Tuo routakin alkaa olla aika vähäistä. Meilläkin vesikaivolta tuleva putki näyttäisi olevan kohtuullisen pinnassa, alkuun pelkäsin että jäätyykö kun en tiedä kuinka syvään laitettu. Kaivon päästä lähtö oli n. puolen metrin syvyydellä, muusta en tiedä. Viime talvena, joka kylmempi, kaivettiin pihaa ja kaivurikuski otti routapiikin mukaan. Ei tarvinnut, sellaista luonnon heinikköä kaivoi ja 10-15cm oli kovaa ja muuten ihan kuraa. Jonkun auratun tien kohdalta voi mennä huomattavasti syvemmälle.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Maapiirin rakentaja ei varmaankaan saa vähennystä litkusta ja putkesta.
Helmikuu lusittu (tarkempi raportti vielä teon alla), aika paljon lopulta laiskotti takkoja poltella kun oli aika halpaa sähköä eikä tosin kelienkään puolesta tarvinnut kun aika leutoa oli pitkät pätkät. No kyllä sitä silti paloi sitten paukkupakkasilla ja jos oli pitkiä pätkiä kallista sähköä.
7,9 snt/kWh sähkö kaikkinensa toteutunut ja taloudessa sitä kului 913 kWh, eli vähän enemmän kuin aiempina talvikuukausina tänä talvena.
Mlp vei 444 kWh, tuotti lämpöä 1752,3 kWh ja kv:tä 259,5 kWh, cop 4,5.
Keskimäärin sisällä +21,5 C, ulkona -5,3 C ja käyttövesi +49,1 C.
02/22 vastaavasti:
Ulkoinen kulutusmittari 680 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2544,7 kWh
LV, vain kompr. 349,2 kWh
COP 4,26
Ulkolämpö KA -4,8 C
Huonelämpötila KA +23,0 C
Käyttövesi täyttö KA +52,0 C
Kiinteistön sähkönkulutus reilu 1400 kWh.
7,9 snt/kWh sähkö kaikkinensa toteutunut ja taloudessa sitä kului 913 kWh, eli vähän enemmän kuin aiempina talvikuukausina tänä talvena.
Mlp vei 444 kWh, tuotti lämpöä 1752,3 kWh ja kv:tä 259,5 kWh, cop 4,5.
Keskimäärin sisällä +21,5 C, ulkona -5,3 C ja käyttövesi +49,1 C.
02/22 vastaavasti:
Ulkoinen kulutusmittari 680 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2544,7 kWh
LV, vain kompr. 349,2 kWh
COP 4,26
Ulkolämpö KA -4,8 C
Huonelämpötila KA +23,0 C
Käyttövesi täyttö KA +52,0 C
Kiinteistön sähkönkulutus reilu 1400 kWh.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Näin lopputalvesta ja kohti kevättä mennessä kun vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat suuria niin käppyröillä saa hienosti havinnollistettua miten ulkolämpötilan muutokset vaikuttavat Niben osalta cop:iin ja sulatusväleihin. Nollan tuntumassa sulatusväli tuolla on aika tarkalleen 100 minuuttia ja sit taas jossain -8C:ssa tuo sulatusväli onkin jo kasvanut 160 minuuttiin. Oikein kylmässä tuo saattaa nousta jopa lähemmäs 300 minuuttia. Ja toki samalla kun sulatusväli kasvaa niin cop luonnollisesti laskee ulkolämpötilan mukana.
Käppyrässä sulatuskorjaamaton hetkellinen raakacop.
12h:
ja 24h:
Käppyrässä sulatuskorjaamaton hetkellinen raakacop.
12h:
ja 24h:
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 887
Katselin eilen ennusteita, isot erot on. Aamulla herätessä -13 ja muutaman tunnin päästä +1. Nyt kun lämmitellään ulkolämpökäyrällä ja termostaateilla niin se ohjaa automaattisesti kulutusta yön halvemmille pörssitunneille näin keväällä.
Jonkin verran ylikapasiteettia pitää koneissa olla jos meinaa nyt yöllä tykittää lämpöä varastoon päivän tarpeen verran.
Itse en tuohon ala, eikä 900 litraan kyllä ihmeitä saisi ladattuakaan. Pörssiin 1.4
Tässä kuussa mukavasti ihan talvikeliäkin ollut pidempää pätkää.
1. - 3.3. oli päivät plussalla ja yöt pakkasella, keskimäärin -0,8 C
4. - 13.3. oltu koko ajan pakkasella, ylin -0,5C ja alin -22,2C, keskimäärin -9,7C
1. - 13.3. lukemat:
Käyttövesi KA +51,5C
Ulkolämpö KA -7,7C
Huonelämpö KA +22,2C
MLP kulutus 167 kWh
Lämmitys tuotto 659,9 kWh
Käyttövesi tuotto 107 kWh
COP 4,6
Puunpoltto selvästi vähentynyt, kun sähkö ollut halpaa ja MLP saanut tehdä hommiaan rajoituksetta. Kalliiden tuntien aikaan sitten tarpeen mukaan lyöty pökköä pesään.
1. - 3.3. oli päivät plussalla ja yöt pakkasella, keskimäärin -0,8 C
4. - 13.3. oltu koko ajan pakkasella, ylin -0,5C ja alin -22,2C, keskimäärin -9,7C
1. - 13.3. lukemat:
Käyttövesi KA +51,5C
Ulkolämpö KA -7,7C
Huonelämpö KA +22,2C
MLP kulutus 167 kWh
Lämmitys tuotto 659,9 kWh
Käyttövesi tuotto 107 kWh
COP 4,6
Puunpoltto selvästi vähentynyt, kun sähkö ollut halpaa ja MLP saanut tehdä hommiaan rajoituksetta. Kalliiden tuntien aikaan sitten tarpeen mukaan lyöty pökköä pesään.
Täälläkin on paskarreltu viimeisten coppeloiden irtisaamisen parissa, luovuttu siis lämmönjakopumpun automaattiohjauksesta ja haettu kiinteä nopeus silleen että kompuran minimikierroksilla coppi on paras mahdollinen kun se aika usein noilla minimikierroksilla tykkää ajella noin -5C ulkolämpöihin asti.
Eri nopeuksien kokeilujen jälkeen pumppu pyörinyt maaliskuun alkupuolelta lähtien 48% nopeudella joka tarkoittaa 24,6 l/min virtausta, tuolla virtauksella lattiakierron delta pysyy minimissään 2-2,1 lukemissa ja kun kompuran 20Hz minimikierroksilla ottoteho on 0,7 kW niin cop pyörii minimissään noin 5 paikkeilla. Pistokokeilla tsekattuna lämmityksen cop kuitenkin on ollut kaikkea väliltä 5-6,8 (ei siis pelkästään minimikierroksilla). Aiemmin automaattiasetuksella virtaus on ollut yleensä yli 30 l/min ja välillä cop "sukeltanut" pistokokeilla 4-4,5 lukemiin josta sainkin inspiraation lähteä kokeilemaan jotain uutta.
Korotin parilla asteella myös käyttöveden lämpöä kun alkanut vettä kulumaan vähän enemmän nyt, ei näytä paljoa vaikuttavan mihinkään tuo korotus.
Maaliskuu menty nyt näin, takkaa polteltu kun sähkön hinta kivunnut yli 12 snt/kWh ja jos on ollut kovempia pakkasia, aika harvakseltaan tässä kuussa kuitenkin polteltu:
Ulkolämpö KA -4,4 C
Sisälämpö KA +22,0 C
Käyttövesi täyttö KA +52,0 C
MLP kulutus 375 kWh
MLP lämmitys tuotto 1516,5 kWh
MLP käyttövesi tuotto 231 kWh
COP 4,66
Eri nopeuksien kokeilujen jälkeen pumppu pyörinyt maaliskuun alkupuolelta lähtien 48% nopeudella joka tarkoittaa 24,6 l/min virtausta, tuolla virtauksella lattiakierron delta pysyy minimissään 2-2,1 lukemissa ja kun kompuran 20Hz minimikierroksilla ottoteho on 0,7 kW niin cop pyörii minimissään noin 5 paikkeilla. Pistokokeilla tsekattuna lämmityksen cop kuitenkin on ollut kaikkea väliltä 5-6,8 (ei siis pelkästään minimikierroksilla). Aiemmin automaattiasetuksella virtaus on ollut yleensä yli 30 l/min ja välillä cop "sukeltanut" pistokokeilla 4-4,5 lukemiin josta sainkin inspiraation lähteä kokeilemaan jotain uutta.
Korotin parilla asteella myös käyttöveden lämpöä kun alkanut vettä kulumaan vähän enemmän nyt, ei näytä paljoa vaikuttavan mihinkään tuo korotus.
Maaliskuu menty nyt näin, takkaa polteltu kun sähkön hinta kivunnut yli 12 snt/kWh ja jos on ollut kovempia pakkasia, aika harvakseltaan tässä kuussa kuitenkin polteltu:
Ulkolämpö KA -4,4 C
Sisälämpö KA +22,0 C
Käyttövesi täyttö KA +52,0 C
MLP kulutus 375 kWh
MLP lämmitys tuotto 1516,5 kWh
MLP käyttövesi tuotto 231 kWh
COP 4,66
Maaliskuu 2022 vs 2023 (erona huonelämmön lasku, käyttövesikierto pois ja takkaa polteltu tukilämpönä):
| 1.3. - 31.3.2022 Ulkoinen kulutusmittari 579 kWh Lämmitys, vain kompr. 2016,9 kWh LV, vain kompr. 365,8 kWh COP 4,12 Ulkolämpö KA -2,0 C Huonelämpötila KA +23,4 C Käyttövesi täyttö KA +52,4 C Kompressorin käyntiaika 579 h - josta LV 66 h Kompressorin käynnistykset 90 kpl Kompressorin käyntiaika KA 6,4 h/käynnistys |
| 1.3. - 31.3.2023 Ulkoinen kulutusmittari 452 kWh Lämmitys, vain kompr. 1874,7 kWh LV, vain kompr. 258 kWh COP 4,72 Ulkolämpö KA -4,9 C Huonelämpötila KA +21,9 C Käyttövesi täyttö KA +52,2 C Kompressorin käyntiaika 439 h - josta LV 43 h Kompressorin käynnistykset 95 kpl Kompressorin käyntiaika KA 4,72 h/käynnistys |
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Huhtikuun alku (kuten maaliskuukin) on ollut täällä erittäin kylmää, öisin pakkasta toista kymmentä astetta. Näyttäisi keskilämpötila olleen -3,4 °C huhtikuun viiden ensimmäisen päivän aikana.
- Pumppaus COP ..2,9
- Kokonais COP .....2,7 sisältäen tulistuksen, kiertovesipumput mutta ei LTO.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nyt kun tuli oppia tuolta Exelin käytöstä niin on helppo laksea. Viimeiset 7 päivää on ollut kohtuu samanlaiset ilmat ja asetukset.
Vaikuttaa aurinko lämmittävän rajusti. Kämppä pysyy lämpinänä huomattavasti vuorokauden keskilämpötilaan suhteutettua vähemmällä.
- Pumppaus COP ... 3,7
- Kokonais COP ...... 3,2 sisältäen tulistuksen, kiertovesipumput mutta ei LTO. (LTO kuluttaa vain puhaltimien verran, ei sähkölämmitystä)
- Keskilämpötila +1,4 °C, öisin tukevasti pakkasella, päivällä max 7-9 °C
Vaikuttaa aurinko lämmittävän rajusti. Kämppä pysyy lämpinänä huomattavasti vuorokauden keskilämpötilaan suhteutettua vähemmällä.
Täälläkin aurinko ja normaali eläminen lämmittää kämpän silleen, että MLP käy vaan nimellisesti yöllä halvoilla tunneilla muutaman tunnin. Sitten tarpeen (ulkolämmön) mukaan LTO pyörii ja pitää tulolman 16-18 asteessa, pakkasilla jälkilämmityspatteri sitten avustaa vähän jos tarvetta. Alkukuusta nyt oli vielä hyvin pakkasia pitkin vuorokautta, mutta nyt niitä on ollut vaan yöllä. Kuukauden alusta laskien kokonaisCOP 4,2 luokkaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nuo halvat tunnit on kyllä kova sana 
kenelle juuri nyt ajankohtaisia. Aika tarkaan on täällä menty spot keskihinnalla. Ei yli eikä juuri alikaan.
kenelle juuri nyt ajankohtaisia. Aika tarkaan on täällä menty spot keskihinnalla. Ei yli eikä juuri alikaan.Nojoo, välillä voi kyllä sanoa että "halvimmat" tunnit. Mutta näillä mennään kun muuta ei voi. Tämä kuu tällä hetkellä 6,5 snt/kWh toteuma.
Edit. Tuossa viime päivinä vakioksi muodostunut näkymä MLPn toiminnasta kevään korvilla, klo 00 aletaan lämmittämään käyttövesivaraajaa parin tunnin ajaksi (oli normaalia enemmän ruuhkaa suihkussa, yleensä kyseinen toimenpide kestää reilun tunnin) ja perään sitten vajaa 3 tuntia lämmitetään lattioita. Sitten sähkönhinta pompsahtaa ja sen jälkeen aurinko alkaa lämmittään, joten MLP vetää lonkkaa loppuvuorokauden..
Edit. Tuossa viime päivinä vakioksi muodostunut näkymä MLPn toiminnasta kevään korvilla, klo 00 aletaan lämmittämään käyttövesivaraajaa parin tunnin ajaksi (oli normaalia enemmän ruuhkaa suihkussa, yleensä kyseinen toimenpide kestää reilun tunnin) ja perään sitten vajaa 3 tuntia lämmitetään lattioita. Sitten sähkönhinta pompsahtaa ja sen jälkeen aurinko alkaa lämmittään, joten MLP vetää lonkkaa loppuvuorokauden..
Viimeksi muokattu:
Huhtikuu:
1.4. - 30.4.2023
Ulkoinen kulutusmittari 253 kWh
Lämmitys, vain kompr. 772,5 kWh
LV, vain kompr. 274,1 kWh
COP 3,94
Ulkolämpö KA +1,3 C
Huonelämpötila KA +21,2 C
Käyttövesi täyttö KA +52,1 C
Kiinteistön kokonaiskulutus 659,41 kWh
6,44 snt/kWh (-7,85 %) sis. marginaali 0,3 snt + vero
Alkuvuosi:
1.1.2023 - 30.4.2023
Ulkoinen kulutusmittari 1501 kWh
Lämmitys, vain kompr. 5661,6 kWh
LV, vain kompr. 1055,9 kWh
COP 4,47
Ulkolämpö KA -3,0 C
Kiinteistön kokonaiskulutus 3350,00 kWh
7,52 snt/kWh (-10,48 %) sis. marginaali 0,3 snt + vero
1.4. - 30.4.2023
Ulkoinen kulutusmittari 253 kWh
Lämmitys, vain kompr. 772,5 kWh
LV, vain kompr. 274,1 kWh
COP 3,94
Ulkolämpö KA +1,3 C
Huonelämpötila KA +21,2 C
Käyttövesi täyttö KA +52,1 C
Kiinteistön kokonaiskulutus 659,41 kWh
6,44 snt/kWh (-7,85 %) sis. marginaali 0,3 snt + vero
Alkuvuosi:
1.1.2023 - 30.4.2023
Ulkoinen kulutusmittari 1501 kWh
Lämmitys, vain kompr. 5661,6 kWh
LV, vain kompr. 1055,9 kWh
COP 4,47
Ulkolämpö KA -3,0 C
Kiinteistön kokonaiskulutus 3350,00 kWh
7,52 snt/kWh (-10,48 %) sis. marginaali 0,3 snt + vero
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinkahan paljon niitä puita oikein on mahtanut palaa ?
Itselläni "kellarinlämmitys" ja veden lämmitys kaikkinensa laskettuna kuukausien 1-4 lämpöenergian tarve on melkein puolet vuoden kokonaistarpeesta. Sillä kysyn, kun tuosta tulee vain 6717,5 kWh (5661,6+1055,9) tuotetua lämpöä tammi-huhtikuussa ja jos muistan oikein, sinulla on 16 kW MLP. Kiirettä koneella tuskin lienee pitänyt
Kuinkahan paljon niitä puita oikein on mahtanut palaa ?
Itselläni "kellarinlämmitys" ja veden lämmitys kaikkinensa laskettuna kuukausien 1-4 lämpöenergian tarve on melkein puolet vuoden kokonaistarpeesta. Sillä kysyn, kun tuosta tulee vain 6717,5 kWh (5661,6+1055,9) tuotetua lämpöä tammi-huhtikuussa ja jos muistan oikein, sinulla on 16 kW MLP. Kiirettä koneella tuskin lienee pitänyt
Onhan sitä puuta palanut, tähänkin lankaan varmaan siitä kertonut ja halunnutkin kokeilla nimenomaan sitä että miten se vaikuttaa MLPn sähkönkulutukseen ja käytökseen (pörssisähköohjaus tässä vahvasti mukana vaikuttimena). Takkoja siis kaksi kpl: isompi useamman tonnin möhkäle alakerrassa keskellä taloa, toinen "perus" takka yläkerrassa lähes keskellä taloa. Tuloventtiilit molempien takkojen päällä levittämässä lämpöä ja vähän kauempana sitten poistot nappaamassa lämpöä pyörivän lämmönsiirtimen kautta muualle taloon levitettäväksi.
Marraskuun puolivälissä ostin 6 säkillistä koivuklapeja, säkki 1,5 kuutiota eli onko tuo nyt sitten virallisesti yhteensä 9 irtokuutiota. Vanhoja "ilmaisia" sekapuita oli ehkä pari pinokuutiota jäljellä liiterissä ennen talvea, nyt nuo ilmaset+ostopuut on kuluneet silleen että liiterissä on arviolta 1,5 pinokuutiota koivuklapeja jäljellä. Puunpoltto aloitettu syyskuussa ja käytännössä maaliskuussa loppui takoilla lämmitys. Huhtikuun lopussa poltin kolme pientä pesällistä kun oli pari vuorokautta niin kylmää keliä ja sähkö kallista. Syys-huhtikuun aikana siis palanut suunnilleen 9 irtokuutiota+0,5pinokuutiota. Joku osaa tuosta varmaan hihasta laskea mitä se tekee yhteensä kiintokuutioina/kilowattitunteina.
Mulla tosiaan 16 kW invertteri, taloon olisi riittänyt 12 kW versio. Ylimmät taajuudet rajoitettu, eli ei käytä koko kapasiteettiaan. Tuolla lähinnä suojaan kaivoa, kun se mitoitettu 12 kW vehkeelle. Hyvin harvoin tuo on puksutellut yli 35 Hz taajuudella aiempinakaan vuosina, vaan yleensä minimitaajuuden =20 Hz ja 30 Hz välissä. Tuo on aika loppuun asti nyt hinkattu kohdilleen, eli ei ole tehdasasetuksien varassa.
Alla kuluneen lämmityskauden käyntiajat ja vertailuna edellisvuodelta jolloin takkaa poltettiin lähinnä tunnelman ja ruuanlaiton takia ehkä parin viikon edestä koko lämmityskaudella:
syys2022-huhti2023:
| 1.4. - 30.4.2023 Kompressorin käyntiaika 208 h - josta LV 43 h Kompressorin käynnistykset 66 kpl Kompressorin käyntiaika KA 3,2 h/käynnistys 1.3. - 31.3.2023 Kompressorin käyntiaika 439 h - josta LV 43 h Kompressorin käynnistykset 95 kpl Kompressorin käyntiaika KA 4,72 h/käynnistys 1.2. - 28.2.2023 Kompressorin käyntiaika 401 h - josta LV 39 h Kompressorin käynnistykset 77 kpl Kompressorin käyntiaika KA 5,2 h/käynnistys 1.1. - 31.1.2023 Kompressorin käyntiaika 340 h - josta LV 42 h Kompressorin käynnistykset 89 kpl Kompressorin käyntiaika KA 3,8 h/käynnistys 1.12. - 31.12.2022 Kompressorin käyntiaika 255 h - josta LV 40 h Kompressorin käynnistykset 93 kpl Kompressorin käyntiaika KA 2,7 h/käynnistys 1.11. - 30.11.2022 Kompressorin käyntiaika 127 h - josta LV 42 h Kompressorin käynnistykset 58 kpl Kompressorin käyntiaika KA 2,2 h/käynnistys 1.10. - 31.10.2022 Kompressorin käyntiaika 47 h - josta LV 46 h Kompressorin käynnistykset 37 kpl Kompressorin käyntiaika KA 1,3 h/käynnistys 1.9. - 30.9.2022 Kompressorin käyntiaika 31 h - josta LV 31 h Kompressorin käynnistykset 30 kpl Kompressorin käyntiaika KA 1,0 h/käynnistys |
syys2021-huhti2022
| 1.4. - 30.4.2022 Kompressorin käyntiaika 469 h - josta LV 67 h Kompressorin käynnistykset 99 kpl Kompressorin käyntiaika KA 4,7 h/käynnistys 1.3. - 31.3.2022 Kompressorin käyntiaika 579 h - josta LV 66 h Kompressorin käynnistykset 90 kpl Kompressorin käyntiaika KA 6,4 h/käynnistys 1.2. - 28.2.2022 Kompressorin käyntiaika 646 h - josta LV 65 h Kompressorin käynnistykset 28 kpl Kompressorin käyntiaika KA 23,1 h/käynnistys 1.1. - 31.1.2022 Kompressorin käyntiaika 740 h - josta LV 71 h Kompressorin käynnistykset 8 kpl Kompressorin käyntiaika KA 92,5 h/käynnistys 1.12. - 31.12.2021 Kompressorin käyntiaika 733 h - josta LV 57 h Kompressorin käynnistykset 9 kpl Kompressorin käyntiaika KA 81,4 h/käynnistys 1.11. - 30.11.2021 Kompressorin käyntiaika 593 h - josta LV 59 h Kompressorin käynnistykset 105 kpl Kompressorin käyntiaika KA 5,6 h/käynnistys 1.10. - 31.10.2021 Kompressorin käyntiaika 575 h - josta LV 73 h Kompressorin käynnistykset 200 kpl Kompressorin käyntiaika KA 2,9 h/käynnistys 1.9. - 30.9.2021 Kompressorin käyntiaika 337 h - josta LV 60 h Kompressorin käynnistykset 149 kpl Kompressorin käyntiaika KA 2,3 h/käynnistys |
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Koivu irtokuutio 9x1010 kWh plus sekapuu pinokuutio 0,5x1330 kWh on 9755 kWh yhteensä. Takan hyötysuhde ~80%, mutta aina ei ihan optimaalista. Realistinen lämmön talteen saanti laskennallisesti ehkä ~65% eli 6340 kWh.
Klapien kanssa tämmöset laskelmat on vähän sii-o-soo. Jos on kylmä, niin lisää pökköä pesään ja jos on kuuma, niin akkunaa auki. Klapit ovat oma kiva juttunsa ja pumppaus omansa, tiedettä niiden välisestä suhteesta ei kannata tehdä.
Klapien kanssa tämmöset laskelmat on vähän sii-o-soo. Jos on kylmä, niin lisää pökköä pesään ja jos on kuuma, niin akkunaa auki. Klapit ovat oma kiva juttunsa ja pumppaus omansa, tiedettä niiden välisestä suhteesta ei kannata tehdä.
Meillä ei ikkunoita auota edes kesällä, paitsi ikkunanpesun yhteydessä. Lisäksi se, että hormit on tiilestä muurattuja, alakerran hormi kulkee 2 asuinkerroksen läpi ja yläkerran hormi yhden asuinkerroksen läpi, tuokin käsittääkseni parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta jonkin verran. Korvausilma takoille tulee arinan alle, eli saavat riittävästi kylmää ulkoilmaa ja yritetty polttaa niin "puhtaasti" kuin taidot sallii.
Aiempaan vuoteen verrattuna sisälämpö tippunut pari astetta 23 -> 21. Aiemmin sisällä pärjäsi boksereilla, nyt pitää olla jo t-paitakin päällä.
Aiempaan vuoteen verrattuna sisälämpö tippunut pari astetta 23 -> 21. Aiemmin sisällä pärjäsi boksereilla, nyt pitää olla jo t-paitakin päällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitenkäs sitten tiivistäisit tuon vaikutuksen sähkökulutukseen ja käyttäytymiseen?
Tarpeeseen (vajaat 1700 kWh kuukaudessa) olisi riittänyt vaikka mikä ILPin versio. Sähköä siihen nyt olisi toki kulunut jonkin verran enemmän. Tuo lämmitysjärjestelmä on kyllä hyvä ja se varmaan hoitaa virkansa tiukan paikan tullen vaikka kokonaan ilman sähköä.
Pörssisähkön hinta vaikuttaa paljon, jos olisi esim kuukausi putkeen jotain 5 snt/kWh niin MLP kävisi täysin oman mielensä (käyrän) mukaan ja takkoja ei tulisi polteltua. Nyt kun hinta on vaihdellut rajustikin, niin takoilla korvaa todella hyvin MLPn jättämän lämmitysvajeen. Sitten pörssisähkön hintojen ajoituksesta riippuen MLP käy joko parin tunnin pätkää pitkin päivää tai sitten se vetää ne aamuyön halvat tunnit yhdellä kertaa ja on loppuajan hissukseen. Tarpeen mukaan sitten lämmitetään takalla jos meinaa liian kylmä tulla. Sähkönkulus on selvästi tippunut, pääasiassa sen takia että MLP saa tehdä hommiaan vain 9 halvimman vuorokauden tunnin aikana, ja tuohon sisältyy myös lämmin käyttövesi (enemmän tunteja sallittu jos hinta alle 8 snt/kWh). MLP saa tehdä myös normaalia viileämpää vettä kiertoon jolloin sen hyötysuhde paranee ja kaivokaan ei kylmene niin paljon joka sekin vaikuttaa hyötysuhdetta parantavasti.
Mökäpönttöjä ei tähän mökkiin tule, se on päätetty jo rakennusvaiheessa. Aika monta ilppiä pitäisi hankkia, jotta 2 kerrosta joissa 4 makkaria, 3 vessaa, pari olkkaria, 1 suihku, 1 sauna+suihkutila, khh, tekniset tilat, muutama varastokoppi ja keittiö pysyy lämpöisenä. Ja nimenomaan tasaisen lämpöisenä, ja makkareissa on öisin ovet kiinni.
MLP on ajateltu päälämmitysjärjestelmäksi rakennusvaiheessa, takat haluttiin tunnelman+ruuanlaiton takia mutta myös varalämmönlähteeksi. Ollut mukava huomata, että homma toimii myös näin päin että takat pääasiassa lämmittää ja MLP touhuaa hiljaa taustalla. Ihan pelkästään takkojen voimalla ei homma varmasti toimisi normaalitilanteessa, ei ainakaan siten että asumismukavuus ei kärsisi. Kriisiaikana varmasti olisi oikein mukavat oltavat olosuhteisiin nähden. Ja jos reuma tai motivaatiokato iskee eikä puita jaksa takkaan rahdata, niin höllennetään pörssisähköohjauksen naruja ja taas MLP hoitaa koko tuvan lämmityksen ihan itsekseen.
Espejot
Hyperaktiivi
Puun polton vaikutus kulutukseen MLP talossa ei ole kovin iso mutta takkalla voi kiertää pörssin kalliit tunnit IMO ja sitä kautta lämmiittää huoneen lisäksi mieltä. Jos takkaa pitää lämpimänä ostopuilla niin kannatavuus voi olla tiukassa. Takan hinnallahan saisi jokin verra akkukapasiteettia tai pari etelän matkaa perheelle.
Omilla puilla on tulevaisuudessa tarkoitus lämmittää, nyt oli "erikoistilanne" päällä kun ei yhtään tiennyt puun menekkiä ja samalla sähkön hinta alkoi nousta ja puut huveta.
Meidän takat on siihen malliin muurattu, että kovin isoja akkuja ei niiden hinnalla olisi saanut. Eikä ne akut lämmitä samalla tapaa kuin takat.
Uudessa talossa muutenkaan viitsi mitään TMAta miettiä, tämä talo on tehty sen mukaan että toivottavasti lapsenlapsetkin tässä asustaa. Tarve on nähty MLPlle ja takoille ja monelle muulle asialle, helpompi ne on samaan konkurssiin tehdä rakennusaikana kuin jälkeenpäin.
Meidän takat on siihen malliin muurattu, että kovin isoja akkuja ei niiden hinnalla olisi saanut. Eikä ne akut lämmitä samalla tapaa kuin takat.
Uudessa talossa muutenkaan viitsi mitään TMAta miettiä, tämä talo on tehty sen mukaan että toivottavasti lapsenlapsetkin tässä asustaa. Tarve on nähty MLPlle ja takoille ja monelle muulle asialle, helpompi ne on samaan konkurssiin tehdä rakennusaikana kuin jälkeenpäin.
Espejot
Hyperaktiivi
Kaikki on suhteellista. Jokainen rakennukset on ollut joskus uusi, viimeiseen asti ajateltu. Uudenkin talon loppulliset valinnat rajoituvat tekniikan ikään ja kaikista niistä aika jättää. Jossakin vaiheessa elämää COP:t vaipuu taka-alalle ja riittää että laitteet toimii, ainakin niin kauan kun henki pihisee. Tässä vaiheessa tulee kuvaan elinkaariajettelu ja kuinka siinä on onnistuttu. Uudet omistajat sitten kiroilee enemmän tai vähemmän ja arvoittavat omalla tavallaan tehtyjä ratkaisuja.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tulisija vähän niin kuin kuuluu ihmisasumukseen ja se on kokenut eri vaiheita. Välillä se on ollut välttämätön paha ja samalla kuitenkin koko asumuksen sielu ja ydin. Sittemmin välillä ihan hupi niin turhana ja avoimena kuin vain voi ja jälleen on on palattu realiteettien maailmaan ja se lämpökin taas kelpaa. Tämä taitaa olla vähän samanlainen kysymys kuin kissa kotona. Maksaa mutta hyötyjäkin on laskettavissa ja mielenrauhaa saa kaupan päälle. Todellisella nuuka-niilolla kumpikin käy ilmaisin eväin.
Rakennuksissa on kyllä tyylillä jotain merkitystä silläkin. Vanhat arvokkaat talot säilyttävät hintansa, joskin ne ovat parhailla paikoilla ja niitä on saneerattu raskaasti useampaan kertaan. Energiatehokkuutta ei tiettävästi kovin paljon ole saneerauksilla parannettu, vai voiko vanhan kerrostalon kiviseinän eristystä jotenkin muuten parantaa kuin ikkunoita vaihtamalla. Nyt ollaan jälleen mielestäni siinä 60 ja 70-lukujen tasakattokautta vastaavassa ajassa. Syntyy lyhyttä räystästä, sateelle altista lautaseinää, vain reippaat värit ovat vaihtuneet mustaan tervaan. Onhan se kätevää kun sama väri käy sokkelista kattoon niin ei maalari teippiä tarvitse. Välillä vedettiin kaapelia ja antennijohtoa huoneesta toiseen. Tässäkin talossa on sisäinen puhelinverkko, puhelimen pistokkeita vähintään yksi / huone ja aitan orsilla laatikollinen vanhoja piuhaluureja pistokkeineen. Muoti-ilmöt menevät mutta hyvät asiat vain jalostuvat paremmiksi.
Rakennuksissa on kyllä tyylillä jotain merkitystä silläkin. Vanhat arvokkaat talot säilyttävät hintansa, joskin ne ovat parhailla paikoilla ja niitä on saneerattu raskaasti useampaan kertaan. Energiatehokkuutta ei tiettävästi kovin paljon ole saneerauksilla parannettu, vai voiko vanhan kerrostalon kiviseinän eristystä jotenkin muuten parantaa kuin ikkunoita vaihtamalla. Nyt ollaan jälleen mielestäni siinä 60 ja 70-lukujen tasakattokautta vastaavassa ajassa. Syntyy lyhyttä räystästä, sateelle altista lautaseinää, vain reippaat värit ovat vaihtuneet mustaan tervaan. Onhan se kätevää kun sama väri käy sokkelista kattoon niin ei maalari teippiä tarvitse. Välillä vedettiin kaapelia ja antennijohtoa huoneesta toiseen. Tässäkin talossa on sisäinen puhelinverkko, puhelimen pistokkeita vähintään yksi / huone ja aitan orsilla laatikollinen vanhoja piuhaluureja pistokkeineen. Muoti-ilmöt menevät mutta hyvät asiat vain jalostuvat paremmiksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Painepesurin uuttera käyttäjä palkittiin tänään näköjään kauden ensimmäillä 5:n pumppausCOP:lla.
Vanhat kiviseinäiset talot on parasta mitä ikinä on tehty. Edelleenkin saisi aivan tolkuttoman hyvän talon kun tekisi sen poltetusta tiilestä ristiin muuraamalla kahteen riviin sisä- ja ulkokuori ja lecasoralla eristys väliin.
200v menisi heittämällä ja energiatalous ihan hyvä. Yksikään sukupolvi ei manaisi esi-vanhempien tekemää valintaa.
200v menisi heittämällä ja energiatalous ihan hyvä. Yksikään sukupolvi ei manaisi esi-vanhempien tekemää valintaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
50 s siitä, että ei ole tarvinnut koko päivää läträtä kylmillä vesillä ei ole kovin paljon.
On kyllä edullista, jos painepesuri vie esim. 300 litraa tunnissa ja olet koko päivän (kaivo?)veden lämmittänyt 50 sentillä. Tai vaikka olisi vain 6 tuntia ja 1800 litraa vettä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikutelma oli, että ~20 kWh olisi tullut ylimääräistä lämmitystä, terassin ja rappusten pesua sekä kahden auton suolanpoisto ja niiden talvirenkaat + yksi matto.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä ne liittyvät. Pörssisähkö olisi toki ollut valttia ja lepuutuksista ei tarvitse huolehtia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
12,78 s/kWh, jos se on vielä toukokuussa alennetulla ALV:illa. Ellei ole niin sitten 13,43 s/kWh.
Hinnassa ei ole siirron kiinteä maksu. Siitä tulisi sitten näin toukokussa vajaat 3 senttiä lisää.
Hinnassa ei ole siirron kiinteä maksu. Siitä tulisi sitten näin toukokussa vajaat 3 senttiä lisää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eli mihinkähän tämä mahtoi sitten liittyä? 20kWh/5*13,43 s/kWh=53,7 s ?
Näkyy olevan jo tuo kalliimpi toukokuussa. Alennettua verokantaa sovelletaan 1.12.2022 - 30.4.2023 tapahtuvaan sähkön myyntiin.
Näkyy olevan jo tuo kalliimpi toukokuussa. Alennettua verokantaa sovelletaan 1.12.2022 - 30.4.2023 tapahtuvaan sähkön myyntiin.
Suora sähkölämmitys tulee halvimmaksi -- etenkin kun siis järjestää sinne, missä on tehokkain, eli vuoteen peiton varusteeksi ja osaksi kerrospukeutumiseen kuuluvaa sähkölämmitteistä välivaatekertaa. Huonelämpötilaa voi helposti laskea jopa 20 asteella lämmityskaudella.On vähän kuin MLP, eI maksa itseensä takaisin
Sähkölämmitystäkin halvemmaksi tulee, kun ei lämmitä olenkaan. Tunteekohan rakennusmääräykset/E-todistus tilannetta, jossa rakennus on rakennettu asuinkäyttöön mutta sisälämpötilaksi on määritelty kaikkea väliltä -50...+50C, eikä mitään lämmityssysteemiä ole rakennettu? Vaatiiko laki, että asuinkäytössä olevaa rakennusta pitää lämmittää jollakin tavalla ja että sen sisälämpö pitää olla minimissään X astetta?