Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

Tifo

Vakionaama
juu mutta putket tulee kulkemään kph yläpuolella ja mh alapuolella välipohjassa. Niin laitan suosiolla ja jos nuo joskus korkkaa pinnoitteet on helppo vaihtaa + turvallisempi vaihtoehto.
Kyllä pex laitetaan aina suojaputkeen.
Poraa 30 mm reikä suoraan purun läpi ja kun vedät terän pois työnnä sinne tappi, joka menee suojaputkeen sisään. Tappi sitten ohjaa suojaputkeen oikeaan suuntaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
@Kellarinlämmittäjä näitä tainnut tehdä ainakin jonkin verran.
Tarkalleen ottaen ei aivan tuollaisia. Olen poraillut kovastikin lattioita, kun on pitänyt löytää PEXien laattaan sisään sössittyjä suojaputken päitä. Esim. Motonetin MTX -porat menevät nätisti betoniin, en nyt osaa oikein sanoa montako kerttaa vaikkapa Ø35 lävistys noin 2" betoniin. Samat menevät varmaan puurakentesiinkin hiomalla naulojen ja muunkin metallin läpi mutta nuo terät pitää jatkaa sopivalla putkella kun eivät ylety edes yhden tiilen tai tuommoisen täällä olevien 2" valujen läpi. Ongelmia on luvassa, jos välissä on valuvaa purua.

Itselläni ei ole tuommoisia valuvia eristeitä. Arvelisin, että jos välissä on vain puu- ja levyrakenteita + purua, siitä pääsisi läpi ihan tavallisella poralla, sikäli kuin väliin ei osu nauoloja/ruuveja. Miksikäs puruvälipohjaan ei voisi tehdä ensin tehdä paisuvasta urtsista möykyn ja porata sitten siitä läpi, jolloin valumisongemaa ei olisi.

Toinen vaihtoehto voisi olla pujottaa reikään jonkin muovinen esim. sähköjohtojen suojaputko, josta Ø15 mm putki menisi helposti läpi. Jos välissä on jokin valuva purukerros, ongelmaa vois ehkä kiertää sillä, että ylhäältä puhkaisisi vaikkapa vain sen muoviputken mentävän reiän (jotain suuruusluokkaa noin 22 mm) ja sitten sitä purukerrosta kannattavasta alakerran katosta läpi vain sen vaaditun Ø ~15 mm reiän sen suojaputken läpi. Näin vain se putkellinen puruja karkaisi. Yläpään muoviputken voisi kartioida ja niitata reikään ja alapää vain tiukasti levyn pintaan tai ehkä liimaakin kaveriksi.

Itse olen tehnyt näitä seiniin, missä mikään ei valu. Ensin reikä läpi ja sitten niittaa siihen kartioiden suojaputken (muovinen tai kuparinen) niin on tiivis läpivienti, joka on siinä napakasti kiinni ja siitä voi viedä läpi mitä vain ja sen pienen välyksen putken sisällä voi sitten tilkitä vapaasti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei pur tai xps levyjä ulkopuolelle.
Tuohan jo rikkoisi mainitsemaani perusperiaatetta eli kosteudenpitokyvyn tulee heikentyä, kun mennään sisältä kohti ulkoilmaa Suomen ilmastossa. Sisälä maalattu Siporex omaa luultavasti jo ihan siedettävän ilmanpitävyyden ilman ylimääräisiä sisälle liimattuja muoveja, mutta ohut PUR/PIR tuskin vielä kokonaisuutta pilaa ja toki vähentää kosteuden diffuusiota sisältä ulos talvisaikaan. Kesällä tuosta on korkeintaan haittaa.
Tuo rakenajan artikkeli kummastuttaa täysin päinvastaianen ajatus vs isodrän.
Isodrän on tarkoitettu maan alle erityisesti lämmitettyjen perustojen kanssa. Tuolloin lämpötila on sisällä aina korkeampi kuin maassa ja maan alla ei ole tuulen kaltaista muuttujaa sotkemassa asioita, eli kuivuminen perustuu perusdiffusioon sisältä ulospäin. Maan pinnan yläpuolella tilanne on talvella vielä vaativampi, jolloin kosteuden siirtymistä on rajoitettava sisältä päin. Isodränin kaltainen ratkaisu on vaikea toteuttaa, koska kondensiopinta syntyy varsin syvälle eristeen sisään ja tiivistyneen kosteuden valuttaminen alas on epäluotettavaa (suojakeli sotkee kuvion täysin hetkeksi). Seinän lämpö kuitenkin pystyy haihduttamaan jossakin määrin hengittävän eristeen lävitseen päästämään kosteutta ulos joko niin, että pinta kestää jäätymistä, päästää höyryn rajoitetussa määrin läpi pinnasta ulkoilmaan, mutta ei päästä viistosadetta helposti rakenteiden sisään. Aivan pinnan höyrytiiviys (kuten muovitettu pelti) helpottaisi vedenpitävyyttä ja toimii tuulensuojana, mutta silloin tarvitaan pintamateriaalin alle tuuletuskanavisto eristeen (tai siitä vuoraavan tuulensuojakerroksen) kuivaamiseksi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No, ainakin PEXit kannattaa laittaa suojaputkeen juuri tuon vaihdettavuuden ansiosta oli sitten lämmitys tai talousvesi kyseessä. Itse arvelen, että kupariputken käyttöikä on pidempi kuin PEXin mutta PEX on oleellisesti helpompi uusia ja sen voi uusia myös rekenteiden sisälle helposti ja sinnehän se yleensä laitetaankin kun eihän sitä pintaan edes saa kovin siistististi ja sen valonkestokin on rajallinen.

Kävin tänään putkiliikkeesä hakemassa helmiä Danfossin 1-putkijärjejestelmän liittimiin. Kun oli eri kaveri myymässä niin jutteltiin taas näistä PEXien ongelmista. Tietävät ongelmat tasan tarkaan ongelman ja leipätyötä tämä putkien vaihtelu.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Tuohan jo rikkoisi mainitsemaani perusperiaatetta eli kosteudenpitokyvyn tulee heikentyä, kun mennään sisältä kohti ulkoilmaa Suomen ilmastossa. Sisälä maalattu Siporex omaa luultavasti jo ihan siedettävän ilmanpitävyyden ilman ylimääräisiä sisälle liimattuja muoveja, mutta ohut PUR/PIR tuskin vielä kokonaisuutta pilaa ja toki vähentää kosteuden diffuusiota sisältä ulos talvisaikaan. Kesällä tuosta on korkeintaan haittaa.

Isodrän on tarkoitettu maan alle erityisesti lämmitettyjen perustojen kanssa. Tuolloin lämpötila on sisällä aina korkeampi kuin maassa ja maan alla ei ole tuulen kaltaista muuttujaa sotkemassa asioita, eli kuivuminen perustuu perusdiffusioon sisältä ulospäin. Maan pinnan yläpuolella tilanne on talvella vielä vaativampi, jolloin kosteuden siirtymistä on rajoitettava sisältä päin. Isodränin kaltainen ratkaisu on vaikea toteuttaa, koska kondensiopinta syntyy varsin syvälle eristeen sisään ja tiivistyneen kosteuden valuttaminen alas on epäluotettavaa (suojakeli sotkee kuvion täysin hetkeksi). Seinän lämpö kuitenkin pystyy haihduttamaan jossakin määrin hengittävän eristeen lävitseen päästämään kosteutta ulos joko niin, että pinta kestää jäätymistä, päästää höyryn rajoitetussa määrin läpi pinnasta ulkoilmaan, mutta ei päästä viistosadetta helposti rakenteiden sisään. Aivan pinnan höyrytiiviys (kuten muovitettu pelti) helpottaisi vedenpitävyyttä ja toimii tuulensuojana, mutta silloin tarvitaan pintamateriaalin alle tuuletuskanavisto eristeen (tai siitä vuoraavan tuulensuojakerroksen) kuivaamiseksi.
Juu Isodrän nyt aika selvä sinänsä on. Tuota rakenne harvenee ulospain periaatetta tässä on yritetty noudattaa.

Mutta tuo maan pinnalla näkyvä sokkelin osa siihen ei oikein ratkaisua ole. Rakenne on siis ulkoa betoni ilmeisesti pieni ilamrako ja tiilimuuraus sisäpuolella. Toki jos siihen jonkun ohuehkon xps tai vastaavan levyn laittaisi sisäpuolelle. Mutta laittaisiko sitten lattiaan asti eli myös siihen kohtaan jossa Isodrän ulkopuolella vai hyväksyisikö vain tuon tappion ja lämpöhukan tuon rakenteen osalta ja ei eristäisi ollenkaan.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Juu Isodrän nyt aika selvä sinänsä on. Tuota rakenne harvenee ulospain periaatetta tässä on yritetty noudattaa.

Mutta tuo maan pinnalla näkyvä sokkelin osa siihen ei oikein ratkaisua ole. Rakenne on siis ulkoa betoni ilmeisesti pieni ilamrako ja tiilimuuraus sisäpuolella. Toki jos siihen jonkun ohuehkon xps tai vastaavan levyn laittaisi sisäpuolelle. Mutta laittaisiko sitten lattiaan asti eli myös siihen kohtaan jossa Isodrän ulkopuolella vai hyväksyisikö vain tuon tappion ja lämpöhukan tuon rakenteen osalta ja ei eristäisi ollenkaan.

Isodränin päälle sokkelin yläosaan laittaisin eps, vesihöyrynläpäisevyys samaa luokkaa kuin betonilla. Rappaus tms pintaan.
 

Tifo

Vakionaama
No ei laiteta.
Uponor PEX -putkia ei saa varastoida tai asentaa niin, että
ne ovat pitkiä aikoja alttiina suoralle auringonvalolle (UV-
säteilylle). Siksi putket on pidettävä mahdollisimman pitkään
pakkauksessaan. Suojaputkeen asennettuina PEX-putket
ovat hyvässä suojassa.

Liitteessä lisää ohjeita.
 

Liitteet

  • 2406-Ohje (1).pdf
    2,5 MB · Katsottu: 103

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Isodränin päälle sokkelin yläosaan laittaisin eps, vesihöyrynläpäisevyys samaa luokkaa kuin betonilla. Rappaus tms pintaan.
Juu tuota en osannut ajatellakaan. Mutta ilmeisen toimiva ratkaisu. Toki tuollee taitaa tulla sokkelin pinta ulommas kuin talon julkisivurappaus. Suo siellä vetelä täällä näiden vanhojen talojen kanssa.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
No, ainakin PEXit kannattaa laittaa suojaputkeen juuri tuon vaihdettavuuden ansiosta oli sitten lämmitys tai talousvesi kyseessä. Itse arvelen, että kupariputken käyttöikä on pidempi kuin PEXin mutta PEX on oleellisesti helpompi uusia ja sen voi uusia myös rekenteiden sisälle helposti ja sinnehän se yleensä laitetaankin kun eihän sitä pintaan edes saa kovin siistististi ja sen valonkestokin on rajallinen.

Kävin tänään putkiliikkeesä hakemassa helmiä Danfossin 1-putkijärjejestelmän liittimiin. Kun oli eri kaveri myymässä niin jutteltiin taas näistä PEXien ongelmista. Tietävät ongelmat tasan tarkaan ongelman ja leipätyötä tämä putkien vaihtelu.
Juu alakertaan varmaan samalla tyylillä tehtävät poraukset ja putket tulee mustasta tai kuparista. Tuo onnistuu kun putket jää kellariin näkymään. Mutta yläkerran putket, kun kulkee tuolla rakenteissa ei pexille ole oikein vaihtoehtoa. En viitsi rakenteisiin laittaa piiloon meneviä putkia ilman suojaputkia. sitten on myös asennuksen nopeus huone pitäisi saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Pexin asennuksen teen päivässä kaikkineen.
Kuparista tai mustasta tehdessä menee aikaa moninkertaisesti.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
No niin patterin asennuksesta lisäkysymystä viisaammille. Vaimo halusi nähdä minne reiät lattiaan porataan ja miksi.

Miksi patteria ei asenneta siihen toiselle seinälle mihin nuo patteri putket saa lattiaa poraamatta paikalleen.
Minun vastaus oletko koskaan nähnyt patteri muualla kuin ikkunan alla jos sellainen on? Muuten en osannut oikein perustella miksi ei.

Mutta onko tuo nyt kuitenkaan ratkaisevaa varsinkin kun uusi ikkuna ilman raitisilma venttiiliä u-arvo 0,93.
Eli kuvassa minun ajattelema sijoitus ikkunan alla pinkillä tämä vaatii lattian porauksen ja putkien viennin huoltokuiluun kph ja mh välipohjassa. Vaimon ajatus miksei laiteta vain tuohon kuilun viereen toiselle seinälle punaisella siis vaimon ehdotus. Onko tuo ikkuna alle sijoitus niin ratkaisevaa jos ajatellaan lämmitys olisikin lattia tai ilp ei sitä siellä silloinkaan ole?

patterinsijoitus.png
 

Tifo

Vakionaama
No niin patterin asennuksesta lisäkysymystä viisaammille. Vaimo halusi nähdä minne reiät lattiaan porataan ja miksi.

Miksi patteria ei asenneta siihen toiselle seinälle mihin nuo patteri putket saa lattiaa poraamatta paikalleen.
Minun vastaus oletko koskaan nähnyt patteri muualla kuin ikkunan alla jos sellainen on? Muuten en osannut oikein perustella miksi ei.

Mutta onko tuo nyt kuitenkaan ratkaisevaa varsinkin kun uusi ikkuna ilman raitisilma venttiiliä u-arvo 0,93.
Eli kuvassa minun ajattelema sijoitus ikkunan alla pinkillä tämä vaatii lattian porauksen ja putkien viennin huoltokuiluun kph ja mh välipohjassa. Vaimon ajatus miksei laiteta vain tuohon kuilun viereen toiselle seinälle punaisella siis vaimon ehdotus. Onko tuo ikkuna alle sijoitus niin ratkaisevaa jos ajatellaan lämmitys olisikin lattia tai ilp ei sitä siellä silloinkaan ole?

katso liitettä 96309
Tämä on aika vaarallinen kysymys. Pitäisikö se patteri laittaa sinne vaimon osoittamaan paikkaan ja katsoa mitä tapahtuu. Kuvasta ei käy ilmi mitkä seinät ovat ulkoseiniä.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Tämä on aika vaarallinen kysymys. Pitäisikö se patteri laittaa sinne vaimon osoittamaan paikkaan ja katsoa mitä tapahtuu. Kuvasta ei käy ilmi mitkä seinät ovat ulkoseiniä.
Ikkuna ja vasen seinä kuvassa ovat ulkoseiniä. Taitaa se nyt siihen vaimon ehdottamaan paikkaan mennä. Toki jos on huono niin jatkossa tuonne välipohjaan ei enää saakaan noita pexejä kun kph sisäkatto valmistuu. Sitten putket on vietävä seinän vierustoja pitkin jos siirtää haluaa.

edit: tuossa muurissa on toisaalta samaa kylmäkonventiota kuin ikkunassakin ja saattaahan se tuoda hiukan varaavuutta tuohon lämmitykseen.
 

Tifo

Vakionaama
Lattialämmityksessä lämmitys on koko pinta-alalla ja ulkoseinillä on usein tiheämpi jako.
Ilppi kierrättää ilmaa, joten sekin eroaa pattereista.
Jos patterin lämpö tulee sisäseinältä lämmitys ei ole tasaista ja jotta ikkunan lähellä olisi sopivan lämmintä pitää ylilämmittää. Hyvin eristetyssä talossa ero ei tietysti korostu paljon. Ajatellaan tilannetta, jossa ikkunan edessä on sohva. Ilman patteria siinä on epämukava istua. Laittaisin ainakin putket sinne odottamaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Patterit laitetaan ikkunoiden alle koska muuten ikkunasta valuu kylmää alas kylmentäen koko lattian ja ikkuna myös hikoilee tai jopa jäätyy kun patteria ei ole alla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta tuo maan pinnalla näkyvä sokkelin osa siihen ei oikein ratkaisua ole. Rakenne on siis ulkoa betoni ilmeisesti pieni ilamrako ja tiilimuuraus sisäpuolella. Toki jos siihen jonkun ohuehkon xps tai vastaavan levyn laittaisi sisäpuolelle.
Omasta mielestäni sokkelin ulkopuolelle asennettu paksuhko XPS menettelisi, jos sokkeli pääsee kuivumaan sen alta. Riippuu siitäkin, millainen eristeratkaisu on maan pinnan alapuolella. Ei ulkoisen tiiviin eristeen liimaaminen tiivisti sokkelin päälle nyt kovin fiksulta idealta vaikuta, jokin paremmin tuulettuva ratkaisu vakuuttaisi enemmän.

Tiiviin XPS:n kaltaisen eristeen lisääminen sisäpuolelle maan pinnan tasalla tai alapuolella ei ole hyvä idea. Vanhoille rakenteille pitäisi monesti järjestää mahdollisuus myös kuivumiselle sisään päin (perustan eristyksen puutteita voi olla kovin hankala korjata jälkeen päin ja siksi on tehtävä, mitä voidaan). Sokkelin päästäminen kylmenemään entisestään sisäpuolisilla eristyksillä on kuin veren kaivaminen omasta nenästä, voi käydä ajan myötä hullustikin, eli sokkelin rapautumisriski ja yläpuolisten seinärakenteiden vaurioriskit kasvavat.
 

kotte

Hyperaktiivi
Patterit laitetaan ikkunoiden alle koska muuten ikkunasta valuu kylmää alas kylmentäen koko lattian ja ikkuna myös hikoilee tai jopa jäätyy kun patteria ei ole alla.
Mitä huonompi lämpöeristys, sitä olennaisempaa tuo on. Hyvin eristetyssä tilassa ja hyvillä ikkunoilla voisi ajatella radiaattoreille muitakin sijoituspaikkoja. Vanhojen paksuseinäisten kerrostalojen ikkunalautaratkaisut vielä täydensivät vetovaikutusta kylmää ilmaa kohti huonetta tuuppaavilla "siivekkeillään" (eli perinnettäkin on mukana; ennen vanhaan radiaattorit olivat suoranainen siunaus kerrostaloissa tultuaan vetoa lietsovien pönttöuunien tilalle). Ikkunan alusta on kuitenkin monesti sisustuksellisestikin kätevä sijaintipaikka radiaattoreille.

Lattialämmitysputkiston tihentämisellä ikkunoiden edessä tähdätään huoneen konvektiovirtausten tappamiseen. Erityisesti lattialämmitys saa herkästi aikaan laajoja konvektiovirtauksia, jos lämmönluovutus ja lämpöhukka eivät ole koko lattian osalta tasapainossa. Korkeammalle sijoitetun lämmityselementit (radiaattorit ja etenkään kattolämmitys) eivät aiheuta yhtä voimakkaita konvektiovirtauksia koko huoneen alueella, sillä ne lisäävät lämpökerrostumia, jotka puolestaan tukahduttavat kylmien pystypintojen aiheuttamia konvektiovirtauksia.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eikö seinäkin yleensä kannattaisi eristää ulkoa päin, jolloin kylmäsilloistakin pääsee automaattisesti eroon ja kosteusturvallisuus paranee?
Näinhän se pitäisi tehdä. Meillä ei sokkelissa ole mitään eristettä, paitsi osalla isodrän-fuktisol-podrän tms. ulkopuolella. Eristämätön osa haihduttaa kosteutta sisälle päin ja sen pitäisi päästä hengittämään. Kuistin kohdalla fuktisol on liian työläs, joten jos pinkka kestää, niin ajattelin pesuhuoneen ulkoseinään silikaattilevyä sisäpuolelle. Jos ja kun sille tulee tehtyä jotakin.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Kyllähän se patterin sijoitus ”keskelle” kämppää on Brittien ym. kehitysmaiden touhua.
Laita vaan se patteri ikkunan alle, kun sen vielä kohtuullisella työllä saa.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Minulla on yksi patteri muualla kuin ikkunan alla. Matalalämpöpatteria ei oikein ikkunan alle saanut, kun siinä on tilaa korkeussuunnassa ehkä 30 cm. Vesiputket patterille kulkee ko. ikkunan alta. Mietin asentaessa, että jos tule ongelmia, niin onhan siinä mahdollisuus lisätä hyvin matala patteri sarjaan ikkunan alle. Mutta ei ole ollut tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Autotalli pitäisi maalata. Pystylaudoitus. Lautojen alapäässä on halkeamia. Mikä olisi paras pakkeli halkeamiin? Vai pysyykö mikään?
Muuten laudat ovat nähdäkseni ok.
 

maanma

Vakionaama
Pakkelit pysyy, jos vääntöä ei tule. Pakkeloidut kohdat näkyvät maalin läpi.

Korkea listalauta kannattaa miettiä vaihtoehtona
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Autotallissa valot sivuseinillä tallin takana, sinänsä ihan ok laatuiset heijastavat 15v vanhat loisteputkivalaisimet. Nyt kuitenkin mielisin lisävaloa kattoon myös. Katossa pistorasia valmiina autotallin sähköisen oven moottorille, mutta se ei ole tulossa käyttöön ainakaan lähivuosina kun ei tallissa pidetä autokaan. Olen koittanut googlailla, mutta jotain ideoita tuon toteuttamiseen?

- Tallilla kokoa suunnilleen 3,5x6m
- Voisi olla joku pitkulainen loisteputkityylinen valaisin?
- Jotenkin pitäisi saada alhaalta kytkettyä päälle ja pois
- Tarvittava lm valoteho?

Jotain kilkelttä löytyy itseltä jo, ainakin Johdoton slo-10 tyyppinen katkaisin ja uppoasennettava kytkin
https://www.johdoton.fi/tuotteet/slo-10

Sähköhommia en ole hirveästi tehnyt, perinteistä valojen asentamista yms toki.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Autotallissa valot sivuseinillä tallin takana, sinänsä ihan ok laatuiset heijastavat 15v vanhat loisteputkivalaisimet. Nyt kuitenkin mielisin lisävaloa kattoon myös. Katossa pistorasia valmiina autotallin sähköisen oven moottorille, mutta se ei ole tulossa käyttöön ainakaan lähivuosina kun ei tallissa pidetä autokaan. Olen koittanut googlailla, mutta jotain ideoita tuon toteuttamiseen?

- Tallilla kokoa suunnilleen 3,5x6m
- Voisi olla joku pitkulainen loisteputkityylinen valaisin?
- Jotenkin pitäisi saada alhaalta kytkettyä päälle ja pois
- Tarvittava lm valoteho?

Jotain kilkelttä löytyy itseltä jo, ainakin Johdoton slo-10 tyyppinen katkaisin ja uppoasennettava kytkin
https://www.johdoton.fi/tuotteet/slo-10

Sähköhommia en ole hirveästi tehnyt, perinteistä valojen asentamista yms toki.

Onko noissa nykyisissä loisteputkissa oikeat loisteputket vai LED-putket?

Jos loisteputket nyt, niin LED putkilla saa ainakin mukavasti lisää valaistusta loisteputkiin verrattuna + välitön täysi valoteho käyttöön. Tarttee vaan olla se perinteinen pyöreä sytytinpulikka noissa, niin helppo päivittää.

Sitten sinne katoon varmaan saisi vaikka langattomalla kytkimellä ohjattavan valon, niitä taitaa olla nykyään vähän kaikenlaisia tarjolla.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Tavalliset on autotallin etuosassa. Siellä valon määrä riittävä, mutta oven luona vähän naftimpi. Kattoon tuleva valo varmaankin ratkaisisi tämän ongelman.
 

Hempuli

Töllintunaaja
...jotain ideoita tuon toteuttamiseen?
- Tallilla kokoa suunnilleen 3,5x6m
Meillä suunnilleen samankokoinen ex-autotalli 50-luvuntalossa. Korkeutta on kaksi metriä. Korvasin katon sekalaiset loistelamput 4 kpl 120 cm 36W led-valoilla. Valoa on riittävästi, mutta ei liikaa. Valoa tulee vähän joka kulmasta, niin ei ole varjojakaan. Lamput sai johdotettua lampusta toiseen. Laitoin samanlaiset kellarikerroksen teknisiin tiloihin, niin sai valkeutta paremmin kuin 60W hehkutuikuista. Muovikuoreen olen jonkun kerran kolauttanut laudalla, mutta eipä nuo ole ollut moksiskaan muksautuksesta. Eipä ole kaduttanut.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Sitten sinne katoon varmaan saisi vaikka langattomalla kytkimellä ohjattavan valon, niitä taitaa olla nykyään vähän kaikenlaisia tarjolla.
Juu, tietäisi vaan millaisen hankkii. Ehkä fiksuin voisi kuitenkin olla käyttää vaikka linkissä ollutta Johdoton-katkaisinta. Mullahan olisi valmiina jo tuo painike sekä uppoasennettava kytkin, mutta ei taida oikeudet riittää tuota kuvan comboa asentamaan? Osaisin kyllä
Meillä suunnilleen samankokoinen ex-autotalli 50-luvuntalossa. Korkeutta on kaksi metriä. Korvasin katon sekalaiset loistelamput 4 kpl 120 cm 36W led-valoilla. Valoa on riittävästi, mutta ei liikaa. Valoa tulee vähän joka kulmasta, niin ei ole varjojakaan. Lamput sai johdotettua lampusta toiseen. Laitoin samanlaiset kellarikerroksen teknisiin tiloihin, niin sai valkeutta paremmin kuin 60W hehkutuikuista. Muovikuoreen olen jonkun kerran kolauttanut laudalla, mutta eipä nuo ole ollut moksiskaan muksautuksesta. Eipä ole kaduttanut.
Hyvä tieto. Meillä tosiaan kaksi kohtuu tehokasta loisteputkivalaisinta jo, joten oikeastaan toiselle puolelle tallia olisi tarvetta. Tuohon teidän valontarpeeseen verrattuna varmaan meille lisävaloksi riittäisi esim https://www.puuilo.fi/airam-led-val...dexName=puuilo_fi_products_price_default_desc

Vaan tuossahan ei ole pistotulppaa suoraan. Saako noihin valaisimiin itse asentaa pistotulpallisen johdon?
 

Liitteet

  • IMG_4724.JPG
    IMG_4724.JPG
    326,4 KB · Katsottu: 78
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Onko noissa nykyisissä loisteputkissa oikeat loisteputket vai LED-putket?

Jos loisteputket nyt, niin LED putkilla saa ainakin mukavasti lisää valaistusta loisteputkiin verrattuna + välitön täysi valoteho käyttöön. Tarttee vaan olla se perinteinen pyöreä sytytinpulikka noissa, niin helppo päivittää.

Sitten sinne katoon varmaan saisi vaikka langattomalla kytkimellä ohjattavan valon, niitä taitaa olla nykyään vähän kaikenlaisia tarjolla.
Kannattaa olla tarkkana led putkien valinnassa jos näillä on tarkoitus saada lisää valotehoa. Yleensä hyvä loisteputki hyvässä rungossa on valoteholtaan parempi ratkaisu. Koskee siis perus rautakaupoista ostettuja led putkia. Omassa tallissa on kolmessa rivissä kolme 2x150cm heijastimella olevaa valaisinrunkoa. Keskimmäiseen riviin vaihdoin led putket, koska sitä riviä käytetään eniten ja ledissä mukavaa on täyteen kirkkauteen syttyminen. Tuossa kuitenkin huomaa hyvin miten paljon huonompi valoteho led rivissä on vaikka putket oli reilu kaksi vuotta sitten parasta mitä järkevään hintaan sai. Led on kyllä kirkas kun sitä katsoo, mutta eri asia on se paljonko sieltä valotehoa tulee työkohteeseen jos sitä oikeasti mitataan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mikä neuvoksi kun yhden oven sarana on alkanut naksahdella äänekkäästi?

Tuollainen kerpeleen pilipali muovinen ja ihan kuin toinen puolisko olisi lyöty karmin sisään eli ei kai voi vaihtaa samanlaiseen eikä helposti muunlaiseenkaan.

Saranaa ei voi avata mitenkään.

On öljytty jos vaikka minkälaisella öljyllä ja rasvoilla eikä auta yhtään. Mikä ihme siinä naksahtelee.

Jos oven puolelle laittaa prikkaa saranan ja oven väliin, niin heti käy niin ettei mene sitten kiinni eikä juuri auta naksunaan.

6kpl muitakin samanlaisia mutta ne onneksi edelleen täysin hiljaisia.
 

Liitteet

  • 20240325_162521.jpg
    20240325_162521.jpg
    58,7 KB · Katsottu: 102

Matias

Aktiivinen jäsen
Kannattaa olla tarkkana led putkien valinnassa jos näillä on tarkoitus saada lisää valotehoa. Yleensä hyvä loisteputki hyvässä rungossa on valoteholtaan parempi ratkaisu. Koskee siis perus rautakaupoista ostettuja led putkia. Omassa tallissa on kolmessa rivissä kolme 2x150cm heijastimella olevaa valaisinrunkoa. Keskimmäiseen riviin vaihdoin led putket, koska sitä riviä käytetään eniten ja ledissä mukavaa on täyteen kirkkauteen syttyminen. Tuossa kuitenkin huomaa hyvin miten paljon huonompi valoteho led rivissä on vaikka putket oli reilu kaksi vuotta sitten parasta mitä järkevään hintaan sai. Led on kyllä kirkas kun sitä katsoo, mutta eri asia on se paljonko sieltä valotehoa tulee työkohteeseen jos sitä oikeasti mitataan.
Kun tavallisia loisteputkia korvaa led putkilla niin kannattaa tarkistaa että led putket tulee oikeinpäin.
Led putkissa täysi valoteho tulee vain putken toiselta puolelta,luultavasti led elementit on sillä puolella ja tämä puoli kannattaa kääntää huonetilaan päin.
Led putken toinen puoli jossa led elemettejä ei ole on huomattavasti himmeämpi,ei siis ole ympärisäteilevä niinkuin perinteinen loisteputki.
Jos valaisimessa on tehokas heijastin niin loisteputkeen verrattuna valoteho jää pienemmäksi kun heijastimen kautta tuleva epäsuora valo puuttuu led putkia käytettäessä
 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Kun tavallisia loisteputkia korvaa led putkilla niin kannattaa tarkistaa että led putket tulee oikeinpäin.
Led putkissa täysi valoteho tulee vain putken toiselta puolelta,luultavasti led elementit on sillä puolella ja tämä puoli kannattaa kääntää huonetilaan päin.
Ehdottomasti näin. Muuten valoteho jää todella onnettomaksi.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Pitäisi uusia hyllyjä autotalliin. Puurakenteisista hyllyrungoista eroon ja tilalle seinälle asennettavat kiskot, jotta saa lattiapinnan vapaaksi. Osa seinäkiskoista ei osu seinän rungon kohdalle. Mikähän proppu toimisi tarkoitukseen? Seinät on levytetty jollain helv*tin kovalla "kovalevyllä" 80-luvulla (mitähän se on?). Kyllä siitä ruuvi menee läpi, mutta ei se oikein pidä. Levy murenee kierteiden ympäriltä.
 

oem

Aktiivinen jäsen
Amatööri vastaa, (vaikka ei oo kysytty):
Apurunko laudasta tai fanerista kiskojen kohtaan ruuveilla soiroihin ja liimalla levyyn. Alapäät voi tukea lattiaan jos tarpeen ja mahdollista.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Nämä Alligatorit on ihmeen monipuolisia, käy melkein mihin tahansa. Vielä kun käyttää laipallista versiota niin toimii vaikka kipsilevyssä.


Esim tilanne että pitäisi laittaa levyseinään kiinni ja käyttää niitä avautuvia häkkyröitä, sitten tulee kohta jossa takana joku runkorakenne. Jos on porannut suoraan 8‐10mm reijän, ei siihen saa helposti mitään kiinni. Nuo alligaattorit toimii vaikka takana olisi tyhjää tai umpimateriaalia.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Alligatorit ovat myös suht siistejä seinässä, kun kiinnitettävä kohde on poistettu. Jos vaikka asuintiloissa käyttää.
 

pökö

Kaivo jäässä
Pitäisi uusia hyllyjä autotalliin. Puurakenteisista hyllyrungoista eroon ja tilalle seinälle asennettavat kiskot, jotta saa lattiapinnan vapaaksi. Osa seinäkiskoista ei osu seinän rungon kohdalle. Mikähän proppu toimisi tarkoitukseen? Seinät on levytetty jollain helv*tin kovalla "kovalevyllä" 80-luvulla (mitähän se on?). Kyllä siitä ruuvi menee läpi, mutta ei se oikein pidä. Levy murenee kierteiden ympäriltä.
Vaneri seinään ja hyllykiskot siihen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nämä Alligatorit on ihmeen monipuolisia, käy melkein mihin tahansa. Vielä kun käyttää laipallista versiota niin toimii vaikka kipsilevyssä.


Esim tilanne että pitäisi laittaa levyseinään kiinni ja käyttää niitä avautuvia häkkyröitä, sitten tulee kohta jossa takana joku runkorakenne. Jos on porannut suoraan 8‐10mm reijän, ei siihen saa helposti mitään kiinni. Nuo alligaattorit toimii vaikka takana olisi tyhjää tai umpimateriaalia.
Mulla killuu autotallin hyllyt myös noilla. Hyviä kiinnikkeitä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos käyttää ohjeen kokoisia rst-ruuveja niin liian tiukkoja ovat, menee helposti poikki. Varsinkin jos ei kerralla kiristä loppuun tai joutuu aukaisemaan, varmaan kuumenee ja hirtää kiinni muoviin.
Mulla ei oo käynyt noin koskaan. Olen aina ruuvannut suurimmalla mahdollisella ruuvilla kiinni. Hyllyt taisin ruuvata kiinni jollain 6,3mm ruuvilla jota taidetaan käyttää patterien tms kiinnittämiseen yleisimmin. (nämä ulkomuistista, tuosta aikaa jo miltei 10v)
 
Back
Ylös Bottom