Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Josa]

Se 185 litrainen käyttövesisäiliö lämmitetään pyytämääsi lämpötilaan. Ainakin 52 asteeseen menee pelkästään pumpulla vielä näissä -10c keleissä.

Kun käyttövesisäiliö on saavuttaanut pyydetyn lämpötilan, se siirtyy lämmittämään lattioihin menevää vettä lämpökäyrän mukaisesti. Tätä se tekee kunnes käyttövesisäiliön alempi raja on saavutettu, jolloin se taas lämmittää käyttövesisäiliötä. Minulla se lämmittää tuon käyttövesisäiliän n. kerran vuorokaudessa.

Se 185 litrainen säiliö on siis vain käyttövesisäiliö. Siitä tai sen kautta ei mene mitään lattioihin.

 

[Juha1964]

Siis lämmitys tapahtuu vuorotellen. Mitä kuumemmaksi tuota käyttövettä tehdään, sehän on sitten pois kämpän lämmityksestä kun ei samaan aikaan tapahdu. Ja tietysti copit on sitten kuumempaa tehdessä matalampia.

 

[eliel]

No nyt se sitten tapahtui... nimittäin sulatus.
Aika tarkkaan 35h jaksoi painaa ilman sulatuksia. Aika kova suoritus ja optimiolosuhteet sattunut kohdalle.

Ilmankosteus nousi ja kohta sulattaa. Ei taida ihan ehtiä 47 tuntia täyteen. Kuivalla pikkupakkasella jos pääsee minimi tehoilla käymään, niin pitkiä vetoja tekee kyllä. Varmaan kävisi määräämättömän ajan jos olosuhteet pysyisi vakiona.

 

[pökö]

Nyt on sulatusvälit asialliset

 

[Ton1A]

Hyvin se näyttää sulattavan vain tarpeeseen. 'Pipe Temp' on HeishaMon topic 'Outside_Pipe_Temp', eli käytännössä ulkoyksikön kennolta kompressorille tulevan kylmäaineen lämpötila. 'Pipe Temp' laskee hyvin nopeasti siinä kohtaa kun kenno on umpikuurassa

 

[Espejot]

Lukematta koko ketjua läpi, tuleeko pitkät sulatusvälit kuin manulle illallinen vai tarviiko ronkia jollain kikkareella?

 

[Pretor]

Lukematta koko ketjua läpi, tuleeko pitkät sulatusvälit kuin manulle illallinen vai tarviiko ronkia jollain kikkareella?

Ihan täysin ilmankosteudesta ja kastepisteestä riippuvainen asia. Ei tarvitse siis mitään "kikkakolmosia". Tai jos tuo "vajaateholla" ajaminen lasketaan kikkkailuksi, niin sitten kyllä, eli mulla oli QM2 päällä. Minkäänlaista ajastettua "pakkosulatusta" ei koneesta nähtävästi löydy ja tosiaan tuon Pipe_tempin mukaan sulattelee.
Aamuyöstä nousi ilmankosteus yli 90%, kastepiste -6/7'c ilman lämpötilan ollessa samaa luokkaa ja nyt tulee sulatuksia alle 2h välein, kun kenno huurtuu aika haipakkaa tällä kelillä. Vähän tommonen sumuisen/usvaisen tapainen pakkaskeli ja tällaista luvattu nähtävästi muutamaksi päiväksi.

Olisihan se aika kova, jos 2kk olis tommosta tasaista kuivaa pakkaskeliä, niin ei tulisi sulatuksia ollenkaan. Nyt oli täällä ton pitkän vedon aikana tasaista ~ -8'c keliä alle 70% ilmankosteudella ja kastepiste jossain -11-13'c välissä. Kenno pysyi täysin puhtaana ilman minkäänlaista huurretta.

 

[Mikey]

Se 185 litrainen käyttövesisäiliö lämmitetään pyytämääsi lämpötilaan. Ainakin 52 asteeseen menee pelkästään pumpulla vielä näissä -10c keleissä.

Kun käyttövesisäiliö on saavuttaanut pyydetyn lämpötilan, se siirtyy lämmittämään lattioihin menevää vettä lämpökäyrän mukaisesti. Tätä se tekee kunnes käyttövesisäiliön alempi raja on saavutettu, jolloin se taas lämmittää käyttövesisäiliötä. Minulla se lämmittää tuon käyttövesisäiliän n. kerran vuorokaudessa.

Se 185 litrainen säiliö on siis vain käyttövesisäiliö. Siitä tai sen kautta ei mene mitään lattioihin.

Löysin netistä Service Manualin, ja sen virtauskaavion perusteella päädyin samaan tuomioon.

Lämmityskiertoon(kin) pumppu kuitenkin tekee lämpöä vain pätkittäin?

Panasonic WH-ADC0916H9E8 / WH-UD09HE8 / WH-UD12HE8 / WH-UD16HE8 / WH-UX09HE8 / WH-UX12HE8 / WH-UX16HE8 / WH-UQ09HE8 / WH-UQ12HE8 / WH-UQ16HE8 Service Manual

Servicemanuals.us - view online or download service manuals for free!

servicemanuals.us

 

[Mikey]

Manuaalissa on tuollainen kiinnostava merkintä, jonka mukaan kylmään ilmastoon tehdyt 9 kW -koneet olisivatkin 11 kW?

Onko kellään parempaa tietoa asiasta?

 

[Sammypiru]

Voi olla, erään otannan mukaan -10°C:ssa Panan oma antoteho seilailee tuolla 10,2kW:n tietämillä.

 

[Ton1A]

Lämmityskiertoon(kin) pumppu kuitenkin tekee lämpöä vain pätkittäin?

Tuo riippuu siitä onko 'buffer tank' tila päällä vaiko ei. Jos ei ole, lämmityskiertoon tehdään lämmintä koko ajan, ko. tilanteeseen sopivalla teholla. Poislukien se aika kun lämmitetään käyttövettä.

 

[Ton1A]

Ihan täysin ilmankosteudesta ja kastepisteestä riippuvainen asia. Ei tarvitse siis mitään "kikkakolmosia". Tai jos tuo "vajaateholla" ajaminen lasketaan kikkkailuksi, niin sitten kyllä, eli mulla oli QM2 päällä. Minkäänlaista ajastettua "pakkosulatusta" ei koneesta nähtävästi löydy ja tosiaan tuon Pipe_tempin mukaan sulattelee.

Tämä Quiet Moden käyttö liittyy ihan puhtaasti maksimitehon rajoittamiseen. Esim. sulatuksen jälkeen, kun kiritään takaisin toimintapisteeseen, ei ajeta niin suurella 'alkukiukulla'. Tai mulla, kun käyttöveden esilämmitys jäähdyttää kiertoa, tuolla hillitsee myös tuossa tilanteessa maksimia. Itse vaihdan QM0 kun alitetaan -6°C ja QM3 kun ylitetään -4°C.

 

[janti]

Onko kellään parempaa tietoa asiasta?

Tuo Pdesingh on valmistajan määrittelemä lämmitystehontarve, sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä laitteen todellisen antotehon kanssa. Useasti valitaan sellainen teho jolla kyseisessä ilmastossa saadaan paras SCOP-lukema.

 

[Ton1A]

Mulla on viime talvelta loggaus jossa kone itse väittää tuottaneensa hetken aikaa 10.8 kW, 5.5 kW ottoteholla. Ulkolämpötila -17°C. 9 kW on mennyt useasti rikki noin 15 minuuttia sulatuksen päättymisen jälkeen.

 

[Juha1964]

Tämä Quiet Moden käyttö liittyy ihan puhtaasti maksimitehon rajoittamiseen. Esim. sulatuksen jälkeen, kun kiritään takaisin toimintapisteeseen, ei ajeta niin suurella 'alkukiukulla'. Tai mulla, kun käyttöveden esilämmitys jäähdyttää kiertoa, tuolla hillitsee myös tuossa tilanteessa maksimia. Itse vaihdan QM0 kun alitetaan -6°C ja QM3 kun ylitetään -4°C

Jos tuo QM säätö unohtuu päälle pakkasten kiristyessä, niin ainut haitta vastusten nopeampi/lisääntynyt käyttö kun kerta kompura "ei saa metelöidä". Eikös tämä ole näin? Kone osaa mennä minimille siitä huolimatta.

 

[Ton1A]

Just näin

 

[Juha1964]

Tuossa voi olla ihan hyvä jos noin käynnistä tulee jouhevampaa ja vähemmän ryntäilevää sulatuksen jälkeen. Ja pysyy siten käynnissä pidempiä jaksoja kun käy . Sen olen havainnut että kovasti kierroksia ottaa sulatuksen jälkeen vaikka siitä sitten ne pieneneekin. Energiaa menee kuitenkin samaan verran että kämppä pysyy lämpimänä. Manuaalisesti säätöjä suorittaessa tietty vaivattomuus on yksi laitteiston hyve, ei tarvii olla koneen vieressä pumppaamassa Tietty aina parempi jos edullisemmin samalla.

 

[Pretor]

Tämä Quiet Moden käyttö liittyy ihan puhtaasti maksimitehon rajoittamiseen. Esim. sulatuksen jälkeen, kun kiritään takaisin toimintapisteeseen, ei ajeta niin suurella 'alkukiukulla'. Tai mulla, kun käyttöveden esilämmitys jäähdyttää kiertoa, tuolla hillitsee myös tuossa tilanteessa maksimia. Itse vaihdan QM0 kun alitetaan -6°C ja QM3 kun ylitetään -4°C.

Joo aikaisemminkin olen tämän Quiet Moden "karkean" tehotaulukon laittanut, eli suurinpiirtein näin:
OFF: 9kW (8.5-10)
QM1: 8kW (7.5-9)
QM2: 7kW (6.5-8 )
QM3: 6kW (5.5-7)

Tämä siis omien havaintojen mukaan, mutta kyllähän tuo invertterinä noista "rajoista" venyy alemmaksikin.
Tällä hetkellä QM2 puskee 6.8kW ja ihan rajoilla näyttää ulkolämpötila olevan, että automaatio tiputtaa kohta QM3 päälle ja silloin tiputaan 5.8kW nurkille.
Tänään tosin on taas sellainen keli (ja taitaa olla seuraavat pari-kolme päivää), että voisi ihan hyvin ajaa pykälää isompi QM päällä, koska kenno huurtuu nopeasti ja sulatuksia on usein.
Pitäis varmaan laittaa automaatioon jollain tavalla ilman kosteus mukaan ton QM:n säätöön, mutta ku ei jaksa.

 

[Juha1964]

Mulla näyttää tää split puskevan 5.5 kw veteen ja ottaa 1.8 kw. Sulatti äsken. -6° ulkona. Varaajasta lähtee 2.8 kw taloon. Paljoa isompia tehoja en ole nähnyt pattereille varaajasta lähtevän vaikka kylmempääkin on ollut.

 

[keicchi]

Täällä kovasti viilataan Qm:a, keskustellaan sopivasta delta-t arvosta keksimättä sen merkitystä, esitellään kaikenmaailman tilastoja ja kaavioita ja ennenkaikkea haetaan oikealaista ohjelmaa, kuten esim. heishamon koneen tarkasteluun. Ikäänkuin se olisi pakollinen jotta järjestelmä toimii. Mutta onko näistä mistään virityksistä mitään konkreettista hyötyä, vai olisiko tärkeämpää keskustella aivan perusasioista ja niiden säädöistä ja vaikuttavuudesta yleiseen kulutukseen ja hyvinvointiin. Toki joidenkin mielestä em. asiat ovat perusasioita, ( ja ilmaisevat itseään useimmat vielä englannin kielellä, tai lyhenteillä) mutta kaikki eivät ole NIIN innokkaita seuraamaan käyriä saatikka hankkimaan mitään lisäpalikoita. En valita, erittäin hyvä, ellei paras foorumi. Piti vaan purkautua.

 

[Sammypiru]

Sitä ei huomatakaan kun kevät tulee ja ulkolämpötilat nousevat tukevasti plussan puolelle joten otetaas käsittelyyn semmoinen ajatus, joka koskee erityisesti niitä kokoonpanoja, joissa on reiluhko puskurivaraaja käyttöveden esilämmityksellä ja tulistus erillisellä sähkövaraajalla. Olisiko järkeä jossakin ulkolämpötilassa vaihtaa lämmitys korvauskäyrältä suoralle lämmitykselle ja asettaa pyynti reilusti lämmitystarvetta korkeammaksi esimerkiksi +35°C:n sijasta vaikka +55°C:een eli lämmittää varaajaa käyttöveden ehdoilla? Tällöin käyttövesi esilämmitettäisiin korkeampaan lämpötilaan ja tulistettavaa jäisi vähemmän? Jos muutoksen tekisi vaikka kun vuorokausilämpötilat kipuavat +10°C yli, niin COP varmaan olisi vielä kohtuu järkevä?

 

[Pretor]

A) Sisäyksiköstä meno ja paluu menee tuon ES säiliön ylhäällä oleviin syöttöihin, paluuputki kulkee ES:n sisällä ja ottaa pohjalta paluuveden.
B) Lämmönjako lähtö on ylhäältä ES:n ulostulosta ja paluut menee mutkien kautta ES:n yhteen syöttöön, jossa sama putki säiliön pohjalle
C) 35 asteista noin.
D) En tarkalleen tiedä, suntit auki pattereille ja lattialämmitykseen. Eli suht samaa kuin tuo pumpun pyynti
E) Ainakin lattian paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno. Ei mittareita.
F) Ei mitään

Jos laitan delta t:n 8:ksi, ero meno/paluussa on n. 4 astetta. Pumppu toimii silloin edelleen huonolla COPilla jatkuvassa käynnissä.

Takaisin tulee yhdistettynä yläkerran patterien, kylppärin lattialämmityksen, alakerran lattialämmityksen (jakotukki 3 piiriä) ja se rättipatteri. Säätimet on auki, mutta yksi piiri tosiaan kylmempi ja lopussa kiertoa siinä kylmä..
Noh en tiedä kun paluu on summausta, pitäisiköhän joku (ouman?) laittaa säätämään paluulämpöä. Mutta tilanne parani tai melkeinpä korjaantui pumpulla kun kylppärin paluun taas aukaisin tuohon kiertoon.
Putkimiestä apuun ens viikolla.

Nyt kun on nollassa, niin taisi sen kylmähkön piirin röörit aueta. Kellarin oven kohta on ongelma, taisi pakkasilla jäätyä putki. No kädet ristissä ettei vuotoa nyt..Tällä hetkellä pumppu toimii kuin junan vessa 3-4 copilla ja ottoteho pysyy 1-1.2 kWh.

Syksyllä asennettu tcap split 12 kWei mene katkolle millään. Viikonloppuna oli plussakelit niin hyvin minimitehoilla pumppasi ja sama meno jatkunut nyt pakkasilla.Onkohan softassa eroa vanhempiin pumppuihin tai 9kW-malliin. Kiertovesipumppujen virtaamaa pienensin niin alkoi kulutus mennä sinne minne pitääkin. Pieni säiliö, virtaamat pieneksi siis.

Joo +1:ssä sain sen kuluttamaan vähän, kun pyyntiä tiputin 30 asteeseen ja pistin kiertovesipumput minimille + quiet mode 3. Kulutti 1.0 tasasesti. Cophan jäi sillonkin huonoksi kun ei tarvinnut antaa kuin 1.8-2kW. Toinen kaveri raportoi 14 kWh kulutusta/vrk. Minulla pumppu ei sammunut välillä vaan kulutti sen 27 kWh.
No asennusfirman ainut työntekijä/omistaja tuli ja soitteli Panasonicille. Kaipa se tästä toivottavasti selviää. Onneksi on halpa sähkösopimus, niin ei ylimääräinen 20 kWh/vuorokausi pakkasilla niin hirveästi vaikuta.
Lämmitysverkossa on vaan manuaalisuntit lattialle ja pattereille. Ne ei ole täysin auki nyt.

Vastataan tänne oikealle alueelle.
Sulla ei siis ole mitään antureita missään. VILP tekee käyrän mukaan.
Tätä samaahan vähän jo arveltiin aikaisemminkin.
Käykö tossa nyt niin, että jos käyrän mukaan pitäisi tehdä esim. se 35'c, niin se tekee sitä vain sinne varaajaan jatkuvalla syötöllä, koska lämmityskiertoon ei lähde samaan tahtiin? Eli edelleen vain kierrättää suurimmaksi osaksi varaajan vettä ja koska se 200l sekoittuu nopeasti, niin myös se dT pysyy väkisinkin koko ajan pienenä. Eli VILP "näkee" sen 200l varaajan lämmitysverkkona ja pitää huolen, että se on 35'c lämmössä ja sehän tehdään väkisinkin huonolla copilla tuollaisessa tilanteessa.
Lattioillekin riittää paljon viileämpi vesi patteriverkkoon verrattuna ja kuitenkin tehdään patteriverkon ehdoilla, niin tehdäänkö tavallaan liikaa ylilämmintä.
Jaa'a... vaikeaa vaikeaa... Patterikierron shuntti ainakin täysin auki, se on ainakin ihan ensimmäinen asia. Lattioiden shunttiahan ei voi avata liikaa, koska muuten sinne menee patterilämpöinen vesi.

En ole mikään putkimies, enkä alan ammattilainen, mutta vähän siltä vaikuttaa, että tuo kahden täysin eri lämpötilan vaativan piirin kombo on se mikä tuon ongelman luo ja varsinkin, jos niitä pattereita ei ole kuin yläkerrassa pari. Eli suurimmaksi osaksi riittäisi se lattialämpöinen vesi, mutta parin patterin takia pitää tehdä reilusti ylilämmintä, jota vilp sitten yrittää pitää yllä.
Ainakin sillä buffer-tank -kytkennällä tuosta ongelmasta pitäisi päästä eroon ja sen jälkeen vedellään varmaan (reilulla) katkokäynnillä.
En nyt muista miten tuo vakiolämpöisellä tekeminen toimii ja ei sitä ole muutenkaan tainnut kukaan harrastella.
Eli voihan sitä ainakin kokeilla ajaa varaajaan vakiolämpöistä vettä. Eli unohtaa sen käyräajon hetkeksi kokonaan ja testailee kiinteällä lämmöllä miten se käyttäytyy tuossa tapauksessa.

On tietty vielä yksi millä pääset myös eroon ongelmasta... laitat yläkertaankin lattialämmityksen

 

[Paipa]

Täällä kovasti viilataan Qm:a, keskustellaan sopivasta delta-t arvosta keksimättä sen merkitystä, esitellään kaikenmaailman tilastoja ja kaavioita ja ennenkaikkea haetaan oikealaista ohjelmaa, kuten esim. heishamon koneen tarkasteluun. Ikäänkuin se olisi pakollinen jotta järjestelmä toimii. Mutta onko näistä mistään virityksistä mitään konkreettista hyötyä, vai olisiko tärkeämpää keskustella aivan perusasioista ja niiden säädöistä ja vaikuttavuudesta yleiseen kulutukseen ja hyvinvointiin. Toki joidenkin mielestä em. asiat ovat perusasioita, ( ja ilmaisevat itseään useimmat vielä englannin kielellä, tai lyhenteillä) mutta kaikki eivät ole NIIN innokkaita seuraamaan käyriä saatikka hankkimaan mitään lisäpalikoita. En valita, erittäin hyvä, ellei paras foorumi. Piti vaan purkautua.

Jos talossa on perussysteemi ilman mitään lisävirityksiä, esim. all-in-one -tyyppinen järjestelmä, niin värkättävää ei juurikaan ole. Vain käyrän sovitus lämmöntarpeen mukaan ja pari asetusta lämpimälle käyttövedelle. Sitten lämmitysjärjestelmä "unohdetaan" ja tehdään jotain muuta.
Heti kun järjestelmä poikkeaa vakiosta (kärjistäen: melkein kaikilla foorumilaisilla) ja halutaan vähänkään optimoida kulutusta, on syytä tietää miten laitteet toimivat, ja mittaaminen on se ainoa tapa. Jos ei ole mitattua dataa, ei voi tehdä oikeita päätelmiä. Ja tähän tarvitaan noita "himmeleitä".
Oma pumppuni käy näillä keleillä vain 5 h vuorokaudessa, mutta talo pysyy lämpimänä ja käyttövettä on, kun sitä tarvitaan. Ei voisi tietää ilman oheisia käppyröitä. 30 kWh sähköä ja pari kopallista puita vuorokaudessa, niin pari sataa neliötä pysyy lämpimänä. Eli kyllä tästä todellakin on konkr€€ttista hyötyä minulle. Panasonicin dokumentaatio on mainitulla all-in-one tasolla, joten edistyneempää apua todellakin tarvitaan. Ja onneksi sitä täältä saa. Ugh

 

[kurre orava]

On tietty vielä yksi millä pääset myös eroon ongelmasta... laitat yläkertaankin lattialämmityksen

Hiukan kevyempi vaihtoehto voisi olla se et ne yläkerran patteri vaihtaa uusiin, reilusti ylimitotettuihin jolloin pärjäävät käytännössä samalla käyrällä mitä lattiakin vaati.
Kyllä nuo kahdella eri käyrällä olevatkin järjestelmät saa toimimaan mutta vaatii monesti paneutumista, hiomista ja välillä joutuu jotain tuohon hankkimaankin eli vaatii enemmän investointeja mitä alkuun olisi kuvitellut.
Mutta noin yleisesti pienehkö puskuri ja kovin erilaiset virtaukset pumpun ja lämmitysjärjestelmän kesken saattaa kyllä 9lla hiukan haasteellinen yhtälö.

 

[Värkkääjä]

Kyllä tässä tuntuu värkättävää olevan, vaikka lieneekin perussysteemi. Olen nyt lukenut tämän ketjun kahteen kertaan, mutta kun koko aihe on uusi ja vieras niin eipä meinaa tolkkua tulla. Systeemi asennettu syksyllä ja COP arvot asustelee lähellä ykköstä. Laitteen asetuksissa on ollut kokeilla säätyminen ulkolämpötilan mukaan ja nyt käyrällä muutaman pävän. Ongelma lienee liittyy siihen, että tulevan ja lähtevän veden lämpötiloihin ei saa juuri eroa. Ovat pääosin asteen sisällä ja välillä jopa niin että tulevan veden lämpötila on asteen yli mitä lähtevän. Tuo Delta T on ollut 5 asteessa. Tänään lukemani perusteella vaihdoin sen 10 asteeseen. Ei tunnu vaikuttavan mitään, tosin seurantajakso on vasta muutamia tunteja. Tässä systeemin perustiedot:

Lämmitettävää alaa n. 80m2
Patteriverkosto
100L puskurivaraaja
Käyrässä taitaa olla nyt 40*/-25 ja 30*/-5.
Nyt ulkona jotain -5 astetta ja lähtevä ja tuleva vesi näyttäisi olevan sama 35 astetta.
Ei ulkopuolista sunttia pelkkä kiertovesipumppu
Varaavassa takassa iso korillinen puuta joka päivä.
2hlö talous

Pumpun asetuksissa oli 0.97 se "mikälie" arvo. Vaihdoin sen 0.40 kun näkyy tänne liitetyissä kuvissa olevan yleisesti se. Liittynee tuohon vesipumpun nopeuteen vaikkakin varsin kryptiseesti ilmaistuna.

COP pitäisi saada kuntoon. Nyt on pari kuukautta menty käytännössä suoralla sähköllä. Kaikki vinkit olisi tervetulleita.

 

[eliel]

Heikkoa COPia poteville sellainen vinkki, että jos infrapunamittarilla tarkastaisi laitteelta tulevan ja menevän veden lämpötilan ja vertaisi niitä koneen itsensä ilmoittamiin. Jos näissä on eroa, niin sitten tarvittaessa lisäeristys jos on kyseessä monoblock ja sensoreiden arvojen korjausasetusten säätö tarvittaessa. Ei tarvitse olla paljoa heittoa noissa, jotta koneen ilmoittamat copit on mitä sattuu. Nimimerkillä alle 1:sen coppeja ihmetellyt.

 

[Paipa]

Kyllä tässä tuntuu värkättävää olevan, vaikka lieneekin perussysteemi. Olen nyt lukenut tämän ketjun kahteen kertaan, mutta kun koko aihe on uusi ja vieras niin eipä meinaa tolkkua tulla. Systeemi asennettu syksyllä ja COP arvot asustelee lähellä ykköstä. Laitteen asetuksissa on ollut kokeilla säätyminen ulkolämpötilan mukaan ja nyt käyrällä muutaman pävän. Ongelma lienee liittyy siihen, että tulevan ja lähtevän veden lämpötiloihin ei saa juuri eroa. Ovat pääosin asteen sisällä ja välillä jopa niin että tulevan veden lämpötila on asteen yli mitä lähtevän. Tuo Delta T on ollut 5 asteessa. Tänään lukemani perusteella vaihdoin sen 10 asteeseen. Ei tunnu vaikuttavan mitään, tosin seurantajakso on vasta muutamia tunteja. Tässä systeemin perustiedot:

Lämmitettävää alaa n. 80m2
Patteriverkosto
100L puskurivaraaja
Käyrässä taitaa olla nyt 40*/-25 ja 30*/-5.
Nyt ulkona jotain -5 astetta ja lähtevä ja tuleva vesi näyttäisi olevan sama 35 astetta.
Ei ulkopuolista sunttia pelkkä kiertovesipumppu
Varaavassa takassa iso korillinen puuta joka päivä.
2hlö talous

Pumpun asetuksissa oli 0.97 se "mikälie" arvo. Vaihdoin sen 0.40 kun näkyy tänne liitetyissä kuvissa olevan yleisesti se. Liittynee tuohon vesipumpun nopeuteen vaikkakin varsin kryptiseesti ilmaistuna.

COP pitäisi saada kuntoon. Nyt on pari kuukautta menty käytännössä suoralla sähköllä. Kaikki vinkit olisi tervetulleita.

Kokeilepa sammuttaa pumppu ja antaa lämmön laskea n. 20 asteeseen. Sitten vekotin käymään ja tarkkailet coppia. Ennustan, että cop on niin kauan hyvä, kunnes pumppu saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja sammuu.

 

[Evreka]

Sitä ei huomatakaan kun kevät tulee ja ulkolämpötilat nousevat tukevasti plussan puolelle joten otetaas käsittelyyn semmoinen ajatus, joka koskee erityisesti niitä kokoonpanoja, joissa on reiluhko puskurivaraaja käyttöveden esilämmityksellä ja tulistus erillisellä sähkövaraajalla. Olisiko järkeä jossakin ulkolämpötilassa vaihtaa lämmitys korvauskäyrältä suoralle lämmitykselle ja asettaa pyynti reilusti lämmitystarvetta korkeammaksi esimerkiksi +35°C:n sijasta vaikka +55°C:een eli lämmittää varaajaa käyttöveden ehdoilla? Tällöin käyttövesi esilämmitettäisiin korkeampaan lämpötilaan ja tulistettavaa jäisi vähemmän? Jos muutoksen tekisi vaikka kun vuorokausilämpötilat kipuavat +10°C yli, niin COP varmaan olisi vielä kohtuu järkevä?

Olen tätä samaa miettinyt. 80l sähkövaraaja on tulistimena ja se pitemmissä suihkutteleluissa jää joskus pieneksi. Siis kesällä kun ei muuta lämmitystä.
Muutaman viikon ollut nyt. Ja ehti pakkastehojakin kokeilla, jopa 2 Copilla jaksoi tehdä 47 asteista vettä 20 pakkasilla kunnes pistin puuta pesään ja panasonic pääsi levähtämään. Nyt kun pakkasta alle 10 niin melkein 3 copilla tekee lämpöä vaikka melko pienillä tehoilla ajaa. Harvemmin sammuu, öisin yleensä kun lämmönlasku menee päälle. Heishamonilla buffer-tankin anturin emulointi taitaa jäädä haaveeksi, loppuu tietotaito. Mutta kivasti saanu home assistanttiin käppyrää ja lukemaa. Sain myös oumanin eh-800 liitettyä verkkoon kun nyt taas asensin home assistantin
Pumpun asetuksia meinasin muuttaa, mutta se litralukema ei muuttunut mihinkään, niin jätin oletukset. Heksana näytti olevan lukemat.

Vanha patteritalo tämä ja kytkentä on erikoisempi varmaan kuin monella muulla. Kaksoiskattila jossa patterilähdöt, lisänä 500l varaaja jota ladataan ja josta otetaan energiaa termomat 12:n välityksellä. Öljyn ja puun yhteistkäytöllä toimi hyvin, kun öljyllä pidettiin vain kattilan oma n. 350l vesitila lämpimänä ja puuta polttaessa ladattiin myös varaaja kuumaksi ja sitten kun kattilan lämpö hiipuu ladataan varaajasta kuumaa tilalle. Nyt kytkin panasonicin lataamaan varaajaa ja toimii näinkin ihan ok, mutta joudun tekemään muutaman asteen kuumempaa kuin tarvisin. Latauspumppu lataa varaajasta koko ajan lämpöä kattilaan ja ouman annostelee kiertoon. Latauspumppu tuo tietenkin samalla kylmää vettä varaajan alaosaan vilpille.

Ajatukisissa on, että muutan kytkennät siten, että varaajasta "normaalisti" lähtö patterikiertoon ja tavallinen latauspumppu kattilan ja varaajan väliin. Öljyä tuskin tilaan enää, ellei hinta romahda jossain välissä.

 

[Pretor]

Hiukan kevyempi vaihtoehto voisi olla se et ne yläkerran patteri vaihtaa uusiin, reilusti ylimitotettuihin jolloin pärjäävät käytännössä samalla käyrällä mitä lattiakin vaati.

Tämän hetkisistä lämmöistä ajattelin, että on siellä jo kohtuu uudet. Noissa pattereissa on vähän se vika, että reilusti ylimitoittamalla ne pitäis olla sitten helposti jotkut seinästä seinään kolmella lehdellä.
Parempi vaihtoehto voisi olla puhallinkonvektorit. Ne tokikaan ei ole äänettömät.

Onhan tossa teoriassa mahdollisuus pattereiden paluusta shuntata lattioille, mutta kuinka järkevää se on, jos lattialämmitystä on reilusti enemmän. Noinhan monesti johonkin yhteen esim. kylppärisaneerauksessa asennettuun lattialämmitukseen on tehty, jos muuten on patterilämmitys.

Ajatukisissa on, että muutan kytkennät siten, että varaajasta "normaalisti" lähtö patterikiertoon ja tavallinen latauspumppu kattilan ja varaajan väliin. Öljyä tuskin tilaan enää, ellei hinta romahda jossain välissä.

Ehdottomasti noin päin ihan jo kattilan häviöiden takia.
Noin se öljykattila myös täällä on jätetty varalle. Sille on ihan oma VILPistä riippumaton rele, johon saa säädettyä pakkasrajat milloin käynnistää/sammuttaa automaattisesti öljypolttimen ja kattila-varaaja välisen latauspumpun.
Ei tosin edes öljysäiliötä ole enää olemassa, vaan ihan 20l kanisteri, johon menee putket.

 

[VesA]

Onhan tossa teoriassa mahdollisuus pattereiden paluusta shuntata lattioille

Se paluuhan on lämmöiltään vähän mitä sattuu. Meillä shuntataan pattereiden menosta lattiat omalla käyrällään ja pumpullaan ja lattian paluu sekottuu pattereiden paluuseen.

 

[smuulz]

Foorumilta inspiroituneilla asetuksilla QM3:lla ja delta T 2:lla näyttäisi pumppaus meillä käynnistyneen kohtuullisen menestyksekkäästi. Kiitoksia vinkeistä tähän asti. Seuraavaksi pitäisi sitten saada Heishamon ja datan träkkäys saada konffailtua. Järjestelmässä on pieni 50 l bufferi, mistä otetaan lattian kiertovettä omalla pumpullaan. Näillä keleillä näyttää pukkaavan aika tasaista COP:a viiden pintaan. Varmaan siitä sit tippuu kun saa vähän enemmän aikaa olla päällä.

 

[Pretor]

Se paluuhan on lämmöiltään vähän mitä sattuu. Meillä shuntataan pattereiden menosta lattiat omalla käyrällään ja pumpullaan ja lattian paluu sekottuu pattereiden paluuseen.

No eikö toi nyt ole käytännössä aika sama asia shuntataanko sieltä pattereiden menosta, vai suoraan omasta menosta varaajasta? Tässä tapauksessa siis oletuksena se, että pumppu tekee käyrällä, jolloin ei shuntata ylikuumasta ensin sinne pattereille, vaan se on periaatteessa jo suoraan sopivaa, vaikka se shuntti siellä onkin (täysin auki).
Paluusta shunttaamalla se vesi on jo jäähtynyt pattereissa, mutta pitäisi silti olla vähintään sen mitä lattia vaatii.

Mietin vaan, että kasvaakohan tossa tapauksessa mahdollisesti deltaT liiankin isoksi.

 

[VesA]

Paluusta shunttaamalla se vesi on jo jäähtynyt pattereissa, mutta pitäisi silti olla vähintään sen mitä lattia vaatii.

No tähän 'pitäisi' piiloutuu vähän oletuksia, lähinnä se että pattereissa kiertää aika vakiomäärä vettä. Meillä on etelän puolen pattereissa termostaatit niin että patteri on lämmin alas asti tähän aikaan vuodesta, mutta keväällä etelän puolella aurinko lämmittää senverran että termostaatit alkavat vähentää virtausta ja paluuvesi on huoneenlämpöistä. Pohjoisen puolella ei ole termareita, mutta ei siellä monta patteria ole kun siellä on myös lattialämpöä.

Jos tämä ei riitä huonetermari pysäyttää koko patterikierron, lattiaosasto imee sitten pysäytetyn patteripumpun läpi sen mitä tarvitsee. Lattian vesi otetaan ihan käytännön syistä patteriverkon menosta, lattianousujen 'tukki' on kätevästi patteriputkien vieressä, patteriverkon lähdön 'taakse' taas on vähän matkaa ja rinnakkainen lähtö vähän hankala saada mahtumaan nätisti.

 

[Värkkääjä]

Kokeilepa sammuttaa pumppu ja antaa lämmön laskea n. 20 asteeseen. Sitten vekotin käymään ja tarkkailet coppia. Ennustan, että cop on niin kauan hyvä, kunnes pumppu saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja sammuu.

Tänään aamulla oli tulevan ja lähtevän ero kasvanut 38/30. Pudotin parilla asteella deltaa 10 -> 8, kun tuo ero nyt oli totellut säätöä. Cop ollut viimeisen vuorokauden 1,1.

Tarkoitatko pumpun sammuttamisella ja lämmön laskemisella +20 säiliön lämpötilaa vai tulevan/menevän veden lämpötilaa? Voi koittaa tuota pumpun sammuttamista myöhemmin tänään.

Täytyy myös mittailla noiden putkien todellisia lämpöjä, vaikka ne ir mittarilla kupariputkesta tuntuukin olevan vähän mitä sattuun, mutta kai ne suunnan kertoo. Tarkoitatko noilla putkien eristämisellä sisäyksiköltä purkurivaraajalle meneviä putkia? Antureiden kalibrointi onkin sitten jo tekemätön paikka itselle, jos järjestelmä sellaista vaatii.

Ja vielä, kertoisitteko mihin tämä hexapohjainen säätö vaikuttaa: "Pumpun asetuksissa oli 0.97 se "mikälie" arvo. Vaihdoin sen 0.40 kun näkyy tänne liitetyissä kuvissa olevan yleisesti se. Liittynee tuohon vesipumpun nopeuteen vaikkakin varsin kryptiseesti ilmaistuna."

Mitä arvoja teillä tuossa? Tässä systeemissä ei siis ole isoa varaajaa vaan ainoastaan tuo 100L puskurivaraaja.

 

[eliel]

Täytyy myös mittailla noiden putkien todellisia lämpöjä, vaikka ne ir mittarilla kupariputkesta tuntuukin olevan vähän mitä sattuun, mutta kai ne suunnan kertoo. Tarkoitatko noilla putkien eristämisellä sisäyksiköltä purkurivaraajalle meneviä putkia? Antureiden kalibrointi onkin sitten jo tekemätön paikka itselle, jos järjestelmä sellaista vaatii.

Mustaa teippiä tai maalia putken kylkeen, niin helpottaa. Antureiden kalibrointiin löytyy oma valikkonsa. En valitettavasti näppäin yhdistelmää muista millä sinne pääsee. Eristämisellä tarkoitan niiden antureiden eristämistä, split koneissa tällä ei taida olla suurempaa merkitystä.

Ja vielä, kertoisitteko mihin tämä hexapohjainen säätö vaikuttaa: "Pumpun asetuksissa oli 0.97 se "mikälie" arvo. Vaihdoin sen 0.40 kun näkyy tänne liitetyissä kuvissa olevan yleisesti se. Liittynee tuohon vesipumpun nopeuteen vaikkakin varsin kryptiseesti ilmaistuna."

Mitä arvoja teillä tuossa? Tässä systeemissä ei siis ole isoa varaajaa vaan ainoastaan tuo 100L puskurivaraaja.

Tuo on vesipumpun sallittu maksiminopeus. Desimaaleina arvot ovat välillä 64-254. Itselläni ei tällä hetkellä ole rajoitettu pumpun nopeutta.

 

[Pot]

Vastataan tänne oikealle alueelle.
Sulla ei siis ole mitään antureita missään. VILP tekee käyrän mukaan.
Tätä samaahan vähän jo arveltiin aikaisemminkin.
Käykö tossa nyt niin, että jos käyrän mukaan pitäisi tehdä esim. se 35'c, niin se tekee sitä vain sinne varaajaan jatkuvalla syötöllä, koska lämmityskiertoon ei lähde samaan tahtiin? Eli edelleen vain kierrättää suurimmaksi osaksi varaajan vettä ja koska se 200l sekoittuu nopeasti, niin myös se dT pysyy väkisinkin koko ajan pienenä. Eli VILP "näkee" sen 200l varaajan lämmitysverkkona ja pitää huolen, että se on 35'c lämmössä ja sehän tehdään väkisinkin huonolla copilla tuollaisessa tilanteessa.
Lattioillekin riittää paljon viileämpi vesi patteriverkkoon verrattuna ja kuitenkin tehdään patteriverkon ehdoilla, niin tehdäänkö tavallaan liikaa ylilämmintä.
Jaa'a... vaikeaa vaikeaa... Patterikierron shuntti ainakin täysin auki, se on ainakin ihan ensimmäinen asia. Lattioiden shunttiahan ei voi avata liikaa, koska muuten sinne menee patterilämpöinen vesi.

En ole mikään putkimies, enkä alan ammattilainen, mutta vähän siltä vaikuttaa, että tuo kahden täysin eri lämpötilan vaativan piirin kombo on se mikä tuon ongelman luo ja varsinkin, jos niitä pattereita ei ole kuin yläkerrassa pari. Eli suurimmaksi osaksi riittäisi se lattialämpöinen vesi, mutta parin patterin takia pitää tehdä reilusti ylilämmintä, jota vilp sitten yrittää pitää yllä.
Ainakin sillä buffer-tank -kytkennällä tuosta ongelmasta pitäisi päästä eroon ja sen jälkeen vedellään varmaan (reilulla) katkokäynnillä.
En nyt muista miten tuo vakiolämpöisellä tekeminen toimii ja ei sitä ole muutenkaan tainnut kukaan harrastella.
Eli voihan sitä ainakin kokeilla ajaa varaajaan vakiolämpöistä vettä. Eli unohtaa sen käyräajon hetkeksi kokonaan ja testailee kiinteällä lämmöllä miten se käyttäytyy tuossa tapauksessa.

On tietty vielä yksi millä pääset myös eroon ongelmasta... laitat yläkertaankin lattialämmityksen

Kiitos!

Itse asiassa yläkerrassa on lisänä ilmalämpöpumppu. Joten pattereille tarvitaan vain sama 35 astetta noin. Pakkasella hieman enemmän. Alakerran lattialämmitykseenkin tarvitaan tuo lämpötila.
Patterishuntti on nyt 50% auki ja lattiapuolen 75%.

Lämpötila ulkona 0:ssa, COP on nyt n. 2. Otto 1.4-1.6 ja anto 2.8-3.2. Veden lämpötilat tulo 32 astetta, meno 35 astetta.


Taitaa olla viisainta tuo lisäkortti ja ne pari anturia laittaa. Vaatiiko lisäkortin asennus sähkömiestä vai voiko itse asentaa?

 

[smuulz]

Kiitos!

Itse asiassa yläkerrassa on lisänä ilmalämpöpumppu. Joten pattereille tarvitaan vain sama 35 astetta noin. Pakkasella hieman enemmän. Alakerran lattialämmitykseenkin tarvitaan tuo lämpötila.
Patterishuntti on nyt 50% auki ja lattiapuolen 75%.

Lämpötila ulkona 0:ssa, COP on nyt n. 2. Otto 1.4-1.6 ja anto 2.8-3.2. Veden lämpötilat tulo 32 astetta, meno 35 astetta.


Taitaa olla viisainta tuo lisäkortti ja ne pari anturia laittaa. Vaatiiko lisäkortin asennus sähkömiestä vai voiko itse asentaa?

Lisäkortin liitäntäjohdot ovat valmiiksi piirilevyssä kiinni ja ne laitetaan valmiilla liittimillä kiinni main boardiin. En kutsuisi tuota varten sähkäriä, ei siinä ole oikein väärän asennuksen mahdollisuutta. Mulla muuten saattaisi olla kortti ylimääräisenä, se on kyllä asennettu laitteeseen, mutta näyttäisi siltä että en välttämättä käytäkään bufferitankin sensorin tarkkailua sitä kautta, vaan Heishamonilla. Pitää nyt vähän opetella ja säätää vielä, mutta palataan mahdollisesti asiaan.

 

[smuulz]

Millä tahdilla voisi olettaa lattialämmityksellä 150 neliöisen talon lämmön nousevan tällä pumpulla? Nyt menovesi pumpulta bufferiin 34 ja paluu 29, ja pumppu tekee 7 kW lämpöä. Lattiat tuntuis kyllä lämpenevän, mutta huonetermostaateissa luku nousee todella hitaasti, ainakin hitaammin kuin samoilla lämmöillä vanhalla sähkökattilalla. Kiertoveden lämpötilaero näyttäisi olevan mitoitetun 5 astetta ja pumppukin taitaa käydä aika lähellä Uponorin mitoitusta, joten luulisi tuolta lämpöä irtoavan. Onko tämä hitaus nyt enemmän ominaisuus vai onkohan jotain mitä pitäisi järjestelmästä säätää? QM 0 nyt.

 

[Pretor]

Kiitos!

Itse asiassa yläkerrassa on lisänä ilmalämpöpumppu. Joten pattereille tarvitaan vain sama 35 astetta noin. Pakkasella hieman enemmän. Alakerran lattialämmitykseenkin tarvitaan tuo lämpötila.
Patterishuntti on nyt 50% auki ja lattiapuolen 75%.

Lämpötila ulkona 0:ssa, COP on nyt n. 2. Otto 1.4-1.6 ja anto 2.8-3.2. Veden lämpötilat tulo 32 astetta, meno 35 astetta.


Taitaa olla viisainta tuo lisäkortti ja ne pari anturia laittaa. Vaatiiko lisäkortin asennus sähkömiestä vai voiko itse asentaa?

Eli käyräajo pitää sitä bufferia koko ajan ihan "oikeassa" lämmössä. Nyt vaan jarrutellaan shunteilla itse lämmityskiertoja ja pyöritellään vain varaajan vettä.
Shuntit täysin auki kaikista kierroista, koska se VILP tekee sen lämpöistä mitä kiertoon tarvitaan.
Muuten tarvitset sen buffer-anturin, joka sammuttaa VILPin, kun bufferin lämpö on saavutettu.
Mä oon edelleen sitä mieltä, että muulta osin toimii niin kuin pitääkin, mutta tuo buffer on se "mikä näkyy" lämmitysverkkona VILPille. Ja sen takia COPit on huonot, koska pyöritetään sitä samaa vettä ees-taas.

 

[Veksi]

Taitaa olla viisainta tuo lisäkortti ja ne pari anturia laittaa. Vaatiiko lisäkortin asennus sähkömiestä vai voiko itse asentaa?

Jos itse päätät kortin asentaa, niin varmuuden vuoksi painotan, että tarkkana kuitenkin, kun siellä on jänniteisiä osia paljaana. Sekä pumpun että vastuksien sähkönsyöttö poikki turvakytkimistä tai sulakkeista ensin. Mielellään vaikka molemmista.