Kyllä tuon pitäisi käyräajossakin tuottaa lämmintä hyvällä COP-arvolla vaikka lämmöntarve olisi pientä. Ainakin mulla ampuu melkein samantien yli pyynnistä -> kompressori sammuu -> käynnistyy jälleen kun lämpötila on pudonnut 5 asteella. Näillä räntäkeleillä ottoteho 800 - 1000W, antoteho 3500 - 4000W, tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero koko ajan 3-4 astetta ja pysähtyy heti kun ammutaan kahdella asteella yli tavoittelämmön.
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Olet täsmälleen oikeassa!
Tällainen koejärjestely, kun huomasin tytön suihkussa ollessa, että onpas hienot copit. Kulutus laski 1.0kw:iin puolen tunnin päästä. Sitten se taas rupesi nousemaan 1.6:een ja cop huonoksi.
Mitäpä jos lasken hiljalleen vessan hanasta kuumaa vettä? Kulutus rupesi taas laskemaan, 1.2:een asti laskin kuumaa vettä pois. Asentajaveikkonen höpisee joutavia ja yrittää kiemurrella ja soitella Panasonicille. Vastanneet kuulemma että kaikki kunnossa ja copit normaalit.
Ei kai se auta kuin soitella toista firmaa paikalle tekemään homman eli putkituksen kunnolla.
@Pot
Avaa ne lämmityksen (lattia+patterit) shuntit täysin auki ja jätä ne auki. Jos tulee liian kuuma kämpässä, niin loivenna VILPin käyrää.
Yritä pyrkiä siihen, että kaikki VILPin lämmittämä vesi lähtee suoraan kiertoon, eikä jää sinne bufferiin makaamaan. Laita vaikka alkuun lämmityksen kiertovesipumput, jos nyt ei täysille, niin ainakin reilulle kierrolle.
Voi olla, että muutama päivä ainakin menee käyrän hakemisessa, jos lämpötila sisällä alkaa heittämään totutusta.
Sit voidaan ihmetellä mitä tapahtuu tuon seurauksena.
Avaa ne lämmityksen (lattia+patterit) shuntit täysin auki ja jätä ne auki. Jos tulee liian kuuma kämpässä, niin loivenna VILPin käyrää.
Yritä pyrkiä siihen, että kaikki VILPin lämmittämä vesi lähtee suoraan kiertoon, eikä jää sinne bufferiin makaamaan. Laita vaikka alkuun lämmityksen kiertovesipumput, jos nyt ei täysille, niin ainakin reilulle kierrolle.
Voi olla, että muutama päivä ainakin menee käyrän hakemisessa, jos lämpötila sisällä alkaa heittämään totutusta.
Sit voidaan ihmetellä mitä tapahtuu tuon seurauksena.
@Pot
Melko erikoinen tapaus tämä sinun tapaus. Jos buffertankissa on shuntit kiinni eikä kaikki VILPillä tuotettu lämpö lähde heti lämmönjakoon, niin kyllä buffertankin lämpötilan pitäisi aika pian nousta ja sen johdosta vaihtimelle menevän veden nousta ja edelleen vaihtimelta lähtevän nousta yli tavoitteen ja lämmityksen pysähtyä, kuten @Ton1A viestissä #1001 sanoi, eikä jäädä jauhamaan pienellä DeltaT:llä ja huonolla copilla.
Vaikka laittaisit lisäkortin ja buffertank -anturin, niin se ei kokemukseni mukaan vaikuta laitteen lämmityksen ohjaukseen vaan edelleen lämmityksen sammumista ohjaa vaihtimelta lähtevän veden lämpötila.
Saatko kuvia laitteiston kytkennöistä?
Melko erikoinen tapaus tämä sinun tapaus. Jos buffertankissa on shuntit kiinni eikä kaikki VILPillä tuotettu lämpö lähde heti lämmönjakoon, niin kyllä buffertankin lämpötilan pitäisi aika pian nousta ja sen johdosta vaihtimelle menevän veden nousta ja edelleen vaihtimelta lähtevän nousta yli tavoitteen ja lämmityksen pysähtyä, kuten @Ton1A viestissä #1001 sanoi, eikä jäädä jauhamaan pienellä DeltaT:llä ja huonolla copilla.
Vaikka laittaisit lisäkortin ja buffertank -anturin, niin se ei kokemukseni mukaan vaikuta laitteen lämmityksen ohjaukseen vaan edelleen lämmityksen sammumista ohjaa vaihtimelta lähtevän veden lämpötila.
Saatko kuvia laitteiston kytkennöistä?
Joo se myös ihmetyttää miten laite ei koskaan pysähdy, vaan jauhaa vaan surkealla copilla. Jos tiputan lämpöpyyntiä vaikka neljä astetta niin silloin pysähtyy hetken päästä. Ei pysähdy edes pienillä plussakeleilla.
Päällä on nämä kytkennät meno ja tulla säiliöön. Ne on suoraan haaroitettu lattialle ja pattereille tuossa ylhäällä. Pumput vetävät siis kahteen suuntaan ja paluu yhdistetty päällä noin. Sitten on pelkät tulot ja menit panasonicille.
Ekassa kuvassa paluu lämmityksistä säiliöön ja tokassa lähdöt lämmitykseen.
Sitten sivussa ylhäällä lähtö lämminvesivaraajalle.
Liitteet
Veikkaisin tuolla aiemmin ehdotettua, että energiaa kuluu juuri senverran että laite pysyy käynnissä, mutta vesi kiertää puskurissa paljon kovempaa kuin talossa. Eli talossa pitäisi saada vesi kiertämään kovempaa jotta puskurista menisi vettä sinne ja tulisi jäähtyneenä takaisin tai VILPin kiertopumppua säädettyä pienemmälle, jos siinä ei ole automatiikkaa joka esmes koittaisi pitää jotain dT-lukemaa.
Lähtisin ratkomaan tuota ongelmaa avaamalla suntit selälleen, ja poistamalla kaikki mahdolliset termostaatit käytöstä. Seuraavaksi lämmitysverkoston kiertovesipumput niin suurelle virtaamalle että putkistokohinaa ei aivan synny, tai se on maltillista. Sitten selvittäisin ensin lämmitykseen menevän veden ja sieltä palaavan veden lämpötilat ja niiden erotuksen. Ensin tuolta säiliön päältä T-haarasta ja sitten mielenkiinnosta jostakin liittimestä sekä patterikierrosta että lattiakierrosta. Lämpötilat voisi mitata vaikka liimamalla musta heijastamaton sähköteippi putken pintaan ja mittaamalla teipin päältä IR-mittarilla pintalämmöt. Kun nuo tiedot on selvillä ja saadaan selville lämmitysverkoston ΔT, säätäisin pumpun valikoista ΔT:n mahdollisimman lähelle tuota lämmönjaon ΔT:tä. Tällöin kaikki pumpusta tuleva lämmin menisi suoraan lämmityskiertoon eikä kiertäisi puskurivaraajan ja pumpun väliä. Sitten vasta haarukoimaan oikeanlaista lämpökäyrää koneelle että huonelämpö riittää, mutta ei tule liian kuuma. Vasta, jos sitten lattialämmitetty, tai patterilämmitetty osa on liian korkeassa lämmössä voisi yrittää k.o. suntilla tasapainottaa tilannetta. Jos yleisesti lämpö liian korkealla sitten käyrää alemmas, ei suntista.
Testejä lisää:
Laiton kiertovesipumput ja suntit kiinni ja sulut myös. Testasin varaajan lämmityksen siis. Jonkun ajan päästä 0.8/0.8 oli kulutuslukemat ja olisi varmaan kohta sammunut.
Sitten patterisuntti auki ja patteripumppu täysille. Pyynti on 38 astetta testimielessä. Kulutuslukemat nyt 1.4/1.0 tunnin päästä. Vedenlämmöt tulo 36, lähtö 37 astetta. Seuraan mitä tässä jatkossa tapahtuu tällä testillä, käykö koko päivän noin. Cop on 0,71 peräti.
Muoks. Taitaa se tuolla 1.4 otolla lämmitellä säiliötä loputtomiin. Lämpötila on jatkuvasti yhden asteen alempi kuin pyynti ja ihan minimivirtauksella ”toimii”
Eli jos sen kortin ja anturit laitan, muuttuneeko tuo edes katkokäynniksi?
Ja keneen tässä otetaan yhteyttä? Kuluttajavirastoon?
Laiton kiertovesipumput ja suntit kiinni ja sulut myös. Testasin varaajan lämmityksen siis. Jonkun ajan päästä 0.8/0.8 oli kulutuslukemat ja olisi varmaan kohta sammunut.
Sitten patterisuntti auki ja patteripumppu täysille. Pyynti on 38 astetta testimielessä. Kulutuslukemat nyt 1.4/1.0 tunnin päästä. Vedenlämmöt tulo 36, lähtö 37 astetta. Seuraan mitä tässä jatkossa tapahtuu tällä testillä, käykö koko päivän noin. Cop on 0,71 peräti.
Muoks. Taitaa se tuolla 1.4 otolla lämmitellä säiliötä loputtomiin. Lämpötila on jatkuvasti yhden asteen alempi kuin pyynti ja ihan minimivirtauksella ”toimii”
Eli jos sen kortin ja anturit laitan, muuttuneeko tuo edes katkokäynniksi?
Ja keneen tässä otetaan yhteyttä? Kuluttajavirastoon?
Viimeksi muokattu:
Sama mullakin, eli 4.
Jatkoa:
Nyt kun lattialämmityspumppu on pois päältä ja menopuolella on sulut kiinni, niin miksihän lattialämmityksen paluuputket lämpenevät? Onko tähän joku fysikaalinen selitys?
Se näköjään ampuu tuo paluun t-haara patterilämmityksen paluusta aika lailla yli tuonne lattialämmityspuolen paluuseen. Vastakkaiset vesivirrat ei liene hyväksi näissä hommissa?
Nyt kun lattialämmityspumppu on pois päältä ja menopuolella on sulut kiinni, niin miksihän lattialämmityksen paluuputket lämpenevät? Onko tähän joku fysikaalinen selitys?
Se näköjään ampuu tuo paluun t-haara patterilämmityksen paluusta aika lailla yli tuonne lattialämmityspuolen paluuseen. Vastakkaiset vesivirrat ei liene hyväksi näissä hommissa?
Viimeksi muokattu:
Minkä takia siellä nyt kikkaillaan niiden shunttien kanssa, kun ajat sitten jo ongelman alussa neuvottiin avaamaan shuntit ja laittamaan lämmitykseen kiertoa lisää, mutta silti ne sulut on ollut edelleen puoliksi kiinni ja painiskelu saman ongelman kanssa jatkuu?
Sinänsä aika turhaa yrittää antaa neuvoja, jos niitä ei kuitenkaan edes yritetä noudattaa millään tavoin.
Nyt on jo useampikin neuvonut samaa asiaa.
Lämmitykseen voi mennä vaikka 25'c vettä, mutta pumppu sammutetaan vasta, kun varaajan tavoite on täytetty, eli esim. 40'c.
Sinänsä aika turhaa yrittää antaa neuvoja, jos niitä ei kuitenkaan edes yritetä noudattaa millään tavoin.
Nyt on jo useampikin neuvonut samaa asiaa.
Nimenomaan se buffer-anturi on se, jonka mukaan mennään. Kun varaaja saavuttaa asetetun lämpötilan, niin pumppu sammuu.
Lämmitykseen voi mennä vaikka 25'c vettä, mutta pumppu sammutetaan vasta, kun varaajan tavoite on täytetty, eli esim. 40'c.
Olen tuota toki kokeillut, älä hermostu. Mulla on vaan epäily tuosta paluusta nyt suuri.
Tarvitaanko jotain takaiskuventtiiliä paluuputkiin? Jos virtaus esim. patteripuolelta on suurempi se työntää lattialämmityspuolen paluuseen vettä ja estää lattialömmityksen paluuta?
Onko sulla patterilämmitys vai mikä?
Ok, en pysty tuosta sanomaan kumpi lämmityksen katkaisee, Menoveden lämpötila vai Työsäiliö: Veden lämpötila. Pitää siirtää Työsäilön anturi johonkin viileämpään paikkaan ja seurata miltä sitten näyttää.
Pelkkä lattialämmitys. Panasonic työntää noin +32-asteista (käyräajo) vanhaan öljykattilaan, lämmintä ylös ja takaisin pohjalta. Pesutilojen ja pääkierron vesi otetaan kattilasta, kummassakin piirissä on oma shuntti ja kiertopumppu. Jos lämmöntarve on vähäistä, pääkierto on lähes kiinni ja kattila lämpeää nopeasti niin että ulkoyksikkö pysähtyy hetkeksi.
Teen aina vähintään +32-asteista siksi, että sillä saa mukavan lämpimän pesuhuoneen lattian...
Laittamalla dT isommaksi myös kiertopumpun kierrokset vähenee.
Kyllähän kone pyrkii pitämään sen (~ison) dT:n, mutta tuossa ei ole toivoakaan sen onnistumisessa, jos pyöritetään 200l varaajan vettä enimmäkseen ympyrää. Kone tekee sen pyydetyn lämmön, mutta pienentää tehoja sitä mukaan, kun se huomaa paluu veden olevan lämpimämpää mitä se dT vaatisi. Se paluuhan lämpeää nopeasti tuollaisessa tilanteessa.
EDIT:
Jos ajan VILPin tuottaman lämpimän veden tuohon omaan 500l varaajaan välilevyn alle, niin tuon dT:n "väkisin pienenemisen" huomaa siinäkin, kun se myllää tuota alakertaa. Alaosahan tuossa on ehkä jotain ~200l ja yläosa ~300l. Toki sitä lämpöä silti nousee varaajassa myös koko ajan ylöspäinkin.
Viimeksi muokattu:
Syksyllä ei ollut mitään ongelmaa. Cop oli päälle 4,5 lokakuussa. Marraskuussa laitoin patterikierron päälle ja sen jälkeen tämä meni päin honkia. Sina olen pyrkinyt isoon kiertoon ja shuntit auki. Putkimies vaan tuota kierron rajoitusta ehdotti ja laitoin siksi shuntteja kiinni. Nyt on testissä samat säädöt kuin syksyllä, eli patterikierron pumppu pois päältä. Paremmalta vaikuttaa, täytyy nyt plussakeleillä näin pitää ja katsoa.
Juu, aika samanoloinen järjestelmä kuin täälläkin. Ihmettelin juurikin tuota vähän tarvetta korkeampaa lämpötilaa. Näillä keleillä laitoin itse ajoon muutaman asteen viileämpää käyräajossa. Tietty deltaT:n ollessa nyt 5 tippunee tuo bufferin lämpötila aika matalaksi ennenkuin lattioille saadaan lämpimämpää kiertoon. Täytyy seurailla miten tuo optimaalisimmin menee, nyt hurahti aluksi lattiat niin lämpimiksi, että eihän kone puoleen päivään ollut päällä kun laskin hieman termareista lämpöjä. Taitaa lattia varata aika paljon enemmän lämpöä kuin ajattelin - puoltoista vuorokautta kone latasi aika korkealla teholla n 250 kWh lämpöä lattiaan.
Mielenkiintoinen havainto. Siirsin buffertank anturin tuosta ylemmästä mittauspisteestä varaajan keskiosaan (Borö 500L) jolloin buffertankin lämpötila ei nousekaan mittauspistessä enää niin nopeasti, DeltaT vaihtimen yli alkaa pienenemään ja VILP laskee kompuran taajuutta ja samalla ottotehoa jopa 1,0 kilowattiin, aikaisemmin minulla minimi ottoteho on ollut 1,8kW. Tiedä sitten kumpi parempi paikka anturille vai onko sillä edes merkitystä.
Ja kuten @Pretor ylempänä totesi,kyllä se buffertank -lämpötila on se joka katkaisee lämmityksen eikä menolämpötila kuten väitin.
Ja kuten @Pretor ylempänä totesi,kyllä se buffertank -lämpötila on se joka katkaisee lämmityksen eikä menolämpötila kuten väitin.
Oletko muuten kokeillut onko tuohon delta T "väkisin pienenemiseen" vaikutusta ajatko Vilpin tuoton varaajan välilevyn yläpuolen sijasta varaajan yläosaan? Tällöin kait myös tuo delta t olis suurin mahdollinen, kun tuotto on niin kaukana Vilppiin menosta kuin varaajassa on mahdollista. Voihan olla että käytännössä eroa ei ole. Ja puuhastellaan lillukan varsien kanssa
Viimeksi muokattu:
Seuraavaksi kameran kanssa tutkailemaan tuota lämmönjakoa, jos mielestäsi epäilyttävää näkyy, siitä kuvia ympäristöineen tänne ja ihmetellään porukalla.
Tarkastat, että sekä patterikierron että lattialämmityksen pumput kuljettavat vettä varmasti samaan suuntaan, kohti yhteistä paluulinjaa. Ettei vain olisi mennyt asennuksessa puurot ja vellit, eikun meno ja paluu, sekaisin ja olisikin kiertopumput punnaamassa tai vetämässä vastakkain!
Seurailet putkitusta muutenkin josko sieltä löytyisi joku oikosulkeva putki tai vaikka rättipatteri noiden kahden piirin väliltä.
Tankin lähdössä on t-haara ja kiertovesipumput vetävät tuossa eri suuntiin kyllä. Paluussa samanlainen t-haara.
Lattialämmityspiirissä on ekana kyllä rättipatterille meno ja sen tulo on viimeisenä. Aika kuumaa vettä se tuo..
Tänään lupaan soittaa toisen vilp-putkifirman katsomaan putkituksen viimein. Tuo toimittaja-asentajahan ei tule mitään myöntämään, venkoilee vaan. Ite pitäisi tutkiskella ja ehdotella ratkaisuja hälle.
Helpoin ratkaisu kai olisi se kortti ja anturi, täällä on hyvin kuvattu sen toiminta ja varmaan toimisi ok, kun se haistelesi tuota säiliön lämpötilaa?
Periaatekysymys
- jos kaikki suntit avataan täysin, meneekö kokonaisuus epätasapainoon eli käy niinkuin lattiapiirit tai patteriverkosto ilman perussäätöä ?
- jos talon lämmitys tarvitsee xkw/h niin vilp tekee xkw oli välissä bufferi tai ei, bufferin pitäis kai tasata lämmityspiirien tarpeen heilahteluja?
Joo talo tarvitsee esim. 2-3 kwh, mutta vilp ottaa itse 1.8-2.0 kwh. Lämpötila +1. Parempi varmaan olisi sammuttaa ulkoyksikkö kokonaan ja vastuksella hoitaa lämmitys. Se sentään katkaisee välillä lämmityksen..
Turhaa puuhaa noihin oireisiin, jos kerran on syksymmällä toiminut kun tuo patterikierto on ollut seis. Ei kannata tuhlata paukkuja vilpin asetuksiin jos kerran vaivat ovat alkaneet kun patterikierto on otettu käyttöön, ei se vilpin säätöihin ole vaikuttanut, ne todennäköisesti on ollutkin ok, jos kerran on 4,5 COP todettu.
Onko varmaa että molemmat pumput vetävät, ettei toinen pumppu ole asennettu toisin päin? Onko nyt varmaa että molempien linjojen paluut on t-yhteessä ja samaten menot ettei ole vaihtuneet ristiin? Onko rättipatterille sulut? Pistä kokeeksi rättipatteri pois pelistä ja seuraa.
Toki menee, mutta ensin pitää veden lämmityspulmat ratkaista, siksi suntit selälleen. Kun lämmitys toimii muuten ja kylmempänä pysyvän piirin takana olevat tilat ovat sopivassa lämmössä on helppoa sitten kuumempana käyvän piirin suntista säätää balanssi verkostojen väliin, ei missään tapauksessa molemmista. Perussäätö menoveden lämpökäyrällä.
Joo tarkalleen ottaen 4.2 oli lokakuun cop. Mutta se kävi silloin pätkäkäyntiä, kun lämpötilat olivat reilusti plussan puolella.
Maanantaina tulee toinen firma katsomaan. Rättipattereille ei ole sulkua.
Laitoin vastukset päälle, eli ulkoyksikkö on seis. Kulutus romahtanut, taitaa olla tunnin kulutus jotain 1 kWh. Laitan myöhemmin kuvan tämän päivän kulutuksesta, näkyy tuossa milloin laitoin vastukset päälle.
Ehkä hieman säästän vastuksia käyttämällä. Kahdeksan maissa taisin laittaa vastuksille.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Onko tiedossa muita salavalikkoja kuin:
- nuoli vasempaan/ylös/oikealle 5 s yhtä aikaa painaen (tämä toimii myös silloin kun laite on toiminnassa)
- nuoli vasempaan/alas/oikean ylänurkan painike 10 s yhtä aikaa painaen
- nuoli oikealle/back/enter 5 s yhtä aikaa painaen
- nuoli vasempaan/ylös/oikealle 5 s yhtä aikaa painaen (tämä toimii myös silloin kun laite on toiminnassa)
- nuoli vasempaan/alas/oikean ylänurkan painike 10 s yhtä aikaa painaen
- nuoli oikealle/back/enter 5 s yhtä aikaa painaen
Mitäs näistä aukeaa?
^- Ekasta näkee riviltä 12 pumpun virtaaman ja 13 ja 14 (arvaan) pumpun oloarvon ja tavoitearvon (valitettavasti nämä 13&14 heksalukuina). Rivi 8 näyttää kennolta poistuvan veden tavoitelämmön/todellisen. Rivi 9 kennolta poistuvan/tulevan veden LTA:t. Tämä on siitä kätevä, että virtausnäytön voi ottaa aiemman valikon päälle (esim. vesien LTA:t), ja poistuessa pääsee suoraan takaisin aiempaan tarkastelemaansa valikkoon
- tokasta pääsee mm. säätämään LKV:n smart -asetuksen aikarajoja ja veden LTA:n alarajaa
- kolmannesta pääsee mm. ajamaan 3-tieventtiiliä jos laite ei uutena ilmaudu
- tokasta pääsee mm. säätämään LKV:n smart -asetuksen aikarajoja ja veden LTA:n alarajaa
- kolmannesta pääsee mm. ajamaan 3-tieventtiiliä jos laite ei uutena ilmaudu
Viimeksi muokattu:
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Onko vähän huono keli tällainen pari astetta lämpösen puolella kun olen alkanut pudottelemaan lattialämmitykselle menevän veden lämpötilaa Oumannilla ja samalla korjasin vähän alaspäin käyrän pienemmän pään lämpötilaa ja yhdellä asteella sitä yläpään lämpöä.
Samalla pudotin Panasonicin käyrän yläpäätä asteella ja alapäätä muutamalla.
Mulla on ollut pyynti varmaankin vähän korkealla kun varaajan (se vanha öljykeskuslämmityspannu) lämpötila näilläkin keleillä on n. 39 °C ja lattialämmityskiertoon on mennyt samanlämpöistä vettä.
Meillä on joka huoneessa oma termari joten eikös niiden luulisi pitävän niistä säädetyt lämpötilat niin kauan kun kiertovesi antaa myöden.
Minkä verran nämä sitten vaikuttavat COPpiin,luulisi vaikuttavan,saa nyt pari päivää lämmöt tasaantua ja sitten taas asteella alespäin.
Olenko ollankaan oikeilla jäljillä,pitänee kuitenkin odotella vähän pakkasiakin ennenkuin ihan kamalasti lämpöjä laskee.
Onko vähän huono keli tällainen pari astetta lämpösen puolella kun olen alkanut pudottelemaan lattialämmitykselle menevän veden lämpötilaa Oumannilla ja samalla korjasin vähän alaspäin käyrän pienemmän pään lämpötilaa ja yhdellä asteella sitä yläpään lämpöä.
Samalla pudotin Panasonicin käyrän yläpäätä asteella ja alapäätä muutamalla.
Mulla on ollut pyynti varmaankin vähän korkealla kun varaajan (se vanha öljykeskuslämmityspannu) lämpötila näilläkin keleillä on n. 39 °C ja lattialämmityskiertoon on mennyt samanlämpöistä vettä.
Meillä on joka huoneessa oma termari joten eikös niiden luulisi pitävän niistä säädetyt lämpötilat niin kauan kun kiertovesi antaa myöden.
Minkä verran nämä sitten vaikuttavat COPpiin,luulisi vaikuttavan,saa nyt pari päivää lämmöt tasaantua ja sitten taas asteella alespäin.
Olenko ollankaan oikeilla jäljillä,pitänee kuitenkin odotella vähän pakkasiakin ennenkuin ihan kamalasti lämpöjä laskee.
Pitipä testata mitä tapahtuu ilman mitään huijauksia, vähäisellä lämmitystarpeella, kun käytännössä ajetaan lämmintä noin reilun 200 litran tankkiin josta lattialämmitys sitten ottaa shuntattuna lämpöä kiertoon. Toimii just niinkuin pitääkin, eli:
- pyydän +32
- kompressori pörähtää käymään kun pyyntilämpötila alitetaan yli kolmella asteella vähintään 3 minuutin ajan yhtäjaksoisesti
- kompressori sammuu kun pyyntilämpötila ylitetään vähintään kahdella asteella 3 minuutin ajan yhtäjaksoisesti
- ajetaan käyräajoa ilman puskuritankkia, jolloin teho koitetaan saada vastaamaan lämmöntarvetta. 800 - 1000W minimiottoteho on ihan liikaa suhteessa lämmitystarpeeseen +4 asteen ulkolämpötilassa joten katkolle mennään aika pian
- käytössä on Quiet Mode 3, ihan vaan siksi että se vähän hillitsee sitä millä teholla kone lähtee katkolta käymään
- COP on hyvä heti startista alkaen, kunhan on suojakeli, pikkupakkasella tilanne muuttuu oleellisesti huonommaksi
Onko tämä nyt se kuuluisa ja debatoitu delta-T?
Oliko minkäänlaista eroa havaittavissa hyötysuhteisiin, kun huijaussofta on päällä?
Itselläni tällä hetkellä yksinkertainen logiikkapohjainen ohjaus, joka pudottaa käyräsäädön -5:een, kun kompressori sammuu ja pyynti on ylitetty parilla asteella. Kun kompressori taas käynnistyy, samalla nostetaan säätö +5:een. Mitään hurjaa eroa COP:ssa tai sähkönkulutuksessa en ole itse huomannut mutta tällä on saanut pidempiä käyntijaksoja, mikä onkin ollut pääasiallinen tavoite. Mietin, että maksaako vaivaa monimutkaistaa tuota logiikkaa niin, että pyyntiä nostettaisiinkin parilla asteella sitä mukaan kun pumpun tuottama menovesi lämpiää. Kuitenkin niin, ettei ihan pelkällä minimiteholla toimisi, jolloin ilmeisesti hyötysuhde keskivertoa huonompi.
Itselläni tällä hetkellä yksinkertainen logiikkapohjainen ohjaus, joka pudottaa käyräsäädön -5:een, kun kompressori sammuu ja pyynti on ylitetty parilla asteella. Kun kompressori taas käynnistyy, samalla nostetaan säätö +5:een. Mitään hurjaa eroa COP:ssa tai sähkönkulutuksessa en ole itse huomannut mutta tällä on saanut pidempiä käyntijaksoja, mikä onkin ollut pääasiallinen tavoite. Mietin, että maksaako vaivaa monimutkaistaa tuota logiikkaa niin, että pyyntiä nostettaisiinkin parilla asteella sitä mukaan kun pumpun tuottama menovesi lämpiää. Kuitenkin niin, ettei ihan pelkällä minimiteholla toimisi, jolloin ilmeisesti hyötysuhde keskivertoa huonompi.
Mulla on pumppu käynyt jo reilun vuorokauden, eli veteraani siis lauteilla...
Melkein kaikki alkaa olla selvää paitsi se yksi LKV -tankin asetus, jonka alkuarvo on -8C ja kaikki valinnat ovat miinusmerkkisiä.
Onko tuo asetus se lämpötilaero, jossa lähdetään kuumentamaan LKV -säiliötä. Siis jos asetukset ovat tavoitteena 52C ja -8C, niin pumppu käy lämmittämään kun säiliö on 44 C?
Ai niin, kysyn samalla niistä lämmityskierron ja LKV -säiliön aikarajoista. Onko raadilla suosituksia?
Melkein kaikki alkaa olla selvää paitsi se yksi LKV -tankin asetus, jonka alkuarvo on -8C ja kaikki valinnat ovat miinusmerkkisiä.
Onko tuo asetus se lämpötilaero, jossa lähdetään kuumentamaan LKV -säiliötä. Siis jos asetukset ovat tavoitteena 52C ja -8C, niin pumppu käy lämmittämään kun säiliö on 44 C?
Ai niin, kysyn samalla niistä lämmityskierron ja LKV -säiliön aikarajoista. Onko raadilla suosituksia?
No eipä juuri, tai ehkä COP vähän nousee kun jakso pitenee. Toisaalta pyynnin noston pitäisi taas vaikuttaa negatiivisesti COP-arvoon. Ainakin käynti- ja lepojaksot pitenevät hiukan.
Jatkuvalla käynnillä pakkasella tuolla pääsee vähän tarkempaan tulokseen, kun saan luettua Ouman-säätimen tavoitearvon ja pistän pumpulle tavoitearvoksi Oumanin tavoite + yksi aste. Aika hienosäätöä sekin.
On sillä vaikutusta sen verran, että vaikka se pienenee, niin se dT ei kuitenkaan pienene sinne dT1-2 hujakoille.Oletko muuten kokeillut onko tuohon delta T "väkisin pienenemiseen" vaikutusta ajatko Vilpin tuoton varaajan välilevyn yläpuolen sijasta varaajan yläosaan? Tällöin kait myös tuo delta t olis suurin mahdollinen, kun tuotto on niin kaukana Vilppiin menosta kuin varaajassa on mahdollista. Voihan olla että käytännössä eroa ei ole. Ja puuhastellaan lillukan varsien kanssa
Käytössä siis dT7 ja sanoisin, että seilaa jossain 7-4 välillä sen mukaa miten lähestytään varaajan latautumista tavoitearvoon.