Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

[Hegsa]

Tuosta lämmittävästä vaikutuksesta tuleekin mieleen, että tulin jo kauan sitten päätelmään, että talon asiallisen jäähdyttämisen tulisi perustua keskusjäähdytykseen ja nestekiertoisen järjestelmän joustavuus ja siitä johtuva suosio on suhteessa vastaava kuin nestekiertoisen tai ilmakiertoisen lämmitysjärjestelmän.

Termodynaamisesti ehkä joo, muuten ei kiitos. Jos haluaa välttää kosteuden kondensoitumisen rakenteiden sisään koko kierrossa ei saa olla yhtään virhettä eristyksessä. Riippuen asentajaporukasta uutena tuo vaade saattaa täyttyä, mutta en pistäisi rahoja että pysyy virheettömänä talon eliniän. Samasta syystä ei tule Nilanin viilennystä käytettyä kuin hyvin satunnaisesti vaan ILP on pääasiallinen jäähdytyin.

Kunnollisen jäähdytyksen järjestäminen asuntoon ilppien avulla tai tuloilman jäähdytyksellä kilpistyy omaan mahdottomuuteensa jo ennakoitavien ylläpito- ja korjauskustannustensa takia.

Jäähdytys on mukavuusvaruste ja mukavuusvarusteilla on tapana maksaa. Teknisesti ILP toimii jäähdytykseen erittäin hyvin ja lämmityksessä synergia PILP:n kanssa on 10+. Näitä taitaa joitain satoja tuhansia olla pitkin poikin Suomea ja ensimmäistä kertaa kuulen ILP:n tekno-ekonomian olevan jotenkin ongelmallinen.

 

[burmanm]

Teknisesti ILP toimii jäähdytykseen erittäin hyvin ja lämmityksessä synergia PILP:n kanssa on 10+.

Alkaa menemään offtopic, mutta ILPin synergia lämmityksessä PILPin kanssahan on olematon jos ei ole ilmalämmitteinen (Nilan). Niben PILPit tunkevat lattioihin lämmön, johon ILP ei pysty auttamaan mitenkään. Lopputuloksena jos halutaan siirtää lämmitystä ILPille, niin lattiat pitää saada kylmemmiksi, mikä ei ole suinkaan toimiva järjestely varsinkaan kun ilma ei ILPistä leviä tasaisesti joka huoneeseen.

Kyllähän se VILPin järjestely on synergian suhteen parempi, kun kumpikin voivat lämmittää lattian (saman lämmönjakojärjestelmän) kautta taloa. Näin ei tarvitse suunnitella kahta keinoa lämmön siirtoon ja järjestelmät voisi tasapainoittaa toisiinsa nähden paremmin.

Sen sijaan elinkaarikustannuksissa en myöskään näe miksi ILP olisi ongelmallinen, kyseessähän on suhteellisen halpa ja luotettava vekotin jonka uusinta ei vaadi yleensä mitään rakenteiden purkamisia tai muita korjaustoimenpiteitä. ILPin käyttömukavuudessahan se suurin osa ongelmista on ja se taas riippuu pitkälti talon muodosta ja miten ihmiset kokevat puhallusäänet. Kyllähän monilla IV:kin pitää meteliä, osaa se häiritsee ja osaa ei ja riippuu pitkälti myös millaisessa ympäristössä asuu (moottoritien vieressä ei varmaan kukaan huomaisi kumpaakaan).

 

[kotte]

Termodynaamisesti ehkä joo, muuten ei kiitos. Jos haluaa välttää kosteuden kondensoitumisen rakenteiden sisään koko kierrossa ei saa olla yhtään virhettä eristyksessä. Riippuen asentajaporukasta uutena tuo vaade saattaa täyttyä, mutta en pistäisi rahoja että pysyy virheettömänä talon eliniän. Samasta syystä ei tule Nilanin viilennystä käytettyä kuin hyvin satunnaisesti vaan ILP on pääasiallinen jäähdytyin.

Ilppijäähdytys käytännössä aiheuttaa aivan vastaavia kondensiovesiriskejä varsinkin, jos tulo- tai korvausilmasta ei kerätä ennakolta kosteutta talteen. Jäähdytysputkistoihin liittyvät kondesioriskit liittyvät lähinnä suomalaisiin asennuksiin, kun putkien reittejä ja erityisesti kanavien kotelointeja ei mietitä loppuun asti ja asennuksissa fuskataan tietämättömyyden ja kokemuksen puutteessa. Siellä, missä jäähdytystarve ja ilman absoluuttinen kosteus ovat Suomeen verrattuna aivan toisella tasolla noiden kanssa on totuttu pärjäämään.

Jäähdytys on mukavuusvaruste ja mukavuusvarusteilla on tapana maksaa. Teknisesti ILP toimii jäähdytykseen erittäin hyvin ja lämmityksessä synergia PILP:n kanssa on 10+. Näitä taitaa joitain satoja tuhansia olla pitkin poikin Suomea ja ensimmäistä kertaa kuulen ILP:n tekno-ekonomian olevan jotenkin ongelmallinen.

Ei siinä erityistä ekonomista ongelma ole, vaan laatu ei ole hääppöinen muuta kuin ns. studiotyyppisessä yksiössä ja vastaavassa, jossa väliovet ja suorakaiteesta tms. eroava pohjarakenne heikentää käytännössä toimivuuden laatutasoa, elli sisäyksiköitä ja varsinkin ulkoyksiköitä ripotella sinne tänne seinille tai sitten asenneta liuosjäähdytystä paljon kylmempää tähtimäistä kylmäputkiverkostoa paikkaan, missä yhtenäisenä vedettäviä eritettyjä jäähdytysputkistoelementtejä on joskus myöhemmin mahdollista huoltaakin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kunnollisen jäähdytyksen järjestäminen asuntoon ilppien avulla tai tuloilman jäähdytyksellä kilpistyy omaan mahdottomuuteensa jo ennakoitavien ylläpito- ja korjauskustannustensa takia.

Voihan tuollaisen perustaa vilpinkin varaan, mutta heikoilla ollaan ilman erilistä jäähdytysverkostoa. Maalämmöstä tarvittavan kylmä liuoksen saa sivutuotteena ja jäähdytyksen käyttö on käyttöveden ja tilojen lämmitykselle pelkkää plussaa keruupiiriä elvyttäen.

Eiköhän suunnilleen jokaista ILPiä käytetä myös viilentämiseen, huomattavaa osaa pelkästään siihen. Varsin tavallista, että ILP palvelee rapiat 15 vuotta vaikka sitä käytettäisiin raskaasti myös lämmitykseen. Jäähdyttäminen on siitä erikoinen tieteen ala, että mitä epätaludellisen sen tekee, sitä parempi lopputulos. Eli kosteutta pitäisi saada myös poistettua tehokkaasti mikä edellyttää mahdollisimman kylmää kennoa.

VILPejä ei tosiaan yleensä käytetä jäähdyttämiseen, vaikka useimmat ovat sukujuuriltaan jäähdytyskoneita. Mikäänhän ei sinällään estä sitä kylmän tekoa, se pitäisi vaan kierrätellä samanlaisiin konvektoreihin kuin maalitkujäähdytyksessä. VILPeissä käytetään normaalisti pelkkää vettä ja jäätymättömän liemen käyttö jäähdytyspuolella ei tästä syystä oikein käy pirtaan. Pelkällä jäähdytetyllä vedelläkin voi jäähdyttää joskaan tämä ei yllä ILPin kosteudenpoistokykyyn.

Ilppijäähdytys käytännössä aiheuttaa aivan vastaavia kondensiovesiriskejä

Että se seinän läpivienti sitten kastuu vai koko jäähdytetty talo alkaa kastumaan ulkoapäin?

 

[Espejot]

Termodynaamisesti ehkä joo, muuten ei kiitos. Jos haluaa välttää kosteuden kondensoitumisen rakenteiden sisään koko kierrossa ei saa olla yhtään virhettä eristyksessä. Riippuen asentajaporukasta uutena tuo vaade saattaa täyttyä, mutta en pistäisi rahoja että pysyy virheettömänä talon eliniän. Samasta syystä ei tule Nilanin viilennystä käytettyä kuin hyvin satunnaisesti vaan ILP on pääasiallinen jäähdytyin.

Minun kokemuksen mukaan ei pidä paikansa vaan tässäkin pelossa kannattaa pitää järki kädessä. Mulla viilennys ilma on muistaakseni rajoitetu 14C ja joka syksy yritän etsiä kosteusvaurioita niistä kohdista missä eristykseen on jätetty tarkoituksella puutteita.

Ilppijäähdytys käytännössä aiheuttaa aivan vastaavia kondensiovesiriskejä varsinkin...

Noo, en ole löytänyt tästäkää näyttöä kun yläpohjassa on tullut möyrittytä

 

[kotte]

VILPejä ei tosiaan yleensä käytetä jäähdyttämiseen, vaikka useimmat ovat sukujuuriltaan jäähdytyskoneita.

Niin, Suomessa, pääosassa maailmaa kylläkin. Suomessakin toki käytetään hotelleissa ja vastaavissa hyvin laajalti.

Erityisesti etanolipohjainen liuos on lämmityksessä varsin arveluttava, mutta yhteisen lämmitysverkon käyttäminen sekä lämmön että jäähdytyksen jakeluun kilpistyy yleensä siihen, että kätevä lämmönluovutuskoje ja kätevä jäähdytyskoje eivät useimmiten kohtaa. Kattolämmitys ja lattiaviilennys näet ovat aika vaativat toteuttaa niin, että saadaan suuri teho aikaan ilman riskejä ja sivuvaikutuksia. Puhallinkonvektoria toki käytetään ainoana päätekojeena kaikkialla maailmassa sekä jäähdytykseen että lämmitykseen käyttäen yhtä putkistoa eri tarkoituksiin vuorotellen.

Että se seinän läpivienti sitten kastuu vai koko jäähdytetty talo alkaa kastumaan ulkoapäin?

Ei, vaan turhan kylmänä käyvät ja väärin tehdyt putkistoläpiviennit keräävät kosteutta samoin kuin huonosti eristetyt kondenssiveden poistoputkistot. Myös vuorokäyttö lämmitykseen ja jäähdytykseen kerää pölyä tukkien kondenssipoistoja ja vaatii huolellisuutta ylläpidossa, mikä ajan oloon monelta helposti unohtuu.

 

[jmaja]

Hyvälle tontille jos tekee 80m2 taloa niin maalämpö + IV-kone on suunnilleen 10% kokonaisbudjetista vs. PILP noin 3% muuttovalmiissa, itse tehden vielä enemmän. Se on jokaisen rakentajan budjetista kiinni onko tuo paljon vai vähän.

Mitäs tuollaisen rakentaminen nykyään maksaa? Nilan EC9 näyttää maksavan 7 tonnia eli asennettuna lienee vajaat 10 tonnia. Eli 300 000 maksaaa rakentaminen? Ja silloin MLP + LTO olisi 30 tonnia? Miksi se noin kallis olisi pieneen taloon. MLP+ LTO maksaa 10 tonnia, kaivo pieneen taloon 5 tonnia (ellei olla hyvin pohjoisessa tai kymmeniä metrejä kallioon) ja asennuksia päälle luulisi oltavan vielä alle 20 tonnin.

Onhan siinä tietysti edelleen merkittävä hintaero. Kaivo oli kertainvestointi, joten jatkossa ei eroa tule. Energiankulutus lienee kovin pientä MLP:lle, joten ei liene taloudellisesti kannattavaa. Riippuu toki paljon sähkön hinnastakin. Halpoja kiinteitä ei enää juuri ole. Pörssi tai kulutusvaikutteinen voi tulla PILPillä kalliiksi, kun pakkasilla on suorasähkö käytännössä tuo Nilan.

 

[pökö]

Mulla viilennys ilma on muistaakseni rajoitetu 14C ja joka syksy yritän etsiä kosteusvaurioita niistä kohdista missä eristykseen on jätetty tarkoituksella puutteita.

14C se on minullakin eikä hakemallakaan löydy hikoilevaa pintaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuosta lämmittävästä vaikutuksesta tuleekin mieleen, että tulin jo kauan sitten päätelmään, että talon asiallisen jäähdyttämisen tulisi perustua keskusjäähdytykseen

Jos talo on hyvin eristetty tämän voisi aivan hyvin laajentaa myös keskuslämmitykseen ilmakierron kautta. Näitä ilmakiertolämmityksiähän on ollutkin, yleensä jollakin tavalla vedestä lämpönsä ottavina. Nykyisin kun talojen lämmitystarve on ratkaisevasti parantunut, tälle ilmakiertolämmitykselle olisi entistä enemmän tilausta kun jäähdytystarve on tunnustettu ja sosiaalisesti hyväksytty myös Suomessa. Kuinka hyvin varpaat sitten ovat jo ehtineet tottua lämmitettyin lattioihin ja oltaisiinko siitä valmiita luopumaan. Toisaalta jos talo on hyvin eristetty, lattioita ei yleensä kovin lämpiminä liene mahdollista pitää.

Sitten jos puhutaan pienestä ja hyvin eristetystä, se sallii melko pistemäisen lämmityksen ja jäähdytyksen, koska se lämpö tasaantuu hyvin siellä talon sisällä. Pääasia että saa jotenkin lämmintä sisälle ja lämmintä ulos säiden mukaan. Kummoisia lämpötilaeroja sisällä ei voi olla kun 70 -luvun käytäväajattelustakin on luovuttu.

 

[kotte]

Mitäs tuollaisen rakentaminen nykyään maksaa? Nilan EC9 näyttää maksavan 7 tonnia eli asennettuna lienee vajaat 10 tonnia. Eli 300 000 maksaaa rakentaminen? Ja silloin MLP + LTO olisi 30 tonnia? Miksi se noin kallis olisi pieneen taloon. MLP+ LTO maksaa 10 tonnia, kaivo pieneen taloon 5 tonnia (ellei olla hyvin pohjoisessa tai kymmeniä metrejä kallioon) ja asennuksia päälle luulisi oltavan vielä alle 20 tonnin.

Millä ilveellä maalämpöratkaisun tai jonkin muun vesikiertoisen ratkaisun välille saadaan laskennallisesti suurempi ero kuin kaivon hinta? Kaivon hinta on yleensä kokonaiskustannus, jolla putket tuodaan sisälle taloon ja maapiirin täytetään liuoksella osana hankintapakettia. Vilpin ja vedenvaraajien yhteishinta vastaa tyypillisen maalämpöpumpun hintaa. Pilppi saattaa tulla kokonaisuutena hiukan halvemmaksi, kun välttyy lto-laitteen hankinnalta. Asennuskustannusten osalta ei ole syytä, miksi olisi eroja vaihtoehtojen välillä. Maalämmön kohdalla voisi kuitenkin säästää valitsemalla mahdollisimman halpa lto-laite, jopa pelkkä ristivirtakennolaite, joilla harvemmin on jäätymisongelmiakaan, koska lämmöntalteenoton merkitys on muita ratkaisuja vähäisempi. Itse lämmityshän kuluttaa joka tapauksessa muita vaihtoehtoja vähemmän sähköä etenkin suurimman lämmitystarpeen olosuhteissa.

 

[fraatti]

Noo, en ole löytänyt tästäkää näyttöä kun yläpohjassa on tullut möyrittytä

Juuri ilppien kondenssivesiongelmista oli juttua ylelläkin. Viikko pari sitten töissä oli yhdestä koneen poistopumppu rikki ja vedet lattialla. Samana päivänä olivat kotipizzassa myös joku firma rassaamassa ilpin putkia.

Kodin jäähdytyksestä voi seurata kymppitonnien vesivahinko

Kodin viilennys- ja jäähdytyslaitteiden kauppa on käynyt kuumana hellekesänä. Samalla ovat lisääntyneet niiden aiheuttamat vahingot.

yle.fi

 

[kotte]

Sitten jos puhutaan pienestä ja hyvin eristetystä, se sallii melko pistemäisen lämmityksen ja jäähdytyksen, koska se lämpö tasaantuu hyvin siellä talon sisällä. Pääasia että saa jotenkin lämmintä sisälle ja lämmintä ulos säiden mukaan.

Lämmityksen osalta kallistunkin samalla kannalle, mutta itse pidän pistemäistä jäähdytystä melko viheliäisenä ratkaisuna, jos on tarkoitus jäähdyttää muutakin kuin laitteen sijoitustilaa. Toki makuuhuoneeseen asennettu ilppi toimii ja sieltähän kylmä valuu päivälläkin muualle. Huone on silloin kumminkin hyvin ikävä kaikenlaiseen oleskeluun päiväsaikaan. Jos asunnossa on useampi makuuhuone, ilppejä saisi sitten olla vähintään vastaava lukumäärä "tasapuolisuudenkin" nimissä.

 

[Espejot]

Juuri ilppien kondenssivesiongelmista oli juttua ylelläkin. Viikko pari sitten töissä oli yhdestä koneen poistopumppu rikki ja vedet lattialla. Samana päivänä olivat kotipizzassa myös joku firma rassaamassa ilpin putkia.

Kodin jäähdytyksestä voi seurata kymppitonnien vesivahinko

Kodin viilennys- ja jäähdytyslaitteiden kauppa on käynyt kuumana hellekesänä. Samalla ovat lisääntyneet niiden aiheuttamat vahingot.

yle.fi

Lukematta Ylen asiantuntijan mielipidettä... kaikissa putkissa missä kulkee vesi on vesivuodon riski, myös viemäreissä mutta ei toi suoranaisesti liity kondessiin vaan viemäröintiin. Minä tekisin kondenssivimärin joko HT:lla tai kuparilla. Ja jos kondenssipumppu niin vuotovahti. Mulla patterin kondenssi on tehty kuparilla ja ILP:n haitariputkella... ILP kuseskelee jostain syystä eli se roikkuu seinällä lähinnä talon arvoa alentamassa. Jahka saan pv prokkiksen maaliin - jos saan - niin keskityn sitte vähäksi aikaa pumpputrekniikkaan ja mietin mitä teen pumpulle.

 

[RPekka]

Juuri ilppien kondenssivesiongelmista oli juttua ylelläkin. Viikko pari sitten töissä oli yhdestä koneen poistopumppu rikki ja vedet lattialla. Samana päivänä olivat kotipizzassa myös joku firma rassaamassa ilpin putkia.

Kodin jäähdytyksestä voi seurata kymppitonnien vesivahinko

Kodin viilennys- ja jäähdytyslaitteiden kauppa on käynyt kuumana hellekesänä. Samalla ovat lisääntyneet niiden aiheuttamat vahingot.

yle.fi

Niinno, tässähän siis kondensaatio on ihan normaali osa laitteen toimintaa mutta se vesi ei vaan ole päässyt sinne minne sen pitää päästä. Tämä on syy miksei ilppiasentaja suostunut laittamaan kondenssivettä meillä viemäriin vaikka se olisi saatu sinne yhden seinän läpi kun taas ulos johtamisessa piti mennä kahden seinän läpi mutta samaa reittiä kuin kylmäputketkin. Sanoi että liian iso riski että poistoputki menee tukkoon jossain lavuaarin alla ja sitten on vedet lattialla.

 

[Hegsa]

Alkaa menemään offtopic, mutta ILPin synergia lämmityksessä PILPin kanssahan on olematon jos ei ole ilmalämmitteinen (Nilan). Niben PILPit tunkevat lattioihin lämmön, johon ILP ei pysty auttamaan mitenkään.

Samalla 2 kW lämmitysbudjetila se Niben F470 kompurapuoli operoi kuin Nilanin EC9. Nollakelillä kun nappaa 15C tuloilmaan lisää ei sieltä montaa wattia jää lattiaa. Loput tulee sähkökattilalla ihan samoin kun Nilanilla ja jollain pitää lämmin käyttövesikin tehdä.

F750 ja S735 tietysti pumppaa lattiaan ihan eri tavalla, mutta niillä on hintaakin tuplat IV-koneen kanssa.

 

[Hegsa]

Ilppijäähdytys käytännössä aiheuttaa aivan vastaavia kondensiovesiriskejä varsinkin, jos tulo- tai korvausilmasta ei kerätä ennakolta kosteutta talteen.

Ei aiheuta. Väärinkäytöllä saa millä tahansa järjestelmällä tehtyä vahinkoa ja ILP:llä riittää kun ei yritä hölmön kylmäksi jäähdyttää ja sen estäminen ohjelmallisesti on helppoa.

Jäähdytysputkistoihin liittyvät kondesioriskit liittyvät lähinnä suomalaisiin asennuksiin, kun putkien reittejä ja erityisesti kanavien kotelointeja ei mietitä loppuun asti ja asennuksissa fuskataan tietämättömyyden ja kokemuksen puutteessa.

Itse kun en ole IV-suunnittelija enkä asentaja niin kuka näitä Suomessa sitten tekee oikein?

 

[kotte]

Minä veträisin kondenssivimärin joko HT:lla tai kuparilla.

Tuo sitten lisää kondenssiriskiä, koska putki on aina kylmä. Muoviputki vapaasti ilmassa ei käytännössä kerää kondenssia tuollaisessa tehtävässä. Kaikenlaisten kylmien putkien työntäminen rakenteiden sisään ilman tuulettuvaa ilmaväliä ympärillä ja kaiken lisäksi mahdollisesti sittenkin kerääntyvälle kondenssille turvallista valumareittiä pois rakenteista on arveluttavaa riskinottoa.

 

[kotte]

Sanoi että liian iso riski että poistoputki menee tukkoon jossain lavuaarin alla ja sitten on vedet lattialla.

Hyönteiset usein tekevät pesiään tuollaisiin ulos päättyviin putkiin. On niitä lentokoneitakin pudonnut moisen seurauksena.

 

[Hegsa]

Mitäs tuollaisen rakentaminen nykyään maksaa? Nilan EC9 näyttää maksavan 7 tonnia eli asennettuna lienee vajaat 10 tonnia.

Kalliit on asentajat jos voimavirtapistotulppa seinään, 4:n IV-putken ja 4 vesiputken liitos on 3 tonnia.

Eli 300 000 maksaaa rakentaminen?

Jos 300 k€ hassaa 80 m2 rakentamiseen hyvälle tontille muuttovalmiina niin joku urakoitsijaketjussa tekee tosi hyvän tilin.

Energiankulutus lienee kovin pientä MLP:lle, joten ei liene taloudellisesti kannattavaa.

Laskennallinen lämmitystarve (ppl. käyttövesi + IV) oman, ei energiatehokkaan, uuden talon luvuilla olisi 80 m2:lle 4320 kWh. Vaikkei laskisi ylimääräisestä hupisähköstä mitään hyöytyä lämmitykseen tuossa olisi 3000 kWh säästettävää maalämmöllä --> ei kannata.

Pörssi tai kulutusvaikutteinen voi tulla PILPillä kalliiksi, kun pakkasilla on suorasähkö käytännössä tuo Nilan.

Paksu betonilaatta varaa lämpöä hyvin niin pääsee pörssisähköstä hyötymään.. Talviaikaan halvimmilla tunneilla mennään 3x25A pääsulakkeet punaisina kun auto haluaa 11 kW ja Nilan 9,5 kW päälle.

 

[jmaja]

Kalliit on asentajat jos voimavirtapistotulppa seinään, 4:n IV-putken ja 4 vesiputken liitos on 3 tonnia.

Jos 300 k€ hassaa 80 m2 rakentamiseen hyvälle tontille muuttovalmiina niin joku urakoitsijaketjussa tekee tosi hyvän tilin.

Kerroppa sitten millä luvuilla laskit nuo 10 ja 3%.

 

[Hegsa]

Kerroppa sitten millä luvuilla laskit nuo 10 ja 3%.

Pyöreitä lukuja jos haluaa käyttää niin 250 k€ osuu riittävän lähelle.

 

[jmaja]

Pyöreitä lukuja jos haluaa käyttää niin 250 k€ osuu riittävän lähelle.

OK. Millä logiikalla sitten PILP olisi vain 7,5 tonnia, kun MLP + LTO olisi 25 tonnia? Siis PILPissä asennusosat ja -työ 500 €, mutta MLP + LTO:ssa vähintää 10 tonnia.

Ehkä 2022 tuollaisia tarjouksia annettiinkin, kun markkinat oli pahimmilla ylikierroksilla.

 

[burmanm]

Samalla 2 kW lämmitysbudjetila se Niben F470 kompurapuoli operoi kuin Nilanin EC9. Nollakelillä kun nappaa 15C tuloilmaan lisää ei sieltä montaa wattia jää lattiaa. Loput tulee sähkökattilalla ihan samoin kun Nilanilla ja jollain pitää lämmin käyttövesikin tehdä.

Ja tässä nimenomaan vahvistit sen ongelman mikä ILPissä on, eli siinä ei ole synergiaa ollenkaan. Kun ILPillä lämmität, niin jos vaikkapa F470:ssa ei riitä kompurasta teho ilman lämmittämiseen takaisin, niin se joutuu käyttämään vastuksia siihen. ILPistä ei ole mitään hyötyä tämän kuorman tai lämmitysveden lämmittämisessä, ne joutuu aina tekemään vastuksilla.

Sen sijaan VILPillä samassa kierrossa saadaan aikaan tilanne, jossa VILPin tehoja voidaan käyttää lämmityksen ohella myös siihen tuloilman lämmitykseen. Tällöin PILPin ei tarvitse käyttää vastuksia ollenkaan, koska se voi tehdä sen hetken vaikka vain käyttövettä. Tätä on synergia ja se puuttuu täysin ILPistä joka oli alkuperäinen väite.

Vesikiertoiset järjestelmät voivat tukea toisiaan.

 

[burmanm]

Millä logiikalla sitten PILP olisi vain 7,5 tonnia, kun MLP + LTO olisi 25 tonnia? Siis PILPissä asennusosat ja -työ 500 €, mutta MLP + LTO:ssa vähintää 10 tonnia.

Onhan MLP+LTO kombossa luonnollisesti hieman enemmän työtä kun kyseessä on kaksi erillistä laitetta, vaikka toisaalta se voi myös teoriassa mahdollistaa helpomman sijoittelun. Kaivon osuushan suurin osa lisäkustannuksista kuitenkin todellisuudessa on.

Mutta toisaalta onhan Nibekin hinnoitellut PILPin järjettömäksi vaihtoehdoksi nykyisin (ainakin siis hinnalla jonka kaupasta saa), S735+SAM42 on sen 13k€, halvemmalla saa LTO+MLP pumpun joten rahaa jää reikäänkin. Ei tuota kannattavaksi PILPille saa mitenkään, vaikka olisi kuinka toimiva ratkaisu eteläiseen osaan maata. Paitsi jos rakentajat tietysti saavat puoleen hintaan tai jotain muuta mikä ei muille käy selväksi.

VILPit taas ovatkin sitten reippaasti halvempia jo jos ei tarvitse olla Nibe. Ehkä tässä näkyy vain kilpailun puute PILPeissä? Ei ole kiina-PILPpejäkään varmaan olemassa hirveästi, paitsi se pieni huipparin korvaaja jonka nimi nyt karkasi mielestä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lämmityksen osalta kallistunkin samalla kannalle, mutta itse pidän pistemäistä jäähdytystä melko viheliäisenä ratkaisuna, jos on tarkoitus jäähdyttää muutakin kuin laitteen sijoitustilaa.

Vaikka ILP on meillä aivan talon päädyssä olohuonee seinässä, kyllä se hyvin jäähdyttää sinne avautuvat huoneet ja koko kerroksen erityisesti illalla ja yöllä, kun lämmöntulo auringosta loppuu. Kuivattava vaikutus tuntuu paljon nopeammin kuin lämpötilanlasku silloin kun sen laittaa päälle.

En laittaisi ILPiä makuuhuoneeseen, ellei sitten ole jokin erityinen syy että juuri sitä pitää niin kauhean pontevasti jäähdyttää.

 

[kotte]

Vaikka ILP on meillä aivan talon päädyssä olohuonee seinässä, kyllä se hyvin jäähdyttää sinne avautuvat huoneet ja koko kerroksen erityisesti illalla ja yöllä, kun lämmöntulo auringosta loppuu. Kuivattava vaikutus tuntuu paljon nopeammin kuin lämpötilanlasku silloin kun sen laittaa päälle.

En laittaisi ILPiä makuuhuoneeseen, ellei sitten ole jokin erityinen syy että juuri sitä pitää niin kauhean pontevasti jäähdyttää.

Kirjoitat mitä kirjoitat. Minulla oli ensin jäähdytysilppi olohuoneessa kymmenen vuotta ja sen jälkeen/ohella tavanomaisempi ilppi makuuhuoneiden viereisessä eteisaulassa hiukan kauemmin. Tiedän kyllä miten ne toimivat eri paikoissa ja talossa, missä välipohja ja alakerta ovat kiviainesta. Sen jälkeen asensinkin maaliuosjäähdytyksen kaikkiin erillisiin asuinhuonetiloihin ja tuo on kaikin tavoin aivan ylivoimainen ratkaisu käytännössä (sittemmin automatisoituna ja synkronoituna lämmityksen kanssa niin, että eivät pyöri yhtä aikaa).

Käytin mökillä (ennakkoluulon ja hellasärön takia) öisin jäähdytystä viereisen tilan ilpillä, mutta siirryin sittemmin käyttämään öisin vain makuuhuoneen ilppiä. Tuo on paljon parempi ratkaisu. Talvella roolit vaihtuvat, eli öisin makuuhuoneen ilppi ja lämmitys on yleensä pois päältä kun taas viereisen tilan ilppi lämmittää.

 

[pjkl]

Toimintavarmin on tietty suorasähkö. Mitä sitä enää edes miettii noilla kilowattitunneilla ja paksulla pinkalla muuta? Jos pinkka hupenee sähkön hinnan noustessa vaikka 2e/kWh niin voi sen ilpin laittaa silloinkin seinään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sen jälkeen asensinkin maaliuosjäähdytyksen kaikkiin erillisiin asuinhuonetiloihin ja tuo on kaikin tavoin aivan ylivoimainen ratkaisu käytännössä

No on varmaan, jos jokaisessa huoneessa on oma konvektorinsa. Onkohan tämä nyt foorumin ainut tämmöinen täydellinen ilmastointi?

Kuitenkin sillä yhdellä ILPillä jäähdyttää varsin suurenkin kerroksen ja ehkä 90% niistä saatavilla olevista hyödyistä sen jäähdytyksen suhteen. Ei täydellinen ilmastointi mutta kuitenkin sen verran hyvä että sen kanssa voi elää. Sen mitä se nyt on muutaman yön tänä kesänä päällä ollut, asukastyytyväisyys on huippuluokkaa kuitenkin.

 

[Adamooppeli]

Kannattaa ne lautojen välit edes pikkaisen tilkkiä vaikka sammaleella, jos noin paljon menee lämmitykseen tuon kokoisessa talossa. Ei mulla mene lämmitykseen edes tuota yli kymmenen vuotta vanhemmassa 160m^2 talossa. Miksi 100m^2 menisi niin älyttömästi enemmän, jos se rakennetaan vielä nykyisillä rakennusmääräyksillä? Nyt puhutaan kuitenkin eteläisestä osasta maata.

Olisin itse veikannut lämmitykseen menevän korkeintaan 5000kWh/vuosi. Hupisähkön osuus on kuitenkin tuota suurempi nykymaailmassa ja se lämmittää samalla taloa myös osaltaan, eikä se MLP:llä tai vastaavalla investoinnilla mihinkään laske - se telkkari ei hyödy siitä MLP:stä mitenkään vaikka jonkun laskelmissa näinkin on.

Sen sijaan 5000kWh/vuosi hupisähköä on todella vähän, eläkää ihmiset. Pelkästään sähköauto syö jo tuon.

On se hyvä että sinä et "veikkaa" kenellekkään yhtään mitään, voisi tulla lunta tupaan.

Minä esitin tuo "Impivaara 100 m2 uudisrakennus eteläsuomeen" kulutusarvion näin:
Pelkkä lämmitys lämmöntarve -> ~ 8000 kWh. Lämminkäyttövesi päälle lämmöntarve -> ~ 3000 kWh. Lämpöenergian tarve yhteen 11000 kWh - 12000 kWh / a. Maalämmöllä tehtynä ottaa sähköverkosta 2670 kWh / a.

Maalämpöfoorumilta löytyi alla oleva mitoituslaskelma.
Pornainen uudisrakennus:

Tomppeli mitoitus

 

[Mikki]

Tuosta mitoituksesta näkee että lämmitystarve perustalolle on aika pieni. Ketjussa on selvästi vielä pienempi ja selvästi paremmim eristetty talo suunnitteilla.

Paremmalla ala- ja yläpohjan eristyksellä niistää kilowatteja poikineen ja paremmalla IV koneella kuin Vallox.

Ja sitten vielä ne paneelit ja hyvä takka. Eihän lämmitettävää jää paljon mitään jäljelle. Reilun paksulla alapohjan laatalla ja tehokkaalla pörssiohjatulla sähkökattilalla voi sitten alentaa kustannuksia selvästi. Jollain 12kW kattilalla lämmittää kolmessa halvimmassa tunnissa talon varmaan kohtalaiselle pakkaselle asti. Ja sitten pikku priiimausta takalla päälle kun keli kiristyy.

 

[pökö]

Ja sitten vielä ne paneelit ja hyvä takka. Eihän lämmitettävää jää paljon mitään jäljelle

Paneelit ei oikein ole pääase talven lämmitystarvetta vastaan.

 

[Mikki]

Paneelit ei oikein ole pääase talven lämmitystarvetta vastaan.

Ei, mutta kyllä ne jeesaa silti koko vuotta. Varmaan siitä ollaan samaa mieltä että ainakin 6-7kk on kaikki lämpöpumput turhia (pl. ILP). Eli pumpun hyöty on muutaman hassun viikon käytännössä kun on kovemmat pakkaset. Mutta se takka 80m2 talon keskellä... Voi pojat kun on nannaa pistää tulet pesään kun on kylmä.

 

[jmaja]

Paremmalla ala- ja yläpohjan eristyksellä niistää kilowatteja poikineen ja paremmalla IV koneella kuin Vallox.

Noista kolmesta ei kyllä ole juuri niistämistä. Mikä IV kone vie vähemmän kuin Vallox 110 MV? Ulkoseinistä ja ikkunoista voi yrittää.

 

[Mikki]

Noista kolmesta ei kyllä ole juuri niistämistä. Mikä IV kone vie vähemmän kuin Vallox 110 MV? Ulkoseinistä ja ikkunoista voi yrittää.

Väittäisin että Enervent Salla. Kovia jäteilman lukemia on rapsailtu ja ilman sulatuksia.

Kyllä alapohjasta jotain jää talteen esim. 300mm finnfoamilla. Yläpohjasta sen voisi todeta että IV putket sisälle, ei yläpohjaan. Kivivillasta eristys, niin ei painu ja tule kylmäsiltoja paarteiden alle.

Ikkunat kyllä kannattaa ottaa parhaasta päästä. Niistä holahtaa muuten jatkuvasti läpi.

 

[roots]

Voi pojat kun on nannaa pistää tulet pesään kun on kylmä.

Lähinnä PILPiläisten suosiossa... ja ehkä VILPiläisten...

 

[Mikki]

Lähinnä PILPiläisten suosiossa...

Hyvä että jotkut edes sitten nauttii siitä lempeästä ja miellyttävästä lämmöstä. Takkaan tuli, nojatuoli eteen ja viskilasi käteen. Jestas... Tulis jo talvi.

 

[Hegsa]

Noista kolmesta ei kyllä ole juuri niistämistä.

Kannattaisi varmaan tutustua joskus moderneihin taloihin. Mulla on tilalämmitys mitoitettu 111m2:llä 6408 kWh. Tuulettuvalla alapohjalla, puurankarakenne seinissä eikä ylimääräistä fylliä missään.

Olisi hyödyllisempää jos ei revittäisi uudiskohteisiin, erityisesti ICF-tyyppisiin, mitään rintsikoiden energiakulutuksia.

 

[Timbe]

Ikkunat kyllä kannattaa ottaa parhaasta päästä. Niistä holahtaa muuten jatkuvasti läpi.

Tiiviissä ikkunoissa kannattaa tiedostaa huurtumisenestokalvot ulkopinnassa ja niiden herkkä naarmuuntuminen. Esim. terassilla kellokäsi osuu niin jälki jää.

 

[jmaja]

Kannattaisi varmaan tutustua joskus moderneihin taloihin.

Aika hyvin olen niihin tutustunut. Paljonkos sulla on sitten ylä- ja alapohjan u-arvot? Tuossa laskennassa oli alapohja 0,12 ja yläpohja 0,07, kun uusien talojen vertailuarvot ovat 0,17 ja 0,09. Rintsikoissa nuo ovat 2-3-kertaisia ja LTO:ta ei ole.

Aika vähäinen muutos tulee laittamalla yläpohjaan metri villaa tuon laskennan puolen metrin sijaan. Melkolailla sama juttu alapohjan kanssa. Sen sijaan ne ikkunat voi tiputtaa 1->0,6 aika helposti, mikä vaikuttaa paljon enemmän kuin se toinen puoli metriä yläpojaan.

 

[ollikuhta]

Taloudellisesti kannattavin lienee suorasähkö ja ilp. Lämmönjako vesikiertoisella lattialämmityksellä jolloin voi vaihtaa lämmönlähdettä tarvittaessa. Takka on mukava, vaikka jotain maksaakin. Lattiamateriaalissa on hyvä huomioida se että laatta/laminaatti vaatii lattian kautta tapahtuvan lämmityksen etteivät tunnu kylmiltä jalkapohjissa.