Lämmitysverkoston ilmanpoistimet ja mutasihdit/magneettisuodattimet

[Kellarinlämmittäjä]

Minulla on nyt tämmöinen kaasunerotusastia. Tiinu on vähän hakenut muotoansa eikä sitä ole vielä kokeiltu tässä kokoonpanossa. Päämäärä on, että vain hiukan höyryä tulee ulos ja kaikki muu vesi pysyy kattilassa sisällä ja palutuu sinne. Tarkoitus olisi käyttää tätä kaasujen poistoon, jos vettä joutuu lisäämään paljon tai vähintään yhden kerran talvella silloin kun kattilalla joutuu lämmittämään. Kokemus on semmoinen, että keiton jälkeen ilmat poistuvat kaikkialta muualtakin eikä niitä sinne ihan hopulla ilmesty uudelleen. Myös remonttien yhteydessä viimeiset paineet voi karkuuttaa tähän kaasunerottimeen ilman että vettä tarvitsee laskea pois.

Pinnan tarkkailuputki on "radipexiä" (Uponor Combi pipe). Tämä materiaali ei selvästi oikein kestä tuota kuumennusta ja taivutusta. Taivutettaessa pinta meni selvästi kurtuille.

Tämän kaasunerottimen pitäisi toimia näin:

1. Kuumennetaan kattila ja otetaan laajentuva vesi normaaliin kalvopaisunta-astiaan.
2. Kalvopaisuntasäiliön venttiili suljetaan, kun kattila on maksilämmössä, noin 90 °C:ssa.
3. Avataan 1" pohjaventtili, jonka nenässä tämä kaasunerotussäiliö seisoo kattilan päällä.
4. Päästetään paineet ulos kaasunerotussäiliön yläpään venttiilistä. Lämmitysjärjestelmä on nyt paineeton. Kaasunerottimeen tulee hiukan pattereiden joustamisesta peräisin olevaa vettä.
5. "Lämmitetään" taloa pitäen kattila maksilämpötilassa tai jopa antaen kattilan ajoittain hiukan kiehua. Näin kaikki lämmitysjärjestelmän vesi kiertää kiehuvan kuuman paineettoman kattilan kautta. Kaikki lähdöt ja paluut ovat syvällä kattilan vesipinnan alla.
6. Lopuksi annetaan kattilan hiukan jäähtyä, jolloin vesi imeytyy takaisin jäähtyvään kattilaan. Kaasun erottimen veden pinta näkyy PEX putkilenkistä. Kun vesi on mennyt kattilaan, suljetaan kaasun erottimen pohjaventtili ja avataan paisuntasäiliön venttiili. Kaikki on nyt valmista ja kaasut poistettu koko lämmitysjärjestelmän vesisisällöstä.

Täytyy tehdä vielä painonappikatkaisija keittämistä varten, jolla saa ohitettua polttimen termostaatit niin ei ei tarvitse yleismittarin johdolla kattilaa keittää.

 

[kaihakki]

Eikös tohon voisi integroida näppärästi pontikan keittoprosessin. Tulisi kaksi kärpästä yhdellä kertaa.

 

[kotte]

Ilman saa kyllä kuumentamalla irtomaan vedestä hyvin. Ongelma on lähinnä siinä, että putkiston sokkeloista imeytyy pitkään lisää eli kertailmaus on kokonaisuuden kannalta melko tehotonta.

Jokin sivuvirtailmaus voisi toimia niin, että pieni kuristettu virta menee vastavirtalämmönvaihtimen kautta ilmakelloon tai siihen alta liittyvän suuremman ilmanerotussäiliön kuatta palaten lämmönvaihtimen toista puolta vastavirtaan. Ilmanerotussäiliön vettä voisi kuumentaa millä vain lämmönlähteellä muuta kiertoa kuumemmaksi.

Varsinaisissa suurtehoilmausjärjestelmissä toiminta perustuu painevesipumpun ja ilmankeräysvesisäiliölle alipainetta muodostavaan ejektoriin ja vesivirtauksen kuristusventtiileihin. Vuorottelemalla käyntiä ja lepojaksoa sekä sopivia yksisuuntaventtiileitä ilmaussäiliöön kertyneet kaasut poistuvat lepojakson aikana.

 

[kimmok]

Minulla on nyt tämmöinen kaasunerotusastia. Tiinu on vähän hakenut muotoansa eikä sitä ole vielä kokeiltu tässä kokoonpanossa. Päämäärä on, että vain hiukan höyryä tulee ulos ja kaikki muu vesi pysyy kattilassa sisällä ja palutuu sinne. Tarkoitus olisi käyttää tätä kaasujen poistoon, jos vettä joutuu lisäämään paljon tai vähintään yhden kerran talvella silloin kun kattilalla joutuu lämmittämään. Kokemus on semmoinen, että keiton jälkeen ilmat poistuvat kaikkialta muualtakin eikä niitä sinne ihan hopulla ilmesty uudelleen. Myös remonttien yhteydessä viimeiset paineet voi karkuuttaa tähän kaasunerottimeen ilman että vettä tarvitsee laskea pois.

Pinnan tarkkailuputki on "radipexiä" (Uponor Combi pipe). Tämä materiaali ei selvästi oikein kestä tuota kuumennusta ja taivutusta. Taivutettaessa pinta meni selvästi kurtuille.

Tämän kaasunerottimen pitäisi toimia näin:

1. Kuumennetaan kattila ja otetaan laajentuva vesi normaaliin kalvopaisunta-astiaan.
2. Kalvopaisuntasäiliön venttiili suljetaan, kun kattila on maksilämmössä, noin 90 °C:ssa.
3. Avataan 1" pohjaventtili, jonka nenässä tämä kaasunerotussäiliö seisoo kattilan päällä.
4. Päästetään paineet ulos kaasunerotussäiliön yläpään venttiilistä. Lämmitysjärjestelmä on nyt paineeton. Kaasunerottimeen tulee hiukan pattereiden joustamisesta peräisin olevaa vettä.
5. "Lämmitetään" taloa pitäen kattila maksilämpötilassa tai jopa antaen kattilan ajoittain hiukan kiehua. Näin kaikki lämmitysjärjestelmän vesi kiertää kiehuvan kuuman paineettoman kattilan kautta. Kaikki lähdöt ja paluut ovat syvällä kattilan vesipinnan alla.
6. Lopuksi annetaan kattilan hiukan jäähtyä, jolloin vesi imeytyy takaisin jäähtyvään kattilaan. Kaasun erottimen veden pinta näkyy PEX putkilenkistä. Kun vesi on mennyt kattilaan, suljetaan kaasun erottimen pohjaventtili ja avataan paisuntasäiliön venttiili. Kaikki on nyt valmista ja kaasut poistettu koko lämmitysjärjestelmän vesisisällöstä.

Täytyy tehdä vielä painonappikatkaisija keittämistä varten, jolla saa ohitettua polttimen termostaatit niin ei ei tarvitse yleismittarin johdolla kattilaa keittää.

Näytä liitetiedosto 91180

Meillä päin tota sanotaan pontikkapannuksi.

 

[kimmok]

Pontika erottu sopivasti muistaakseni 82-84° välissä eil öljy pannu osuu tekeemään tämän sivutuotteena. Eli mäski ämpäri käymään ja verkoston laudevesillä ottaa kopin niistä hyvistä tipoista.
Ps ei tarte mennä sinne puskaan polttamaan kun kaikki hoituu kotona ps2.pieini hajuhaitta saatta tulla mutta senkin ohjaa öljykattilan poistun kautta niin ei jää mitään tod. Ainestoa.

 

[fraatti]

Kenellä löytyy selitys siihen että miksi nuo metallihiput tarttuu tuohon kumiputken kylkeen magneetin lailla? Tämän kummempaa en itse löytänyt.

Helpolla en kuitenkaan löytänyt kummempaa selitystä.

Tuossa muutama muu mitä osui silmiin googlaillessa
Oxygen diffusion formula shows why problem is great

http://hydronicsmfg.com/Contractor%20article%201994-01.pdf

Tässä käsitelty hyvin kattavasti mistä happea kulkee lämmitysjärjestelmään ja muutenkin hiukan eri korroosioiden muotoja. Tuon mukaan kumiletkut ovat aivan myrkkyä.

https://www.cibse.org/media/iq3px3lb/cibse-approved-cpd-on-corrosion-monitoring_rev4_18012023_handout-1.pdf

Rapeat letkut Viessmannin kaasulämmittimessä.

Tukossa vaikka Magnaclean asennettuna

Magnaclean failed me, boiler got blocked so what's next?

Had a veismann combi boiler fit 3 years ago along with a magnaclean 2 pro and kept up the servicing. At the weekend the boiler failed due to the smaller heat exchanger being blocked with small shards of magnetic material causing an F2 Burner fault. Despite it not really being a Boiler Issue...

www.diynot.com

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siinähän se on vastauskin. Happidifuusio. Ruoste kasvaa siihen missä on happea. Näin ovat synteet maailman parhaat rautamalmiesiintymätkin ensimmäisten yhteyttävien kasvien vapauttaessa happea meriveteen ja siellä missä ne kasvoivat, rauta saostui. Toki rautamalmeja on muunlaisiakin. Muuntuuko sitten tuossa samassa paikassa magnetiitiksi vai kulkeutuuko magnetiitti tohon jostakin muualta, en varmaksi osaa sanoa.

Juuri tuon @fraatti kuvan vuoksi minä valitsin aikanaan teräksiset kytkentäletkut VILPiini.

 

[kimmok]

Kenellä löytyy selitys siihen että miksi nuo metallihiput tarttuu tuohon kumiputken kylkeen magneetin lailla? Tämän kummempaa en itse löytänyt.
Näytä liitetiedosto 91187

Helpolla en kuitenkaan löytänyt kummempaa selitystä.

Tuossa muutama muu mitä osui silmiin googlaillessa
Oxygen diffusion formula shows why problem is great

http://hydronicsmfg.com/Contractor%20article%201994-01.pdf

Tässä käsitelty hyvin kattavasti mistä happea kulkee lämmitysjärjestelmään ja muutenkin hiukan eri korroosioiden muotoja. Tuon mukaan kumiletkut ovat aivan myrkkyä.

https://www.cibse.org/media/iq3px3lb/cibse-approved-cpd-on-corrosion-monitoring_rev4_18012023_handout-1.pdf

Rapeat letkut Viessmannin kaasulämmittimessä.

Tukossa vaikka Magnaclean asennettuna

Magnaclean failed me, boiler got blocked so what's next?

Had a veismann combi boiler fit 3 years ago along with a magnaclean 2 pro and kept up the servicing. At the weekend the boiler failed due to the smaller heat exchanger being blocked with small shards of magnetic material causing an F2 Burner fault. Despite it not really being a Boiler Issue...

www.diynot.com

En tiedä muuta kuin sen että koska kyseisessä potkessa on virtaus niin se aiheuttaa tod.näk jokin laista säkö varausta vaikkavaan pientäkin. Se että ns.ruostumaton olisi immuunisille on sinänsä myytti koska ruostumattomatumia teräksiä on aikamonen laisia.
Mutta jos haluat helposti saada tuon asian seville niin etsi normi kopassi ei normi simpanssi.
Ja varmista että purkessa on virtaus ja vie se sinppassi siihen viereen ja ei pyyd ä banaania niin asia on selvä.

 

[Karvakuono]

Tuota Leeds Plumberin videota kun katsoi, niin ei ole mikään ihme ja kumma että sumuisilla saarilla lämmitysjärjestelmien huuhtelut ja hapettumisenestoaineet ovat business as usual. Kova äijä muutenkin, akkurälläkällä lämmönvaihdin lastenhuoneessa kyljestä auki, tuosta olis jotkut voineet pahastua.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En tiedä muuta kuin sen että koska kyseisessä potkessa on virtaus niin se aiheuttaa tod.näk jokin laista säkö varausta vaikkavaan pientäkin. Se että ns.ruostumaton olisi immuunisille on sinänsä myytti koska ruostumattomatumia teräksiä on aikamonen laisia.

Äh. Tämä nyt on ihan humppaa. Ei tähän mitään yliluonnollisia voimia tarvita. Kyse ei ole tuon teräksen syöpymisestä vaan sen pinnalle saostumisesta. Lämpötilan nousu on omiaan saostamaan kalsiumia (toisin kuin muilla aineilla yleensä, kalsiumkarnonaatin liukoisuus pienenee lämpötilan noustessa) ja magnetiittia (joka syntyy kun ruoste dehydratoituu yli +55 °C:ssa). Kumpikaan ei liukene saostuttuaan muuhun kuin sopivaan happoon ja kalsiumkarbonaatille se sopiva happo ei ole ainakaan oksaalihappo. Kalsium sulfaatti eli kipsi ei taas liukene oikein mihinkään. Englannissa nuo vedet ovat aika kovia eli sisältävät paljon kalsiumia ja magnesiumia.

 

[fraatti]

Siinähän se on vastauskin. Happidifuusio. Ruoste kasvaa siihen missä on happea. Näin ovat synteet maailman parhaat rautamalmiesiintymätkin ensimmäisten yhteyttävien kasvien vapauttaessa happea meriveteen ja siellä missä ne kasvoivat, rauta saostui. Toki rautamalmeja on muunlaisiakin. Muuntuuko sitten tuossa samassa paikassa magnetiitiksi vai kulkeutuuko magnetiitti tohon jostakin muualta, en varmaksi osaa sanoa.

Juuri tuon @fraatti kuvan vuoksi minä valitsin aikanaan teräksiset kytkentäletkut VILPiini.

Hyvä valinta. Itse ei tarvi valita koska koneikko on täynnä kumiletkuja valmistajan toimesta. Sen verran tässä on nyt viisastunut että noita kumisia kytkentäletkuja ei pitäisi käyttää missään lämmitysjärjestelmässä, ellei erikseen löydä jotain parempaa materiaalia joka ei falskaa happea sisään. Sille ei tietenkään mahda mitään jos niitä on muuten koneen sisässä. Näissäkin kuitenkin kehitystä tapahtuu, esim tuossa putkien määrä on vähentynyt merkittävästi. Materiaalista ei sen sijaan ole tietoa, voi olla että myös siinä on tapahtunut jotain kehitystä.

Itse veikkaan että happi kiertää pitkin putkia ja valitsee sopivat uhrit sieltä missä terästä on tarjolla.

OL3 pumppuvalmistaja on myös kirjoitellut asiasta. Tuossa magnetiitin lähteeksi on kerrottu, järjestelmän täyttö, vuotavat ilmapoistimet ja väärät paineet, joustoletkut ja kytkentäputket, huono täyttö ylipäätään.

Itselläkin alkaa vaihtoehdot olemaan vähissä. Koska muodostumista ei saa estettyä niin täytyy kokeilla vaan löytää mahdollisimman hyvä magneetillinen suodatin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Koska muodostumista ei saa estettyä niin täytyy kokeilla vaan löytää mahdollisimman hyvä magneetillinen suodatin.

Sinällään turha vaiva. Saattaa se hiukan vähentää kun ei tule sitä "hiekkaa" sinne "sementin" sekaan mutta se juurisyy säilyy. Letkut pitäisi vaihtaa semmoiseen, mikä ei päästä happea läpi tai päästäisi edes vähemmän. Tai sitten jotain Sentinelliä sinne totaaliseen korrosiotorjuntaan.

Tässä muuten mittausmenetelmää vesien kaasupitoisuuksien havainnointiin. Putket on kuumennettu mikroaaltouunissa ja annettu jäähtyä. Kaivovedessä on aika runsaasti ilmaa painesäiliön jälkeen, kattilavedessä jo paljon vähemmän. Ei ole vaikea testi. Koeputkien varrella on O-rengas, jotta vesi ei karkaa pullosta, kun pullon kääntää ylösalaisin ja täyttää putken. Sitten vaan kuumentamaan ja jäähdyttämään. Kuumana kun höyryn osapaine jyllää, erot ovat vieläkin näyttävämmät. Vasemmalla kaivovesi ja oikealla kattilavesi, jota ei ole keitetty suunnilleen vuoteen. Kattilaan on jouduttu lisäämään hiukan vettä, kun PEX -putkia on vaihdeltu ja pesty mutta ei paljoa uutta vettä ole tarvittu. Kolme vanhaa patteripiirin PEX-putkea oli myös pettänyt diffuusiosuojauksen suhteen varsin pahasti, joten ilmaa tuli sisälle varmaan niistäkin ja painetta päästävästä Onnlinen kalvopaisunta-astista. +35°C:ssa tuo on kaasattu jo aikaisemmin ties kuinka moneen kertaan.

 

[repomies]

Happea voi myös aktiivisesti poistaa spiroventin avulla. Järjestelmän kaikki vesi pitäisi saada kiertämään sen kautta. Oma suunnitelma on asentaa spirovent paluupuolen putkeen lämminvesivaraajan paluuputken T-haaran jälkeen siten, että aivan kaikki vesi kiertää sen läpi. Myös se käyttövesisyklin ja legionellasyklin aikainen kuuma vesi.

Ajatus kumiletkujen alumiiniteippauksesta on myös kaikkien foliohattujen mielestä vähintäänkin kokeilemisen arvoinen. Järki sanoo, että ei se ainakaan tilannetta heikennä. Veikkaisin että huolellinen teippaus pudottaa happidiffuusion huomattavan paljon pienemmäksi.

 

[Euroshopperi]

Kenellä löytyy selitys siihen että miksi nuo metallihiput tarttuu tuohon kumiputken kylkeen magneetin lailla? Tämän kummempaa en itse löytänyt.
Näytä liitetiedosto 91187

Helpolla en kuitenkaan löytänyt kummempaa selitystä.

Tuossa muutama muu mitä osui silmiin googlaillessa
Oxygen diffusion formula shows why problem is great

http://hydronicsmfg.com/Contractor%20article%201994-01.pdf

Tässä käsitelty hyvin kattavasti mistä happea kulkee lämmitysjärjestelmään ja muutenkin hiukan eri korroosioiden muotoja. Tuon mukaan kumiletkut ovat aivan myrkkyä.

https://www.cibse.org/media/iq3px3lb/cibse-approved-cpd-on-corrosion-monitoring_rev4_18012023_handout-1.pdf

Rapeat letkut Viessmannin kaasulämmittimessä.

Tukossa vaikka Magnaclean asennettuna

Magnaclean failed me, boiler got blocked so what's next?

Had a veismann combi boiler fit 3 years ago along with a magnaclean 2 pro and kept up the servicing. At the weekend the boiler failed due to the smaller heat exchanger being blocked with small shards of magnetic material causing an F2 Burner fault. Despite it not really being a Boiler Issue...

www.diynot.com

Jos se on vähän samaa juurta kuin hiuksiin hierottaessa ilmapallo tarttuu kiinni. Magnetoituvat hiukkaset vipeltää oikeanlaisessa putkessa. Mulla on esim autotallissa treenikämppä peränurkassa. Siellä paksu villakudontainen kokolattiamatto. Jos mene sitä imuroimaan kunnon eristävät kengät jalassa, niin siellä saa näpeille jatkuvasti epämiellyttäviä sähköiskuja. Olen oppinut imuroimaan sen sukkasillaan, niin näpeille iskut loppuu heti. Veikkaan että noissa putkissa vaikuttaa samanlainen fysiikka ja hiukkasten hinkkaaminen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Veikkaan että noissa putkissa vaikuttaa samanlainen fysiikka ja hiukkasten hinkkaaminen.

En usko. Vesi johtaa sähköä ja purkaa sähkövaraukset. Ei noita varauksia synny kuin eristäviin materiaaleihin tai eristeiden päällä lepääviin kappaleisiin tai vaikka ihmiseen itseensä, kun ei ole mihinkään kytkettynä.

Happea voi myös aktiivisesti poistaa spiroventin avulla.

Ei voi kun ei sitä happea siellä ole. Se hapen osapaine on jotain 0,01 Pa luokkaa jos sitäkään. Se happi kuluu heti pois, käsittääkseni pääosin jopa juuri siinä vuotopaikalla. Ei taida ehtiä edes sitä kumiletkua kauemmaksi, kun se on jo kulunut. Muita kaasuja siellä kyllä on runsaasti ellei niitä poisteta ja ne muut kaasut sinne kertyvät ja voivat paksusti. Onko niistä sitten haittaa vai, vaikea sanoa. Jos kiertopumppu ei kurlaa, asiat ovat jo varsin hyvin.

Rauta sitten syöpyy hitaammin, vähän joka puolelta järjestelmää painottuen luultavasti kuumimpiin osiin, sikäli kuin sellaisia nyt on. Yleensähän lämpötilat ovat melko tasaiset, siinä jotain +25-35°C haarukassa mutta kattilat voivat olla kuumiakin. Noin 20 asteen lämpötlan nousu tyypillisesti tuplaa kemiallisen reaktion nopeuden.

Itse näen, että kaikkien noiden härpäkkeiden ongelma on, että ne taistelevat sitä järjestelmän sisäistä painetta vastaan. Pyörre voi saada paineen pudotusta aikaiseksi mutta sen pitäisi tapahtua melko lämpimällä ja matalapaineisella vedellä. Pitäisi olla semmoinen ilmaseparaattori, moottorin pyörittämä linko, jossa sitten olisi myös alipainepumppu. Lämpöpumppujuen lämmönvaihdin tarvitsee paine-eron, kiertopumppu on heikko ja vesi on kylmää (alle 40 °C yleensä). Kyllähän se korina voi pumpuista loppua, kun saa edes sen kaasun painetason sen verran alas ettei se pumpussa kavitoi. Jos nuo spirot jotain kuplia erottavat, ne kuplat pitäisi saada myös talteen ja pihalle. Kahvikupillinen on on yhtä tyhjän kanssa. Niitä kaasuja on siellä useapi prosentti vesitilavuudesta eli litroja, jopa kymmeniä litroja.

Tuommosen paras paikka olisi koneen lämpimässä paluuputkessa. Siinä on korkein lämpötila ja pienin paine. Sitten ne pumput jyystävät aina tuota spitoa vastaan ja montako kuplaa ne vuodessa saavat ulos?

 

[kotte]

Hapen eliminointi lämmitysvedestä ei sinänsä auta, jos happea pääsee siirtymään diffuusiolla letkuista lävitse. Happi on tavallaan sementtiä, joka kovettaa vedessä kiertävistä rautayhdisteistä kasvavaa kerrostumaan seinille, joiden materiaalin joukkoon liukenee ulkoilmasta happea. Rautayhdisteistä ei pääse eroon, jos järjestelmässä on jossakin rautaosia suoraan tekemisissä veden kanssa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja tuo sementti kovettuu juuri spesifisesti siihen, mistä happi tulee. Kattila oli puhdas kuin kuulapuhalluksen jälkeen, vain hiukan mustaa uivaa lietettä pohjalla. Olen itse nähnyt.

 

[repomies]

Näissä systeemeissä on aina rautaa, koska rosterisia kiertopumppuja, tai edes kunnolla pinnoitettuja kiertopumppuja, ei käytetä.

 

[fraatti]

Sinällään turha vaiva. Saattaa se hiukan vähentää kun ei tule sitä "hiekkaa" sinne "sementin" sekaan mutta se juurisyy säilyy. Letkut pitäisi vaihtaa semmoiseen, mikä ei päästä happea läpi tai päästäisi edes vähemmän.

Kun jälkimmäinen ei tule kyseeseen niin jäljelle jää ensimmäinen. Koneen sisällä on x metriä putkea ja niitä ei saa vaihdettu mitenkään järkevästi. Nuolella varustetut on EPDM putkia lämmityspuolella.

KSB on tehnyt OL3 pumput joten luulisi että siellä on jotain tietoa aiheesta ja tuskin ihan lämpimikseen aiheesta kirjoittelevat?

How can magnetite damage be prevented? | KSB | KSB

What is magnetite, how is it formed and how can damage to heating systems be effectively prevented? Read on to find out.

www.ksb.com

 

[fraatti]

Ei voi kun ei sitä happea siellä ole. Se hapen osapaine on jotain 0,01 Pa luokkaa jos sitäkään. Se happi kuluu heti pois, käsittääkseni pääosin jopa juuri siinä vuotopaikalla. Ei taida ehtiä edes sitä kumiletkua kauemmaksi, kun se on jo kulunut.

Kumiletkun ja teräsosan välillä voi olla pitkät matkat välillä. Lähteekö teräshiput ensin liikkeelle vai vasta sitten kun se on korrosoitunut?

Tuossa ylläolevassa dokumentissa oli tälläinen kaavio. Tuon mukaan esim täytössä tullut happi kuluu nopeasti loppuun. Näin ollen jotta reaktio pysyy käynnissä niin sitä pitää tulla jostain jatkuvasti lisää.

Tuossa lapussa oli myös jotain määriä.

Kuvat oli tästä dokumentista: https://www.cibse.org/media/iq3px3l...rosion-monitoring_rev4_18012023_handout-1.pdf

 

[Euroshopperi]

Eli summa summarum: 1 Laita MAGNEETTISUODATIN . 2 Laita patruunasuodatin . 3 Lisää passivointi liuosta hapen sitomiseen .
Tämän enempää ei varmaan kohtuu kustannuksilla pysty. Alussa olis pitänyt tehdä kunnon huuhtelut koko järjestelmälle, mutta kun asennus 20.11. , niin pukkasi jo pikkuisen kylmääkin siihen aikaan. Tuon vuodelta 2006 olevan varaajan liejumäärä lienee infernaalinen ja se pitää ensin saada huuhdeltua ulos talosta. Sen jälkeen rakennan tuon patruunasuodatuksen kuntoon. Sehän voi olla vaikka sivuvirtaus periaatteellakin, saa ensin paikat puhtaaksi. Liuoksethan saa tuonne helposti tuon BoilerMagin kautta.

 

[fraatti]

Kappas, tälläinen ei käynytkään mielessä. Myös kestomagneetti moottoroidut kiertovesipumput voivat imuroida magnetiitin itseensä. Siitä onkin jo esimerkki tuolla aikasemmin.

 

[fraatti]

Ajatus kumiletkujen alumiiniteippauksesta on myös kaikkien foliohattujen mielestä vähintäänkin kokeilemisen arvoinen. Järki sanoo, että ei se ainakaan tilannetta heikennä. Veikkaisin että huolellinen teippaus pudottaa happidiffuusion huomattavan paljon pienemmäksi.

Itsekin olen pyöritellyt mielessä että saisiko noita suojattua jälkikäteen mitenkään. Ei taida olla mikään ihan helppo juttu. Happi kulkeen vielä letkussa olevia tukirakenteita pitkin.

Gas Barrier Coating Agent (Excevier™)

"Excevier™" Sumitomo Chemical Functional Polymers Excevier™ is an aqueous coating agent and high oxygen barrier material by coating of this onto base layer. There are some grades to fulfil customer needs for transparency, thermal moldability or adhesive property to base layer. We believe this...

www.sumitomo-chem.co.jp

 

[repomies]

Itsekin olen pyöritellyt mielessä että saisiko noita suojattua jälkikäteen mitenkään. Ei taida olla mikään ihan helppo juttu. Happi kulkeen vielä letkussa olevia tukirakenteita pitkin.

Gas Barrier Coating Agent (Excevier™)

"Excevier™" Sumitomo Chemical Functional Polymers Excevier™ is an aqueous coating agent and high oxygen barrier material by coating of this onto base layer. There are some grades to fulfil customer needs for transparency, thermal moldability or adhesive property to base layer. We believe this...

www.sumitomo-chem.co.jp

Tuo letkun pääty lienee se vaikein paikka. Sen voisi yrittää epoksoida, jos ja kun sitä ei pysty teippaamaan umpeen. Mutta eipä sekään helppoa liene.

 

[kotte]

Nuo letkut kai voi tarvittaessa vaihtaa? Jos letku päästää happea lävitseen, se toimii samalla magnetiitin sitojana, kun magnetiitti jää paikalleen ruosteena.

Magnetiitti on sinällään viheliäinen aine muuallakin kuin ns. energiatehokkaan kiertovesipumpun roottorissa ja sen laakereissa. Mokoma kerääntyy putkiin ja tukkii aikaa myöten säätöventtiileitä niin, että niiden asetuspiste aluksi ryömii ja jossakin vaiheessa venttiilin ohuet kanavat tukkiintuvat täysin, kun säätökaran taakse on kertynyt riittävästi materiaalia.

Itse en ole kovin vakuuttunut nimenomaan magneettisuodattimen tarpeellisuudesta, vaan riittävän tiukka patruunasuodatin toimii vähintään yhtä hyvin. Tokihan tuokin on riittävän usein ainakin putsattava tai jopa suodatuspatruuna uusittava, jotteivat suodattimen vesitilat täyty magnetiitista (jos sitä nimittäin on muodostunut valtavia määriä, kuten meillä verkostossa pariin otteeseen siirtolinjojen ulkoa päin syntyneiden vuotojen seurauksena, jolloin uutta vettä on täytynyt laskea järjestelmään jatkuvasti viikkojenkin ajan putkistokorjauksen valmistumista odoteltaessa ja radiaattoripainotteinen lämmitysjärjestelmä rautaputkineen on antanut panoksensa hapekkaaseen korvausveteen). Riittävän suuri patruunasuodatin ei rajoita virtausta liikaa ja suodatusteho säilyy. Nuohan ovat käytännössä kiertopumpun rinnalle kytkettyjä sivuvirtasuodattimia, jotka keräävät magnetiittia ja likaa vähitellen eivätkä korvaa mutasihtiä tms. Keräysmagneetilla varustettu mutasihti voi tietenkin olla päävirrassa, mutta varsin suuri tuonkin on oltava, jottei magnetiittipatsas kasva liian paksuksi, jolloin sen pinta alkaa jossakin määrin huuhtoutua takaisin virtaukseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kumiletkun ja teräsosan välillä voi olla pitkät matkat välillä. Lähteekö teräshiput ensin liikkeelle vai vasta sitten kun se on korrosoitunut?

Rautaa liukenee veteen. Se on siellä siis liuenneessa muodossa, ei rautahippuina. Happi saa siitä sitten aikaiseksi liukenemattomia aineita (ruostetta).

Omissa kuppikokeissa magnetiitti ei ole suostunut veteen liukenemaan ainakaan huoneen lämpötilassa.

Jos happea tulee paljon, sitten se happi pääsee kiertämään vapaasti kunnes rautaa ehtii liueta niin paljon, että happi kuluu ruosteen muodostamineen.

Jos letku päästää happea lävitseen, se toimii samalla magnetiitin sitojana, kun magnetiitti jää paikalleen ruosteena.

Paremminkin magnetiittigeneraattorina. Tämä on ketjureaktio. Aina kun saostuu, uutta rautaa liukenee tilalle. Jos rautapintoja on vain vähän (esim. pelkkä pumppu), vesi voi käydä yleisesti happea sisältäväksi. Tälläin ne olosuhteet ovat hyvin poikkeavat normaaliin lämmitysjärjestelmään ja pumppu ikään kuin käy talousveden olosuhteissa.

 

[fraatti]

@Espejot, Sulla taisi olla tuollainen magneetilla varustettu Spirotrappi, minkäkokoiset magneetit siinä on? Viitsitkö ottaa kuvaa siitä magneetti tellingistä? Mitä luulet saako siihen 3d tulostettua telinettä suuremmille magneeteille, onko laitteet vieressä tilaa?

Miten kaksi vastakkaista magnettia käyttäytyy, kumoutuuko magneettikenttä puolivälissä jos ajatellaan niitä metallihippuja vai riippuuko se siitä miten päin magneetit ovat?

 

[fraatti]

Hapen nopea palaminen järjestelmästä tulikin jo aikaisemmin esille. Uutena asiana itselle tästä tuli että pattereita ilmattaessa sieltä löytyy typpeä kun happi on kulunut pois. Kyllä se taitaa olla niin että magnetiitti muodostuu suoraan siihen happea läpi päästävän putken pintaan. Jotain tuolla kierrossakin kuitenkin on oltava jos jotkut sanovat että lattialämmitysputket tummuvat.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336807/Parviainen_Johanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

[Espejot]

@Espejot, Sulla taisi olla tuollainen magneetilla varustettu Spirotrappi, minkäkokoiset magneetit siinä on? Viitsitkö ottaa kuvaa siitä magneetti tellingistä? Mitä luulet saako siihen 3d tulostettua telinettä suuremmille magneeteille, onko laitteet vieressä tilaa?

Otan kuvan vaikka huomenna.

 

[pökö]

Miten kaikilla nyt yhtäkkiä on magnetiittiä linjoissa? Meillä on 43 vuotta selvitty ilman ongelmia siitä.

 

[repomies]

Miten kaikilla nyt yhtäkkiä on magnetiittiä linjoissa? Meillä on 43 vuotta selvitty ilman ongelmia siitä.

Itselläni on ihan oranssia ruostetta. Eikä sitä ollut Nibe 410P kanssa yhtään. Se kone oli suunniteltu niin, että ilmaus onnistuu apinaltakin. Eikä mitään kumiletkuja ollut (tosin en ole AIT:sta löytänyt myöskään kumia).

 

[pökö]

Itselläni on ihan oranssia ruostetta

Oho

 

[fraatti]

Miten kaikilla nyt yhtäkkiä on magnetiittiä linjoissa? Meillä on 43 vuotta selvitty ilman ongelmia siitä.

Ennen korkeista lämpötiloista on ollut apua koska happi poistuu. Taipuisat asennusputket lienevät tulleet myös vasta lämpöpumppujen myötä. Ei niitä varmaan vielä öljyvehkeissä ole ollut?

Joillain voi käydä huono mäihä ja vesi alkaa vaihtamaan väriään. Ne joilla vesi virtaa suljetuissa järjestelmissä ilman että sitä näkee ei tietenkään tiedä ilmiöstä mitään. Jos jakotukissa on läpinäkyvät virtausmittarit niin ilmiö saattaa alkaa ärsyttämään. Ja tietenkin jos havahtuu siihen että ympärillä on ihmisiä joilla on lämpöpumpuissa vaihtimet tai putket tukossa.

Tuossa miedompi tapaus jossa virtausmittarit ovat alkaneet tummumaan.

Magneettisuodatin?

Magneettisuodatin?

www.maalampofoorumi.fi

Jostain jakotukista nuo virtausmittarit pystyy myös puhdistamaan melko kivuttomasti.

Tämä Saksanfoorumilta poimittu kuva onkin myrkyttänyt jakotukin hyvin. Alle 2 v vanha järjestelmä. Potentiaalisen syyllisenkin voi nähdä kuvassa. Löytyykö?

 

[VesA]

Miten kaikilla nyt yhtäkkiä on magnetiittiä linjoissa? Meillä on 43 vuotta selvitty ilman ongelmia siitä.

Meillä sitä mustaa mönjää oli systeemissä joka paikassa ja paljon. Avopaisunnalla saattoi olla osuutensa, pönttö oli aika pieni vaikka systeemissä oli 2m3 varaaja - veikkaan että paisunnan pinta on liikkunut aikalailla. Putki ( pannuhuone -> vintti ) jopa ruostui tukkoon. Tai siis ruostui ja sitten tukkeutui magnetiitista. Lopulta se ampui töhnät kattoon.

 

[Tois puol jokke]

Eikai yks sinkitty kurvi tommosta saa aikaseks jos on suljettu piiri?

 

[repomies]

Onkohan kukaan tutkinut puristusliitosten happidiffuusiotiiveyttä? Niissähän on käytännössä vain ohut kumitiiviste.

Nykyään koko systeemini on täynnä moisia. Aiemmin oli hyvin vähän, enimmäkseen oli vain fosforikuparilla juotettuja osia.

 

[repomies]

Eikai yks sinkitty kurvi tommosta saa aikaseks jos on suljettu piiri?

Sijainnin puolesta se on juuri hollilla. Taitaa olla vielä virtaussuunnassa ennen tukkia. Jos tyypillä on viessmannin kone, niin sillä saattaa olla kumiputket koneessa..

 

[fraatti]

Eikai yks sinkitty kurvi tommosta saa aikaseks jos on suljettu piiri?

Tekstissä oli maininta että tuollaisia valukurveja löytyy muutama. Muuten laitteisto oli tälläinen.

- Viessmann Vitocal 200-S AWB_E_AC 201.D10 (vilppi)
- 1x enamelled drinking water tank WP/E 300 with 1 heat exchanger, silver insulation for heat pump (käyttövesivaraaja)
- 1x buffer tank PU 300 ES for heat pump hard foam insulation, silver (puskurivaraaja)
- 1x Spirotrap MB3 mud separator with magnet, RP 1 1/4, with insulation (magneettisuodatin)
- 1x spiro valve micro air bubble separator RV2 1 1/4 internal thread with insulation (ilmanpoistin)

- The heating water pipes (low-salt water, treatment by a mixed-bed demineralization system) from the heat pump are all made of copper. A pair of angle screw connections are mounted in malleable cast iron (you can see in the pictures) (täyttövesi oli puhdistettu, muut putket kuparia ja muutama tuollainen teräskulma.)

FBH is the Kermi X-Net system

 

[fraatti]

Onkohan kukaan tutkinut puristusliitosten happidiffuusiotiiveyttä? Niissähän on käytännössä vain ohut kumitiiviste.

Nykyään koko systeemini on täynnä moisia. Aiemmin oli hyvin vähän, enimmäkseen oli vain fosforikuparilla juotettuja osia.

Eikä ne kaikki siitä huolimatta ikuisia ole olleet. Joillain paikat on pysynyt vuosikymmenet hyvänä ja joillain ruostunut. Porukoilla ruostui patteri puhki sisäpuolelta.

 

[fraatti]

Voiko tuo lämpötila olla syy siihen miksi erityisesti lämpöpumppujen tulistusvaihtimet tukkeutuvat? Toki veden virtauskin lienee melko pieni.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/168925/Salmi_Petri.pdf

Nyt myös selvisi mitä tuo vihreä sakka on mitä tuolta tukkeutuneista vaihtimista yms on löytynyt.

Rauta(II)hydroksidi – Wikipedia

fi.wikipedia.org