- Keskustelun aloittaja
- #161
Nyt katsoin konetta asteminuutit se yli on -876. Huoltotiedoissa luki lisäyksen kohdalla 1,6kwh. Eli sähkövastus oli päällä ymmärtääkseni. ulkona -10c.
Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus Nibe F2040-12
- Keskustelun aloittaja Nina34
- Aloitettu
Selkeästi käyttää vastuksia apuna. Mikä oli lämmitykseen menevän veden lämpö tuossa tilanteessa? Tuon pumpun pitäisi antaa -10 asteessa vielä noin 8,3 kW vaikka menovesi olisi jopa 55 °C ja 45 °C menovedellä noin 9kW!
Perin kummalliselta tuntuu, että tuo 8 kW ei taloon riittäisi -10 asteen pakkasella.
Mikähän mahtaa olla koneeseen asetettu sulakekoko? Tuolta löytyi seuravanlaisetkin tehokäyrät, joissa sulakekoko on pienempi kuin suositus:
Liitteet
lauriii
Tulokas
Löytyisiköhän sisäyksiköstä virtausanturi? Tiedot virtauksesta pitäisi näkyä tuossa 3.1 valikossa jos anturi löytyy. Siitä voisi yrittää päätellä että kiertääkö vesi toivotulla tavalla. Äkkiseltään nuo MUT ja dt MUT:ssa vaikuttaa järkeenkäyviltä.
Meillä on ollut vastaavia oireita sillon kun ollut häikkää virtauksen kanssa. Jos pumppu toimii, toinen mahdollinen aiheuttaja heikolle virtaukselle voisi olla tukkeutunut roskasihti.
Meillä on ollut vastaavia oireita sillon kun ollut häikkää virtauksen kanssa. Jos pumppu toimii, toinen mahdollinen aiheuttaja heikolle virtaukselle voisi olla tukkeutunut roskasihti.
Katoin tuota ulkoista pumppua, onkohan talossa käyttöveden kierto ja kyseessä siis pumppu joka kuluttaa kokoajan käyttöveden lämmitykseen energiaa. Ja jos ei ole käyttöveden pumppu niin aika pieniltä näyttää putket, yleensä putkikoko lähellä lämmönlähdettä on yhden tuuman putki.. Tosin vaikea sanoa varmaksi kun on sen verran pieneltä alalta kuva. Käyttöveden kierto pumpun tunnistaa siitä että sen paluuputki yleensä tulee sekoitus ryhmään kylmän ja lämpimän menoputken väliin. Tai sinne olen niitä itse kytkenyt, alalla kun olen.
- Keskustelun aloittaja
- #165
Joo käyttövedenkierto pumppu on kuulemma tuo punainen josta laitoin aiemmin kuvan.
- Keskustelun aloittaja
- #166
Hei täytyykin tämä tarkastaa. Roskasihti on juuri putsattu.
- Keskustelun aloittaja
- #167
En tajunnut sitä menoveden lämpötilaa katsoa. Mistä nään koneeseen asetetun sulakekoon?
harrastaja
Aktiivinen jäsen
En ihan koko ketjua selan läpi. Johonkin se energia häviää joko kone ei tuota sitä niinkun pitäisi tai talo haukkaa aikas paljo. Miten ulkoyksikkö käyttäytyy jäätyykö kenno tasaisesti?
Tuleeko sulatuksia, kuinka usein, kauan kestää, sulaako kenno kokonaan? Pyöriikö puhallin oikein, ilma takakautta koneen läpi.
Tuleeko sulatuksia, kuinka usein, kauan kestää, sulaako kenno kokonaan? Pyöriikö puhallin oikein, ilma takakautta koneen läpi.
Käyttöveden kierto vienee aika paljon energiaa. Tuotetaankohan lämmin käyttövesi pumpulla vai sähköllä (Jäspi)? Jos kokeilisi pari päivää ilman kiertoa ja katsoo, miten kulutukselle käy? Ja myöhemmin voi sitten laittaa tarvittaessa kierron vaikka ajastettuna halutulle tunneille.
Edit. Selasin ketjun läpi: vilp avustanee Jäspiä. Käyttövedenkierrostakin oli jo puhetta ollut, mutta ei varmaankaan ole vielä kokeiltu jättää tuota pois testiksi?
Edit. Selasin ketjun läpi: vilp avustanee Jäspiä. Käyttövedenkierrostakin oli jo puhetta ollut, mutta ei varmaankaan ole vielä kokeiltu jättää tuota pois testiksi?
Viimeksi muokattu:
Lepponen
Jäsen
Tämä kannattaa tarkastaa, sulakkeen koko löytyy ryhmäkeskuksen (sulaketaulun) merkinnöistä, tai sitten on asentajana/sähkömiehenä ollut ammattitaidoton henkilö. En tiedä löytyykö tuo sulakekoko jostain laitteen asetuksista. -70-luvun talossa on usein pääsulakekoko 3x25A ja tuon ulkoyksikön suositeltu sulakekoko taisi olla 25A, joten max. tehollahan tuo ottaa jo lähes yhden vaiheen virran kokonaan. Tehohan laskee jonkin verran jos ulkoyksikkö on asennettu 16A sulakeen taakse.
Ei se välttämättä laske ennen kuin liian pieni sulake laukeaa. Ulkoyksikön kytkeminen suositeltua pienemmän sulakkeen taakse on arveluttavaa, mutta saattaa toki joissakin tapauksissa toimia etenkin, jos sulake on ns. hidas eikä konetta käytetä koko käyntialueellaan täysillä (lämmin ulkoilma on tältä kannalta usein kriittisin). Ei liian pienestä sulakkeesta teho sinällään pienene, mutta harvoinpa lämpöpumpuissa on mahdollisuutta pienentää etenkään kompressorin ottamaa maksimitehoa käyttäjän tai huoltomiehen asetuksilla (apuvastukset ovat toinen juttu).
Onko näissä mahdollisuus siis asettaa pakolla laite "alitehoiseksi", kuulostaa aivan pähkähullulta, jos myydään ensin riittävä kone, mutta varoiksi tehdään siitä vaikka 9 kW kone? Itse sulakehan vain palaa, jos A raja ylitetään tyypin mukaan tietyn aikaa. Ylipäätään yksivaihekone ei ole Suomeen sopiva lähtökohtaisestikaan.
Lepponen
Jäsen
Alla olevaa F2040 asentajan käsikirjassa, eli kyllä tuossa mun mielestä sitä pystytään rajoittamaan (virranrajoitus). Kauppiaathan myyvät mitä saavat myytyä suurilla lupauksilla, vaikka itse laite ei välttämättä lupauksiin pystykään
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin CTC:ssä voi asettaa maksimi kierrosnopeuden joka samalla rajoittaa kompuran tehonottoa, joskin välilillisesti eli ei suoraan tehoon perusten. Asialla on myös sikäli mierkitystä, että COP laskee kierrosten noustessa. Eli jos se ehtii hoitaa lämmityksen vaikkapa @60 rps rajoituksella, se on hiukan parempi kuin että kone itse veivaa 90 ... 40 rps väliä.
- Keskustelun aloittaja
- #176
Sulake on 20A. Sekä sisä että ulko
Saitko sulakekoon muutettua 20 A, viestissä 132 oli kuva valikosta.
Käyttöohjeen mukaan sisäyksikön mukana on toimitettu huoneanturi, jos sen asetus on liian alhainen ei lämmöt nouse oli kylmä tai kuuma:
Huoneanturi
VVM 310:n mukana toimitetaan huoneanturi (BT50).
Huoneanturilla on kolme toimintoa:
1. Näytä todellinen huonelämpötila VVM 310:n näy-
tössä.
2. Tarjoaa mahdollisuuden muuttaa huoneenlämpö-
tilaa, °C.
3. Mahdollistaa huonelämpötilan parantamisen/va-
kauttamisen
Kun termarit ovat täysin auki termostaatit eivät ohjaa sisälämpötilaa vaan sen työn tekee ulkoilman lämpöanturi, valittu käyrä ja sisäanturi, jos se on käytössä. Tällä tavalla saadaan pumpun käyttöä optimoitua verrattuna siihen että tehdään kuumaa vettä, jota termostaateilla rajoitetaan.
Käyttöohjeen mukaan sisäyksikön mukana on toimitettu huoneanturi, jos sen asetus on liian alhainen ei lämmöt nouse oli kylmä tai kuuma:
Huoneanturi
VVM 310:n mukana toimitetaan huoneanturi (BT50).
Huoneanturilla on kolme toimintoa:
1. Näytä todellinen huonelämpötila VVM 310:n näy-
tössä.
2. Tarjoaa mahdollisuuden muuttaa huoneenlämpö-
tilaa, °C.
3. Mahdollistaa huonelämpötilan parantamisen/va-
kauttamisen
Kun termarit ovat täysin auki termostaatit eivät ohjaa sisälämpötilaa vaan sen työn tekee ulkoilman lämpöanturi, valittu käyrä ja sisäanturi, jos se on käytössä. Tällä tavalla saadaan pumpun käyttöä optimoitua verrattuna siihen että tehdään kuumaa vettä, jota termostaateilla rajoitetaan.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #178
Meillä ei tullut huoneanturia. Kuulemma lisäosa.
En saanut vielä vaihdettua sulake kokoa. Yritän vaihtaa.
- Keskustelun aloittaja
- #179
Onko siitä hyötyä että vaihdan siihen koneeseen 16A tilalle sen 20A?
On, ainakin vähän. Lisäksi on mahdollista että automatiikassa on jotain muitakin rajoituksia mitä manuaalissa ei ole sanottu.
Vähän oudolta tuntuu jos huonelämpöä ei saa yli kahdenkymmenen edes nollakeleillä. Kaikki patterit pitäisi saada suunnilleen yhtäkuumiksi. Olihan lattialämmöt nimenomaan vesikiertoisia ja niillä on oma kiertovesipumppu. Lattialämpöpiirissä on isompi vastus kuin patteripiirissä.
Vähän oudolta tuntuu jos huonelämpöä ei saa yli kahdenkymmenen edes nollakeleillä. Kaikki patterit pitäisi saada suunnilleen yhtäkuumiksi. Olihan lattialämmöt nimenomaan vesikiertoisia ja niillä on oma kiertovesipumppu. Lattialämpöpiirissä on isompi vastus kuin patteripiirissä.
Viimeksi muokattu:
Eli, lämpimän veden kiertopumppu pois päältä, vastukset pois päältä ja tarkkailua. Niinkuin porukat ovat todenneet pitäisi riittää vielä pikkupakkasilla. Käyttövesi voi kuluttaa myös paljon energiaa käyttötottumuksista riippuen. Manuaalin mukaan lämminvesituotto on noin 12 litraa minuutissa, yhden suihkun kulutus on myös noin 12l/min, siis kylmä+kuuma. Poikani aikoinaan sai 300 litraisen varaajan kyykkäämään yhdellä suihkulla. Aikaa siihen meni kolme varttia. Ei se järjestelmä ihan pielessä voi olla, kai se huoltomies olisi jotain huomannut.
Toinen vaihtoehto on että tehot ei riitä, silti vastusten kanssa huonelämpö olisi noussut 22-24 asteeseen haluttaessa. Sanoit että vaikka patteri oli kuuma niin silti oli viileää sisällä. 70-luvun alun talossa saattaa olla seinissä 10 senttiä villaa ja yläpojassa 20 senttiä. Nykyään laitetaan tuplamäärä eristeitä. Jos siellä on vielä asennusvirheitä niin vaippa kyllä vuotaa reilusti. Jos talo on yksikerroksinen niin yläpohjan lisäeristys puhallusvillalla parantaa energiatasetta hyvin. 20 senttiä villaa maksanee noin 10€/m2.
Sitten voi harkita ilmalämpöpumpun hankintaa, sillä saa muutaman kilowatin lisätehon vielä 20 asteen pakkasilla eikä tarvitse valikoiden kanssa arvailla. Kustannus 1500-2500€ mallista riippuen. Yksi tuttu otti ilpin kun joutui ilmavesikonetta käyttämään vastuksilla huolto-ongelmien takia. Sai vähän lisää aikaa ja meinasi että näillä pörssisähkön hinnoilla maksaa itsensä takaisin äkkiä.
Toinen vaihtoehto on että tehot ei riitä, silti vastusten kanssa huonelämpö olisi noussut 22-24 asteeseen haluttaessa. Sanoit että vaikka patteri oli kuuma niin silti oli viileää sisällä. 70-luvun alun talossa saattaa olla seinissä 10 senttiä villaa ja yläpojassa 20 senttiä. Nykyään laitetaan tuplamäärä eristeitä. Jos siellä on vielä asennusvirheitä niin vaippa kyllä vuotaa reilusti. Jos talo on yksikerroksinen niin yläpohjan lisäeristys puhallusvillalla parantaa energiatasetta hyvin. 20 senttiä villaa maksanee noin 10€/m2.
Sitten voi harkita ilmalämpöpumpun hankintaa, sillä saa muutaman kilowatin lisätehon vielä 20 asteen pakkasilla eikä tarvitse valikoiden kanssa arvailla. Kustannus 1500-2500€ mallista riippuen. Yksi tuttu otti ilpin kun joutui ilmavesikonetta käyttämään vastuksilla huolto-ongelmien takia. Sai vähän lisää aikaa ja meinasi että näillä pörssisähkön hinnoilla maksaa itsensä takaisin äkkiä.
Lepponen
Jäsen
Jos ulkoyksikön syöttökaapelin johtimien poikkipinta-ala on mitoitettu 16A sulakkeelle, niin silloin tuo on kyseenalaista. Kaapelina on silloin mitä todennäköisimmin 3x2,5 S ja sen kuormitettavuus riittää kyllä 20A virralle, mutta kaapelit mitoitetaan kuormitettavuuden mukaan yhtä kokoa suuremmiksi siksi että ne kestäisivät oikosulkuvirran.
Oikein tehtynä tuossa vaihdetaan syöttökaapeliksi 3x6 S, sulakkeeksi asennetaan 25A ja sulakepohja tietty vaihdetaan vastaamaan sulakekokoa.
Muutoin hyöty on tosiaan vähäinen ja itse en ainakan vaihtaisi koneessa 20A juurikin syystä jos kaapeli on tuo 3x2,5 S
Hyvä havainto mutta laite on siis kytketty 20A sulakkeen taakse, en tullut ajateelleeksi, että asennuksissa olisi luistettu. Mikähän on pääsulakkeiden koko? Jos 25A niin silloin selektiivisyyden takia 20A ok. Laitteelle ilmoitetaan 23A max kulutus ja käynnistysvirta taisi olla 5A.
- Keskustelun aloittaja
- #184
Näistä en osaa sanoa yhtään. Oon niin huono näissä,ja mieskään ei ole vielä moneen viikkoon kotona.
Mutta yritän katsoa
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Aika epätodennäköistä että tuohon olisi laitettu 2,5 neliömillin kaapelia kun kerran laitettu 20A johdonsuoja. Mutta lisäkysymyksenä, oliko tuossa ne virtatunnistimien anturit asennettu, muutenhan tuo asetettu virtaraja on ihan yhtä tyhjän kanssa? On niin pitkä lanka ettei jaksa kaikkia viestejä kelata. Mutta jos se on asennettu niin valikossa näkyy virta arvot L1, L2, L3.
Eli Nibessähän ajatus on se että virtatunnistimet tulevat talon syöttöön ja talon pääsulakkeet on se virta arvo mikä tuolle softalle kuuluisi antaa. Ja jos (edellyttäen et ne anturit on oikeasti asennettu mitä ne monesti ei ole kun se on niin hankalaa...) pääsyötön arvot karkaavat asetettujen arvojen yli niin siinä tapauksessa Nibe sit himmailee vauhtia joko kompressorista tai vastuksista tai molemmista.
Eli Nibessähän ajatus on se että virtatunnistimet tulevat talon syöttöön ja talon pääsulakkeet on se virta arvo mikä tuolle softalle kuuluisi antaa. Ja jos (edellyttäen et ne anturit on oikeasti asennettu mitä ne monesti ei ole kun se on niin hankalaa...) pääsyötön arvot karkaavat asetettujen arvojen yli niin siinä tapauksessa Nibe sit himmailee vauhtia joko kompressorista tai vastuksista tai molemmista.
Lepponen
Jäsen
En usko että virtamuuntimia on asennettu koska yhdessä kuvassa oli ettei vaihejärjestystä havaittu. Usein ne jätetään tosiaan asentamatta juuri sen takia että se on hieman hankalaa/aikaavievää tai sitten ne asennetaan helppoon (lue: väärään) paikkaan. Noilla virtamuuntimilla on tosiaan tärkeä tehtävä siinä vaiheessa kun ruvetaan liikkumaan talon sähkönkulutuksen kanssa siinä rajoilla että alkaa pääsulakkeet olla riittämättömät.
Liitteenä kuva omasta virtamuuntimien oikealle paikalle talon vaihejohtimiin asennuksesta sen jälkeen kun VILPin asentanut firma Tj:a myöten ei vastannut enää puhelimeen/viesteihin kun pyysin korjaamaan asennusvirheensä
Liitteet
Se kuva ei ollut ninan talosta (viesti 132).
Onko nyt niin että jos virtavahtia ei ole asennettu niin kone ei rajoita tehoa olipa max virraksi valittu valikosta mikä tahansa. Jos max virta on pienempi kuin pääsulakkeen arvo kannattaa tutkia virtavahti asiaa lisää. Keskuksesta tai sen läheltä pitäisi löytyä noin 5 senttiä leveä komponentti, jossa lukee virtavahti.
- Keskustelun aloittaja
- #189
Tässä valikossa näkyy nämä virta L1 Jne.. vai onko tämä ne mitä tarkoitatte?
Liitteet
Tuo juuri, eli vahdit on asennettu (johonkin, pitäisi kurkata pääkeskukseen että varmasti ovat oikeassa paikassa) ja tuossa "Varokekoko" pitäisi olla pääsulakkeen ampeerimäärä.
En kyllä suosittele tuota
- Keskustelun aloittaja
- #193
Miksi?
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä katsoa aina voi. Koskeminen sitten asia erikseen
Espejot
Hyperaktiivi
Keskustelu polveilee... paljon helpomalla pääsisi jos asenuttaisi mittarit (sähkö ja energia) niin loppuisi arvailu. Mittareita pitäisi vaatia jo asennusvaiheessa ja asioihin perehtyä mieluummin etu kuin jälkikäteen. Anyway, mittarit auttaisivat tulevaisiudesaki vikadiagnoosiin että maksaa itsensä takasin viimeistään siinä vaiheessa kun laite tule tiensä päähän koska silloin arvailu alkaa uudestaan.
Jäin miettimään sitä LVK pumppukuvaa, onhan lämpimät putket eristetty kunnolla kun kuvassa ei näkynyt eristeitä.
Jäin miettimään sitä LVK pumppukuvaa, onhan lämpimät putket eristetty kunnolla kun kuvassa ei näkynyt eristeitä.
Tiedä vaikka olisivat koneen sisälle asennettu, =helppo asennus!?
- Keskustelun aloittaja
- #198
Joo täytyy ne mittarit asentaa.
Ei ole järkevää YLLYTTÄÄ ketään maallikkoa avaamaan sähkökeskusta työkalua apuna käyttäen.
tv. 43 v sähköasentajana olleena
pökö
Kaivo jäässä
???
Kuka yllytti?