Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

[fraatti]

Näpertelyä ei voi muuta sanoa.

Pääsi kuitenkin BBC:n uutisiin.

Hope as sand battery may solve green energy problem - BBC News

A storage device made from sand may overcome the biggest issue in the transition to renewable energy.

www.bbc.com

 

[kotte]

Pääsi kuitenkin BBC:n uutisiin.

4m x 7m hiekka säiliö? Onpas pojat suureelliseen hankkeeseen ryhtyneet. Tuollaisen 100 tonnia hiekkaa ostaa kuluttajana parilla kasettikuormalla.

Näpertelyä ei voi muuta sanoa.

Ovat mansessa kärkkäitä kehumaan erinomaisuuttaan, niin menee lävitse mediaan. Vaikka Saksassa on rakennettu mm. kymmeniä kertoja suurempi aivan vastaava tutkimus- ja demotarkoituksiin jo vuosia sitten (laitos on kytketty höyryvoimalaitokseen), niin eroaahan manselainen siinä suhteessa, että käytetään hiekkaa, kun saksalaiset käyttävät suurempia basalttisepelinpalasia (kaiketi tehostaakseen lämmön siirtymistä kaasuvirtauksen avulla, jolloin vältytään moisilta kalliilta putkihäkkyröiltä ja sepelin kautta puhallettava kaasu kuljettaa lämmön suoraan sähkövastuksista kiviin tai kivistä höyrykattilaan energiaa purettaessa standardipuhaltimen avulla.

 

[MarkkuJ]

Moro

Tarkennusta ymäristöopin tietoihin ,manseksi sanotaan Tamperetta ja tämä mainittu lämpöakku sijaitsee Vatajankosken Kankaanpään voimalaitoksessa.

Vatajankosken Sähkö Oy Kaukovoimalaitos · Pirkanlaaksonkatu 3, 38700 Kankaanpää

★★★★★ · Voimalaitos

www.google.fi

 

[kotte]

Tarkennusta ymäristöopin tietoihin ,manseksi sanotaan Tamperetta ja tämä mainittu lämpöakku sijaitsee Vatajankosken Kankaanpään voimalaitoksessa.

Viittasinkin kehittäjiin ja kehittäjäyritykseen enkä heidän löytämänsä pilottikohteen sijaintipaikkakuntaan. Mielestäni jo firman kotisivu (polarnightenergy.fi) vahvistaa varsinaisen mielipiteeni.

 

[jiikoo]

Kankaanpään hiekka-akku on saatu kaupalliseen käyttöön

Lämpövarasto on Vatajankosken voimalaitosalueella, ja sen sisällä on sata tonnia hiekkaa. Lämmitysteho on 100 kilowattia ja varastointikapasiteetti 8 000 kilowattituntia.
Hiekkasäiliö on neljä metriä leveä ja seitsemän metriä korkea. Lämmönsiirtojärjestelmä lämmittää säiliön sisältöä 500–600 celsiusasteessa.

Voimalaitos Vatajankoski hyödyntää varastoitua lämpöä palvelinten hukkalämmön lämpötilan nostamiseen. Hukkalämmön lämpötilaa täytyy nostaa 75–100 asteeseen, jotta se voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.

Suomessa käynnistyi maailman ensimmäinen hiekka-akku – 8 000 kWh energiavarasto 100 kW lämmitysteholla

Polar Night Energyn energiavarasto sijaitsee Vatajankosken voimalaitosalueella.

www.talouselama.fi

Miten lie tämä hiekka-akun kaupallinen käyttö sujunut? Voisi kuvitella, että nykyisillä sähkönhinnoilla voi olla vähintään haasteellista pisnestä saada siitä hiekkaan sähköllä varastoidusta lämmöstä sellaista hintaa, että lihoiksi lyö.

 

[staari]

Tämmöinenkin lämpövarasto osui silmiin.
Myydään esim. kasvihuoneen lämmitykseen suoralla yösähköllä.

Joku laittanut olohuoneeseen pöntön..

Kiuaskivistä idea lämmittimeen

Suomessa sauna on ollut monen idean syntypaikka. Janakkalalainen Matti Hurtta sai kiuaskivistä oivalluksen Hehkumattiin.Kysymyksessä on diabaasikivillä täytetty varaava lämmitin, joka sopii sekä kotiin että mökille.– Hehkumattiin voi varata lämpöä silloin, kun sähkö on halvimmilla

www.hameensanomat.fi

Varaava lämmitys ajoittaa sähkönkäyttöä valmiiksi edullisempaan aikaan – voit säästää sähkön hinnassa ilman suuria investointeja

Sähkölämmittäjille on edullista hyödyntää sähkön hinnanvaihtelut ja ohjata kulutusta edullisempaan aikaan. Sähkölämmittäjä voi säästää jo pelkästään siirtymällä pörssisähkön ostajaksi.

energiaa.pks.fi

 

[kkk]

Miten lie tämä hiekka-akun kaupallinen käyttö sujunut? Voisi kuvitella, että nykyisillä sähkönhinnoilla voi olla vähintään haasteellista pisnestä saada siitä hiekkaan sähköllä varastoidusta lämmöstä sellaista hintaa, että lihoiksi lyö.

eikös se tuolla hintavaihtelulla lyö lihoiksi, jos vaan vastuksessa riittävä teho:

 

[Hulpio]

Kuluttajan näkökulmasta vesi on ihanteellinen aine. Itse hommasin juuri 2kpl 300ltr rosterista lämminvesivaraajaa.
Lämmitän ne keinolla x 95C lämpöön ja puran yksikertaisella puhallin+kenno systeemillä. Lämpötilaerolla 70C tuossa paketissa on 49kWh ja meillä kylmien talvipäivien energiankulutus lämmitykseen on 30-35kWh. Varaajien lämpötilana tämä tarkoittaa 95C-->45C.
Houkuttelevaa ja helppoa olisi lämmittää ne pörssisähköllä aamuyöllä yhteishintaan 0.10-0.12€/kWh mutta voi olla, että hyödynnän joka päivä lämpiävän takan teräshormin hukkalämmönkin.

 

[mobbe]

Oikeastaan järkevintä olisi lämmittää vain se määrä mitä on reaaliaikainen kulutus mutta käytäntö toki on toinen,Mittasin öljykattilani 180L lämpöhukan 70 astetta kattilassa josta 7kwh menee vuorokaudessa todennäköisesti piipusta taivaalle ei hyvä mutta tuolle ei kai mitään tehtävissä

 

[Hulpio]

Oikeastaan järkevintä olisi lämmittää vain se määrä mitä on reaaliaikainen kulutus mutta käytäntö toki on toinen,Mittasin öljykattilani 180L lämpöhukan 70 astetta kattilassa josta 7kwh menee vuorokaudessa todennäköisesti piipusta taivaalle ei hyvä mutta tuolle ei kai mitään tehtävissä

Ja piipussa ei ole mitään sulkupeltiä? Jousitoiminen läppä piipun päähän ja vaijerista vetämällä sulku? Vaijeri kulkenee piipun viertä pitkin ihan ok.

 

[pökö]

Ja piipussa ei ole mitään sulkupeltiä? Jousitoiminen läppä piipun päähän ja vaijerista vetämällä sulku? Vaijeri kulkenee piipun viertä pitkin ihan ok.

Ei taida olla laillinen öljykattilan piipussa

 

[JPSV]

Mielenkiinnolla luin aiempia kommentteja, sillä olen myös etsimässä ratkaisua lämmön varastointiin.

Minulla on 70-luvulla rakennettu täystiilitaloa, johon vaihdettiin maalämpö 2018. Kaivoja on 2 x 180m ja ne ylimitoitettiin tarkoituksella porausvaiheessa, koska pinta-alaa on 264m2 ja lisäksi sisäuima-allas 32m3 ja sitä lämmitetään vaihtelevasti. Lämpöä on riittänyt erinomaisesti ja lämpölasku tipahti 70%.
Matala harjakatto, josta puolet koko päivän auringon paisteessa, eli katolla olisi tilaa n. 136 m2 paneeleille. Harmittaa se valtava lämmön hukkaaminen katolta, kun sille olisi kesälläkin käyttöä esim uima-altaan lämmitykseen.
Autotallin alapuolella sijaitsi 5m3 öljysäiliö, joka on purettu. Jykevä betoninen tila on nyt tyhjänä, tilavuutta n 15m3, talon sivussa 60x60cm kulkuaukko, joten ei oikein ole hyvä varastoksikaan. Tila on siis nyt hukkakäytössä.

Olen alkanut pohtia, jos öljysäiliön tilan saisi muutettua lämpövarastoksi. Aivan kuten monet kirjoittajat ovatkin täällä ideoineet esim talon alapohjaa. Halvan sähkön aikana lämpöä voisi varastoida maalämmöstä. Katolle asennettaisiin aurinkokeräimiä, josta ohjattaiisiin lämpö varastoon. Samoin aurinkopaneelit voisivat muuttaa ylijäämän lämmöksi, jos lämpövarastoon asennettaisiin vastuksia, mutta käsitääkseni se ei olisi kovin kustannustehokasta?
Lämpöä olisi tarkoitus varastoida, kun sitä saisi halvalla tehtyä tai tarjolla keräimistä. Itselleni on kuitenkin kysymysmerkki miten sitten hyödyntäminen; käytetäänkö suoraan esim kiertoveteen ja lämmitykseen, vai uudelleen lämpöpumpulle ja siitä kiertovesijärjestelmään korkemmalla lämpötilalla?

Täällä on tuotu esiin veden parempi lämmönjohtokyky, mutta itse ajatteli, että varastointiin olisi käytetty hiekkaa. Ja tietenkin koko tila olisi eristetty kunnolla. Hiekka tuntuisi myös turvallisemmalta ja yksikertaisemmalta, vesi edellyttäisi jonkinlaisen säiliön rakentamista, vaikka tila onkin kauttaltaan betonia.

Varmaan monella muullakin on sama tilanne, eli vanha öljysäiliön tila on jäänyt hukkatilaksi?

Onko muilla ajatuksia tai kokemuksia vastaavista suunnitelmista?

 

[Mikki]

Mielenkiintoinen ajatus ja kyllähän ainakin harrastuksena tuo olisi mukava.

Veden varastointikyky on todella paljon suurempi kuin hiekan että sitä toki kannattaa miettiä onnistuisiko kuitenkin. Kuinka paljon kulkuaukon alapuolelle jää kuutioita, koska sen altaan vesieristys ei välttämättä kovin vaikeaa ole.

 

[MarkkuJ]

Moro

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,186 kJ/(K·kg) ,kiven ja olisiko hiekalla saman suuriunen eli vain 0,75 mutta hiekkaa voi kuumentaa satoihin asteisiin,vettä vain 100 asteeseen.
Näistä on tuolla jossain keskusteltu paljonkin mutta yleensä kai todettu omakoti kokoisina aika kalliiksi toteuttaa ja tuo sinun 15 kuution tilasi tuntuu aika pieneltä.

 

[Mikki]

Yli 100 asteen ei voi lämmittää kuin sähköllä käytännössä. Jos aurinkokeräimiä halajaa, niin 90C alkaa olemaan maksimit.

Niissä lämmöissä vesi on aika ylivoimainen.

 

[5epi]

Saisihan sitä lämpöä sinne porakaivoihin myös pumpattua takaisin.
Jos aurinkolämpöä sinne siirtäisi, ei tarvitsisi sähkön muuntohäviöistä kärsiä.

 

[kotte]

Saisihan sitä lämpöä sinne porakaivoihin myös pumpattua takaisin.
Jos aurinkolämpöä sinne siirtäisi, ei tarvitsisi sähkön muuntohäviöistä kärsiä.

Harvempaan edes ns. kuivaan kaivoon saa lämpöä pitempään varastoiduksi (joki laaja porakaivokenttä on jo hiukan toinen kysymys ja voi toimia paremmin varastona). Vesivirtaukset vievät varastoidun lämmön yleensä aika pian mukanaan. Kaivon syvimpään osaan mahdollisesti saisikin varastoiduksi paremmin, jos onnistuu korvaamaan liuosputkiston yläosat uusilla erikoisen hyvin eristetyillä putkilla ja uittaa kaivon ylä- ja alaosan väliin eristettyjen ja eristämättömien putkistojen liitoskohtaan riittävän korkean mansettirakenteen, jolla alas varatun lämmön liika vuotaminen yläosaan vesivirtausten armoille estetään.

 

[Lappanen]

Mulla on alkanut hautua idea vesilämpövarastosta jota lämmitettäisiin aurinkokeräimillä. Yksinkertaistettuna, kaivaisi tuohon takapihalle montun johon upottaisi 3 tai 6 metrisen merikontin, joka sisältä vesitiivistetty ja ulkopuoli vuorattu eristeellä. Tuo täyteen vettä ja päälle keräimet lämmittämään sisältöä aina kun paistaa, eikös nuo keräimet myös talvella nappaa lämpöä kunhan ovat lumesta vapaana ja aurinko näkyy? Tuosta lämmönvaihtimella siirtää lämpöä lattiakiertoon shunttaamalla joko ulkolämmön mukaan käyräohjauksella, tai sitten joku peruslämpö joka pitää lattiat vaikka 23C asteessa joka riittäisi hyvin takkojen kanssa.

Tuota pihaa on yllin kyllin, kallio pihan kohdalla käsittääkseni melko syvällä ja savimaata kauttaaltaan. Traktori+kaivuri löytyy omasta takaa, vanha merikontti varmaan löytyisi alle tonnilla pihaan tuotuna ja muut vermeet päälle hintaa voisi tulla ehkä muutamia tonneja systeemille. Ei tosin olisi tämän vuoden hommia enää.

Tuollainen 6 metrisen kontin sisätilavuus 32 m3, ei kyllä mitään hajua miten lämpimäksi tuollaisen määrän saisi talvella lämmitettyä vaikka 6 keräimen setillä Perustamiskulut olisi kuitenkin aika maltilliset ja lämmittämisen kuluja vaan kv-pumppujen pyöritys (keräimille ja lämmönsiirtoon). Onkohan kellään tuollaisesta kokemusta?

 

[pökö]

Tuollainen 6 metrisen kontin sisätilavuus 32 m3, ei kyllä mitään hajua miten lämpimäksi tuollaisen määrän saisi talvella lämmitettyä vaikka 6 keräimen setillä

Ei ehkä astettakaan, ei meillä ainakaan lämpene.

 

[MarkkuJ]

Moro

Joo sama juttu,ihan sama aurinkokeräimillä ja aurinkopaneeleilla,käytännössä tuotto on ihan olematon nyt seuraavat reilut neljä kuukautta vasta maaliskuulla jos kennot ovat lumesta vapaita voi tuottoa toivoa tulevan mutta sitten huhtikuulta sellaset seitsemän kuukautta tuotto ihan mukavaa.
Jos talven lämmitystä ajattelet korvata auringosta saadulla energialla ja sen varastoinnilla niin kovin pienentä tuotto %:ttia voit siitä odottaa,niin se vaan on näillä leveysasteilla ja kontillinen kuumaa vettä on liian pieni tilavuus jotta sitä lämpöä voisi talvella käyttää jos sen saa syksyllä lämpimäksi.

 

[Esäätäjä]

eikös nuo keräimet myös talvella nappaa lämpöä kunhan ovat lumesta vapaana ja aurinko näkyy?

Mulla melko pystyt keräimet n. 50 astetta, niin käytännössä tehoa alkaa tulla helmikuun puolivälissä. Tuolla tehollinen pinta-ala 7,5m2. Teho taitaa olla tuplat sähköä tuottaviin verrattuna.

 

[pökö]

Mulla tulee nyt viimiset watit keräimistä ja helmikuun lopussa taas voimala herää. Neljä kuukautta nollatuotot.

 

[Mikkolan]

Mulla on alkanut hautua idea vesilämpövarastosta jota lämmitettäisiin aurinkokeräimillä. Yksinkertaistettuna, kaivaisi tuohon takapihalle montun johon upottaisi 3 tai 6 metrisen merikontin, joka sisältä vesitiivistetty ja ulkopuoli vuorattu eristeellä. Tuo täyteen vettä ja päälle keräimet lämmittämään sisältöä aina kun paistaa, eikös nuo keräimet myös talvella nappaa lämpöä kunhan ovat lumesta vapaana ja aurinko näkyy? Tuosta lämmönvaihtimella siirtää lämpöä lattiakiertoon shunttaamalla joko ulkolämmön mukaan käyräohjauksella, tai sitten joku peruslämpö joka pitää lattiat vaikka 23C asteessa joka riittäisi hyvin takkojen kanssa.

Tuota pihaa on yllin kyllin, kallio pihan kohdalla käsittääkseni melko syvällä ja savimaata kauttaaltaan. Traktori+kaivuri löytyy omasta takaa, vanha merikontti varmaan löytyisi alle tonnilla pihaan tuotuna ja muut vermeet päälle hintaa voisi tulla ehkä muutamia tonneja systeemille. Ei tosin olisi tämän vuoden hommia enää.

Tuollainen 6 metrisen kontin sisätilavuus 32 m3, ei kyllä mitään hajua miten lämpimäksi tuollaisen määrän saisi talvella lämmitettyä vaikka 6 keräimen setillä Perustamiskulut olisi kuitenkin aika maltilliset ja lämmittämisen kuluja vaan kv-pumppujen pyöritys (keräimille ja lämmönsiirtoon). Onkohan kellään tuollaisesta kokemusta?

Jos hommaan ryhdyt niin pistä samon tein 3 konttia rinnakkain. Kytket ne sarjaan siten että keskimmäinen kontti on lämpimin, jolloin hukkalämpö siirtyy viereisiin. Jos hifistellä tykkää niin koko systeemin ympärille mlp:n keruuputkisto, päälle betonilaatta ja talvipuutarha.
Suoraseinäinen kontti ei varmaankaan kestä minkäänlaista painetta että on hyvin vyllättävä ympäriltä.
Mitenkähän tuo olis suojattava ruostumiselta?
Kolmen kontin energia sisältö olis n. 110 kWh astetta kohti. Jos lataus tapahtuisi 100 päivän aikana niin tarttais 34 kWh / päivä, kun dT olis kohtuullinen 30 astetta ja kokonais saalis n. 3,4 MWh ilman häviöitä.
Eipä ollenkaan hullumpi homma jos kustannukset saa jäämään pieniksi.

 

[fraatti]

Hiekka-akku saanut runsaasti julkisuutta BBCn jutun myötä

Tamperelaisyritys kehitti tavan varastoida uusiutuvaa energiaa – BBC:n juttu räjäytti yrityksen kehittämän hiekka-akun kysynnän

Tamperelaisyrityksen kehittämä hiekka-akku, jossa sähköä varastoidaan hiekkaan lämpönä, herättää suurta mielenkiintoa niin Suomessa kuin maailmallakin.

www.mtvuutiset.fi

 

[Mikki]

Hiekka-akku saanut runsaasti julkisuutta BBCn jutun myötä

Tamperelaisyritys kehitti tavan varastoida uusiutuvaa energiaa – BBC:n juttu räjäytti yrityksen kehittämän hiekka-akun kysynnän

Tamperelaisyrityksen kehittämä hiekka-akku, jossa sähköä varastoidaan hiekkaan lämpönä, herättää suurta mielenkiintoa niin Suomessa kuin maailmallakin.

www.mtvuutiset.fi

Hienoa että saavat julkisuutta, nimittäin tuolle innovaatiolle on varmaan suhteellisen vaikea saada "patentteja", joten brändillä, referensseillä ja markkinoinnilla pitää pelata.

 

[fraatti]

Mikki kun on haaveillut lämmön varaamisesta niin täällä jollain on 3x 6m3 pönttöä.

Vattentankar och solceller gör orangeriet självförsörjande på el och värme

På en gård utanför Hudiksvall säsongslagras värme i stora, isolerade vattentankar under mark. Energimätningar ska visa om det här är något som borde användas av fler.

www.elinstallatoren.se

 

[Mikki]

Periaatteessa ideaa mutta eihän 18m3 mihinkään riitä. Ja sitten kun tekevät muovista, ei sinne voi ladata kuumaa vettä. Voi voi Svenssonia.

Toki tuolla väistää myös kalliit päivät aika helpsti. Että tyhjää parempi toki tuokin.

 

[AKivija]

Jos purku on yhä 50*C

Ei taida riittää kaukolämpöverkoissa 50 astetta ; jutussa 115 astetta jota yritetään alentaa 85-90 asteeseen:

Energiateollisuus aikoo alentaa kaukolämpöverkkojen lämpötilaa – suihkuvesi ei jäähdy, mutta taloihin voi tulla tuhansien eurojen remontteja

Energiateollisuus haluaa muuttaa kaukolämmön tuotantoa yhä ympäristöystävällisemmäksi. Tämä kuitenkin vaatisi kaukolämpöverkoissa kulkevan veden ylimmän lämpötilan alentamista. Osassa kaukolämpöä käyttävistä taloista muutos saattaa vaatia tuhansien eurojen investoinnit.

yle.fi

Tällöin hiekkavarastoinnin hyödyt tulevat esiin sillä vesivarastoinnissa haitaksi tulee nopeasti paine kun lämpöjä nostetaan.

 

[fraatti]

Periaatteessa ideaa mutta eihän 18m3 mihinkään riitä. Ja sitten kun tekevät muovista, ei sinne voi ladata kuumaa vettä. Voi voi Svenssonia.

Toki tuolla väistää myös kalliit päivät aika helpsti. Että tyhjää parempi toki tuokin.

80 astetta oli tekstissä mainintana.

 

[pökö]

Muovipyttyjen kestona mainitaan 65C

 

[Mikki]

Joo ei tuollaiset muovipytyt 80C kestä sitten millään.. ja tekstissä oli tosiaan että 65C kestää ja se on mielestäni myös aika yläkanttiin tuollaisille lokasäiliöille.

Ehkä siinä hiekassa varastona on kuitenkin ideaa. Vaikka tilavuuteensa nähden se varastoi vähemmän energiaa kuin vesi, voi sitä kuitenkin laittaa massiivisesti enemmän ilman vaaraa "vuotamisesta".

Periaattessa vaikka tähän tyyliin.... eli kivituhkapatja johon lämpö varastoitaisiin ja sitten EPS eristeen ja ontelolaatan väliin viemärit yms. ja ontelolaatta ilman eristeitä, jolloin vuotava lämpö varautuisi siihenkin.

100m2 alueelle jos tuollaista saisi 2-3m paksuudelta, niin alkaisi olemaan jo puskuria. Kivituhka painaa tiivistettynä joku 2500kg, eli karkeasti per kuutio puolet vedestä varauskyvystä. Tai sanotaan kolmasosa. Pitäisi kaivaa vain antura vähän normaalia syvemmälle. Eipä siinä paljon muuta sitten kuin vain ajaa paljon hiekkaa sinne ja jyrätä kerroksittain.

 

[pökö]

Yhtälailla tulee EPS-eristeissä lämmönkestossa katto vastaan. Finnfoam muistaakseni kestää kuumempaa

 

[fraatti]

Muovipyttyjen kestona mainitaan 65C

Näihän se näytti olevan että alkuun vesi on 80 asteista ja siitä se lähteen talon alle jemmaan.

 

[Mikki]

Yhtälailla tulee EPS-eristeissä lämmönkestossa katto vastaan. Finnfoam muistaakseni kestää kuumempaa

Joo niin tulee... oikeastaan tuohon varaston päälle voisi laittaa vaikka pehmeän lasi/kivivillaeristeen, kun ei ole mitään painoa päällä.

 

[pökö]

Käytetty merikontti santaa täyteen ja eristeet ympäri + maisemointi, jos ei maahan kaiva.

 

[Harrastelija]

Kuinka tehokas ”kierukka” tommoisen patjan sisälle tarvitaan jotta saadaan riittävästi paneelin vedelle lämmönalenemaa?
Siirtyykö lämpö paremmin veteen vai hiekkaan?
Vai onko sähkövastukset järkevin tapa lämmittää?

 

[Mikki]

Kuinka tehokas ”kierukka” tommoisen patjan sisälle tarvitaan jotta saadaan riittävästi paneelin vedelle lämmönalenemaa?
Siirtyykö lämpö paremmin veteen vai hiekkaan?
Vai onko sähkövastukset järkevin tapa lämmittää?

Veteen siirtyy aina lämpö parhaiten. Kuitenkin jos nuo latausputket tekisi mustasta teräsputkesta, niin kyllä niillä varmaan saisi aika hyvin lämpöä siirtymään kivituhkaan. Suhteellisen hidas kierto, eli suhteellisen suuri vesimäärä kiertämään vain ja ei kannattaisi tinkiä putken pituudesta.

 

[kotte]

Siirtyykö lämpö paremmin veteen vai hiekkaan?

Veteen siirtyy jopa vain muutaman asteen lämpötilaerolla, kun taas hiekka vaatii kymmeniä asteita (jos lämpö siirretään kaasukierrolla) tai jopa satoja, jos jotenkin putken kautta. Hiekkavaraston voi käytännössä ladata vain sähkövastuksilla, mutta jos haluaa ladata lämpöpumpulla, vesi on käytännössä ainoa mahdollisuus.

 

[Harrastelija]

Onko tuo vesi siis ollenkaan vaihtoehto jos satoja asteita tarvitsee? Siis niin kuin omakotitaloluokassa. Vaatisi aika hurjat paineet ja millä lämmön edes saisi noin ylos?

 

[Mekaniker]

Savonius toi esille vastaavanlaisen lämpövaarajan:

Lämpövarasto maahan

Mielenkiintoinen Opinnäytetyö lämmönvarastoinnista savimaahan. MATALALÄMPÖISEN LÄMPÖENERGIAN KAUSIVARASTOINTI SAVIMAAHAN (theseus.fi). Jos tavoitteena olisi saada lisälämpöä lattialämmitykseen kylmimpinä talvipäivinä muutama sata kilovattituntia kuukaudessa niin tuollainen varastointi voisi...

ilmaisenergia.info

Joku muistikuva että aikoinaan on tutkittu sinisaven käyttöä samaan käyttöön, sitähän saa niin paljon kun tarvitsee tietyömailta