Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Rahan takii riittää perusteeksi...Tuo öljylämmityksen uusinta on myös perin kummallinen lähtökohta. 1999 rakennettuun taloon tuskin kattilaa ja poltinta on tarpeen uusia vielä 2017.
Jos tuo on sarjapuskuri ja sitten linjasäädön läpi ohitus paluuseen ?!?Tuo ainoastaan kuristaa.
Mutta jos on joku puskurisäiliö niin sitten virtausongelmia ei pitäisi olla.
Noin se käsittääkseni on, ei ole kolme tai neliputki kytkentää puskuriin..Jos tuo on sarjapuskuri ja sitten linjasäädön läpi ohitus paluuseen ?!?
Tuo toimii etenkin invertteripumpulla (aivan suositeltu ratkaisu), mutta kun paluu lämpenee nopeasti termostaattiventtiileiden sulkeuduttua, joten ainakin ON/OFF-pumpun käyntisyklit voivat jäädä kovin lyhyiksi (tai sitten menoveden lämpötila seilaa hurjasti, jos lisää asteminuuttirajoja).Noin se käsittääkseni on, ei ole kolme tai neliputki kytkentää puskuriin..
Kiitoksia, täytyypä seurailla tuota kun kelit lämpenee ja katkokäynti alkaa.Tuo toimii etenkin invertteripumpulla (aivan suositeltu ratkaisu), mutta kun paluu lämpenee nopeasti termostaattiventtiileiden sulkeuduttua, joten ainakin ON/OFF-pumpun käyntisyklit voivat jäädä kovin lyhyiksi (tai sitten menoveden lämpötila seilaa hurjasti, jos lisää asteminuuttirajoja).
Ohitusventtiili (jossa paineesta säätöjousta vastaan avautuva läppä tms.) päästää menevää vettä suoraan paluuseen, jolloin se tietenkin lämpenee. Jollei mlp:n tehoa saada alemmas, on virta katkaistava, kun asteminuutit tms. tulevat täyteen.Mikä paluun lämmittää kun termostaateilla säädetään? Mistä paluusta nyt puhutaan?
Näitä laskelmia on helppo tehdä vaikka minkälaisia. Tässä on laskettu sisäisen koron menetelmällä ja käytetty noita samoja alkuarvoja, investointi, sähkönhinta. Sijoitetun pääoman tuotto VILP:llä muodostuu huomattavasti paremmaksi ja takaisinmaksuaika aika on lyheympi. Molemmat sinällään noilla arvoilla maksavat itsensä takaisin laitteiston todennäköisenä käyttöaikana.
Kun tuossa puhuttiin myös korosta (5%), joka on aika kova, laskin reunaan myös mitä tuo säästö investointikustannuksessa voisi merkitä tuolla korkoprosentilla korkoa korolle laskettuna. Siinä vaiheessa kun molemmat ovat tuotollaan noin suunnilleen maksaneet investoinnin, koneet ovat luultavasti aika lopussa. VILP mies voisi realisoida investointikustannussäästönsä ja ostaa uuden VILPin. Kun laskelma on rivi riviltä, sitä voi myös tarkastella krittisesti.
Jos molemmat koneet kestäisivät 20 vuotta korjaamatta, molemmat olisivat saaneet omansa taksaisin ja MLP miehellä olisi kertynyt sitä suoraa "säästöä" noin tonni enemmän. VILPin omistajalla olisi kuitenkin se investonitikustannussäästö + sen tuotto josta kertyisi 5% (epärealistisen tuotto-odotuksen) mukaan jo 17 565 €.
katso liitettä 84946
Noissa laskelmissa tuppaa olemaan kaikissa aina ne samat valuviat: investoinnin kustannuseroa ei oteta huomioon tuottolaskelmassa oikeastaan mitenkään, VILPin sähkönkulutus on vähän yläkanttiin ja sähkön oletaan kallistuvan ihan tähtitieteellisesti.
Kai se lähellä totuutta on jos 55C vedetkin sillä tehdään. Talvella pakkasessa cop ei hurrattava ole eikä kesälläkään kun seisontakulutus syö copin ykkosen tasoon.VILP SCOP lukemasta ei ole mitään koeteltua tietoa, mutta lukemana tuo 2,0 vaikuttaisi sekin olevan vähintään 50 % pielessä.
Kai se lähellä totuutta on jos 55C vedetkin sillä tehdään. Talvella pakkasessa cop ei hurrattava ole eikä kesälläkään kun seisontakulutus syö copin ykkosen tasoon.
Veikkaan, että Vilpin cop parempi kesällä jos sillä tehdään vaan käyttövedet. Mulla kesällä cop "romahtaa" noin 2,5-2,7 lukemiin kesällä (käyttövesi+kv-pumppu+keruupumppu viilennykselle), kun taas lämmityskaudella syys-toukokuu se on noin 4,2-4,5 vuodesta riippuen.Eikös seisontakulutus ole about sama VILP ja MLP:llä? Vai mikä VILP:n komponentti kuluttaa kesällä seisoessaan etraa versus MLP?
Todennäköisesti ne pääkokit ovat istuneet ohjauspuolella. Tässä tulosta ei ole ratkaistu klassisilla alkuarvoilla (investointikustannus, COP:t) vaan piilossa laittamalla sähkölle tuo 5% vuotuinen piilokorotus, jolla sen hinta on saatu taivaisiin. Oleellista on tietty saada tuo VILPin COP myös alas koska jos se on 3 ei paljon auta vaikka MLP:n COP olisi 10.Aikamoista soossia menee läpi insonööritutkinnossakin näköjään.
Se komponentti on kompressorin lämmitys mikä on joissakin laitteissa aina kuumana.
Hoitaahan tuo (ontuen) samaa tarkoitusta, sillä linjasäätöventiilin paine-ero seuraa aika tiukasti virtausmäärää. Venttiilin säädöllä tuota voi sovittaa eri tilanteisiin (esim. niin, että kun kaikki lämmityspiirit on suljettu, lähdön ja paluun välillä on silti hyväksyttävä minimivirtaus). Tietenkin tuo (linjasäätöventtiili) kannattaisi sulkea kokonaan lämmönsiirron tehostamiseksi, jos lämmitystä käytetään niin, että suurin osa termostaateista on aina auki. Eli linjasäätöventtiili ohitusventiilin korvikkeena edellyttänee senkin säätelyä riippuen siitä, käytetäänkö piirikohtaisia termostaatteja vai ei ja missä laajuudessa.mutta tuolla on linjasäätöventtiili, eikä ohitusventtiili.
Kyllä tuo ihan markkinointiviestinnältä haiskahtaa.Vai oliko tämä vilptutkielma?
Ei mahda olla kovinkaan kestävä totuus, toivottavasti.Mistä tämä sinun MLP hyvin perusteltu käyttöikä tulee?Jos laskee juuri 20 vuodelle, varmaan aika hyvin perusteltua olettaa yksi koneuusinta molempiin. Jos koneuusinta on samanhintainen ja noin suunnilleen saman aikaan (10...15 vuosi), sen suhteellinen vaikutus on ~sama.
"Ilma-vesilämpöpumppu 10–20 vuotta"
"Maalämpöpumppu 15–30 vuotta"
Noiden arvioiden mukaan keskimäärin VILP uusitaan kerran tuossa 20v ja MLP ei.
Ok, mielipideasioita nämä teoreettiset laskelmat pitkälle ovatkin.Ei ole mielestäni oikein laskea niin että VILP on juuri uusittu ja MLP ajettu loppuun. Yhtä hyvin voisi tarkastella, että uusintoja ei ole (20 vuodessa) ja näinhän tuossa liittämässäni laskelmassanikin oli.
Minun laskelmassa ei ole lainkaan käytetty velkarahaa, vaan arvioitu sijoitetun rahan tuottoprosenttia ja takaisinmaksua perusteuen olettamukseen, että ne rahat ovat taskussa: Tulokset:Ja tietysti kaikki pitää ostaa velkarahalla, sekä maksaa takaisin mahdollisimman hitaasti että korkokulut on maksimaaliset..
Kokeilen sulkea venttiilin, osa pattereista on nyt ilman termostaattia.Tietenkin tuo (linjasäätöventtiili) kannattaisi sulkea kokonaan lämmönsiirron tehostamiseksi, jos lämmitystä käytetään niin, että suurin osa termostaateista on aina auki.
Pitkä juoksuaika pitää aina sisällään riskin.Kaikkeen sijoittamiseen liittyy omat riskinsä.
Tuossa kun katselin @kurre orava tuloksia niin tammikuussa on saatu 3,7 COP pumppaukselle ja veden lämmityksen yli vielä 3,5. Kurrella on vielä patterilämmityksiä joten lähtökohdat eivät aivan uuden lattialämmitystalon tasoa. Vähän ohueksi käy maalämmön leipä kun ei keskitalvellakaan sitä pesäeroa juuri synny.
Kurren raportteihin ei ole minulla muuta kuin hattua nostan.Sitä sillä on tarkoitettu, että kun jos se VILPin COP on 3,5 niin siitä ei jää enää niin kovin paljon säästettävää. Osin patterilämmitystalo vielä kyseessä. Eli jos se MLP:n COP4 säästää 4% lisää (COP3,5->COP4) siitä alkuperäisestä lämmöntarpeesta, siitä ei kannata kovin paljon ylimääräistä maksaa. Näin siis talvella. Miten lie kesällä vai oliko joissakin VILPeissä joku luokkaa kilowatin sisäinen lämmitin kärpäsiä paistamassa?

Pitäähän tuohon laskea mukaan myös marginaali, vero ja siirto, jolloin 15 snt/kWh on aika maltillinen huomioiden, että laskurit tehdään koko Suomeen eikä vain halvimpien siirtohintojen alueille.Mikäköhän voittaisi kirkkaasti jos sähkönhinta olisi realistisempi vaikka 15snt/kWh, mikä sekin pörssihinnan keskihinnaksi olisi aikamoisen kova.