Omaan saagaan vielä sellainen huomio, ettei kannata pitää lämmityskiertojen kiertovesipumppuja kuin minimikäynnillä. Taustaa, tässä oli öljykattila ennen, ja kiertovesipumput on kytketty lämmityspiirien paluuseen ennen puskurisäiliötä eikä ne siis suoraan imekään vettä puskurista. Tähän lisänä se että paluut menee sekaisin tuossa säiliön päällä olevassa t-haarassa. Kun laitan lattialämmityspiirin pumpun pois päältä, niin patteripumppu työntää lattialämmityksen paluuseen lämmintä vettä. Koko helahoito täytynee purkaa ja asentaa ajatuksen kanssa.
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Juu sulla käytössä tuo jaettu anturi muistelen sekä tuon lisäkortin mahdollistama pumpun vedenkierron pysäytys kun lämpö kompressori on tyytyväinen työhönsä.
Mulla vesi kiertää sisäyksikössä kokoajan. Vilppi näyttää tuolloin että saman lämpöinen vesi tulee ja lähtee. Olen ajatellu että se kerrostumislevyn yläpuolelle tuleva vesi nopeammin menee takas tuonne vilppiin levyn vuotojen kautta. Yläreunaan ajettaessa taas sekoittaisi ehkäpä enemmän lämmintä varaajan yläreunassa. Toisaalta sulatus viilentäis enemmän. Siksi olen ajanut kuitenkib tuohon kerroslyvyn yläpuolen yhteiseen. Vaikka eivät nuo isoja aste-eroja ole kuitenkaan. Koeluontoisesti olen kääntänyt tulon joskus varaajan alaosaan kun veden lämpötila mittareissa näyttää viilenevän mutta eipä sitä joka kerta paikalla ole kun kylmä pulssi sulatuksessa tapahtuu....En ajatellut asua teknisessä. tilassa
@Pot Mikä sulla on Panan vesipumpun max virtausnopeus? Sen pitää olla riittävän suuri (varmaankin yli 25 l/min).
Testailin juuri itse käyttöveden lämmitystä ja huomasin erikoisen ilmiön. Kun lämmitys käynnistyi "viileällä" varaajalla kaikki näytti toimivan suht koht OK, cop yli 2. Lämmitys pysähtyi kun pumpun menovesi saavutti tavoitteen, mutta KV:n lämpötila ei ollut vielä saavuttanut tavoitetta. Pumppu käynnistyi kohta uudelleen, mutta jäi "jumiin" tilanteeseen, jossa tulo- ja menolämpötiloissa oli vain asteen ero ja cop n. 0,6. Tämä on outoa, koska tilanne (varaajan lämmöt yms.) ei muutamassa minuutissa muutu mihinkään. Lisäsin virtausnopeutta 13 -> 25 l/min ja laitoin pumpun uudelleen päälle. Nyt tulon ja menon ero oli 3-4 astetta ja cop 2,5...3.
Yhteenveto: puskurivaraaja (varsinkin pieni) sekoittuu nopeasti ja pumpulle ei saa viileää vettä vaan pumpulle tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero on pieni -> virtaus täytyy olla suuri, että saadaan tehoa siirtymään.
Testailin juuri itse käyttöveden lämmitystä ja huomasin erikoisen ilmiön. Kun lämmitys käynnistyi "viileällä" varaajalla kaikki näytti toimivan suht koht OK, cop yli 2. Lämmitys pysähtyi kun pumpun menovesi saavutti tavoitteen, mutta KV:n lämpötila ei ollut vielä saavuttanut tavoitetta. Pumppu käynnistyi kohta uudelleen, mutta jäi "jumiin" tilanteeseen, jossa tulo- ja menolämpötiloissa oli vain asteen ero ja cop n. 0,6. Tämä on outoa, koska tilanne (varaajan lämmöt yms.) ei muutamassa minuutissa muutu mihinkään. Lisäsin virtausnopeutta 13 -> 25 l/min ja laitoin pumpun uudelleen päälle. Nyt tulon ja menon ero oli 3-4 astetta ja cop 2,5...3.
Yhteenveto: puskurivaraaja (varsinkin pieni) sekoittuu nopeasti ja pumpulle ei saa viileää vettä vaan pumpulle tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero on pieni -> virtaus täytyy olla suuri, että saadaan tehoa siirtymään.
Se oli muistaakseni 12kw Panalla 34l/min. Tuosta sain ajatuksen tynkää, se käy jonkun aikaa ihan ok ja hyvällä copilla, mutta menee juurikin jumiin ijan minimivirtaukselle parin tunnin päästä ja huonolla copilla. Pitäskö lämmityksen delta t ollakin 2 tai 1?
Toi välilevyn yläpuolelle johtaminen on varmaan optimaalisin ja sitä puoltaa esim.Juu sulla käytössä tuo jaettu anturi muistelen sekä tuon lisäkortin mahdollistama pumpun vedenkierron pysäytys kun lämpö kompressori on tyytyväinen työhönsä.
Mulla vesi kiertää sisäyksikössä kokoajan. Vilppi näyttää tuolloin että saman lämpöinen vesi tulee ja lähtee. Olen ajatellu että se kerrostumislevyn yläpuolelle tuleva vesi nopeammin menee takas tuonne vilppiin levyn vuotojen kautta. Yläreunaan ajettaessa taas sekoittaisi ehkäpä enemmän lämmintä varaajan yläreunassa. Toisaalta sulatus viilentäis enemmän. Siksi olen ajanut kuitenkib tuohon kerroslyvyn yläpuolen yhteiseen. Vaikka eivät nuo isoja aste-eroja ole kuitenkaan. Koeluontoisesti olen kääntänyt tulon joskus varaajan alaosaan kun veden lämpötila mittareissa näyttää viilenevän mutta eipä sitä joka kerta paikalla ole kun kylmä pulssi sulatuksessa tapahtuu....En ajatellut asua teknisessä. tilassa
-vesi ei sekoitu alakerran kanssa, koska välilevy torppaa sitä alakerran kanssa mylläystä -kerrostuu paremmin.
-jos käytetään varaajassa (vara)vastuksia lämmittämään ihan ylintä osaa, niin sen ympäristöä ei myllätä (toki juuri välilevyn alapuolelle johtaminen vaikuttaa vielä vähemmän yläosaan).
Mulla voi suluilla valita ohjataanko juuri siihen välilevyn alapuolelle, vai ihan ylös. Ei tullut tuohon välilevyn yläpuolelle tajuttua laittaa sulkuja ja yhdettä aikoinaan (tai kyllä siinä yksi pienempi yhde on, mutta siihen on kytketty varalla oleva öljykattilan tulo)
Itse asiassa mulla on usein ollut asentona niin, että molemmat sulut on auki, eli johdetaan levyn alapuolelle ja ihan ylös. Lämmitykseen menee myös siis suoraan VILPin tuottamaa lämmintä, mutta osa menee myös alas ja lämmittää tuota yläosaa hiljalleen, kun lämpö nousee ylöspäin.
Jos ohjaa sinne alas, niin saattaa tulla monen tunnin vaje mm. suihkussakäyntien aikana, kun se kaikki tuotettu energia menee sen yläosan 300l lämmittämiseen. Eli lämmitykseen lähtevä vesi ei välttämättä pysy käyrän mukaisena jopa pariin-kolmeen tuntiin.
Omassa tapauksessa yläosaan ohjaamalla ei mylläänny niin paljoa, koska sitä vettä lähtee suoraan lämmityskiertoon samasta tasosta ylimmästä yhteestä. Ja kyllä, sulatuksissa tulee kylmäpulssi myös ylös, joten saattaa patterit vähän napsua välillä, mutta käyrälle päästään saman tien.
Pro säätäjähän saattaisi laittaa ohjauksen sulatuksen mukaan, eli sulatuksessa menisi alas ja lämmityksen taas jatkuessa ylös.
Ihan hyvin voisi kokeilla myös käyräajoa ilman buffer-kytkentää, vaikka onkin 500l varaaja välissä, mutta ei ole edes jaksanut enää säätää sen kummemmin. Melkein käyräajoa se on nykyäänkin tällä systeemillä. Plussakeleillä alkaa shuntit vähän jarruttamaan, jolloin ei mene ihan suoraan enää kiertoon. Pakkasilla taas menee suoraan kiertoon ja shuntit on hyvin pitkälti täysin auki.
Edelleenkin se nopeus riippuu myös siitä mikä dT on asetettu. Mulla on pääsääntöisesti 13-14l/min ja dT7 (tosin 500l varaaja).Paipa sanoi:
Plussakelien pätkäkäynnillä ryntäilee alkuun jonnekin 18l/min ja kun ollaan taas siellä 13-14l/min välimaastossa, niin alkaakin mennä levolle.
Viimeksi muokattu:
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Ei kai nollakelissä mihinkään lattialämmitykseen ajeta 39C vettä?
Vai kuinka kylmä asuinpaikassasi on tällä hetkellä?
Mulla ei sammu. V-mäinen tilanne. Periaatteessa työsäiliön veden kierrätys veisi 24 kWh vuorokaudessa.
Kestämätön tilanne, voisiko olla että vaihtimelta lähtevää vettä mittaavaa anturi mittaa huonosti lämpötilaa ja oikeasti lähtevän veden lämpötila onkin korkeampi. Pystytkö tarkastamaan lähtevän lämpötilan jollakin muulla mittauksella?
Mikä delta-T määrittää kompuran lepojaksot?
Omalla vähäisellä kyttäämisellä olen taipuvainen uskomaan, että kuvakaappauksessa mainittu arvo määrittää sen lämpötilaeron, jonka toteuduttua kompura lähtee uudestaan käyntiin?
Pitää se infrapunamittari ostaa varmaan.
Työsäiliöön tulee myös vesijohtoverkostosta kylmä vesi pohjalle ja tulistusvaraajaan menee työsäiliöstä työsäiliön lämmintä vettä. Mutta eihän tuon pitäisi vaikuttaa. Lokakuussa se katkaisi aina lämmityksen kyllä. Ajattelin nyt että pakkasilla ei ikinä katkaise normaalistikaan.
Saan katkaistua jos alennan pyyntiä 2 astetta.
Se on vakio 5 astetta, ei voi muuttaa.
Edit. Kyllä se sentäs sammuu kun pumput ja shuntit kiinni. Kokeilin uusiks käynnistämällä koneen uusiksi..
Sitten patterishuntti auki ja patteripumppu päälle.
Pyynti 40 astetta. Pumpun meno kävi 41 asteessa, tulo 41 astetta. Siitä lähti himmaamaan ja nyt on meno 39 astetta ja tulo 38 astetta. Ottoteho nousi 1.2 kw:sta 1.6 kw:hen. Anto on nyt sellaista 2.0-3.4 kwh.
Eli jos tuosta 41 asteesta ois päässyt 42 asteeseen niin olisi sammunut tämä helvkone. Ei päässyt ja jää jauhamaan huonolla copilla.
Sitten patterishuntti auki ja patteripumppu päälle.
Pyynti 40 astetta. Pumpun meno kävi 41 asteessa, tulo 41 astetta. Siitä lähti himmaamaan ja nyt on meno 39 astetta ja tulo 38 astetta. Ottoteho nousi 1.2 kw:sta 1.6 kw:hen. Anto on nyt sellaista 2.0-3.4 kwh.
Eli jos tuosta 41 asteesta ois päässyt 42 asteeseen niin olisi sammunut tämä helvkone. Ei päässyt ja jää jauhamaan huonolla copilla.
Viimeksi muokattu:
Mä hiukka putosin kärryltä näin amatooripumppaajana ja kun kuitenkin silmissään näkee oman kyrkennän. Sulla siis kuitenkin pysyy työsäiliössä patterivedet ja lämmitettävää oleva käyttövesi erillään?
Siis esilämmitettävänä oleva käyttövesi lämpiää työsäiliön kierukassa ja jatkaa siitä sitten tulistusvaraajaan. Kierukka vaan jäähdyttää työsäiliön vettä jonka Pana sitten lämmittää?
Tämä on aikaavievä harrastus tämä pumppaaminen -- samalla antaa aivoille virikkeitä pohdiskellessa omia ja toisten kytkentöjä suhteessa sekavaan käyttöoppaaseen
^ Pana lämmittää työsäiliötä. Siihen tulee myös kylmä vesi. Samaa vettä, ei erikseen mitään. Työsäiliöstä tuo n. 40 asteinen vesi menee sitten käyttövesivaraajaan. Se lämmittää loput kun tarvis on. Kun käy suihkussa käyttövesivaraajasta vesi menee suihkuun ja tilalle tulee työsäiliön vettä. Työsäiliöön rupeaa sitten tulemaan korvaavaa vettä, jota Pana taas rupeaa lämmittämään. Käyttövesivaraaja tietenkin napsahtaa päälle ja rupeaa tulistamaan omaan vettänsä.
Ei, kun käyntijaksojen dT on kiinteä:
- kompressori sammuu, kun on kolmen minuutin ajan ylitetty pyynti vähintään kahdella asteella
- kompressori käynnistyy, kun on kolmen minuutin ajan alitettu pyynti yli kolmella asteella
Varaajasi oli muistaakseni Energy Save BT200, joten kyllä siellä kierukka täytyy olla jossa käyttövetesi esilämpiää. Siinä olisikin suihkussa ihmettelemistä jos sama vesi joka kiertää lämmitysverkostossa tulisi sadesuihkusta.
Koita vielä ottaa kuva varaajan päältä siten että saadaan selville miten varaaja on kytketty. Pitäisi olla niin että vilpiltä tuleva menee varaajan päällä etummaiseen yhteeseen eli säiliön yläosaan ja varaajalta vilpille menevä ottaa takimmaisesta yhteensä eli pohjalta. Lämmityskiertoon taas sitten lähtö varaajan etummaisista yhteistä eli yläosasta ja paluu takimmaisiin eli pohjalle.
Edit: Koitin tihrustaa aiemmin laittamiasi kuvia, mutta ei niistä oikein ottanut tolkkua. Olin kuitenkin tulkitsevinani että lämmityskierto sekä meno että paluu on varaajan päällä etummaisissa yhteissä (varaajan yhteessä punainen muovirinkula) jolloin VILP tarvitsee olla takimmaisissa yhteissä (yhteessä sininen muovirinkula). Jos näin on niin ei ole ihmekään jos Pana on sekaisin.
Ja vielä, mihin menee varajaan päältä keskimmäisestä yhteestä lähtevä putki (16mm)?
Viimeksi muokattu:
Eli edestä lämpömittarin kohdalta katsoen tuo kuva. Vasemmalla edessä vilpin tulo, vasemmalla takana vilpille meno. Oikea edessä lämmitykseen meno. Oikea takana lämmityksen tulo. Se keskimmäinen on kytketty kylmään veteen , siitä voi painetta lisätä. Siinä on myös ilmaus? Toinen kuva.
Mitenhän Powermoodi toimii, nyt on päällä power 30..
Liitteet
Olet oikeassa. Main Target Temp muuttuu kun ko. arvoa muuttaa. Eli ei vaikuta on/off hystereesiin, muuttaa vain bufferin tavoitelämpötilaa. (On tää yksi iso kompakysymys koko vehje.)
Kyllä ne sitten ovat oikein.
Infrapunamittari ei kelpaa noihin hommiin. Se mittaa mittarin oman lämpötilan ja kohteesta säteilevän + heijastuvan lämpösäyteilyn erotusta joka vähän sinnepäin riippuen ihan liian monesta asiasta, sillä ei pääse asteen tarkkuuteen kuin vahingossa.
Lämpöpumppujen käyttämät NTC-anturit ovat tarkkuudeltaan vähän samanlaisia, jos tehdas ei ole erikseen niitä valinnut. Niinpä tässä voisi koittaa vaihtaa anturit keskenään... siis sekä putkista että koneen päästä.
Toisen firman kaveri kävi ja ilmasi lattialämmityspiirin. Likaista vettä puoli sankkoa tuli ja tämähän taisi vaikuttaa positiivisesti. Kovasti ihmetteli putkikytkentöjä ja aikoi miettiä/katsoa/kysyä Panasonicilta miten ne pitäisi tehdä, tarjousta tulee.
Onko muilla t-cap splitin käyttäjillä niin, että tuo painemittari ei heilu tai putoa pohjalle kun pumppu lämmittää? Mulla heiluu ja kun laitoin delta t 2 niin se on pohjassa..
Onko muilla t-cap splitin käyttäjillä niin, että tuo painemittari ei heilu tai putoa pohjalle kun pumppu lämmittää? Mulla heiluu ja kun laitoin delta t 2 niin se on pohjassa..
Liitteet
Joo, ei tuon käyneen asentajankaan mukaan pitäisi. Mutta nyt alkaa usko palautua, että saadaan asennus tehtyä oikein tuon toisen firman kautta..
Oli joo, ei ole laskua hältä kuulunut. Pitää laskuttaa/neuvotella sitten tuo korjausasennus tietenkin.
Millaisia kennolle tulevan ja poistuvan veden lämpötiloja laite näyttää kuvan tilanteessa, ja mikä on silloin virtauksen määrä?
Tuossa taisi olla 39/39 lämpötilat ja virtausta en katsonut..
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Olisiko kyseessä lämpimän käyttöveden varoventtiili?
Siellähän on takana vesijohtoverkoston paine, joka on yli 1 bar.
Lisäksi vesi laajenee lämmetessään ja jos lämmintä vettä ei käytetä, niin saattaa tiputtaa varoventtiilistä.
Nyt on ollut kolmisen viikkoa käytössä ja hyvinhän tuo pelannut. Copit näillä nollan keleillä pyörii 2,5 - 3,5 välillä. Laskee varmaan hitusen hyötysuhdetta kun joudun turhan kuumaa vettä tekemään kytkennöistä johtuen. 33 riittää oumannille, mutta pitää tehdä 39 asteista, koska syyt... Ajattelin helppouden takia joustoletkuilla muuttaa kytkennät, onko kokemuksia? Happidiffuusisuojattuja tälläisiä https://vesikauppa.com/index.php/ve...entaletkut/kytkentaletku-600mm-rst-o2b-detail
Tai sitten vääntelen mustasta kuten tähänkin asti
Sähköä kulunut panasonicin mielestä 404kwh ja tuottoa 899kwh nyt tammikuun aikana. Jos laskee että öljystä saa sen 85% lämmöksi/energiaksi talteen niin sitä olisi pitänyt polttaa reilu 100 litraa ja 1,6e hinnalla semmonen 160e, itelle maksaa sähkö siirtoineen 15c niin sähköön mennyt 60e Tai sitten laskin ihan päin seiniä mikä ei mahdottomuus ole. Homeassistant alkanut pysymään nyt päällä, win10 virtualboxia pyörittäen kaatui aina aamuisin jostain syystä. Nyt pyörii vanhalla läppärillä komerossa itsekseen.
Tai sitten vääntelen mustasta kuten tähänkin asti
Sähköä kulunut panasonicin mielestä 404kwh ja tuottoa 899kwh nyt tammikuun aikana. Jos laskee että öljystä saa sen 85% lämmöksi/energiaksi talteen niin sitä olisi pitänyt polttaa reilu 100 litraa ja 1,6e hinnalla semmonen 160e, itelle maksaa sähkö siirtoineen 15c niin sähköön mennyt 60e
Tai sitten laskin ihan päin seiniä mikä ei mahdottomuus ole. Homeassistant alkanut pysymään nyt päällä, win10 virtualboxia pyörittäen kaatui aina aamuisin jostain syystä. Nyt pyörii vanhalla läppärillä komerossa itsekseen.Satuin pannuhuoneeseen juuri ennen kuin lämmityskiertoveden lämmitys alkoi. Veden tavoiteLTA oli 31C ja kompura lähti käymään 26C:ssä.
Aluksi hertsit olivat 45 Hz, ja sillä teholla kennolta lähtevän veden LTA nousi nopeasti tasolle 32...33C. Tuossa kohtaa hertsit tiputettiin tasolle 20 Hz, ja tuolla teholla kennolle menevä vesi pysytteli tasolla 29C ja kennolta poistuva 32...33C. Tuolla mallilla ajo jatkui kymmeniä minuutteja; pumpun tuotto oli melko vakio 17...15 l/min (en jaksanut kytätä loppuun saakka). COP 3,4 tasolla.
Vilppi mielessä
Jäsen
Ajattelin helppouden takia joustoletkuilla muuttaa kytkennät, onko kokemuksia? Happidiffuusisuojattuja tälläisiä https://vesikauppa.com/index.php/ve...entaletkut/kytkentaletku-600mm-rst-o2b-detail
Tai sitten vääntelen mustasta kuten tähänkin asti
Minä laitoin monoblokin kytkennät noilla joustoletkuilla seinän läpiviennit ja varaajan kytkennät. Helpottivat työtä huomattavasti.
Huomioi kuitenkin että noissa letkun liittimissä on leveät tiivistepinnat ja DN25:ssa reikä on 19 mm ja DN32:ssa 25 mm. Itselle tuli tuumaset mustat putket ja DN32 letkut. Tiivisteet tuli letkujen mukana mutta minä laitoin kuparitiivisteet. Letkut tilasin Rejko verkkokaupasta.
r290
Aktiivinen jäsen
" Sisäpinta poimutettu HDPE-kalvo, jonka ansiosta letku ei litisty taivuttaessa kuten EPDM kumisella sisäputkella olevat kytkentäletkut - Ulkopinta ruostumaton teräspunos AISI304"
Näissä kytkentäletkuissa mikään ei viittaa Happidiffuusisuojaan ?
Miten on todellisuudessa?
r290
Aktiivinen jäsen
Kiitos,Mielenkiintoisa artikkeli!
Iskin DN32:n arvot dokumentin kaavaan => ~0,5 desiä happea (0,04g) 1m joustoletkun matkalle vuositasolla (jos laskin oikein)!
Varmaan vähemmänkin liukenevuutta ,koska systeemissä lämmin vesi (ainakin lämmityskaudella) ~30-40C liuottaa happea
vähemmän hanakasti verrattuna kaukokylmäolosuhteisiin.
Rautapatterikiinteistöihin (+lattialämpö) en kuitenkaan hevin suosittelisi tuota(kaan) happikuormaa korroosiota avittamaan -
30v:ssa tuohan olisi jo 1,2g!
Tuota noin. Riippuu kuinka nopeasti tuo paine heiluu. Itse olen havainnut että kun pumppu käy nopeampaa niin paine mittari näyttää vähemmään kuin koneen "tyhjäkäynnillä". Tämä koska painemittari on imupuolella pumppuun nähden. Tietysti jos se menee jatkuvasti ylös alas niin olisiko järjestelmässä ilmaa.
T Amatöörinä ajattelen...