pökö
Kaivo jäässä
Finfoam tai joku vastaava
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
On mutta matala sellainen. 100 mm styrox +30 mm betonia ilman teräksiä. Ei kustanna paljon. Tein sellaisen rossipohjaisen mökin alle lähinnä pilariperustusten routasuojaksen takia.
Rossipohja=pilariperustus ei sokkelia.
Tuulettuva alapohja=umpisokkeli tuuletusaikoilla.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #403
Ongelma vai ei, siihen en ota kantaa mutta sepeli ei yksin estä kapilaarisen kosteuden johtumista vaikka salaojat on kunnossa. Ja näitä alapohjia on Suomi ja Ruotsi täynnä. Ruotsissa asiasta on keskusteltu, Suomessa meillä on hyvä rakennustapa ja se on riittänyt eikä keskustela ole nähty tarpeelliseksi.
Salaojittava lämmöneriste (isodrän, fuktisol ja se joku *drän ainakin)? Hengittävä, kapillaarisuus on aina olematon ja maksaakin paljon. Sen päälle sitten lattia-styrox ja siihen valu.
Rakenne harvenee ulospäin, joka harvoin taitaa olla huono ratkaisu. Toki erilaisia tapoja ratkaista asia on useita, osa jopa toimivia ja eihän riskirakennekkaan tarkoita että riskit realisoituvat.
Varsinkin kun miettii kuinka monta taloa Suomessa on savimaalla, sitten kuinka monessa niissä on kellari, niin aika vähän on puhetta kuitenkaan niiden ongelmista. Varsinkaan jos kellaria ei ole muutettu asuinkäyttöön.
Kyse on vähän siitäkin mihin sitä kellaria käyttää ja millaista lämpötilaa siellä aikoo pitää. Suomessa liika kosteus ( ilmassa ) on ongelma lähinnä mätäkuussa kesän loppupuolella. Rintsikoissa saattaa olla koppi jossa on kylmää ja kosteaa - ja siellä sittten vaikka perunat ja loppu kellari on sitten lämmitetty senverran ettei kosteus haittaa. Se ero alkuperäiseen on, ettei niissäkään enää ilmanvaihto toimi, kun niissä ei ole puuhellaa eikä usein enää puusaunaakaan - painovoimainen hormi toimii ilman lämmitystä huonosti. Meillä on kellarissa ILP jota aina välillä käytetään joko lämmitykseen tai kosteudenpoistoon. Luonnostaan siellä on sellainen +12C ja kosteus riippuu vuodenajasta, sekin tulee etupäässä ulkoilmasta.
Autotallissa on rasvamonttu, minkä seinän lämpötilat ovat kesälläkin 10 asteen tuntumassa. Tallissa jos pitää kuumalla ilmalla pidempään ovia auki alkaa seinät hikoilemaan. Nyt kun ajoittain olisi ylimääräistä aurinkosähköä tarjolla niin saisiko noiden seinien lämpötilaa nostettua lämmittämällä niitä vai olisiko tästä seurauksena entistä isompi kosteus ongelma?
Lämmitä vaan. Jos sulla pääsisi aurinko paistamaan monttuun se olisi jo lämmin. Pelkkä puhallinkin voi riittää.
Pitääpä testata millaisen vaikutuksen saa aikaiseksi. Olisi rakennuslämmittimen lisäksi yksi infrapunalämmitinkin käytettävissä. Kummallakohan saisi paremmin lämmitettyä betonin ja pidettyä kosteuden minimissä? Infrapunalla varmaan pinta lämpenisi paremmin, mutta olisiko lämpöpuhaltimen ilmaa kierrättävä vaikutus kuitenkin kosteuden kannalta parempi?
Kyllä tuolta montun pohjalta on poistoilmakanava ja kanavapuhallin tähän kytkettynä. Ihan kohtuullisena kosteustaso pysyy näinkin, mutta parempikin voisi olla. Jos negatiivisten sähkönhintojen aikaan ylituotannon käyttäisi montun lämmittämiseen niin ehkä siitä "varatusta" lämmöstä joku pieni osa saattaisi olla syksyllä lämmitys kauden alkaessa käytössä... Ainakin teoriassa.
Itse olen nyt kahtena päivänä peräkkäin lämmittänyt radikaalisti kellaria juuri tästä syystä että se ei maksa mitään.
Kun ilma lämpenee se kykenee varastoimaan itseensä enemmän kosteutta. Käytännnössä se alkaa siis kuivattamaan kellaria. Mutta jos sitä ilmaa ei johda ulos niin ei sinne mistään lisää kosteutta pitäisi tulla että sikäli pelko paikkojen kastumisesta lämmittämällä taitaa olla turha. Kastuminen tapahtuisi sitten kun kellarin päästää taas viilenemään.
Itse hankin hukkalämmittimeksi kilowatin sähköpatterin vitosella torista mutta sen teho ei nieluksi riitä. Se on vain hienosäätöön, pääosa menee vesipattereihin. Puhalintyyppinen lämmitin olisi kosteuden kannalta turvallsiempi, koska se ei suoraan ala kuivattamaan lisää vettä montun pinnoista. Toisaalta infralla saisit lämmön sinne minne on tarkoituskin. Jos tuuletus on ok niin se olisi varmaan tehokkain tapa saada rakenteet lämpimäksi.
Kun ilma lämpenee se kykenee varastoimaan itseensä enemmän kosteutta. Käytännnössä se alkaa siis kuivattamaan kellaria. Mutta jos sitä ilmaa ei johda ulos niin ei sinne mistään lisää kosteutta pitäisi tulla että sikäli pelko paikkojen kastumisesta lämmittämällä taitaa olla turha. Kastuminen tapahtuisi sitten kun kellarin päästää taas viilenemään.
Itse hankin hukkalämmittimeksi kilowatin sähköpatterin vitosella torista mutta sen teho ei nieluksi riitä. Se on vain hienosäätöön, pääosa menee vesipattereihin. Puhalintyyppinen lämmitin olisi kosteuden kannalta turvallsiempi, koska se ei suoraan ala kuivattamaan lisää vettä montun pinnoista. Toisaalta infralla saisit lämmön sinne minne on tarkoituskin. Jos tuuletus on ok niin se olisi varmaan tehokkain tapa saada rakenteet lämpimäksi.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #413
Nyt katolla tulee vietettyä aikaa niin tarkistin lumiesteiden ruoteet... kuten epäilinkin niin nauloilla kiinni ja vääntynyt irti. Lumiesteitä on korjattu/lisätty tilaustyönä joku 10 vuotta sitten ja sopimus oli että kaikkiin ruoteisiin laitetaan ruuvit mutta valvonta on näköjään pettänyt. No, oma vika.
Eli, otanko naulat irti ja 6x100 RST ruuvilla kiinni vanha ruode vai koko ruode irti ja tilalle 2x4" vai uusi 50x50 ruode tukemaan vanhaa? Onhan noi 10v kestänyt nauloilakin että ei paljosta varmaan ole kiinni. Eli oikasenko ja toivon ettei tule ryteikkö vastaan...
Eli, otanko naulat irti ja 6x100 RST ruuvilla kiinni vanha ruode vai koko ruode irti ja tilalle 2x4" vai uusi 50x50 ruode tukemaan vanhaa? Onhan noi 10v kestänyt nauloilakin että ei paljosta varmaan ole kiinni. Eli oikasenko ja toivon ettei tule ryteikkö vastaan...
Liitteet
Riippuen millaine nykyinen lumiestejalka on ja painuuko nykyinen ruode pohjaan vain ruuvit lisäämällä, mutta ainakin uusissa piskon lumeste jaloissa apuruoteen pitäisi olla leveämpi kuin 50mm. Eli vaihtaisin uuden 2x4 apuruoteen, joka kiinni 6x120 ruuveilla.
Ei tehty oravalle pesää, niin piti oravan tehdä se itse?
En keksi mutta jospa tiilet ovat jääneet väärälle tasolle toisiinsa nähden? Tai jos ei ollut ruoteen ja tiilen välissä, niin joku elukka on ollut pesänrakennuspuuhissa?
Onko se palokatkon/ -osastoinnin kohdalla?
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #419
Ei ne on tungettu sinne, väli täyteen. Oskohan aluskate pigotettu ette lepata tuulessa?
Ei, tiilirivin päässä lumiesteestä eli aika lailla lappeen reunalla.
Edit: Mutta onhan tossa joo varasto vieressä ja siinä oli jotain palokatko juttua. Täytyy katsoa kuinka pitkälle jatkuu.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Täytyy pitää vesikate kunnossa jottei tuo villatuppo aiheuta vesivahinkoa tai homehtumista. En ole tuollaiseen palokatkoon törmännyt.
Kaverilla oli joku vastaava. "palokatko vesikattoon saakka" tms. Hän kysyi asiaa paikalliselta paloviraomaiselta ja hän sai jättää siitä jotain tuollaisia juttuja pois.
Tässä mökissä on harkko"kivijalka", jota olen muutaman vuoden välein joutunut korjailemaan (tippuu raplingit ja maalit)
Syy kyllä on selvillä, katolta tuleva vesi/roiskevesi. Tässä on loiva peltikatto ja rännit, jotka joka ikinen talvi vääntyy lumen painosta ja seuraukset näkyy alhaalla. Rännejä olen laskenut kolmeen kertaan, kertaalleen uusinut => ei vvaikutusta rännien vääntymiseen. Tuuli pyörittää lunta niin että puolesta metristä metriin on liparetta
Mutta itse asiaan:
sokkelin voisi tietty levyttää (helpoin ja nopein), mutta sokkelin ja kahitiilen ulkonema ero on luokkaa 2-3cm eli ei sinne taakse kyllä paljoa ilmarakoa jää Riittäisikö 1cm koolaus?).
Uudelleen rappaus + maali on niin työlästä (varsinkin laiskalle) 4-5 vuoden välein.
Oiskos muita siistimiskeinoja?
Syy kyllä on selvillä, katolta tuleva vesi/roiskevesi. Tässä on loiva peltikatto ja rännit, jotka joka ikinen talvi vääntyy lumen painosta ja seuraukset näkyy alhaalla. Rännejä olen laskenut kolmeen kertaan, kertaalleen uusinut => ei vvaikutusta rännien vääntymiseen. Tuuli pyörittää lunta niin että puolesta metristä metriin on liparetta
Mutta itse asiaan:
sokkelin voisi tietty levyttää (helpoin ja nopein), mutta sokkelin ja kahitiilen ulkonema ero on luokkaa 2-3cm eli ei sinne taakse kyllä paljoa ilmarakoa jää Riittäisikö 1cm koolaus?).
Uudelleen rappaus + maali on niin työlästä (varsinkin laiskalle) 4-5 vuoden välein.
Oiskos muita siistimiskeinoja?
Muurauslaastin värjäykseen käytetty rautaoksidipigmentti.
Puoli ämpäriä vettä ja siihen sekoitetaan väripigmetti ja maalattoman harkon pintaan vedetään pensselillä maalin tapaan.
Näyttää siltä että tuo seos imeytyy harkon pintaan ja pysyy hyvin.
Tein -87v ja on edelleen sama väri harkkosokkelissa
Jotain tuollaista pigmenttiä
Mitä mieltä porukka on kannattaisiko valesokkelitalon tiiliverhouksesta avata alimman tiilirivin saumauksia ilman kierron parantamiseksi? Yleensähän näitä ei ole rakennusvaiheessa tehty vaikka tiilen takana ilmarako olisikin. Tuo varmasti parantaisi ilman kiertoa, mutta tuleeko ongelmia siitä, kun tuo aukko tulisi huomattavasti ylemmäs kuin alajuoksu. Onko riskinä se, että tuota kautta päätyy enemmän sadevettä rakenteisiin kuin mikä sen kuivaava vaikutus on?
Kierreportaat
Lumieste ja tiheämpi kannakejako ränniinTässä mökissä on harkko"kivijalka", jota olen muutaman vuoden välein joutunut korjailemaan (tippuu raplingit ja maalit)
Syy kyllä on selvillä, katolta tuleva vesi/roiskevesi. Tässä on loiva peltikatto ja rännit, jotka joka ikinen talvi vääntyy lumen painosta ja seuraukset näkyy alhaalla. Rännejä olen laskenut kolmeen kertaan, kertaalleen uusinut => ei vvaikutusta rännien vääntymiseen. Tuuli pyörittää lunta niin että puolesta metristä metriin on liparetta
Mutta itse asiaan:
sokkelin voisi tietty levyttää (helpoin ja nopein), mutta sokkelin ja kahitiilen ulkonema ero on luokkaa 2-3cm eli ei sinne taakse kyllä paljoa ilmarakoa jää Riittäisikö 1cm koolaus?).
Uudelleen rappaus + maali on niin työlästä (varsinkin laiskalle) 4-5 vuoden välein.
Oiskos muita siistimiskeinoja?
Lumiesteet jo on molemmin puolin yli 10m ja kannakkeitakin lisätty.
Tietty jos vaihtaisi rännit myös päältä kiinnitettäviin eli tuki ois myös rännin yli, niin ehkä pysyisikin tai repeäisi otsalaudasta.
Tuonne takapihalle pääsee tuuli pyörittämään lunta ihmeellisesti sopivalla tuulella (isot puut tontin reunalla ilmeisesti aiheuttaa tuon)
Husky
Hyperaktiivi
Onko muut katsoneet talostaan kipsilevyn tms taakse, että eristeet kuivana ja kaikki ok?
Salaojakuvaaja kun sanoi, että eristeet on varmana märkänä niin jäi kalvamaan.
Helposti sai multitoolilla 50x50cm palan irti eikä muovikaan mennyt kuin muutamasta kohdasta vähän rikki. Helppo teipata tiiviiksi takaisin.
Märimmästä (seinän vierustamielessä) kohdasta otin palan pois. Alajuoksu kyllästettyä ja sen päällä normipuujuoksu ja villa ihan kuivat ja muovikin tiptop
No, yksi kohta vain, mutta tosiaan märimmästä kohtaa niin fiilis on hyvä. Sormenmitan verran syvyyteen oli eriste ihan kuiva.
Ei kannata murehtia vaan tekee aukon. Kaikilla varmaan joku vaatehuone ulkoseinällä ellei olkkariin halua tehdä.
Salaojakuvaaja kun sanoi, että eristeet on varmana märkänä niin jäi kalvamaan.
Helposti sai multitoolilla 50x50cm palan irti eikä muovikaan mennyt kuin muutamasta kohdasta vähän rikki. Helppo teipata tiiviiksi takaisin.
Märimmästä (seinän vierustamielessä) kohdasta otin palan pois. Alajuoksu kyllästettyä ja sen päällä normipuujuoksu ja villa ihan kuivat ja muovikin tiptop
No, yksi kohta vain, mutta tosiaan märimmästä kohtaa niin fiilis on hyvä. Sormenmitan verran syvyyteen oli eriste ihan kuiva.
Ei kannata murehtia vaan tekee aukon. Kaikilla varmaan joku vaatehuone ulkoseinällä ellei olkkariin halua tehdä.
Husky
Hyperaktiivi
Meillä 1997 rännit tiptop ja lunta tulee JÄRKYTTÄVÄLLÄ tavalla/voimalla katolta alas.
En tajua miten nuo kestävät. Talo jytisee kuin maanjäristyksessä luokkaa 50 kertaa per suojakeli, kun tulee tonniluokalla keŕrasta lunta alas.
Kuvan mukaisella kiinnikkeellä. Nuo ovat muutenkin uutta vastaavassa kunnossa mitä ihmettelen. Kerrankin joku tehty kestämään.
Liitteet
Eikai kukaan ilman hyvää syytä ala tekemään seinään reikiä? Jos eristeet on märkiä niin eiköhän se ala kasvamaan jossain päin hometta varsin nopeasti.Onko muut katsoneet talostaan kipsilevyn tms taakse, että eristeet kuivana ja kaikki ok?
Salaojakuvaaja kun sanoi, että eristeet on varmana märkänä niin jäi kalvamaan.
Helposti sai multitoolilla 50x50cm palan irti eikä muovikaan mennyt kuin muutamasta kohdasta vähän rikki. Helppo teipata tiiviiksi takaisin.
Märimmästä (seinän vierustamielessä) kohdasta otin palan pois. Alajuoksu kyllästettyä ja sen päällä normipuujuoksu ja villa ihan kuivat ja muovikin tiptop
No, yksi kohta vain, mutta tosiaan märimmästä kohtaa niin fiilis on hyvä. Sormenmitan verran syvyyteen oli eriste ihan kuiva.
Ei kannata murehtia vaan tekee aukon. Kaikilla varmaan joku vaatehuone ulkoseinällä ellei olkkariin halua tehdä.
Nehän on asennettu oikeaoppisesti ohjeen mukaan 2,5 cm kattolinjan jatkeen alapuolelle, jolloin alas syöksyvä lumi ja jää jatkaa lähes suoraviivaisesti räystäskourun reunan yli, toisin kuin vesi jopa rankkasateella ei saa sellaista vauhtia, vaan taipuu oikeaoppisesti kouruun kun pieni vauhti, piti asiaa tarkistaa sateenvarjon kans, kun itse epäilin.
Vesivekillä oli/on kantikkaissa ränneissä sisäpuoliset kiinnikkeet,minulla oli sellaiset ennen kattoremonttia ainoa vaikeus oli rännien puhdistus alhaalta millään harjalla ei onnistunut.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #440
Ja tämän takia kuntotarkastukset ei anna luotettavaa kuvaa, koska rakenteita ei avata tai niitä avataa vain kun on selkeä syy.Eikai kukaan ilman hyvää syytä ala tekemään seinään reikiä? Jos eristeet on märkiä niin eiköhän se ala kasvamaan jossain päin hometta varsin nopeasti.