Eli. Jos ymmärsin oikein niin tässä tapauksessa H2O virhe tässä tapauksessa itseaiheutettu jäätyminen. Ei siis varsinaisesti tämä mitä pohdinta koskee. Ellei sitten yhtäkkiä jostain ilmene, että pumput jäätyy aina ennen kun tuo virhe tulee? Onko tuo virhe tullut kenellekään plussakeleillä?
Edit: paskat, olihan näitä myös spliteissä
Tuossa juttua ja kuvia Tanskasta
Jokaista keisiä ei ole ihan tarkkaan kuvattu, mutta ainakin joissakin on sellainen ajomoodi, jossa pumppu voi seistä useita tunteja pakkasessa.
Jep, minä seisotan pumppua 12 - 16h / vrk talvella, kesällä pidempään. Toistaiseksi ei H2O ole vielä vieraillut. Ja Oulun seudulla ollaan eli pakkasessa tuo monoblock joutuu pärjäilemään. Sillähän tämä aihe niin kiinnostava ja pelottava on, ja vielä kun ottaa vielä huomioon että nyt vaikuttaa siltä, että ei ole merkitystä, että seisottaako pumppua välillä vai ei.
Empä ole noita nyt vertaillut
Tuosta voi noita ihan itse vertailla
Panasonic Air Conditioning Spare Part ACXB53 00390 Circulation Pump (Aquarea) replaces CWB532116
Panasonic Air Conditioning Spare Part ACXB53 00390 Circulation Pump (Aquarea) replaces CWB532116
Panasonic Air Conditioning Spare Part ACXB53 00390 Panasonic Circulation Pump (Aquarea), Genuine Panasonic Air Conditioning Spare
Viimeksi muokattu:
Tässä taitaa olla ainakin aika lähellä tuo panan vesipumppu https://eu.industrial.panasonic.com...ads/files/panasonic_pump_data_sheet-122_n.pdf
Ilmeisesti panan vesipumppu käy DC virralla!?
Edit: korjattu linkki
Ilmeisesti panan vesipumppu käy DC virralla!?
Edit: korjattu linkki
Viimeksi muokattu:
Ei avautunut tuo linkki? Oliko ehkä tämä kyseessä? https://eu.industrial.panasonic.com...ads/files/panasonic_pump_data_sheet-122_n.pdf
Ainakin mulla tuolloin 3.2 23 kone oli kokoajan käynnissä. Ulkona -5° joten kompurasulatuskaan ei pysäyttänyt kierrätyspumppua.
Mä oon miettinyt tuota. En jäätymisen takia vaan jos sillä sais apustartattua pumpun käyntiin kun käännän varaajan puoleisen t-haaran kiinni kaikki vesi menis patterin paluusta Vilpin kiertopumppuun.
Testattu tuota ulkoista pumppua niin, että suluilla pelasin kiertoa siten, että Panan kautta kiertää kokoajan vettä. Panan mukaan kierto 12.6l minuutissa. Testin lopputulos: Error H65 virhe veden virtauksessa sulatuksen yhteydessä. Eli kompurasulatuksessa ei saisi olla vesikiertoa. Service manuaalista löytyy huomio tuosta. Pitää yrittää pienentää tuota kiertoa.
Jantteri83
Jäsen
Meneekö se johonki vika tilaan kun se vesi kiertää pumpun läpi kun sulattaa? Jos ei niin onko siitä mitään haittaa jos jatkaa normaali toimintaa sulatuksen jälkeen? Itsekin tässä mietin että mikä ois kaikista paras ja optimaalisin paikka kytkeä monoblokki puukattilan ja varaajan kaveriksi. Mielessä kävi tuo patteri paluu kun kiertopumppukin ois siinä mutta jos se vika tilaan nakkaa ni ei vissiin kannata sitten.
Tuossa kompurasulatuksessa veden ei kuulu kiertää. Kiertopumppu pysähtyy. Mut vesisulatuksessa kiertää sitäkin enemmän. Jos tuo H65 on samanlainen kuin H20 niin napista pitää kuitata ennen kuin homma jatkuu.
Täällä on paljon annettu vinkkiä T -haara kytkennästä, jossa patterin paluu haarautuu varaajan alaosaan ja toisaalta vilppiin menevään linjaan.
Täällä on paljon annettu vinkkiä T -haara kytkennästä, jossa patterin paluu haarautuu varaajan alaosaan ja toisaalta vilppiin menevään linjaan.
Jantteri83
Jäsen
Miten se tuo t-haara kytkentä on toteutettu? Eikö se lämmitys linjan kiertopumppu kuitenki kierrätä sitä vettä vaikka t-haaralla ottaakin vai pieneneekö virtaus niin paljon ettei haittaa enää sulatuksia ja muuta toimintaa?
Jos panan kiertovesipumppu on seis virtaus kohdistuu varaajan suuntaan . Jos panan pumppu kierrättää vettä nopeammin kuin ptteriverkon kierto on, kiskoo se täydennykseksi lisää vettä varaajasta..Tuolla t haaralla on lähinnä tavoiteltu sitä että lämpöpumppu saa viileämpää vettä ruoakseen patterikierrosta. Omassa tapauksessani patteriverkosta ei saa tarpeeksi vettä, tarvii täydennystä
Joku asiaa paremmin tunteva osaa täällä foorumilla kertoa lisää.
Joku asiaa paremmin tunteva osaa täällä foorumilla kertoa lisää.
Testailtu lisää pienemmällä virtaamalla. Virtaama nyt noin 3l/minuutti, ei erroreita sulatuksessa. Sulatuksen kesto kompurasulatuksessa on parin sulatuksen seurannalla pidentynyt normaalista noin 10-15minuutista noin 40 minuuttiin. Eli ei ihan ongelmaton tuon ulkoisen pumpun tuottama virtaama Panalle.
Ilmeisesit näyttää Panan monoblockin osalta ettei voi täysin sulkea jäätymisvaaraa pois. Itsella moinen odattaa tallissa asennusta.
Nyt pystyisi vielä vaikuttamaan kokoonpanoon, jotta tuon voisi h20 aiheuttamat ongelmat voisi välttää. Koska liittyy h20 errorrin jäätymisriskin minimoimiseen lienee oikea ketju.
Ajatus 1 levylämmönvaihdin ja kytkentä pumppuun rosterisillä joustoputkilla. nesteeksi esimerkikis Propyleeni. Jos tuon lämmön vaihtimen kytkisi Boron 320 hybridi varaajaan saisikö tuolla riittäävän dt:n?
Ajatus 2 Pana Boron varaajaan ja koko reilu 300 litraa esimerkiksi tuota Propyleeniä. Käyttövedn haalistus joko kierukasta tai vaikka varmuuden maksimoisi kierukkaan kytketyn levylämmön vaihtimen kautta.
Ajatus 3 hyödyntää Boron kierukoita ja kytkeä Pana niihin.
Omassa kytkennässä ei ole käyttöveden haalistus/ lämmitys Panalla tarpeen, koska haalistu kulkee paikalleen jäävän kattilan kautta tulistusvaraajaan.
Entä putkistot ja materiaalit. Ihan mutulla ajatteli levylämminvaihdin rosteriputkilla olis sellaine vaihtoehto ettei moskaa pitäisi tulla kiertoon.
Vai olisiko pex tai komposiitti parempi?
Musta lienee huonoin vaihtoehto tässä kohtaa vaikka muuten paras ja sitä odottaa tallissa useampi tuumanen kanki...
Nyt pystyisi vielä vaikuttamaan kokoonpanoon, jotta tuon voisi h20 aiheuttamat ongelmat voisi välttää. Koska liittyy h20 errorrin jäätymisriskin minimoimiseen lienee oikea ketju.
Ajatus 1 levylämmönvaihdin ja kytkentä pumppuun rosterisillä joustoputkilla. nesteeksi esimerkikis Propyleeni. Jos tuon lämmön vaihtimen kytkisi Boron 320 hybridi varaajaan saisikö tuolla riittäävän dt:n?
Ajatus 2 Pana Boron varaajaan ja koko reilu 300 litraa esimerkiksi tuota Propyleeniä. Käyttövedn haalistus joko kierukasta tai vaikka varmuuden maksimoisi kierukkaan kytketyn levylämmön vaihtimen kautta.
Ajatus 3 hyödyntää Boron kierukoita ja kytkeä Pana niihin.
Omassa kytkennässä ei ole käyttöveden haalistus/ lämmitys Panalla tarpeen, koska haalistu kulkee paikalleen jäävän kattilan kautta tulistusvaraajaan.
Entä putkistot ja materiaalit. Ihan mutulla ajatteli levylämminvaihdin rosteriputkilla olis sellaine vaihtoehto ettei moskaa pitäisi tulla kiertoon.
Vai olisiko pex tai komposiitti parempi?
Musta lienee huonoin vaihtoehto tässä kohtaa vaikka muuten paras ja sitä odottaa tallissa useampi tuumanen kanki...
Panan monon jos laittaa direct moodiin, niin ei pitäisi jäätyä. Tekee taukoamatta pyyyntilämpöistä vettä (meillä 43 asteista). Laite säätää ottotehoa tilanteen mukaan. Esimerkiksi 7 kw J-mono, kuten meillä, ottaa minimissään n. 600-700 wattia ja säätää veden virtausta omalla logiikallaan. Ei tarvitse isoa varaajaa tuossa moodissa. Jos on suurteho mono, niin joutuu varmaankin pysäyttämään toistuvasti ja silloin ehkä jäätymisvaara on olemassa ja on jatkuvaa katkokäyntiä. Muista ohjaustavoista on foorumilla kokemusta.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös tässä ollut ongelmana H20 häly?
Auttaako tuo direct moodi jos virheen seurauksena kiertovesipumppu pysäytetään?
Siis sulla on hybridi varaaja valmiina? Haalistat siinä sen kierukassa käyttöveden.
Ja unohdat noi kaikki muut turhanpäiväiset säätämiset. Kone kiinni ja kovaa ajoa.
Ei sitä autoakaan ajeta kypärä päässä sillä ajatuksella, että joskus jotain saattaa sattua, mutta onpahan kypärä päässä varuiksi.
lmfmis
Vakionaama
Ihan liian monimutkaisia.
Laita täällä hyväksi todettu ylimääräinen kiertovesipumppu 20 eur tori.fi sarjaan vesilinjaan. Ihan sama mikä.
Sen nappaset päälle kun H20 tulee.
Ensimmäinen ajatus oli tuo ylimääräinen kiertovesipumppu. Mutta sekin aiheutti toisen virheen, joten ei ihan niin suoraviivainen juttu kuitenkaan. Jos tuon kiertovesi pumpun saisi käynnistymään automaattisesti tilanteen sitä vaatiessa. Tähän automaatioon kun saisi vielä lisättyä fail safen sähkökatkojen(tänäänkin yksi jo ollut) suhteen eli tuo back up pumppu vielä akkuvarmennuksen taakse.
Nuo ongelmathan tapahtuu tunnetusti a. silloin kun olet reissussa b. juhlapyhien aikaan c. olet vaikka koronassa 39 asteen kuumeessa.
Eli systeemin pitäisi olla sellainen ettei se hajoa vaikka sen pysähtymistä ei heti huomasikaan.
Nuo ongelmathan tapahtuu tunnetusti a. silloin kun olet reissussa b. juhlapyhien aikaan c. olet vaikka koronassa 39 asteen kuumeessa.
Eli systeemin pitäisi olla sellainen ettei se hajoa vaikka sen pysähtymistä ei heti huomasikaan.
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Samaa mieltä, joskus taisin ehdottaakin termarin anturin viemistä vaikka levarin kylkeen ja syöttö UPS:n kautta, ei mikään hirvee himmeli ja taklaa tilanteet aika pitkälle. Ja on pumpusta täysin erillinen järjestelmä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Jos VILPpi tulee ylemmäs kuin varaaja, toteutuu luonnollinen kierto, eikä jäädy vaikka olisi VILPpi häiriössä.
lmfmis
Vakionaama
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
No silloin alkaa talokin jäätymään. Ei se pumppukaan lämmitä varaajan vettä.
Erillisellä termostaatilla vastukset varaajaan, jos vapaakierto toteutuu.
Erillisellä termostaatilla vastukset varaajaan, jos vapaakierto toteutuu.
pökö
Kaivo jäässä
Ilmaherruuden^On se käyntiääneltään dieselmersu.
Meidän kadulla on useita Daikineita, ja ne ovat hiljaisia. Ilmaherruuden vie Jäspi, joka murisee kuin betonimylly.
En usko, että Panassa on vikaa. Katsoin T-Capin service manuaalia
Siellä on monia erilaisia kytkentäkaavioita. Mutta siellä ei ole ollenkaan kuvattu yksinkertaista varaajakytkentää direct moodilla. Tässä kuva meikäläisen kytkennästä. Putket panaan ja menoksi. Éi mitään antureita varaajan kylkeen tai sisätiloihin eikä ylimääristä piirikorttia sisälle.
Tämä toimii todella hyvin. Pana säätää ulosmenevän veden lämpötilan kaikissa oloissa pyyntiä vastaavaksi.
Lisäksi manuaalin englannin kieli on vaikeasti ymmärrettävää ja harhaan johtavaa monin osin. Siellä on kyllä selitetty jokainen parametrisäätö, mutta ei kuitenkaan tarkennettu, että mikä asento missäkin konfiguraatiossa. Siellä on mm. tällainen konfiguraatiovalikko, jossa on "tank connection" ja "buffer tank connection". T-Capissä on myös "direct" moodi, joka tarkoittaa, että panaa ei kiinnosta minne lämmitetty vesi menee ja mitä sillä tehdään. Silloin pitää valita "tank connection" ja " buffer tank connection" no asentoon.
Buffer tank connection vastaa rakenteeltaan simppeliä varaajakytkentää, kuten meillä. Mutta tässäkin kuvassa on anturi laitettu buffer tankin kylkeen ja panaan pitää asentaa lisäkortti, jonka kautta panaa ohjataan buffer tankin lämpötilan mukaan. Tässä kytkennässä taitaa tulla luonnostaan panalle seisokkeja, kuten jossain keisissä olikin foorumilla mainittu. Tämän voisi suoraan vaihtaa direct moodiin vaihtamalla vaan ko. parametrin direct asentoon ja lisäksi tank ja buffe tank parametrit no asentoon.. Sen jälkeen pana jauhaa koko ajan ja tekee pyyntiä vastaavaa lämpötilaa ja vähentää tehoja, kun paluulämpötila lähenee antoa. Kytkennästä puuttuu shuntti, joka on välttämätön, jotta varaajan lämpötila riittää sulatuksiin. Jos suoraan lattialle esim. 35 asteista, niin taitaa sulatuksessa mennä liian alas lämpötila ja ei teekään vesisulatusta.
Tässä päätelmässä voi olla virheitä. Korjatkaa, mikäli löytyy. Mutta kyllä foorumilla olevien panat pitää saada toimimaan.
Toisaalta voisi olettaa, että asennuksen tehnyt firma hallitsisi nämä jutut.
Siellä on monia erilaisia kytkentäkaavioita. Mutta siellä ei ole ollenkaan kuvattu yksinkertaista varaajakytkentää direct moodilla. Tässä kuva meikäläisen kytkennästä. Putket panaan ja menoksi. Éi mitään antureita varaajan kylkeen tai sisätiloihin eikä ylimääristä piirikorttia sisälle.
Tämä toimii todella hyvin. Pana säätää ulosmenevän veden lämpötilan kaikissa oloissa pyyntiä vastaavaksi.
Lisäksi manuaalin englannin kieli on vaikeasti ymmärrettävää ja harhaan johtavaa monin osin. Siellä on kyllä selitetty jokainen parametrisäätö, mutta ei kuitenkaan tarkennettu, että mikä asento missäkin konfiguraatiossa. Siellä on mm. tällainen konfiguraatiovalikko, jossa on "tank connection" ja "buffer tank connection". T-Capissä on myös "direct" moodi, joka tarkoittaa, että panaa ei kiinnosta minne lämmitetty vesi menee ja mitä sillä tehdään. Silloin pitää valita "tank connection" ja " buffer tank connection" no asentoon.
Buffer tank connection vastaa rakenteeltaan simppeliä varaajakytkentää, kuten meillä. Mutta tässäkin kuvassa on anturi laitettu buffer tankin kylkeen ja panaan pitää asentaa lisäkortti, jonka kautta panaa ohjataan buffer tankin lämpötilan mukaan. Tässä kytkennässä taitaa tulla luonnostaan panalle seisokkeja, kuten jossain keisissä olikin foorumilla mainittu. Tämän voisi suoraan vaihtaa direct moodiin vaihtamalla vaan ko. parametrin direct asentoon ja lisäksi tank ja buffe tank parametrit no asentoon.. Sen jälkeen pana jauhaa koko ajan ja tekee pyyntiä vastaavaa lämpötilaa ja vähentää tehoja, kun paluulämpötila lähenee antoa. Kytkennästä puuttuu shuntti, joka on välttämätön, jotta varaajan lämpötila riittää sulatuksiin. Jos suoraan lattialle esim. 35 asteista, niin taitaa sulatuksessa mennä liian alas lämpötila ja ei teekään vesisulatusta.
Tässä päätelmässä voi olla virheitä. Korjatkaa, mikäli löytyy. Mutta kyllä foorumilla olevien panat pitää saada toimimaan.
Toisaalta voisi olettaa, että asennuksen tehnyt firma hallitsisi nämä jutut.
Viimeksi muokattu: