Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho

fraatti

Hyperaktiivi
Paneelien jäähdytys tietysti on riippuvainen asennuspaikasta, jos katsot profiilikuvaa näet miten ja missä ne on. Itä ja länsi on harmaalla peltikatolla, eteläiset on telineessä seinustalla. Telineessä ei ole aluskatetta tmv vaan paneelit on alta vapaasti tuulettuvat, lienee aika hyvä tuuletus, ainakin suhteessa katolla oleviin. Varsinkin kun vallitseva tuulensuunta on etelä-lounas niin aika tuulitunnelissa ovat.

Todellinen suunta on googlekartasta tarkistettuna noin 5-7 astetta eteläkaakkoon. Sinänsä tuo ei isoa eroa tee tapaukseen, koska kaikki ovat samassa suhteessa kompassineulaan, ovathan samassa rakennuksessa kiinni.
Tuota kuvaa katsoinkin. Jos se olisi etelän suunnasta kuvattu niin panelit olisivat hiukan kokonaisuudessaan lounaaseen suoran etelän sijasta.


Mulla huipputeho esiintyy noin 13.15 ja jos nyt tulkitsen oikein kuvaasi(tuotosta) niin sinulla noin klo 14.45 tms. Samoin läntisen kentän tuotto romahtaa illalla. Samoin etelän kenttä tuotanto alkaa varsin myöhään. Näistä ajattelin että sinun eteläkentän suuntaus on jonkinverran lounaaseen.
1715843995536.png
 

Jamboa

Jäsen
Vähänkään pilvisemmällä säällä tilanne kyllä muuttuu aika mielenkiintoisesti kun sironta tulee mukaan. Se voisi olla yhtenä selittävänä tekijänä. Itsellä noin 240 asteen suuntaan olevat paneelit heräävät hyvinkin aikaisin aamulla jos taivaalla on ohutta pilveä, vaikka ovat näennäisesti edelleen pimeän puolella. Voisin kuvitella, että illalla kävisi samalla tavalla toisella lappeella ja se tuottaisi paremmin kuin tuo ns. suoraan valossa oleva, joka saa puiden latvoista varjostusta jostain klo 18:30 eteenpäin.
Ihan totta. Itsellä pysyi järjestelmä hereillä ihan siihen asti että oli "pimeää". Ei sieltä watin wattia ulos tullut 22-05, mutta jännite silti nousi riittävästi pitääksen invertterin käynnissä

Nyt tuli vuorokausi täyteen omalla järjestelmällä.
42kwh vuorokaudessa Turun kupeessa 6,88kwp järjestelmällä. Paneelien huipputehot oli itäpuolella 79% ja 74% länsipuolelta. Paneelit on Jinkon 430w 54HL4-B N-type. . Harmittavasti en näe tuotantomääriä piirikohtaisesti (Goodwe invertteri).
 

In-Vertti

Jäsen
Tuota kuvaa katsoinkin. Jos se olisi etelän suunnasta kuvattu niin panelit olisivat hiukan kokonaisuudessaan lounaaseen suoran etelän sijasta.
Kuva on dronella ihan vain kuvauksellisesta kulmasta, ei mitenkään suunnattu ilmansuunnan mukaan.
Mutta hyvä huomio, kirjoitin ilmansuunnan väärin etelälounaaseen 5-7naksua.
 

kotte

Hyperaktiivi
180 V aloitus jännite invertterissä ja 6 paneelin open n. 230 V. Mutta käynnistyykö 6:lla myöhemmin kuin 12:lla?
Jos paneelit ovat huomattavasti eri suuntiin ja invertterin käynnistysjännite on noinkin paljon avoimen 6 paneelin ketjun jännitettä alhaisempi, ei 12 paneelin sarjakytkennällä ainakaan etua saavuteta siihen nähden, että kummankin asennussuunnan 6 paneelin puoliketjut kytketäänkin rinnan riittävän jööteillä estodiodeilla invertterin tulolle. Varjossa oleva puoli ei kuitenkaan tarjoa lisäjännitettä, vaan paneeliketjun ohitusdiodit vievät kumminkin varjostetun puolen virran pääosin paneelien ohitusdiodien kautta.
 

Jamboa

Jäsen
Jos paneelit ovat huomattavasti eri suuntiin ja invertterin käynnistysjännite on noinkin paljon avoimen 6 paneelin ketjun jännitettä alhaisempi, ei 12 paneelin sarjakytkennällä ainakaan etua saavuteta siihen nähden, että kummankin asennussuunnan 6 paneelin puoliketjut kytketäänkin rinnan riittävän jööteillä estodiodeilla invertterin tulolle. Varjossa oleva puoli ei kuitenkaan tarjoa lisäjännitettä, vaan paneeliketjun ohitusdiodit vievät kumminkin varjostetun puolen virran pääosin paneelien ohitusdiodien kautta.
Toki open jännite on oleellinen, että invertteri herää. Mutta eikös sen jälkeen ole oleellista, että paneelien "max power voltage" on yli tuon invertterin tehotuoton minimijännitteen? Jos jännite tippuu alle tuon, pahimmillaan järjestelmä alkaa pätkimään tai laskemaan tuotantotehoa?

Itse pelkäsin niin paljon tilannetta, että jännite olisi liian matala, jotta laitoin varmuudeksi pari lisäpaneelia omaan järjestelmään. Toki taustalla vaikutti myös ajatus, että kun täyssähköauto jossain kohtaa tulee, ei tarvitse sitten laittaa lisäpaneeleita. Kuitenkin tämä johti siihen, että hankintahinta kasvoi ehkä 500€ + nyt järjestelmä nukahtaa vasta 23:15 ja herää jälleen 04:20. Viimeiset watit (~100w) järjestelmä antaa ulos klo 22 ja sitten taas klo 05.
180 V aloitus jännite invertterissä ja 6 paneelin open n. 230 V. Mutta käynnistyykö 6:lla myöhemmin kuin 12:lla?
Nyt päädyin kuitenkin 6 + 6 kenttiin, menee miten menee. Asennus on molemmissa paljon helpompi kuin 1 x 12.
Annatko paneeli ja invertterimallit, niin voi katsoa tarkemmin noita arvoja? Todennäköisesti tulee kuitenkin toimimaan 6 paneelin kenttinäkin
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mutta eikös sen jälkeen ole hyvinkin oleellista, että paneelien "max power voltage" on yli tuon invertterin tehotuoton minimijännitteen? Jos jännite tippuu alle tuon, pahimmillaan järjestelmä alkaa pätkimään tai laskemaan tuotantotehoa?
Tyypillisesti "max power voltage" ei ole hirmuisen paljon avoimen piirin jännitettä alhaisempi etenkään monokidepaneeleilla. Ja MPPT-optimoija kyllä tyypillisesti löytää optimaalisen jännite-virta-kombinaation, vaikka tuo sitten olisi paneeliketjun "max power voltage"a korkeampikin.

Niin tai näin, heikosti valaistun paneeliketjun osan liittäminen sarjaan paremmin valaistun ketjun osan kanssa on aivan hyödytöntä ja hukkaa enemmän paremmankin ketjunosan tuotosta kuin kunnolliset estodiodit rinnankytketyille osaketjuille. Toisaalta pilvisellä säällä tuotto putoaa joka tapauksessa niin paljon, että vaikka tuolloin ketjut saattavat tuottaa melko tasapuolisesti, auringonpaisteelle mitoitetun puoliketjun virtatuottoa ei rinnankytketyilläkään puoliketjuilla ylitetä (eli puoliketjujen rinnan- ja sarjakytkentä tuottavat melko samanlaisen tehon invertterin hyödynnettäväksi).
 

Mikkolan

Vakionaama
Annatko paneeli ja invertterimallit, niin voi katsoa tarkemmin noita arvoja? Todennäköisesti tulee kuitenkin toimimaan 6 paneelin kenttinäkin
Paneelit: JAsolar 54S30 425 GR
Inu: Goodwe GW6000 sdt- 20

Jos paneelit ovat huomattavasti eri suuntiin ja invertterin käynnistysjännite on noinkin paljon avoimen 6 paneelin ketjun jännitettä alhaisempi, ei 12 paneelin sarjakytkennällä ainakaan etua saavuteta siihen nähden, että kummankin asennussuunnan 6 paneelin puoliketjut kytketäänkin rinnan riittävän jööteillä estodiodeilla invertterin tulolle. Varjossa oleva puoli ei kuitenkaan tarjoa lisäjännitettä, vaan paneeliketjun ohitusdiodit vievät kumminkin varjostetun puolen virran pääosin paneelien ohitusdiodien kautta.
Jotenkin noinolen itekkin aatellut. Inussa 2 sisäänmenoa niin ei kai noi sringit vaikuta toisiinsa?
 

haraldh

Vakionaama
100 Wp järjestelmä veneessä, nimellisesti 100 watin paneeli ja victronin MPPT säädin. Onko normaalia että huipputehot ovat noin puolet siitä mitä paneeli on nimellisesti? Tuo nimellisteho lienee vain huippujännite kertaa huippuvirta mutta nuo eivät toteudu koskaan samaan aikaan joten markkinointiwatteja?
 

Jamboa

Jäsen
Paneelit: JAsolar 54S30 425 GR
Inu: Goodwe GW6000 sdt- 20
Eli spekseiltään aika vastaavat vermeet kuin itsellä.
Invertteri: Maksimitehopisteen jännitealue (MPP)180 … 850 V
Paneelit 6*31,98V=191,88V.

Paneelien maksimijännite on 6 paneelin piirinä ihan ok ja uskoisin sen toimivan. Minkäänlainen asiantuntija asiassa en tosin ole, eli en tiedä leikkautuuko tuotantoa aamu/iltapuolelta tuollaisilla arvoilla. Varmasti jotakin leikkautuu, mutta onko se niin vähän ettei sillä ole mitään merkitystä

Kai jollakin täällä on järjestelmä jossa on paneelien kuormitusjännite maksitehopisteen rajalla ja siten kokemuksia asiasta? Tai kohtahan meillä ainakin on, jos olet jo nuo päättänyt laitta 6+6 asettelulla :)
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Eli spekseiltään aika vastaavat vermeet kuin itsellä.
Invertteri: Maksimitehopisteen jännitealue (MPP)180 … 850 V
Paneelit 6*31,98V=191,88V.

Paneelien maksimijännite on 6 paneelin piirinä ihan ok ja uskoisin sen toimivan. Minkäänlainen asiantuntija asiassa en tosin ole, eli en tiedä leikkautuuko tuotantoa aamu/iltapuolelta tuollaisilla arvoilla. Varmasti jotakin leikkautuu, mutta onko se niin vähän ettei sillä ole mitään merkitystä

Kai jollakin täällä on järjestelmä jossa on paneelien kuormitusjännite maksitehopisteen rajalla ja siten kokemuksia asiasta? Tai kohtahan meillä ainakin on, jos olet jo nuo päättänyt laitta 6+6 asettelulla :)
Ei ole mitään hajua miten invertteri tulkitsee Voc:n ja Vmp:n. Vmp at notc niukin naukin yli starttijännitteen.

Tuolla edellä mainittiin lämpötilan vaikutus. Nyt kun seppä vasta suunnittelee kiinnikkeiden takomista niin kannattaako tehdä hiukan korkeammat telineet että ilma kulkee joutuisasti alta? Paljonko noissa yleensä jää rakoa paneelin ja katon väliin? Uudella layoutilla kiskot tulee pystysuoraan, joten eivät jarruta ilmavirtaa. Rohkaisuista huolimatta nyt sitten 6 + 6, jos ei toimi niin sylettää kun lisäpaneelit ei enää istu kuvioon mukavasti.
Ymmärsinköhän oikein että goodwesta ei saa kunnon erittelevää rapsaa? Mutta jotain palautetta varmaan saan kuitenkin tänne.
Nyt "Kipinä Mikko" lähtee pajalle.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
100 Wp järjestelmä veneessä, nimellisesti 100 watin paneeli ja victronin MPPT säädin. Onko normaalia että huipputehot ovat noin puolet siitä mitä paneeli on nimellisesti? Tuo nimellisteho lienee vain huippujännite kertaa huippuvirta mutta nuo eivät toteudu koskaan samaan aikaan joten markkinointiwatteja?
Wp teoriassa toteutuu ihanne olosuhteissa. Luulis järvenpinnan heijastuksen lisäävän tuottoa aika paljonkin. Kyllä säädinkin osan tehosta hukkaa tai paremminkin niin että ei pysty kaikkea hyödyksi muuntamaan.
Markkina Watit, niinpä. Omissa paneeleissa on erikseen speksit "at NOCT", joka vastaa paremmin todellisuutta: 425 Wp onkin 320 W eli n. 75 % nimellisestä. Toki tarkat mittaajat ovat saaneet yli 100% suotuisissa olosuhteissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Inussa 2 sisäänmenoa niin ei kai noi sringit vaikuta toisiinsa?
Tuskinpa vaikuttavat. Mutta itse olen sitä mieltä (ja kokeillutkin onnistuneesti), että paneeliketjuja voi rauhassa yhdistää estodiodilla rinnakkain samaankin sisäänmenoon. Jos invertterin kapasiteetti ylitetään, paneeleista ei tietenkään saa enempää tehoa ulos, mitä MPPT-säädin tai invertteri sallii. Tarkoitus kuitenkin on tasoittaa ulostulotehoa, eli invertteri antaa vähemmälläkin kuin ideallisella paisteella sen, mihin pystyy. Paneelithan ovat nykyisin melko halpoja, joten tuo voi joskus olla aivan hyvä vaihtoehto asentaa ylimääräisiäkin joko pilvien sekaista paistetta tai eri kellonaikoihin ja varjostuksiin sopeutuen.
 
K

korsteeni

Vieras
...

Jotenkin noinolen itekkin aatellut. Inussa 2 sisäänmenoa niin ei kai noi sringit vaikuta toisiinsa?

merkistä riippuen pienillä tehoilla ongelmia on, niillä nyt ei kokonaisuuteen suurta merkitystä
solis'illa esmes pudottaa toista mppt ä herkästi pikkuteholla
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Jamboa

Jäsen
Ymmärsinköhän oikein että goodwesta ei saa kunnon erittelevää rapsaa?
Ymmärsit väärin tai selitin siis huonosti. Yleensä mikroinvertterit on se juttu, jos haluaa todella tarkalla tasolla tietää paneelikohtaisesti teknisiä tietoja. Goodwe antaa samalla tarkkuulla tiedot kyllä kuin muutkin perusinvertterit.

"tuotantomääriä piirikohtaisesti (Goodwe invertteri)." -kommenttini liittyi siihen, että invertteristä ei näe kwh lukemaa tuolta suoraan piirikohtaisesti, vaan kokonaistuoton joko päivä tai kokoajalta. Piirikohtaisesti näkee kyllä jännitteet, virrat ja tehot eli siitä ei tule ongelmaa.

En tiedä miten tuo pitäisi mennä, mutta en saa itse enää tuota GoodWe:n käyttämää SEMS PORTAL appia yhdistymään puhelimella, kun yhdistin invertterin Home Assistantin, niin en voi sieltä mitään käyriä tai esimerkkidataa enää laittaa. Itselle on kuitenkin tärkeintä, että tuo HA toimii. Olisihan se ollu kätevä kyllä jos tuokin olisi pelittänyt myös
 

In-Vertti

Jäsen
Ei irtoa teollisuudelle vedyn tekoon täältä ilmaista energiaa. Pitänee juoksuttaa kuumaa vettä viemäriin, että mahtuu huomisetkin tuotannot varaajaan tai sitten tylysti katkasijasta pari kenttää pois tuotannosta.
IMG_2860.jpeg
Nyt alkoi taas pilvistää taivasta, 11-16 kertyi sen 50kwh joka muutettu lähes kaikki kuumaksi vedeksi. Loppupäivä pitää arwioida ja käsipelillä säätää vastusta. Oispa jonkunsortin automaatio tähän, vaan ostotyönä ei taida kovin kannattavaksi tulla.
 

Luukku

Vakionaama
Eilinen meni vielä hyvin, vain 2,5kWh myyntiin. Tuotanto 35kWh. Tänään sitten onkin jo ongelmia "törsätä" sähköä. Auton lataus olisi pitänyt jättää tälle päivälle eikä eiliselle.
Yllättävän hyvä kulutusvaikutus vaikka paneeleista otetaan kaikki mahdollinen irti.
 

Liitteet

  • IMG_3798.jpeg
    IMG_3798.jpeg
    134,7 KB · Katsottu: 86
  • IMG_3796.jpeg
    IMG_3796.jpeg
    63 KB · Katsottu: 87

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Jaoin ketjusta erilleen tuoton rajoitussäikeen, jatketaan siellä siitä aiheesta:
 

In-Vertti

Jäsen
Hmm. Mites nyt sitten jaotellaan tahallinen ja tahaton tuotannon rajoitus. Onko ”ylikulutus” eli ”pyykkipäivä” sitten tuotannon rajoitusta vain onko tuotannon rajoitusta vain se että katkoo penaaleista virrat jos hinta ei miellytä?
Miten toimivat ne joilla on akusto tmv massavaraaja johon voi tilanteen mukaan tuupata ”ylituotantoa”

Eli uusi topic Ylituotanto ja sen optimointi pörssihinnan kyykätessä?
 

lasu

Tulokas
Tuota kuvaa katsoinkin. Jos se olisi etelän suunnasta kuvattu niin panelit olisivat hiukan kokonaisuudessaan lounaaseen suoran etelän sijasta.


Mulla huipputeho esiintyy noin 13.15 ja jos nyt tulkitsen oikein kuvaasi(tuotosta) niin sinulla noin klo 14.45 tms. Samoin läntisen kentän tuotto romahtaa illalla. Samoin etelän kenttä tuotanto alkaa varsin myöhään. Näistä ajattelin että sinun eteläkentän suuntaus on jonkinverran lounaaseen.
katso liitettä 97598

Näiden ilmansuuntien kanssa soisi olla tarkkana, Eihän se 7 astetta siellä (oikeassa) etelässä paljoa vaikuta mutta lännessä merkitys voi olla huomattavan suuri. Aurinko on jo muutenkin varsin alhaalla ollessaan suoraan lännessä jopa keskellä kesää.

Lisäksi auringon suunta tiettyyn kellonaikaan myös muuttuu vuodenaikojen mukaan ja tietysti sen mukaan ollaanko itärajalla vai länsirannikolla.

On tullut vastaan montakin "mutuetelä" kenttää jotka on oikeasti lounaaseen tai ihan muualle. Ei se ole näissä ollenkaan "sinnepäin" ja ihan sama... varsinkaan jyrkkäkulmaisilla lappeilla.

Omaa järjestelmää odotellessa tätä keskustelua on ollut mukava lukea :)

Auringon asemointiin minä vuoden päivänä tahansa ja niiden oikeiden ilmansuuntien ja varjojen tarkasteluun löytyy todella hyvä laskuri, kunhan ensin zoomailee omalle kotipihalle asti:

 
Viimeksi muokattu:

In-Vertti

Jäsen
Kipasin lyömässä kaikki takaisin käyttöön ja tulee tuotantoa ihan mukavasti iltatunneilla, reipasta 3kw hetkellinen tuotto heti (vai miten se nyt oikein välmerkein ilmaistaan…) Hyvinhän tuolla pyörittää makuuhuoneen (25m2) ilppiä. Viimeyönä oli melko hikistä ihan perus painovoimailmanvaihdolla. Nyt kylmää seinään niin ei tarvii kieriä hikisenä. Toivotaan että Mitsubishin schaisse jaksaa vielä kerran punnertaa kylmäainetta lauhduttimeen.
 

VesA

In Memoriam
Auringon asemointiin minä vuoden päivänä tahansa ja niiden oikeiden ilmansuuntien ja varjojen tarkasteluun löytyy todella hyvä laskuri, kunhan ensin zoomailee omalle kotipihalle asti:
Vieläköhän se laskuri on olemassa joka osasi jostain katsoa talon katon suunnankin ja varjostavat puut..
 

lasu

Tulokas
En tiedä mutta tuotahan voi juurikin niin käyttää koska omat (ja naapurin) puut varmaankin tunnet ja ilmakuvasta näet.... Olen sitä käyttänyt pihasuunnitteluun jo paljon ennen kuin koko aurinkoenergia kävi edes mielessä. :)

Mikään laskuri ei voi automaattisesti korkeuseroja vetää kuin lähinnä tuurilla hatusta joten niiden tarkastelu jää omaksi hommaksi mihin tuota Suncalccia parempaa työkalua en ole löytänyt. Saa ehdottaa jos jossain on...
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
En tiedä mutta tuotahan voi juurikin niin käyttää koska omat (ja naapurin) puut varmaankin tunnet ja ilmakuvasta näet.... Olen sitä käyttänyt pihasuunnitteluun jo paljon ennen kuin koko aurinkoenergia kävi edes mielessä. :)

Mikään laskuri ei voi automaattisesti korkeuseroja vetää kuin lähinnä tuurilla hatusta joten niiden tarkastelu jää omaksi hommaksi mihin tuota Suncalccia parempaa työkalua en ole löytänyt. Saa ehdottaa jos jossain on...
Joo, kun laittaa puun korkeuden sinne ja siirtää sen punasen pallon puun kohdalle niin hyvin näyttää sen varjon mihin se ylettää mihinkin aikaan. Aamuauringon puolelta testasin nuo varjostavat puut niin ihan paikkansa pitää. Yksi kuusi poistettava. Varsin hyvä työkalu.
 

Luukku

Vakionaama
Tänään sitten onkin jo ongelmia "törsätä" sähköä
0,58 senttiä tuli miinushinnoista maksettavaa ja reilu 3 senttiä aamupäivän myynneistä plussaa niin ihan ok meni sunnuntaikin. Tuotanto 34,87kWh, myyntiin 15,6kWh.
 

Liitteet

  • IMG_3806.jpeg
    IMG_3806.jpeg
    124,6 KB · Katsottu: 76

Luukku

Vakionaama
Kyllä sitä vaan kesälläkin sähköä menee. Eilen pasautin uima-altaan lämmityksen (VILP) päälle ja normi vedenlämmitys yms kulutukset niin ei tuotanto paikoin riittänyt. Omakäyttö eilen 90%.
Myyntiin 3,1kWh. Tuotanto 30,75kWh.
 

Liitteet

  • IMG_3820.jpeg
    IMG_3820.jpeg
    123,5 KB · Katsottu: 79

roots

Hyperaktiivi
Kyllä sitä vaan kesälläkin sähköä menee. Eilen pasautin uima-altaan lämmityksen (VILP) päälle ja normi vedenlämmitys yms kulutukset niin ei tuotanto paikoin riittänyt. Omakäyttö eilen 90%.
Myyntiin 3,1kWh. Tuotanto 30,75kWh.
Ehkä kuulut johonkin vähemmistöön Suomessa uima-altainesi... ;)
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Kirjoituksessa puhutaan Suomen päästökaupasta ja ulkomailta hankittavista päästöyksiköistä,olen aina ihmetellyt että mistä maasta niitä päästöyksiköitä ostetaan,jääkö niitä ylimääräiseksi jossain vai onko jossain sellainen "pankki tai varasto" jossa niitä yksiköitä on mielin määrin ja myytäväksi asti,mihin ne kaupankäynnissä tulevat rahat menevät vai ollaanko me ssuomalaiset niin helvetin yksinkertaisia että meitä voidaan kusettaa tällaisella olemattomalla asialla kuin päästöyksiköillä.
Suomi on helvetin iso maa ja meillä on täällä paljon metsää ja tosi vähän saastuttajia kun verrataan mihinkä muuhun euroopan maahan tahansa eikä heillä ole niitä hiilinielujakaan henkeä kohti kuin meillä,olemmeko tulleet kusetetuiksi näissä laskelmissa joista nyt sitten pitäisi maksaa tajuttomia summia.

Meillä toi Huawei voimala on säästänyt 5 tonnoa COkahta + toinen pienmpi päälle siitä ehkä saman verran,ihan mukavat rahat siitä saadaan kuitattua,tosiaan mistä voi liksat lunastaa.
 

In-Vertti

Jäsen
Kertokaa ihmeessä ja heti mihin noita päästösäästöjä voi myydä! Ois heti laittaa rekkakuorma co2:sta ja nuppikuorma polttamattajätettyä kivihiiltä. Järjestelmän tilastojen mukaan olen myös ”istuttanut” 25 puuta, varmaan jotain hiilipiensitomoa voisi noistakin myydä?

Suomi yhteisössä nyt vain on se etupulpetin hikari, joka säätää kaiken scaissen heti ja miettimättä hetkeäkään kansallista etua.
Varmaa Italia ja Kreikka myy mielellään omat päästönsä meille, vaatimattomaan hintaan n 10* reaaliarvosta, koska heillä ei tule päästöjä kun ei ole saunoja eikä talvella tarvitse lämmittää, näin ovat sisäisesti laskeneet :D etelässä myös matkat on lyhyitä, niin autoista ei tule sanottavasti päästöjä verrattuna kylmään ja pitkien matkojen maihin.
Finnairin tyyliin päästöjä voi myös ostaa afrikasta ohjaamalla heitä käyttämään lehmän p@skaa ruoankypsentämiseen! Btw Suomessa lannan polttaminen energiaksi on erityisen kiellettyä sen aiheuttamien päästöjen vuoksi…
 

jarkko_h

Vakionaama
Aurinkovoimaloiden softien ilmoittamat päästövähennykset ovat täyttä humpuukia. Niissä voidaan jopa vertailla aurinkosähköä fossiilisilla tehtyyn energiaan.

Todellisuudessa kuitenkin Pohjoismaissa oma katolla oleva voimala pienentää päästöjä ajankohdasta riippuen ainoastaan 15-30 g/kWh.

Jos pihasta kaataa pari isoa pihakoivua paneeleja varjostamasta ja polttaa ne, vapautuu n. 3 000 000 g hiilidioksidia. Siinä saa aika monta kWh ottaa paneeleista jotta saa hiilidioksidihaitan kompensoitua.
 
Viimeksi muokattu:

In-Vertti

Jäsen
Jos pihasta kaataa pari isoa pihakoivua paneeleja varjostamasta ja polttaa ne, vapautuu n. 3 000 000 g hiilidioksidia.
Onneks meidän työmaalta kaadettiin vain haapoja ja muuta roskapuuta jolla ei ole moisia arwoja :rolleyes: tokkiinsa koivuakin kaatuu useampi kiintokuutiometri vuosittain, silti enemmän kasvaa tilalle. Et se siitä nielujen katoamisesta…
 

jarkko_h

Vakionaama
Onneks meidän työmaalta kaadettiin vain haapoja ja muuta roskapuuta jolla ei ole moisia arwoja :rolleyes: tokkiinsa koivuakin kaatuu useampi kiintokuutiometri vuosittain, silti enemmän kasvaa tilalle. Et se siitä nielujen katoamisesta…


Kaatuu kohta omasta palstastakin noin tuhat kuutiota koivua.

Lähinnä tuo pihakoivuvertailu kertoo minkälaisesta valhetta nuo invertterien softat kertovat. Ne antavat hyvän mielen, todelliset päästövähennykset ovat murto-osa.

--'
Tämänpäivän tuotto 20 kWh. Todellinen CO2 säästö 360g. Sillä saisi ajettua noin pari kilsaa autollani tai syötyä pienen n. 25 gramman palan pihviä.
 
Viimeksi muokattu:

Kide

Jäsen
Koitin etsiskellä vertailukohtia uuden asennuksen "onko ne ny siellä päin" tarkistukselle, 3.5kWp paneeleja Apsystems QT2 mikroissa, katto lounaaseen (Suncalcilla tarkistin just), katto 1:3, maksimi tänään noin 3 kW, ulkolämpötila n. 26 astetta, musta huopakatto.

Ensimmäinen kokonainen päivä 20 kWh. Mutta päiväkohtaisen perusteella hankala verrata, päivät erilaisia ja varjostuksia valitettavasti on aamuin illoin, hetken keskipäivälläkin. Paljonko olettaisi STC 505Wp paneelille, kyllähän nuo (422-447W) nyt tuosta jonkun verran jää. Onko tontilla?

Mikrosta näkee eri paneeleilta tulevat tehot, huom. yksi paikka tarkoituksella tyhjä. Hieman on siis eroa paneeleissa. Eilen roiskin puutarhaletkulla enimmät siitepölyt, että ei ne ihan puhtaita taida olla.

1717011154016.png


Tässä vielä päiväkäyrä:

1717011167557.png
 

jarkko_h

Vakionaama
Eikö fossiilisista juuri pitäisi päästä eroon. Ei minusta ihan huono vertaus. Eihän aurinkovoimaa pidä verrata vesivoimaan tai tuulivoimaan koska ne ovat samalla "puolella".

Ei, vertaus pitää tehdä korvattavaan energiaan. Esim sunnuntaina Suomessa tuotetun energian CO2 oli noin 20 g ja tuodun noin 15 g. Keskipäivällä ei lisäaurinkivoima olisi käytännössä korvannut fossiilisia. Sydäntalvella tilanne on toisin silloin kun ei tuule paljoa. Noita päiviä tosin on aika vähän, mutta on kuitenkin. CO2 päästövähennykset kannalta jyrkkään asetetut talvella hyvin toimivat paneelit pienentävät päästöjä oikeasti - fossiilisia korvataan oikeasti.

Jos esimerkiksi Suomessa olisi aurinkovoimaa 10 GW, voimala katolla jopa lisäisi todellisuudessa päästöjä (valmistuskulujen CO2). Aurinkovoimaa olisi jo yli tarpeen ja yksikään lisäpaneeli omakotitalon katolla ei vähentäisi fossiilisten käyttöä ainakaan kesällä. Tilanne voi tosin muuttua jos sähkön kysyntä kasvaa ja kysynnän kasvulla korvataan Esim hiiltä teräksen valmistuksessa.
---

Isomman CO2 hyödyn saa kun talvella siirtää kulutusta halvemmille tunneille.
 
Viimeksi muokattu:

Jamboa

Jäsen
Koitin etsiskellä vertailukohtia uuden asennuksen "onko ne ny siellä päin" tarkistukselle, 3.5kWp paneeleja Apsystems QT2 mikroissa, katto lounaaseen (Suncalcilla tarkistin just), katto 1:3, maksimi tänään noin 3 kW, ulkolämpötila n. 26 astetta, musta huopakatto.

Ensimmäinen kokonainen päivä 20 kWh. Mutta päiväkohtaisen perusteella hankala verrata, päivät erilaisia ja varjostuksia valitettavasti on aamuin illoin, hetken keskipäivälläkin. Paljonko olettaisi STC 505Wp paneelille, kyllähän nuo (422-447W) nyt tuosta jonkun verran jää. Onko tontilla?

Mikrosta näkee eri paneeleilta tulevat tehot, huom. yksi paikka tarkoituksella tyhjä. Hieman on siis eroa paneeleissa. Eilen roiskin puutarhaletkulla enimmät siitepölyt, että ei ne ihan puhtaita taida olla.

katso liitettä 97857

Tässä vielä päiväkäyrä:

katso liitettä 97858
Itse en letkulla pesisi paneeleita, tai ainakin kannattaa kuivata ne sitten kanssa, sillä johtovedestä jää kalkkia (jota sadevedessä ei ole).

Hyvin tuo käyrä vastaa omaa järjestelmääni, jossa on 6,88kwp, eli 3,44kwp per lape. Tai maksimitehot vähän pilvisellä säällä seilaa, mutta kokonaispäivätuotot pyörii itsellä eilisen 38,9kwh-43,2kwh (huippupäivä 21.5) välillä, joka on hyvin samassa linjassa kanssasi
1717042741791.png
 

Liitteet

  • 1717042643925.png
    1717042643925.png
    83,4 KB · Katsottu: 58
Viimeksi muokattu:

Kide

Jäsen
Itse en letkulla pesisi paneeleita, tai ainakin kannattaa kuivata ne sitten kanssa, sillä johtovedestä jää kalkkia (jota sadevedessä ei ole).
Hyvä pointti, tosin oli kaivovettä, tontilla vanha semmoinen, en juomavetenä kyllä enää käyttäisi joten voi siinä jotain töhnää olla mutta tuskin kalkkia

Hyvin tuo käyrä vastaa omaa järjestelmääni, jossa on 6,88kwp, eli 3,44kwp per lape. Tai maksimitehot vähän pilvisellä säällä seilaa, mutta kokonaispäivätuotot pyörii itsellä eilisen 38,9kwh-43,2kwh (huippupäivä 21.5) välillä, joka on hyvin samassa linjassa kanssasi
Ookkay, kiitos, tuntuisi siis olevan ihan normi-iskussa
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Ensimmnen kokonainen päivä 20 kWh. Mutta päiväkohtaisen perusteella hankala verrata, päivät erilaisia ja varjostuksia valitettavasti on aamuin illoin, hetken keskipäivälläkin. Paljonko olettaisi STC 505Wp paneelille, kyllähän nuo (422-447W) nyt tuosta jonkun verran jää. Onko tontilla?
Itsellä 425w 12kpl, n. 4200w edellispäivänä huiput. Eli 82%. Toki tuohon vaikuttaa lämmöt ja siitepölyt ja moni muu seikka, mutta kyllähän tuo oikealla tontilla myös sulla on.

Kuun alussa kun oli viileää ja erittäin kylmä tuuli, oli reilu 95% tehot. Eli 5.1kwp antoi 4850w hetken ajan (ei siis mikään aurinko pilvien takaa piikki, vaan tasaisen käyrän huiput). 2.5h aikana tuotto vaihteli 4700-4850-4600 (alussa, huippu ja lopussa).
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Suhteutin Jamboan kentän (2x3,44 kWp) koon omaani (8,6 kWp) joka on suoraan etelään eikä maksimiteho "häviä" kuin muutamia kWh:a / päivä max. 7 kWh sinun parhaaseesi joka minulla oli 8.5. 60,15 kWh .

6.5..png
 

Tifo

Vakionaama
Ei, vertaus pitää tehdä korvattavaan energiaan. Esim sunnuntaina Suomessa tuotetun energian CO2 oli noin 20 g ja tuodun noin 15 g. Keskipäivällä ei lisäaurinkivoima olisi käytännössä korvannut fossiilisia. Sydäntalvella tilanne on toisin silloin kun ei tuule paljoa. Noita päiviä tosin on aika vähän, mutta on kuitenkin. CO2 päästövähennykset kannalta jyrkkään asetetut talvella hyvin toimivat paneelit pienentävät päästöjä oikeasti - fossiilisia korvataan oikeasti.

Jos esimerkiksi Suomessa olisi aurinkovoimaa 10 GW, voimala katolla jopa lisäisi todellisuudessa päästöjä (valmistuskulujen CO2). Aurinkovoimaa olisi jo yli tarpeen ja yksikään lisäpaneeli omakotitalon katolla ei vähentäisi fossiilisten käyttöä ainakaan kesällä. Tilanne voi tosin muuttua jos sähkön kysyntä kasvaa ja kysynnän kasvulla korvataan Esim hiiltä teräksen valmistuksessa.
---

Isomman CO2 hyödyn saa kun talvella siirtää kulutusta halvemmille tunneille.
Tuntuu että tällainen vertaus johtaa tilanteeseen, jossa ei kannata tehdä mitään vaan jatkaa vanhalla bensa-autolla ajelua ja talokin lämpiää öljyllä.
Ekoteko kun ei tee mitään.

Tälläinen sattui silmiin:
Aurinkopaneelin teho: 375 W
Paneelin valmistuksen CO2-päästöt: 174 000 g
Kulutussähkön päästökerroin: 102 gCO2/kWh (Lähde Fingrid 25.2.22)
Aurinkopaneelin vuosituotto: 360 kWh (Testikenttä, eteläsuuntainen paneeli ja 38 asteen asennuskulma Salossa.)
Onko nyt tuostakin keskiarvo pudonnut. Tämän mukaan paneelit olisi kuitannut co2 velan viidessä vuodessa. Kauanko menee invertterin kuolettamiseen?
 
Back
Ylös Bottom