättä; lämmitän mieluummin laattalattioita kuin tuloilmaa. Lattiat alkavat näinkin tuntumaan mukavan lämpöisiltä vasta kun ulkona on alle 10 pakkasta. Tuloilmaventtiilien määrä ja suuntaus lienee onnistunut kun niistä ei pahasti vetoa huomaa.Minulla tuloilma on niin kylmää että siinä jää ikkunapinnat kirkkaasti kakkoseksi.
Viime perjantaina, kun pakkasta oli 20 astetta, tulo- ja menolämpötilan ero oli maksimit; viitisen astetta. Kukahan sen seitsemän asteen ero-ohjeen on ravistanut hihasta? Mitä sen laskennassa on käytetty piirien pituuksina, lattiamateriaalina, menolämpötilana, talon energialuokkana ja lämmitysveden syöttönopeutena? Yleensäkin tämän F470 ajamiseen on jos minkälaisia ohjeita joiden koetaan olevan absoluuttisia (itselle koettu hyviksi). Viittaan huoliin sulattelukertojen määristä ja erinäisistä lämpötiloista. Laitetta pitää ajaa siten kun se itsestä parhaalle tuntuu, talo pysyy kunnossa ja rahapussi kestää - ja noistakin vain ensimmäinen on tärkeä, sillä kerranhan täällä vain eletään. Kannattaisi myös nähdä kokonaiskuva jos etsii maksimaalista energiasäästöä laitteella. Ei ole taloudellisesti, eikä terveydellisestikään, järkevää nostaa talon lämpöä 23 asteeseen vain sen vuoksi että sulatuskertoja saataisiin vähennettyä.
Sori, oli vähän OT:a, mutta ehkä tämä tähän toistasataa sivua pitkään ketjuun mahtuu... Joka on myös aivan järkyttävää, ja antaa tiedo etsijälle hieman haastetta
Tuon 7 asteen alkuperää en tiedä; tarkoitus lienee sanoa että lämpötilaerolla on merkitystä. Vaihtoehtonahan on että ajaa matalampia lämpötilaeroja suuremmilla virtauksilla ja vetoa syntyy.
Ajan lattioihin nykyään vähintään 27 asteista ja siitä käyrällä ylöspäin. Siitä sitten huonetermostaatit rajoittavat virtausta. Kelpoisen lämpötilajakauman saa näinkin aikaan.
Talo kestänee lämpöä enemmän kuin ihminen, mikäli tutkimuksia ja ohjeita on uskominen. Pintamateriaaleille luvataan usein 30 asteen lämmönkesto.Se että esim ilp työntää +23 asetuksella lämpöä, ei kyl meinaa että koko talo niin lämmin ole. Keskimäärin pakkasilla siellä missä ilp on niin +22 ja muissa mh joku 20 astetta.
Kerroppa mitä haittaa terveydelle ja talolle tästä on mikiz
Mut mä ainaski 10 asteen pakkasilla tehnyt päivässä 30-40 kwh säästöä sillä tavalla että ilp päällä ja optimoi vastuksien käyttöä eli poistoon saa kunnolla virtausta.
Ylipäätää ILP joutuu laittaa aina vähä yläkanttiin lämpötila asetuksen.
Kuten kaikille mahdollisille asioille puolesta tai vastaan, löysin netistä muutaman kohdan tukemaan terveysväitettäni. Osa on vuosien takaa, mutta ilmeisesti näissä on jonkin verran tieteellistä tutkimusta takana, ja siten niiden voi nähdä kestävän ajan hammasta mutu-julkaisuja kauemmin:
- D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012
- Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Asumisterveysohje
- https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/hallitse_huonelampotiloja
- https://www.hengitysliitto.fi/kodin...tu/sisailman-olosuhteet/huoneilman-lampotila/
Noista voisin irroittaa pari kohtaa:
"Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Talvella liian lämmin huoneilma voi lisätä hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta. Liian korkea sisälämpötila voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten väsymystä sekä limakalvojen, ihon ja silmien ärsytystä.
Liian korkea lämpötila voi lisätä myös rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöjä. Myös unenlaatu kärsii liiallisesta kuumuudesta. Makuuhuoneen lämpötila voikin olla hieman normaalia 20–22 asteen huonelämpötilaa viileämpi."
"Lämpötilan lasku 24 °C:sta 21 °C:een vähentää useimmiten sisäilmaoireiden määrää 1/3:lla."
Asian vierestä vielä tuloilman lämpötilaan. En tiedä varmaksi, mutta mielestäni koneellinen poistotoiminen ilmanvaihto on yleisempi kuin koneellinen poisto- tuloilmanvaihto. Eli on yleisempää ottaa korvausilma raakana esimerkiksi seinän läpi. Tässä on se etu, että viileämpi ilma sekoittuu huoneilmaan paremmin, kosteutta ei vahingossakaan paineta eristeisiin, ja tuloilma tulee läheltä seiniä jolloin vedon tunne saattaa olla pienempi. F470 vaatii jonkin verran tuloilman lämmitystä tai sen kenno jäätyy/ilmanvaihto sulkeutuu. Näkisin kuitenkin tuloilman lämmityksen jopa 18 asteiseksi olevan turhaa jos vain löytyy jokin muu keino lämmittää huoneita. Turhaa siksi, ettei lämmin ilma laskeudu alas (sekoitu) niin hyvin kuin kylmempi, ja aika pian Niben kompressorista loppuu teho ja sähkövastukset tulevat mukaan kuvioihin.
Tätä edellisen viestini pointti oli se, ettei kannata nostaa talon huonelämpötiloja vain sen takia ettei Nibe sulattelisi niin usein.
NibeSinceDecember21
Jäsen
Noniin, pois päältähän se asetus olikin.
mitäs sitten kannattaa tehdä? Laskea sisälämpötila alle +17C, niin sillon ei ainakaan sulattele.
Ei se välttämättä noin mene, riippuu mm putkistosta jne. Esim meillä on mittauksissa ollut tulo 55% ja poisto 45% ja pöytäkirjan mukaan näillä ollaan pienessä alipaineessa (tän pystyn yksinkertaiselle testillä itsekin toteamaan, alkuun mietin ihan samaa että voiko pitää paikkansa). Ja F470:ssa puhaltimet ovat yhtä tehokkaita mun tiedon mukaan.
Tuo on totta. Hyvin sivallettu.
Miksi sulattelu on sellainen mörkö, että sen välttämiseksi ollaan valmiina nostamaan huonelämpöä muutama aste normaalia lämpimämmäksi, tai rukataan poistoilmamää selvästi suunniteltua suuremmaksi? Tästä voisi joku ottaa haasteen ja testata kumpi tapa vie sähköä vähemmän; normaali huonelämpö useine sulatuksineen vai korotettu lämpö vähemmillä sulatuksilla. Veikkaan ensimmäisen voittavan etenkin jos aktivoi ilmanvaihdon tahdistetun käytön. Tuon asetuksen käyttö olisi kieltämättä pienimuotoista huijaamista...
Mutta mitä kannattaa oikeasti tehdä? Ajaa Nibeä niin että on itse tyytyväinen.
Tuo on totta. Hyvin sivallettu.
Miksi sulattelu on sellainen mörkö, että sen välttämiseksi ollaan valmiina nostamaan huonelämpöä muutama aste normaalia lämpimämmäksi, tai rukataan poistoilmamää selvästi suunniteltua suuremmaksi? Tästä voisi joku ottaa haasteen ja testata kumpi tapa vie sähköä vähemmän; normaali huonelämpö useine sulatuksineen vai korotettu lämpö vähemmillä sulatuksilla. Veikkaan ensimmäisen voittavan etenkin jos aktivoi ilmanvaihdon tahdistetun käytön. Tuon asetuksen käyttö olisi kieltämättä pienimuotoista huijaamista...
Mutta mitä kannattaa oikeasti tehdä? Ajaa Nibeä niin että on itse tyytyväinen.
Olikos tuo tahdistettu käyttö niin että kun kompressori käy niin ilmavaihto muuttuu halutuksi? Eli oletettavasti tehostetuksi? Ja kun lepää niin prosentit tippuu?
Tuo on totta. Hyvin sivallettu.
Miksi sulattelu on sellainen mörkö, että sen välttämiseksi ollaan valmiina nostamaan huonelämpöä muutama aste normaalia lämpimämmäksi, tai rukataan poistoilmamää selvästi suunniteltua suuremmaksi? Tästä voisi joku ottaa haasteen ja testata kumpi tapa vie sähköä vähemmän; normaali huonelämpö useine sulatuksineen vai korotettu lämpö vähemmillä sulatuksilla. Veikkaan ensimmäisen voittavan etenkin jos aktivoi ilmanvaihdon tahdistetun käytön. Tuon asetuksen käyttö olisi kieltämättä pienimuotoista huijaamista...
Mutta mitä kannattaa oikeasti tehdä? Ajaa Nibeä niin että on itse tyytyväinen.
Meillä ainakin vetää pakkasilla sulatuksien ajaksi vastukset täysille ja sitten kun niitä sulatuksia on kahden kolmen tunnin välein, niin alkaa se sähköyhtiön antama data näyttää aika hurjalta.
Tuossa kun päivän keskilämpötila oli jotain -11 astetta niin kulutus oli jotain 55-68kwh päivässä. Nyt kun ollaan nollassa niin kulutus on about 25kwh päivässä ja yks tai kaksi sulatusta eikä tarvitse vastuksia.
Olisi hyvä laittaa aina vähän tietoa, että millaisesta lämmityskohteesta on kyse, kun vertaillaan näitä kulutuslukemia. Ehkä se on jo jossain viestissä kerrotukin, mutta sen etsiminen on aika työlästä, joten parempi paikka olisi laittaa tietoa allekirjoitukseen esimerkiksi jotenkin näin kun minullakin on. Toki vähempikin riittää.
Olen kyllä ollut havaitsevinani, että mobiiliversiossa ei allekirjoitusta näkyisi ainakaan automaattisesti, mutta tietokoneversiossa näkyy.
Olen kyllä ollut havaitsevinani, että mobiiliversiossa ei allekirjoitusta näkyisi ainakaan automaattisesti, mutta tietokoneversiossa näkyy.
Mielenkiinnolla seurannut PILP -keskustelua.
Lueskelin laitteen käyttö- ja asennusohjeita.
Max lämpöpumpputuotto voi olla poistoilman energiamäärä n 20 asteesta 0 asteeseen ja eri lähteiden sanomana noin kolmannes talon energiankulutuksesta.
Eli jos laite on ainoa lämmityslaite niin sähköä säästyy suoraan sähkölämmitykseen verrattuna keskimäärin esim 40% ja siitä 2/3 (cop3) eli optimistisesti 30%; laskinko oikein?
Kovilla pakkasilla vähemmän säästöä eli sähköä kuluu enemmän sillä ilmanvaihdon energiasisätö säilyy samana.
Siten tuo 25kwh:n suhde 55-68kw:iin päivässä olisi laitteiston ominaisuus.
Eikös sulatukseen menevä energia ole teoriassa saatu huoneistoon siinä vaiheessa kun vesi on jäätyessään luovuttanut energiaa ja siten sulatusenergian pitäisi sisältyä laitteen cop laskentaan myös myyntiesitteissä?
Olet nyt ymmärtänyt aika paljon väärin. Sulla ei ilmeisesti ole kyseistä laitetta? Älä sillon kommentoi ja aiheuta turhaa turbulenssia.
Harkinnassa on PILP:n hankinta.
Eikös sivuston yksi tarkoitus ole paikata tietämättömyyttä ja väärinymmärryksiä?
Otan mielelläni oikaisut vastaan. joten jos viitsit niin....
Tuosta voisi ehkä avata ennemmin kokonaan uuden keskustelun kuin paisuttaa tätä hyvää threadia liittyen miten käytössä oleva laite säädetään jne. Tästä aloittelijat saaneet hyvät vinkit säätöön niin siinä mielessä voisi pitää tämän keskustelun liittyen siihen.
Huolimatta siiitä että minulla ei vielä ole laitetta
;1. Mökki ei viilene sillä lämmitys käyttää sähkövastuksia kun kompressorin teho ei riitä tai sammuksissa ; kompressori tuottaa ohjekirjan mukaan n 2kw , sähkövastuksia on n 7-10kw riippuen kytkennästä
2. Tuloilmakenno ei jäädy sillä se lämpiää lämmitysverkoston vedellä jota lämmitetään sähkövastuksilla, sehän jäätyisi kovilla pakkasilla joka tapauksessa kun kompressori ei riitä
3. Kun ennustetaan sähkökatkoja lienee kaikilla tuloilmavesipatterin omistajilla sama murhe: vetääkö sytytettävä takka pakkasilmaa tuloilmapatterin läpi niin paljon että patteri jäätyy kun kiertovesipumppukaan ei toimi. Sama tilanne lienee poistoilmakennonkin kohdalla , riippuen tietenkin ilman virtauksista
Tuossa oli spot-hinnan mukaisesta ohjauksesta kyse. Ei normaalista toiminnasta.Huolimatta siiitä että minulla ei vielä ole laitetta
1. Mökki ei viilene sillä lämmitys käyttää sähkövastuksia kun kompressorin teho ei riitä tai sammuksissa ; kompressori tuottaa ohjekirjan mukaan n 2kw , sähkövastuksia on n 7-10kw riippuen kytkennästä
2. Tuloilmakenno ei jäädy sillä se lämpiää lämmitysverkoston vedellä jota lämmitetään sähkövastuksilla, sehän jäätyisi kovilla pakkasilla joka tapauksessa kun kompressori ei riitä
3. Kun ennustetaan sähkökatkoja lienee kaikilla tuloilmavesipatterin omistajilla sama murhe: vetääkö sytytettävä takka pakkasilmaa tuloilmapatterin läpi niin paljon että patteri jäätyy kun kiertovesipumppukaan ei toimi. Sama tilanne lienee poistoilmakennonkin kohdalla , riippuen tietenkin ilman virtauksista
1. Mitä järkeä on sammuttaa kompressori jos se sitten paikataan ottoteholtaan vielä suuremmalla vastuksella? Mistä tässä syntyy se säästö?
2. Kyllä, mutta mistä se tuloilmakennon lämmitysvesi saa sen lämpönsä? Älä sano että niistä vastuksista.
3. Laitevalmistaja ei varmastikaan ole suunnitellut SPA toimintoja sähkökatkot mielessään. Sensijaan asennusohjeessa on määräys laittaa pakkaspelti tuloilmakanavaan estämään tuloilmakennon jäätyminen. Poistoilman kenno jäätyykin aika-ajoin ja ei sille tapahdu mitään kun siellä kiertää kylmäaine. R290 kiehuu -42C lämpötilassa ja ei ole moksiskaan tuosta paljon kylmemmästäkään. Myöskään se poistoilman kenno ei välitä vaikka sen lämpötila olisi -30C koska se on suunniteltu ja tarkoitettu tuollaisiin lämpötiloihin.
Älä nyt sotke useaa asiaa ja koita soheltaa liikaa. Tässä ketjussa on nimenomaan F470:aan liittyviä asioita. Jos haluat jauhaa pilpeistä yleensä, niin sille löytyy ihan oma paikka.
"Sotke , soheltaa, jauhaa," kiitos kannustuksesta.
Muuta kuitenkin
F407 taitaa olla aika hyvä suunnittelemaani tarkoitukseen; pieni ja kompakti kokonaisuus sähkölämmitteisen talon peruslämpökeskukseksi jossa lisäksi ilmanvaihto ja tehokas poistoilman lämmön talteenotto. Pienehkön varauskyvyn ohjausjutuilla saanee säästöä. Näyttää monella olevan tukevia tuotanto/varastointijärjestelmiä ja sellaistahan näillä sähkön hinnoilla pitää suunitella kunhan sen saa jotenkin Nibeen sovitettua. Lopetan... jos....
Jos sulla on vesikiertoinen lattialämmitys, joku muu lämmönlähde lisänä ja talo lämpimällällä vyöhykkeellä, niin miksipä ei. Mutta jos taas patteritalo Inarin Pokassa ja F470 ainoa, niin ei."Sotke , soheltaa, jauhaa," kiitos kannustuksesta.
Muuta kuitenkin
F407 taitaa olla aika hyvä suunnittelemaani tarkoitukseen; pieni ja kompakti kokonaisuus sähkölämmitteisen talon peruslämpökeskukseksi jossa lisäksi ilmanvaihto ja tehokas poistoilman lämmön talteenotto. Pienehkön varauskyvyn ohjausjutuilla saanee säästöä. Näyttää monella olevan tukevia tuotanto/varastointijärjestelmiä ja sellaistahan näillä sähkön hinnoilla pitää suunitella kunhan sen saa jotenkin Nibeen sovitettua. Lopetan... jos....
Noniin joo, muistin että olen laittanut eikä se näin mobiililla tuossa näy muistuttamassa tyhjyyttään. Korjaan asian.
Tahdistettu käyttö aktivoidaan huoltovalikossa ja se puolestaan aktivoi puhallinnopeus nro 2:n silloin kun kompressori ei ole käytössä. Nopeuden saa huoltovalikosta itse määrittää, mutta yleensä se on normaalinopeutta pienempi. Useimmiten tuo nopeus riittää kennon sulattamiseen ilman että lämpöä mahdottomasti hukataan, mutta tämäkin on vain omaa kokemustani aiheesta. Kuten kaikissa puhallinnopeuksissa (ehkä takkakytkintä lukuunottamatta) kannatta varmistaa ettei asunnosta tule ylipaineinen.
AKivijalle vinkkiä, osta joku muu laite
Joku inventeritoiminnolla oleva. F470 on vanhaa tekniikkaa ja tämänkin säikeen lukemisesta selviää että härvelin säätö on yhtä tuskaa ja hammasten kiristelyä. Omasta mielestäni tämä on 80 neliöiseen taloon liian iso, sillä parhaiten toimiakseen F470 vaatii paljon ilmavirtaa. Ilmanvaihtolaitteena tämä on ihan jees.Asille: Kokeile jos selviäisit rajoittamalla sähkövastustehon 4,7 kilowattiin. Ainakin itselläni 2kW on liian vähän ja 4,7kW hieman liikaa, mutta välimuotoa laitteessa ei ole. Alennettu teho auttaa siihen, että vastuksilla kestää hetken kauemmin saavuttaa tavoitelämpötila, jolloin kompressori saattaa ehtiä loppurähinöihin mukaan. Sähkönsäästö lienee kuitenkin kosmeettista.
Sulatukset eivät sinällään ole mahdottomia energiasyöppöjä. Sulatuksen aikana painetaan lämmintä huoneilmaa harakoille, mutta energiaa 20 asteisessa ilmassa ei aivan mahdottomasti ole (tiheys~ 1,2754 kg/m3 ja ominaislämpökapasiteetti~ 1 010 J/(K·kg), joten laskekaa siitä (omalla poistopuhallinnopeudella) hukattu energia). Nibesi käyttää sähkövastuksia sen vuoksi, ettei kompressorin teho riitä vaadittuun lämmöntuotantoon.
Edit: Ylläolevaan liittyen, laskin menetetyn energian seuraavilla oletuksilla:
Poistoilman ja jäteilman erotus: 20K (=astetta)
Poistoilmanopeus: 110 kuutiota tunnissa, jolloin COP on 3,06 (Niben esitteestä otetut arvot)
Eli 1,2754kg/m3 x 1010J/(K·kg) x 20K x 110m3/h = 2833939J/h = 0,787kW
Onkohan kompressorin ottoteho 600W luokkaa? Jos on, menetetään "ilmaista" (siitä -1) lämpöenergiaa: (3,06-1)*600W = 1,2kW. Eli kennon sulatuksessa hävitään yhteensä lämpöä suunnilleen 2kW teholla. Ei kuulosta hirveän pahalta, mikäli en aivan metsään laskenut.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuo F470 toimii asuntoon sopivilla asetuksilla eikä se säätö ole mitään rakettitiedettä. Sain edellisen asukkaan jäljiltä 2000 kWh vuosikulutusta pois pelkästään asetuksia järkeilemällä. Vaatii toki jokusia kuukausia uplinkin seuraamista kesä- ja talviaikana.
Meillä on 100m2 OKT:ssa poistoilmamäärän saa sopivaksi just ja just (nyt 50 %). Isommalle laitettaessa makuuhuoneissa on jo häiritsevän korkea ilmavirta ja varsinkin jos pitää kylmempänä, niin alkaa tuntua vetoa.
En hankkisi 80m2 kämppään.
Meillä on 100m2 OKT:ssa poistoilmamäärän saa sopivaksi just ja just (nyt 50 %). Isommalle laitettaessa makuuhuoneissa on jo häiritsevän korkea ilmavirta ja varsinkin jos pitää kylmempänä, niin alkaa tuntua vetoa.
En hankkisi 80m2 kämppään.
Jees kiitoksia. Tulipahan tuo selviteltyä itsekkiin ja täpättyä tuo asetus päälle.
Itsellä mittapöytäkirjan mukaan iv säädöt on säädetty ainoastaan normaali nopeudelle (55/55) ja tuo kakkosnopeus oli tuo sama. Tiputin tuon kakkosnopeuden (45/45). Jospa tuolla jonkun latin säästäis vuositasolla niin mikäs siinä. Toki plussaa tuo myös puhallusnopeuden laskemisesta johtuva äänenpaineen lasku
Suunnilleen kaikki mahdollinen (mm. täältä löytävät vinkit) on tehty Nibe 470:n asetusten optimoimiseksi mutta kulutus on hurjaa, joten pakko kysyä, voiko esimerkiksi jostakin Huoltotiedot-valikon arvoista päätellä suoraan tai epäsuorasti, toimiiko kompura asianmukaisesti vai onko kokonaan pois pelistä?
Jäteilman lämpötilasta ainakin näkee onko se ylipäätään edes päällä. Mutta suoraan tuottoa ei kerrota tai näytetä missään.
Kiitos, hyvä tietää. Osaatko sanoa, missä lämpötiloissa jäteilman tulisi pyöriä, jotta voisi sen perusteella varmuudella päätellä kompuran olevan päällä?
Tämänhetkinen tilanne:
Jäteilma: -0,5
Ulkolämpötila: -11,1
Poistoilma: 20,4
Tuloilma: 17,7
Kompura on päällä jos jäteilma on kylmempää kuin poistoilma. Tuossa yllä kaikki lukemat on ns. kunnossa.
Se että kulutus on hurjaa... Riippuu toki mihin vertaa... Johtuu siitö ettå -11C ulkolämmössä kompuran teho menee suunnilleen täysin tuloilman lämmitykseen. Sitten pitää enää vain lämmittää talo jollain.
Jos ei tee mitään niin F470 lämmittää vastuksella tuvan mukavaksi. Siksi ILP esim on kovin hyödyllinen sen kanssa kun se ei tee lämpöä vastuksella.
Se että kulutus on hurjaa... Riippuu toki mihin vertaa... Johtuu siitö ettå -11C ulkolämmössä kompuran teho menee suunnilleen täysin tuloilman lämmitykseen. Sitten pitää enää vain lämmittää talo jollain.
Jos ei tee mitään niin F470 lämmittää vastuksella tuvan mukavaksi. Siksi ILP esim on kovin hyödyllinen sen kanssa kun se ei tee lämpöä vastuksella.
Jokainen sulatus yli kymmenen asteen pakkasilla tuntuu vievän vaihtelevasti jotain 2kWh - 4kWh, jos käytän arviointii sähköyhtiön dataa. Ja jos sulatuksia on parin tunnin välein niin kyllähän niistä päivätasollakin alkaa jo kertymään. Mutta jos tämä on melko vakiotoimintaa Niben ja ILPin yhdistelmällä, niin sitten pitää itse se vaan hyväksyä.
Viime vuoteen verrattuna ollaan kuitenkin jo saatu huomattavaa säästöä, mutta taitaa se totuus valjeta vasta jos/kun kunnnon pakkaset pamahtaa päälle.
Editoin tuota omaa tekstiäni, ja lainauksestasi jäi laskelmani ikävästi pois.
Ulkolämpötila ei suoranaisesti vaikuta sulatuksen vievään lämpöenergiaan. Jos yhtään laskin oikein, sulatuksen aikana sähkönkäytön pitäisi lisääntyä suunnilleen 2kW. Toki ennen sulatusta kenno alkaa olla jo sen verran tukossa, ettei hyötysuhde ole paras mahdollinen. Silti tuo 2-4kWh lisäys kuulostaa suurelta. Ehkä lämmöntuotannossa on ollut vajetta jo ennen sulatusta, ja vastuksilla otetaan vaje sulatuksen aikana kiinni. Silloin näyttää että sulatus olisi syyllisempi sähkönkäyttöön kuin onkaan.
On tämä F470 aika rimpula räpistys. Kun sähkövastukset tulevat apuun, lämmöt saadaan nopeasti halutulle tasolle minkä seurauksena kompressori menee vähintään vartiksi huilimaan. Kömpelö ohjaus.
Liitteet
Huomasin edittisi kyllä. Ja tätä samaa itsekin olen pohtinut, että onko siinä mahdollisesti joku ominaisuus, että sulatuksen yhteydessä tasapainotetaan vastuksilla sitten muut puutteeet sulatuksen päälle. Järkevää se kai sitten on, jos niitä vastuksia on pakko joka tapauksessa käyttää jossain vaiheessa veden lämmittämiseen. Täytyy vähän katsella jos Uplinkin datasta saa jotain irti.
Päivitä uusi softa. Vanha teki juuri tuota. Tai sitten sulla on aika reippaasti vastustehoa käytössä lämmöntarvemäärään verrattuna. Uudemmalla softalla lisäys tipautetaan pois ja kompura jää jauhamaan niitä viimeisiä asteita. Lisäys tulee välillä pieninä piikkeinä mukaan jos kompura ei yksin jaksa. Sitten jos on jo tosi kylmää tai shuntti täysin auki, niin tilanne toki toinen.