Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Juu, kyllä tässä on selkeästi opiskeltavaa aika lailla. Öljylämmitys oli melkoisesti yksinkertaisempi laitos.
Vastuskäyttö on poissuljettu, ei ole käynyt kuin tunnin vastuksilla koko aikana. Tuo termostaattien avaus/poisto pitää tehdä viimeistään syksyllä. Kuitenkin kesälläkin on pidettävä kylppärissä lattialämpöä, niin ei varmaan muuta verkkoa kannata samalla roikottaa mukana?Laite on varmaan H-sukupolvea, mutta varmuuden tähän saa vissiin tyyppinumerosta?
On tässä vielä etelässäkin jonkinlaista säätökeliä näissä lämpötiloissa. Toki aurinko lämmittää päivisin vähän ylimääräistä, joka tuo haasteita säätöön.
Tuo erillinen lattialämpö kylppärissä tuo vähän lisähaastetta. Kannattanee yrittää saada se kylppärin lattia kokonaan oman kierron taakse.
Yksinkertaisimmillaan sitten taas sulku patteriverkon menoon, jonka voi laittaa kesäksi kiinni, jolloin sinne ei mene lämpöä.
Itse olen nyt niin laiska etten jaksa kaivaa, mutta olikohan tässä samassa ketjussa jollain noita samoja ongelmia, kun COP vaan pysyi samalla tavalla surkeana ja olikohan siellä sit lopulta ongelmana kylmäainevajaus, vai muistanko ihan väärin.
EDIT:
Kaivoin kuitenkin sen verran, että käyttäjällä @Pot oli ongelmia ja kylmäainevajaus oli lopulta syy.
Viimeksi muokattu:
Soittelin jo asentaneelle yritykselle ja asentaja tulee ensi viikolla tarkistamaan kylmäaineet yms. Tuossa ei varmaan ole mitään tapaa tietää, onko aineita oikea määrä? Mitään vikailmoituksia laite ei ainakaan anna
Mä olen ladannut 500L varaajaa kokoajan dT 10. Miettinyt pitäiikö vielä kasvattaa.
Tuohon taitaa saada vastauksen kun kokeilee. Kohtuu äkkiä selviää mitä vuorokauden COPille tapahtuu milläkin ∆t arvolla. Vaikutuksen suunnan saa helposti selville kun käyttää aluksi reipasta ∆t muutosta. Tietty ei olisi haitaksi, vaikka ulkolämpötila olisi suht vakio testaamisen aikana kun copilla säädetään. Itselläni paras ∆t on 3,5K 100 l työvaraajan kanssa. Mutta meilläpä vesi liikahtaakin sitten patteriverkossa rivakasti. Teoriassa kait on niin että copin pitäisi parantua kun pumppu saa viileämpää vettä, mutta meidän systeemissä mittarit kyllä väittää toista. Osansa varmaan tekee tuo suuri patterivirtaus, joka tarvitaan matalalle menoveden lämmölle, paluuvesi taas jäähtyy vähemmän ja kun suurin osa vähänjäähtyneestä paluuvedestä menee uudelleen lämmitykseen, sekoittaa nopea kierto työvaraajaa vähemmän, tai jotain
lmfmis
Vakionaama
Tuohan silloin lyhentää käyntiaikaa?
Panan deltaT tarkoittaa paljonko annetaan lämmityssyklissä veden lämmön nousta. Varmaan ajatuksena suorakierroissa estää putkiston napsuminen yms
Jos buffer tank käytössä niin Buffer tank deltaT (työsäiliön deltaT) on että kuinka paljon bufferia lämmitetään yli käyrän. Valinta 0-10 astetta.
Heating deltaT (lämmitys deltaT), että kuinka paljon vesi lämpenee käydessään pumpussa. Valinta 1-15 astetta, oletus 5 astetta. Minulla varsin hyvää COPia on antanut 7 astetta ja vaikka ohjeen mukaan pitäisi parantua kun tätä suurentaa niin jo 10 astetta antaa selkeästi huonomman copin. Toki panan omien mittauksien mukaan elän.
Edit: sellainen tuli vielä mieleen, että tuolla buffer/työsäiliö deltaT arvolla ei ole mitään merkitystä käyntisyklien pituuteen, koska nostaa vain bufferin lämpötilaa käyrään nähden. Sama viiden asteen hystereesi siinä pysyy edelleen. Tuolla heating/lämmitys deltaT:llä sen sijaan on vaikutusta ja sen olen huomannut, että tuolla 7 asteella kiertovesipumppu käy reilut 30l/min ja kun nostaa arvon 10 asteeseen niin pumppu ei käy koskaan yli 20l/min. Poislukien toki sulatukset. Minulla tuo vedenkierron vaikutus on se, että 7 asteen astetuksella sekoittaa koko 2000l varaajan mutta 10 asteen asetuksella lataa vain ylemmän puolikkaan. Otto varaajan alaosasta, paluu ylös. Minä kun lataan tuota pyttyä pörssisähkön halvimmilla tunneilla niin tuo koko pöntön vatkaaminen vaikuttaa nyt parhaimmalta. Ja kuten tuossa aiemmin mainitsin niin pana näyttää tykkäävän ilmoittamansa copin perusteella että saa tuota vettä kierrättää vähän reilummin. Toki matalat lämpötilat koska lattialämmitys. Näillä keleillä lataan bufferin 30 asteeseen, että on edes vähän esilämmitystä käyttövedelle.
Heating deltaT (lämmitys deltaT), että kuinka paljon vesi lämpenee käydessään pumpussa. Valinta 1-15 astetta, oletus 5 astetta. Minulla varsin hyvää COPia on antanut 7 astetta ja vaikka ohjeen mukaan pitäisi parantua kun tätä suurentaa niin jo 10 astetta antaa selkeästi huonomman copin. Toki panan omien mittauksien mukaan elän.
Edit: sellainen tuli vielä mieleen, että tuolla buffer/työsäiliö deltaT arvolla ei ole mitään merkitystä käyntisyklien pituuteen, koska nostaa vain bufferin lämpötilaa käyrään nähden. Sama viiden asteen hystereesi siinä pysyy edelleen. Tuolla heating/lämmitys deltaT:llä sen sijaan on vaikutusta ja sen olen huomannut, että tuolla 7 asteella kiertovesipumppu käy reilut 30l/min ja kun nostaa arvon 10 asteeseen niin pumppu ei käy koskaan yli 20l/min. Poislukien toki sulatukset. Minulla tuo vedenkierron vaikutus on se, että 7 asteen astetuksella sekoittaa koko 2000l varaajan mutta 10 asteen asetuksella lataa vain ylemmän puolikkaan. Otto varaajan alaosasta, paluu ylös. Minä kun lataan tuota pyttyä pörssisähkön halvimmilla tunneilla niin tuo koko pöntön vatkaaminen vaikuttaa nyt parhaimmalta. Ja kuten tuossa aiemmin mainitsin niin pana näyttää tykkäävän ilmoittamansa copin perusteella että saa tuota vettä kierrättää vähän reilummin. Toki matalat lämpötilat koska lattialämmitys. Näillä keleillä lataan bufferin 30 asteeseen, että on edes vähän esilämmitystä käyttövedelle.
Viimeksi muokattu:
Täytyy minun kokeilla tuota. Mihinkä arvoon QM asetuksen olet laitellut ? Tämäkin vaikuttaa tuohon katkokäyntisyklin pituuteen, jota @alepos kyseli jokunen viesti sitte. Itsellä ollut QM3 jo pidemmän aikaa. Metelöiköön vähemmän
Tässä ensimmäistä vuosikiertoa pumppaajana ollessa huomaa miten moni tekijä vaikuttaa mitä viivan alle jää.
Ja toisaalta sitte miten kokeilut kirjais hyvin ylös jottei iske päätä uudestaan Panan kylkeen
Täytyy minun kokeilla tuota. Mihinkä arvoon QM asetuksen olet laitellut ? Tämäkin vaikuttaa tuohon katkokäyntisyklin pituuteen, jota @alepos kyseli jokunen viesti sitte. Itsellä ollut QM3 jo pidemmän aikaa. Metelöiköön vähemmän
Olen koittanut tuota useammalla QM asetuksella mutta aina palannut takaisin rajoittamattomaan tilaan. Panan ilmoittamaa coppia kun olen seurannut niin jos nostan QM tasoa niin cop huononee ja sama jos rajoitan vesipumppua. Parasta Panan ilmoittamaa coppia olen olen siis saanut aikaiseksi, kun en ole rajoittanut mitenkään vaan antanut pumpun touhuta niinkuin haluaa. Tuon 2m3 varaajan kanssa se tarkoittaa näillä keleillä, että pumppu käy noin tunnin tai pari ja sitten huilaa loppuvuorokauden. Esim viimeyönä kävi tunnin ja ilmoittaa copiksi 5,0, viime sunnuntaina käynti sattui päivälle kun halvimmat pörssisähkön tunnit alkoivat vasta klo 11 ja pana ei siksi saanut edellisenä yönä käyntilupaa. Kävi tällöin reilut kaksi tuntia ja näyttää copiksi 6,0 eli vähän parani kun ulkoläpötila oli tietysti yötä korkeampi.
Edit: Minulla kyseessä siis 12kW J-sarjan Monoblock.
Varaan T-CAPilla 500 litran työsäiliötä nyt niin että säiliön lämpötilaa mittaava anturi on varaajan alaosassa. Varaaja ladataan halvimpina tunteina tonne +45°C:een ja pumppu huilaa ja käynnistyy taas +40°C:ssa.
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi toimia, vaan olisi parempi jos pumppu käynnistyisi taas uudelleen vasta sitten kun varaajan yläosa olisi alle +40 tai jopa alle +35°C.
Onko mitään DIY -ratkaisuideoita miten tälläisen voisi rakentaa eli Lämmitys seis kun alaosa +45°C ja uudelleen käyntiin kun varaajan yläosa on alle +35°C.
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi toimia, vaan olisi parempi jos pumppu käynnistyisi taas uudelleen vasta sitten kun varaajan yläosa olisi alle +40 tai jopa alle +35°C.
Onko mitään DIY -ratkaisuideoita miten tälläisen voisi rakentaa eli Lämmitys seis kun alaosa +45°C ja uudelleen käyntiin kun varaajan yläosa on alle +35°C.
Tuota samaa mä just mietin sillä buffer dT-ohjauksella. Ajais just esim. halpoina tunteina +10'c ja sen jälkeen käskyllä paluu normaaliin, jolloin käynnistyksen dT olis jotain ~15'c.
En ole vaan jaksanut nyt yhtään asiaan paneutua, kun on kaikkea muuta niin paljon meneillään.
En ole vaan jaksanut nyt yhtään asiaan paneutua, kun on kaikkea muuta niin paljon meneillään.
lmfmis
Vakionaama
Tottakai se toimii, jos sitä tavoitelämpöä lennossa säädetään ylös ja alas mqtt:n kautta automaatioilla.
lmfmis
Vakionaama
Joo, toki, mut toi mqtt hässäkkä on jumalattoman työläs verrattuna termostaattiin ....
Onko siinä magneettiversiossa myös sihti vai ympätäänkö tuo sihti sitten uuden osan kanssa pesään?
Ei ollut magneettisihtipaketissa sihtiä, joten ymppäsin vanhan sihdin uuden osan kanssa pesään.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kyllä paljon työtä tekevä iso ulkoyksikkö saattaa oikeastikin tuottaa toista sataa litraa kondenssivettä vuorokaudessa mutta keskimäärin tuota tulee kyllä huomattavasti pienempiä määriä. Itsellä lämmitysajan keskimääräinen vedenkertymä vuorokaudessa lienee jossain 30 litran paikkeilla.
Tomivin ratkaisu tuossa mikäli se vain on mahdollista on hyvin yksinkertainen, reikä seinään ulkyksikön taka- ja alapuolella ja tuosta kondenssivedet putkea pitkin viemäriin. Vaatii yleensä vähiten saattolämmitystä jos ollenkaan vaatii sitä. Toinen vaihtoehto on johtaa ne sadevesiviemäriin. Se vaatii monesti enemmän saattolämmitystä mutta toki jokainen kohde on omanlaisensa. Salaojiin tuota ei tosiaan suositella johdettavaksi.
Tomivin ratkaisu tuossa mikäli se vain on mahdollista on hyvin yksinkertainen, reikä seinään ulkyksikön taka- ja alapuolella ja tuosta kondenssivedet putkea pitkin viemäriin. Vaatii yleensä vähiten saattolämmitystä jos ollenkaan vaatii sitä. Toinen vaihtoehto on johtaa ne sadevesiviemäriin. Se vaatii monesti enemmän saattolämmitystä mutta toki jokainen kohde on omanlaisensa. Salaojiin tuota ei tosiaan suositella johdettavaksi.
Ei salaojaan saa koskaan johtaa vettä, muuten sen funktio muuttuu perustuksien kuivuuden varmistamisesta niiden kastelemiseen. Sadevesikaivo olisi oikea paikka johtaa vedet.
Seinän läpi pannuhuoneen viemäriin. 32mm viemäriputki eristettynä ja sulanpitokaapeli sisällä. 10w/m kaapeli riitti itsellä.
Mittasin kondenssiveden tuoton viime syksynä ja se oli max 13l/vrk. Laitan vedet salaojakaivoon jonne ne häviävät menemättä edes putkistoon vaan imeytyvät kaivon pohjan raosta.
Pohja , saatto ja kondenssikaukalon vastukset syövä max 300w eli ei mitenkään merkityksetöntä jos ne ovat jatkuvasti päällä. Ohjaan niitä wifi pistorasioilla (ajastus) ja kasvihuonetermostaateilla (lämmitys/jäähdytys).
Pumppu tuottaa valmistajan taulukon mukaisesti coppia hetkellisesti . Totuus e-mittaria ja sähkönkulutusmittaria verratessa on viime talvelta cop 2,3 . Sellaista odotinkin eli olen ihan tyytyväinen tulokseen. Pienen pumpun kokonaiscoppiin vaikuttavat nuo pakolliset sähkönsyöpöt.
pökö
Kaivo jäässä
Ei tarvi koska ö-kattilassa sellainen jo on.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Panasonicin monoblockeissa on oma pieni paisuntasäiliö inregroituna laitteeseen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kondenssiveden kertyminen lienee aika suorassa suhteessa pumpun kokoon ja sen tekemään työhön. Isolla kennolla varustettu, tehoa pukkaava kone jossa kennon lämpötila vedetään reilusti kastepisteen alle muodostaa tuota tietty paljon pientä pumppua enemmän. Isolla tai pienellä kennolla, ellei tuota kennon lämpötilaa vedä kastepisteen alle niin silloin toki vettäkään ei muodostu. Minulla on jatkuvassa seurannassa nuo kondenssiovedet ja syksyllä parhaimmillaan tai sanoisiko pahimmillaan täällä tuli vuorokaudessa yli 100l. Keskimäärin lämmityskauden aikana kondenssio ja sulatusvettä on muodostunut 30l paikkeille per vrk.
Muoks: hiukan huolimattomasti oli ilmaistu tuo ajankohta jolloin tuota vettä kertyi mittariin eniten, lienee paremminkin ollut alkutalvea kun syksyä. Joulukuussa kun kertyi tuota kondenssi- ja sulatusvettä kuukauden aikana 2649 litraa ja parhaimipina vuorokausina tosiaan yli 100l/vrk.
Viimeksi muokattu:
Eli kondenssivettä voi tulla paljonkin.
Kerroin oman tilanteeni esimerkkinä siitä että olosuhteista riippuen vedet voi mielestän laittaa myös salaojiin.
Kuivalla hiekkaisella kummulla olevassa talossa salaojat ovat "turhia" mutta pakollisia ja kymmenien metrien asialliseti asennettujen reikäputkien kautta imeytyy vettä kankaaseen niin paljon kuin tarvitaan.
Toiseen suuntaan on esimerkki jossa alavalle paikalle savimonttuun perustetussa talossa pitää salaojavedet kerätä erilliseen kaivoon josta ne sitten pumpataan kaupungin järjestelmään. Ja vettä kertyy näillä kuivillakin kelelilä.
Sinällään salojathan on laitettu routarajan alapuolelle keräämään ja johtamaan vettä pois perustuksilta ettei routarajan yläpuolelle jää vettä. Eli vesi salaojaputkissa ei ole vika vaan ominaisuus kunhan vesi ei nouse vaan virtaa pois.