Kaupalliset kotiakut

[Hegsa]

En koe tarpeelliseksi laskea takaisinmaksuaikaa tuolle.

Harrustukset tosiaan maksaa ja negatiiviselle tuotolle sitä ei saakaan maksettua. Maalämpömiehet käyttää usein samaa logiikkaa

Sen sijaan näen tämän ainoana mahdollisuutena vaikuttaa tuohon luonnolliseen monopoliin ja jos akkusähkö maksaa n. 7,3s/kWh ja siirto 8,05s/kWh niin haluanko rahoittaa tuota aggressiivista verosuunnittelijaa vain sillä perusteella, että en saa investointia kuoletettua?

Jotain se akkuun menevä sähkökin maksaa. Aurinkopaneeleilla fully loaded -kulut kotiasennuksissa on tyypillisesti yli 5 snt/kWh ja silläkään ei ladata akkuja edes puolta vuodesta. Loppuvuotena akkuja ladataankin verkosta ja häviöiden takia verkkoyhtiölle maksetaan enemmän kuin ilman akkuja säästöjen tullessa energian myyjän laskusta.

TMAn laskeminen pelkällä tuolla erotuksella on myös äärimmäisen yksinkertaistava tapa suhtautua investointiin.

Jep, ja mikäli kuluvalla osalle ei saa laskettua takaisinmaksuaikaa antaa se osviittaa ettei tarkempi investointianalyysi ole tarpeen.

Mitäpä jos taloa myydessä vuonna 2034 sen saakin myytyä ensinnäkin helpommin ja vaikka 6500€ markkinahintaa kalliimmalla?

10 vuotta vanhat akut on lähinnä ongelmajätettä, varsinkin kun uudempia&parempia akkuja tulee koko ajan markkinalle.

Sitten et maksanut akustosta mitään, mutta Carunalle tilitit yli 7000€, eli nettotappio 13500€ - mikäli siis tekee yhtä yksinkertaistavia laskelmia kuin TMA eli oletuksella, että asut naapurissa muuten täysin samanlaisessa talossa.

Onneksi vaihtoehdot ei ole akut nyt tai ei koskaan. Kaupasta saa jatkuvasti akkuja, joiden sekä nimellinen että reaalinen hinta tulee alas suunnilleen samaa tahtia kuin akuilla tällä hetkellä säästää..

 

[Espejot]

Keskustelu TMA pituudesta muistuttaa tilanetta missä kaksi horokoopin tekijä vertailee tulevaisuutta. Minun MLP ei pitänyt maksaa itseään koskaan takasin mutta kuinkas sitten kävikään. Tai kun kysin 2008 kannattaako ottaa vuoden 2010 vaatimusten mukaiset eristeet. Elämä on päätöksiä ja osa niistä on hyviä ja vain mustalaiseukko tietää asian etukäteen.

 

[MarkkuJ]

Moro

Mitenkäs jos vertailukohteeksi akkujen tai paneelien hankintaan ottaa kymppitonnin vs. neljänkympin auton oston tai kaljan juonnin,mitenkä silloin on sen kuuluisan TMA:n kanssa,kristallipalloni kääntyi akkujen puolelle.
Jahkailijat ja hyötysuhteen laskijat kun miettii vuodesta toiseen em. hankintoja ja kittaavat kaljaa niin siinä se TMA vasta pitkäksi meneekin

 

[mokin]

Kunhan ei paneeleita varten tarvi yli 3,6 kW niin yksivaihe on pop.

En tiedä tuoko niin suurta eroa vaikka paneelit olisi kolmivaiheessa. Jos akkua saa ladattua ihan ostosähköllä, niin sen voisi myös optimoida varttinetotuksen mukaan. Tulee häviötä toki kun ac-dc-ac muunnokset käy, mutta jos vaihtoehtona on myydä paneeleista hintaan 0.04snt/kwh. Eli vaikka saisi vain 70% hyötysuhteella talteen, olisi sekin kotiinpäin.

Onnistuuko Victronilla suoraan ostosähkön käyttö? Homeassistantilla varmaan saa victronista kiinni? Eli riittäisikö akku + victron?

 

[Hegsa]

Keskustelu TMA pituudesta muistuttaa tilanetta missä kaksi horokoopin tekijä vertailee tulevaisuutta.

Mä luotan enemmän insinööreihin kuin ennustajiin energialaskennassa

Minun MLP ei pitänyt maksaa itseään koskaan takasin mutta kuinkas sitten kävikään. Tai kun kysin 2008 kannattaako ottaa vuoden 2010 vaatimusten mukaiset eristeet. Elämä on päätöksiä ja osa niistä on hyviä ja vain mustalaiseukko tietää asian etukäteen.

Olennaisena osana laskentaa pitäisi ymmärtää miten muutokset vaikuttaa kannattavuuteen, jotta pystyy vertailemaan vaihtoehtoisten investointien kannattavuutta. Akuille on aika selkeä mitkä parantaisi kannattavuutta:

• Sähköenergian hinnannousu kevät-kesä-syysöinä
• Siirtohinnan nousu kevät-kesä-syksy -akselilla
• Talviaikaisen päivänsisäisen hintaheilunnan lisääntyminen
• Pohjakulutuksen kasvu
• Oman kulutusjouston vähentyminen

Noista talviaikaisen päivänsisäisen heilunnan voisi kuvitella kasvavan, mutta positiivisia yllätyksiä on vähemmän tarjolla.

Jotta pysyttäisiin aiheessa niin osaako joku sähkötekniikkansa paremmin lukenut kommentoida noiden hybridi-invertterien kyvystä tuottaa oikosulkuvirtaa mikäli on asennettu koko talon back upiksi verkon mennessä alas? Tuosta pari sivua aiemmin mainitustua Deye + 50 kWh akut setistä oli muualla kommenttia ettei ilman verkkoa verkkoa riittäisi laukaisemaan kuin parin ampeerin johdonsuojia.

 

[roots]

Itse en niinkään laske näissä takaisinmaksuaikaa, vaan sitä kun kuukaudessa jää säästöpossuun x verran löysää rahaa ja kun sitä kertynyt riittävästi jolla saa tehtyä investoinnin. Tämän investoinnin hyöty on että kulut vähenee n summan verran kuukaudessa ja toteutuksen jälkeen säästöpossuun kertyy x+n verran löysää rahaa jolla voi tehdä taas seuraavat hankinnat.
Eli ei lasketa kauanko se maksaa itsensä takaisin, vaan paljonko kuukausittaiset kulut vähenee

Tuolla paneelit ja akustot tukee toisiaan. Kun niillä saa ostetun sähkön kulua suistuttua on se kaikki kotiin päin. Kulun pieneneminen voi tapahtua myös lataamalla akustoa kun hinta on vuorokauden alimmalla tasolla.

Tämä, on muuten kieroimmasta päästä perustelu jollekin hankinnalle, lähetään niinku nollista kun systeemi on pystytetty.

Eihän se erilainen tapa ajatella panostuksen hyvyyttä muuta sitä matikkaa mihinkään että joku pääomaa pitää laittaa menemään ja se jonain x vuotena tuottaa jotain ja vaatinee lisäkuluja ajassa silloin tällöin.
Sitten joskus näkee oliko järkevää...

 

[salasana]

Mä luotan enemmän insinööreihin kuin ennustajiin energialaskennassa

Luotan myös energialaskennassa, mutta en taloudessa. TMA on pätevä yksinkertaistettu ceteris paribus malli nopeassa päätöksenteossa, mutta päälle pitää laskea aika paljon muutakin.

 

[-Teme-]

Tämä, on muuten kieroimmasta päästä perustelu jollekin hankinnalle, lähetään niinku nollista kun systeemi on pystytetty.

eihän sitä lomamatkalle TMA:ta lasketa, paneeli & akku kululla saa sentään edes vähän takaisinpäin, vaikka jatkossa upgraden matkustusluokkaan lomamatkalle

 

[anders]

Kunhan ei paneeleita varten tarvi yli 3,6 kW niin yksivaihe on pop.

Saahan niitä yksivaiheisia olla joka vaiheessa tuo 16A, joita voi erikseen pitää päällä, kaiketi.

 

[mokin]

Mitä tuollainen yksivaihe victron maksaisi? Koitin hieman selata, mutta en päässyt jyvälle. Espejot varmaan heittää lonkalta? Jos siis 48v akusta yksivaiheeksi. Jonkun löysin että 2500e

 

[Espejot]

Mitä tuollainen yksivaihe victron maksaisi? Koitin hieman selata, mutta en päässyt jyvälle. Espejot varmaan heittää lonkalta? Jos siis 48v akusta yksivaiheeksi. Jonkun löysin että 2500e

MultiplusII 3kVA 544EUR + 60EUR rahti alv19

Mulla lukee nyt laskurissa suunnilleen 2800EUR ilman smart solaria. Kaapeli jne väärän kokoisia vielä tässä listauksessa

3x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 --> 1 691,00 €
Sulake 125A NH00 --> 0,00 €
Sulake kotelo NH00 XNH00-A160 --> 54,24 €
2x Victron Lynx Power In --> 260,00 €
Kaapeli 10mm2 punainen i Hiflex + --> 35,40 €
Kaapeli 10mm2 musta Hiflex + --> 35,40 €
Battery cable lugs 10mm2 M8 10 kpl --> 8,32 €
Victron Cerbo GX-->239,00 €
GX Touch 50 -->209,95 €
Victron Energy Meter EM540 3 phasig Energiemessgerät - max 65A/Phase-->142,62 €
Victron Interface MK3-USB (VE.Bus zu USB)-->66,50 €
VE.Can to CAN-bus BMS type A Cable 1.8m-->15,17 €
Victron RJ45 UTP Kabel 3m/5m-->13,15 €
VE.Can RJ45 Terminator-->0,00 €

 

[Hegsa]

Saahan niitä yksivaiheisia olla joka vaiheessa tuo 16A, joita voi erikseen pitää päällä, kaiketi.

Saa, mutta useammalla yksivaiheisella häviää helposti hintaedun 3-vaiheiseen.

 

[Espejot]

Saa, mutta useammalla yksivaiheisella häviää helposti hintaedun 3-vaiheiseen.

Sinänsä mielenkiintoinen aihe että samasta asiasta tuntuu olevan ihan päinvastaisia mielipiteitä... ei sikseen, sehän on vain hyvä. Mulla ei ole asiaan mielipidettä ollenkaan.

 

[mokin]

MultiplusII 3kVA 544EUR + 60EUR rahti alv19

Danke schön, pitää tsekata, ilmeisesti sen plyonin akun kanssa tavarat olisivat 2500e. Asennukset ehkä 500€? Eli jos laskee hyödyksi 10snt per kwh (kesällä siirto + pörssi ja talvella pelkkä pörssi), niin 50000kwh pitäisi saada että tulee maksettua takaisin. Häviöitä ei huomioitu.

 

[Hegsa]

Vähän valmiimpana pakettina Elisa on avannut Betansa taas uusille osallistujille. Nopealla laskennalla 15 kWh Huawein akku + invertteri on 8 k€, pienemmät ja isommat vastaavasti +-. Asennus näyttää olevan kiinteä 2 k€, mutta akkujen osalta tarjotaan 10 vuotista 0-korkoista rahoitusta. Korkotarjous tekee varsinkin isommista paketeista ihan älyttömän hyviä kun säästöä tulee tonneja sopimuskauden aikana.

Tarjolla ainoastaan pääkaupunkiseudulle, katotaan tärppäisikö espooseen yksi paketti.

EDIT: Elisa laskee tilittävänsä kuluttaja-asiakkaille 28 k€ vuodessa per MWh energiavarastoa tai 84k€ per MW säätötehoa.

 

[Espejot]

Vähän valmiimpana pakettina Elisa on avannut Betansa taas uusille osallistujille. Nopealla laskennalla 15 kWh Huawein akku + invertteri on 8 k€, pienemmät ja isommat vastaavasti +-. Asennus näyttää olevan kiinteä 2 k€, mutta akkujen osalta tarjotaan 10 vuotista 0-korkoista rahoitusta. Korkotarjous tekee varsinkin isommista paketeista ihan älyttömän hyviä kun säästöä tulee tonneja sopimuskauden aikana.

Tarjolla ainoastaan pääkaupunkiseudulle, katotaan tärppäisikö espooseen yksi paketti.

Eli rauta + ohjelmisto + asennus n. 8000e.
Toi on karkeasti 30% kallimpi kuin 48V systeemi mutta 0% osamaksun hyötyä voi olla isokin tai sitten ei.

Mitä toi +sarake oikein on, oletan että hyöty... aika mielenkiintoinen TMA laskelma... kokonaishyötö on 15EUR/kk jos lasketaan 2000EUR asennus. Eli ton mukaan maksaa 10v itsensä takasin ja tienaa 1800EUR.

 

[roots]

Vähän valmiimpana pakettina Elisa on avannut Betansa taas uusille osallistujille. Nopealla laskennalla 15 kWh Huawein akku + invertteri on 8 k€, pienemmät ja isommat vastaavasti +-. Asennus näyttää olevan kiinteä 2 k€, mutta akkujen osalta tarjotaan 10 vuotista 0-korkoista rahoitusta. Korkotarjous tekee varsinkin isommista paketeista ihan älyttömän hyviä kun säästöä tulee tonneja sopimuskauden aikana.

Tarjolla ainoastaan pääkaupunkiseudulle, katotaan tärppäisikö espooseen yksi paketti.

EDIT: Elisa laskee tilittävänsä kuluttaja-asiakkaille 28 k€ vuodessa per MWh energiavarastoa tai 84k€ per MW säätötehoa.

Kohtuu paketti...

Mitens mahtaa tuon Huawein komentaminen mennä, pikaisesti en huomannu mitään komentaja lisäpurkkia tjms!?
Modbushan tuossa Huaweissa on.

 

[Hegsa]

Mitens mahtaa tuon Huawein komentaminen mennä, pikaisesti en huomannu mitään komentaja lisäpurkkia tjms!?
Modbushan tuossa Huaweissa on.

Jos veikkaamaan pitäisi lähteä sanoisin että Huawei avaa nille rajapintoja mitkä ei ole kuluttajille auki ja käyttävät 4G donglea oman verkkonsa yli. Jos Elisa on rakentanut radioverkostonsa akustot Huawein kamalla siellä voi olla hyvinkin läheiset välit ja pääsyä erinäköisiin rajapintoihin mitä ei ilman isoa rahaa muuten saa.

Vaihtoehtoisesti oma purkki ja inun modbusiin suoraan kiinni. Katotaan mitä sanovat kun mulla on Huawein hybridi-inu valmiina ja listahintojen mukaan haluaisivat vaan hyvittää 1000€ siitä eikä käyttää sitä.

 

[roots]

Katotaan mitä sanovat kun mulla on Huawein hybridi-inu valmiina

Tuo on mielenkiintoista kuulla kuinka tuossa tapauksessa sattuneesta syystä...

 

[Nihan]

Vaihtoehtoisesti oma purkki ja inun modbusiin suoraan kiinni. Katotaan mitä sanovat kun mulla on Huawein hybridi-inu valmiina ja listahintojen mukaan haluaisivat vaan hyvittää 1000€ siitä eikä käyttää sitä.

Kiinnostaa myös. Kuten sekin missä määrin asiakas saa kontrollia akustoon, eli onko se Elisa jonka nuottien mukaan mennään vai saako tuon liittää omaan automaatioon.

 

[Hegsa]

Kiinnostaa myös. Kuten sekin missä määrin asiakas saa kontrollia akustoon, eli onko se Elisa jonka nuottien mukaan mennään vai saako tuon liittää omaan automaatioon.

Jotain älyä sieltä on tultava Elisan kautta kun:

"Akku lataa pörssisähköä halpoina hetkinä automaattisesti ja toimii näin sähkövarastona. Voit hyödyntää akustoon varastoidun sähkön, kun pörssisähkön hinta taas nousee."

ei kuulu Huawein omaan ohjaukseen. Säästörakennetta kun katsoo dominoi Energiapalkkio tulopuolta niin vahvasti että sieltä kannattaa ottaa kaikki irti. Muilta osin optimaalisen säädön tekeminen on ihan painajaismainen tehtävä ja melkein kaikille parempi ratkaisu on antaa kontrolli ulos kuin yrittää itse, varsinkin kun tulovirrasta iso osa tulee oman kiinteistön ulkopuolelta. Oman LP-solverin ajaminen (tekeminen vielä enemmän) on työlästä ja vaatii aivan kauheasti mallintamista ennusteen saamiseksi kohdalleen kun tulevien tuntien sähkönkulutus pitäisi pystyä kertomaan mallille.

Kaikista paras olisi kun joku pistäisi pystyy osuuskuntamallisen energiayhteisön, jonne voisi vapaasti tarjota omia kuormia/kapasiteettaja ja yhteisö operoisi reservimarkkinalla. Koko maa kannattaisi kylvää täyteen ohjauselektroniikkaa vaikka ilmaiseksi ja siltikin tuolla pystyisi elättämään useampaa ihmistä, kunhan markkinalle on tarjottavana riittävästi kapasiteettia.

 

[mokin]

Muilta osin optimaalisen säädön tekeminen on ihan painajaismainen tehtävä ja melkein kaikille parempi ratkaisu on antaa kontrolli ulos kuin yrittää itse, varsinkin kun tulovirrasta iso osa tulee oman kiinteistön ulkopuolelta. Oman LP-solverin ajaminen (tekeminen vielä enemmän) on työlästä ja vaatii aivan kauheasti mallintamista ennusteen saamiseksi kohdalleen kun tulevien tuntien sähkönkulutus pitäisi pystyä kertomaan mallille.

En nyt tiedä onko se niin vaativa, riippuen toki mitä optimaalisella halutaan. Mutta jos on 15kwh akusto, niin kyllä se peruskulutus alkaa olemaan talvipakkasilla monella VILP/PILP-miehellä siellä 2kw paikkeilla ellei ylikin. Jos miettii että akustosta olisi 14kwh käytössä, niin 6kw lataus kolme halvinta tuntia ja 7 kalleinta rankkia puretaan 2kw teholla.

Tietysti pari if-lausetta mukaan, if halvimmat <10snt/kwh and if 3 kalleinta >50snt/kwh, niin tuo 4.6kwh ajoa nuo kolme kalleinta. Toki automaatiota sen verran että asettaa tietyt limiitit, jos yli 1e/kwh hintoja, niin 14kwh/määrä, purku sitten tuon mukaan. Jos yli 1€/kwh hintoja ei ole, niin sitten yli 50snt/kwh hintojen määrä, 14kwh/määrä ja purku sen mukaan. Muuten voi ajaa rankkien mukaan tai lataus olisi ehkä hyvä olla kolme halvinta peräkkäistä. Nämä siis talvenajan esimerkkeinä, kesällä paneeleilla riittää joku yksinkertainen, aina kun varttinetotus on 0.05kwh plussalla, ajatetaan se nollaan tai tietty määrä nollan alapuolelle tai sitten että ruvetaan ajamaan 5min ennen jakson loppua tietyllä teholla sitä ulos, jos sähkönhinta on yli 0snt.

Tietysti peruskulutuksen mukaan noita säädetään, jos kovilla pakkasilla menee 5kw jatkuvasti, niin sitten kolme kalleinta puretaan 5kw teholla. Sekään ei kauheasti vaadi että tuon rankkien määrän saa automatisoitua, kunhan tietää miten oma kulutus käyttäytyy. Mutta suhteellisen yksinkertaisella automaatiolla saadaan jo valtaosa hyödyistä kasaan. Vähän sama kuin COP-keskustelu, jos COPin pykälän nosto maksaa aina 5000€, ja lähtötilanne on COP=1, niin COP=2 on merkittävästi kannattavampi kuin COP=3 tai COP=4.

Vähän samantyylisten asioiden kanssa tulee töissä painittua, ei liity näihin, mutta teknologiaan kuitenkin, automaatio halutaan lähelle 100%, mutta 50% automatisoinnin hyöty riittää siihen että nykyinen henkilömäärä pystyy tekemään tuplatyöt ja automaation kehittäminen tuohon pisteeseen on naurettavan halpa verrattuna 100% automaatioon, puhumattakaan ylläpidosta. Yleisesti omalla ajalla tuo 50% on jo ihan maksimi mihin automaatio kannattaa viedä, puhun itse yleensä 25-40% automaatioasteesta, johon on kannattavaa pyrkiä. Ei liity oikeastaan millään tavalla tähän asiaan, mutta täysin optimaalinen on harvoin kuitenkaan kannattavampi kuin riittävän optimaalinen. Ja mitä pidemmälle optimointia viedään, sen enemmän siinä on hajoavia osia.

 

[roots]

En nyt tiedä onko se niin vaativa, riippuen toki mitä optimaalisella halutaan. Mutta jos on 15kwh akusto, niin kyllä se peruskulutus alkaa olemaan talvipakkasilla monella VILP/PILP-miehellä siellä 2kw paikkeilla ellei ylikin. Jos miettii että akustosta olisi 14kwh käytössä, niin 6kw lataus kolme halvinta tuntia ja 7 kalleinta rankkia puretaan 2kw teholla.

Tietysti pari if-lausetta mukaan, if halvimmat <10snt/kwh and if 3 kalleinta >50snt/kwh, niin tuo 4.6kwh ajoa nuo kolme kalleinta. Toki automaatiota sen verran että asettaa tietyt limiitit, jos yli 1e/kwh hintoja, niin 14kwh/määrä, purku sitten tuon mukaan. Jos yli 1€/kwh hintoja ei ole, niin sitten yli 50snt/kwh hintojen määrä, 14kwh/määrä ja purku sen mukaan. Muuten voi ajaa rankkien mukaan tai lataus olisi ehkä hyvä olla kolme halvinta peräkkäistä. Nämä siis talvenajan esimerkkeinä, kesällä paneeleilla riittää joku yksinkertainen, aina kun varttinetotus on 0.05kwh plussalla, ajatetaan se nollaan tai tietty määrä nollan alapuolelle tai sitten että ruvetaan ajamaan 5min ennen jakson loppua tietyllä teholla sitä ulos, jos sähkönhinta on yli 0snt.

Tietysti peruskulutuksen mukaan noita säädetään, jos kovilla pakkasilla menee 5kw jatkuvasti, niin sitten kolme kalleinta puretaan 5kw teholla. Sekään ei kauheasti vaadi että tuon rankkien määrän saa automatisoitua, kunhan tietää miten oma kulutus käyttäytyy. Mutta suhteellisen yksinkertaisella automaatiolla saadaan jo valtaosa hyödyistä kasaan. Vähän sama kuin COP-keskustelu, jos COPin pykälän nosto maksaa aina 5000€, ja lähtötilanne on COP=1, niin COP=2 on merkittävästi kannattavampi kuin COP=3 tai COP=4.

Vähän samantyylisten asioiden kanssa tulee töissä painittua, ei liity näihin, mutta teknologiaan kuitenkin, automaatio halutaan lähelle 100%, mutta 50% automatisoinnin hyöty riittää siihen että nykyinen henkilömäärä pystyy tekemään tuplatyöt ja automaation kehittäminen tuohon pisteeseen on naurettavan halpa verrattuna 100% automaatioon, puhumattakaan ylläpidosta. Yleisesti omalla ajalla tuo 50% on jo ihan maksimi mihin automaatio kannattaa viedä, puhun itse yleensä 25-40% automaatioasteesta, johon on kannattavaa pyrkiä. Ei liity oikeastaan millään tavalla tähän asiaan, mutta täysin optimaalinen on harvoin kuitenkaan kannattavampi kuin riittävän optimaalinen. Ja mitä pidemmälle optimointia viedään, sen enemmän siinä on hajoavia osia.

Tällä Elisa-kytkyllä ei taida niin vapaat kädet olla sen latailuihin... purkuihin ehkä enemmän pääsee vaikuttamaan.
Kuinkahan suljettu systeemi mahtaa olla...

 

[Hegsa]

En nyt tiedä onko se niin vaativa, riippuen toki mitä optimaalisella halutaan. Mutta jos on 15kwh akusto, niin kyllä se peruskulutus alkaa olemaan talvipakkasilla monella VILP/PILP-miehellä siellä 2kw paikkeilla ellei ylikin. Jos miettii että akustosta olisi 14kwh käytössä, niin 6kw lataus kolme halvinta tuntia ja 7 kalleinta rankkia puretaan 2kw teholla.

Jos PILP:llä tai VILP:llä on joustamaton kulutus 2 kW pakkasilla niin akut on väärä paikka investoida. PILPeillä on selkeästi suurin joustamaton kulutus, mutta sekään ei ole kuin ~700W Nilanilla/F470 Nibellä IV:n kanssa. Kirjaimellisesti vitosen osilla rakentaa modbus-kikkareen millä blokataan kalleimmat tunnnit ja paukutetaan sulakkeet punaisena kulutusta samaan aikaan kun akkuja pitäisi ladata TMA:n ollessa joitain tunteja. Lämmityksen joustava komponentti vielä elää koko ajan eli akuille pitäisi syöttää vähintään kerta tunnissa uutta ohjelmaa toteutuneen + sääennusteen mukaan.

Tuon toteutus on vasta yhden joustavan kuorman handlaus ja siihen päälle vielä kaikki muut autosta lähtien yhdistettynä pääsulakkeen rajoituksiin.

Tietysti pari if-lausetta mukaan, if halvimmat <10snt/kwh and if 3 kalleinta >50snt/kwh, niin tuo 4.6kwh ajoa nuo kolme kalleinta. Toki automaatiota sen verran että asettaa tietyt limiitit, jos yli 1e/kwh hintoja, niin 14kwh/määrä, purku sitten tuon mukaan. Jos yli 1€/kwh hintoja ei ole, niin sitten yli 50snt/kwh hintojen määrä, 14kwh/määrä ja purku sen mukaan. Muuten voi ajaa rankkien mukaan tai lataus olisi ehkä hyvä olla kolme halvinta peräkkäistä.

Täällä tulee seuraavat ongelma vastaan eli mitä voidaan pääsulakkeen läpi ottaa. Autot ottaa 11 tai 22 kW, lattialämmityksen varaavat vastukset 9 kW ja 15 kWh akku ~7,5 kW niin mistä kuristetaan? Ei mahdu 3x25A eikä edes 3x35A sulakkeista edes kolmea joustavaa kuormaa halvimpana tuntina.

Tietysti peruskulutuksen mukaan noita säädetään, jos kovilla pakkasilla menee 5kw jatkuvasti, niin sitten kolme kalleinta puretaan 5kw teholla.

Jep, ongelma vaan on minkäänlaisen varaavan lämmityksen kanssa peruskuorman pienuus. Suorasähkölämmityksessä kannattavuus paranee heti.

Sekään ei kauheasti vaadi että tuon rankkien määrän saa automatisoitua, kunhan tietää miten oma kulutus käyttäytyy.

Tätä se vaatii, mutta joustavien kuormien kanssa oman kulutuksen käyttäytyminen ei olekaan ihan helppoa. Varsinkin kun sinne lyödään omaa tuotantoa sekaan (ts. Lämmitä lattiaa vuorokauden x halvimmalla tunnilla jos ulkolämpötila on yli +5C ja 2x jos alle -5C paitsi jos aurinkopaneelien tuotto on yli yyyy W niin aja zzz kWh ylijäämää ja loput halvimmilla tunneilla) niin menee vaikeaksi.

Mutta suhteellisen yksinkertaisella automaatiolla saadaan jo valtaosa hyödyistä kasaan.

Jep, tämä pitää paikkansa. Akkujen osalta tämä myös tukee pieniä akkuja kun niiden teoreettisesta hyödystä on hirveän paljon helpompi saada iso osuus toteutumaan.

Vähän sama kuin COP-keskustelu, jos COPin pykälän nosto maksaa aina 5000€, ja lähtötilanne on COP=1, niin COP=2 on merkittävästi kannattavampi kuin COP=3 tai COP=4.

Täyisin sama akkujen ja paneelien kanssa, ensimmäinen kWh akkua tai kWp paneelia on kaikista arvokkain.

Ei liity oikeastaan millään tavalla tähän asiaan, mutta täysin optimaalinen on harvoin kuitenkaan kannattavampi kuin riittävän optimaalinen. Ja mitä pidemmälle optimointia viedään, sen enemmän siinä on hajoavia osia.

"Good enough is good enough". Joustavan kuorman siirrosta liki 100% hyöty on helpohkosti saatavissa, samoin paneeleista. Joustavasta kuormasta ja paneeleista alkaa tulla ongelmia yli ~80 %, mutta taloudellisesti voidaan päästä plussalle. Akkujen lisääminen tuohon pienentää entisestään hyöty-capturea.

 

[mokin]

Jos on 15kwh akusto käytössä, niin miksi kannattaa PILP/VILP ajaa alas kalleina tunteina? Eikö silloin olisi parasta antaa pörrätä paremmalla copilla ja "siirtää" kulutus akuilla? Eli antaa pumpun elää elämäänsä ja akku vaan purkaa tietyn määrän kalliita tunteja. Jos vedetään varaaja ylilämpöön, että selvitään kalliimmat tunnit ilman pumppua ja sitten lähdetään jäähtynyttä varaajaa lämmittämään isoilla taajuuksilla, niin voisi kuvitella että sähköä kuluu selkeästi enemmän kuin sillä että pumppu pörisee sillä sopivalla alueella kokoajan.

Ja akun latauksen laskin 6kw, eli 2kw per vaihe, eli vajaa 9A per vaihe. Tuossa jää vielä 16/26A per vaihe käyttöön. Jos lattialämmitys söisi sen 3kw per vaihe (sinun luvuistasi), niin ollaan 22A per vaihe. Jos auton latausta tiputtaisi 7kw, niin pyöreästi 32A per vaihe. 35A riittää helposti. Mahdollisesti jos kyseessä on muutaman tunnin piikki, niin 25A saattaa kestää, mutta en sen varaan nyt laskisi. Tai sitten ladataan 4h akkua, ja tuosta 4h ajasta puolet tykitetään lämpöä lattiaan ja toiset autoon. 14kwh kuitenkin vajaa 100km, talvella ehkä 60-70km? Ja voi sitä tuon neljän tunnin jälkeen jatkaa sillä 11kw teholla vielä monta tuntia.

Jos on 9kw lattialämmitystä, niin yksi vaihtoehto olisi ajaa ne halvimmat tunnit niitä täysillä ja sitten n. 1.5h tasan 12h päästä, akun teholla.

 

[Arisoft]

Tätä se vaatii, mutta joustavien kuormien kanssa oman kulutuksen käyttäytyminen ei olekaan ihan helppoa. Varsinkin kun sinne lyödään omaa tuotantoa sekaan (ts. Lämmitä lattiaa vuorokauden x halvimmalla tunnilla jos ulkolämpötila on yli +5C ja 2x jos alle -5C paitsi jos aurinkopaneelien tuotto on yli yyyy W niin aja zzz kWh ylijäämää ja loput halvimmilla tunneilla) niin menee vaikeaksi.

Itse pidän helppona siihen asti kun auringon tuotanto pitäisi ennustaa. Jos aurinko paistaa vähemmän joutuu ostamaan kallista sähköä korvaajaksi. Jos paistaa liikaa joutuu myymään negatiivisella hinnalla.

Auringon osalta olenkin tyytynyt siihen, että tuotoksi arvioidaan etukäteen vain minimi, aina sitä vähän tulee kesäisin. Ja jos sitten on tuuri ja tuotantoa saa ulos enemmän niin päätös sen käytöstä tehdään vasta silloin hinnan mukaan vaikka usein kannattaisi ennakoida enemmän.

 

[anders]

Itse pidän helppona siihen asti kun auringon tuotanto pitäisi ennustaa. Jos aurinko paistaa vähemmän joutuu ostamaan kallista sähköä korvaajaksi. Jos paistaa liikaa joutuu myymään negatiivisella hinnalla.

Tästä saa muokkaamalla melko tarkan ennusteen:

Introducing Solar Production Forecast - Victron Energy

VRM Solar Forecasts combines Victron's model of your sites solar production potential, and integrates irradiance forecasting data from Solcasts global fleet of weather satellites.

www.victronenergy.com

 

[Hegsa]

Jos on 15kwh akusto käytössä, niin miksi kannattaa PILP/VILP ajaa alas kalleina tunteina? Eikö silloin olisi parasta antaa pörrätä paremmalla copilla ja "siirtää" kulutus akuilla? Eli antaa pumpun elää elämäänsä ja akku vaan purkaa tietyn määrän kalliita tunteja.

Näin niitä ajetaankin. PILP:llä (pois lukien Niben F750/S735 jotka ovat vähän poikkeusyksilöitä) ajetaan noin 6 kk putkeen kompressori täysillä, mutta kompressori ei ota kuin ~500W + IV 100-200 W päälle. Tätä kuormaa ei kannatakaan siirtää, mutta kaikki muu PILP:n kulutus tulee suorasähkövastuksista, joita kannattaa siirrellä.

VILP:llä tilanne on vielä surkeampi kun erillisen IV-koneen pohjakulutus on 100-200 W (+ mahdollinen esi-/jälkilämmityspatteri joitain satoja watteja) ja kompressorikuorma on kokonaan joustavaa. VILP:llä optimistrategia ottaa huomioon spot-hinnan, lämmitystarpeen ja ulkolämpötilan vaikutuksen COP:iin, mutta missäänt tapauksessa se ei ole tasaista ajoa ympäri päivän ja kompuran seistessä pohjaa on vain satoja watteja.

Jos vedetään varaaja ylilämpöön, että selvitään kalliimmat tunnit ilman pumppua ja sitten lähdetään jäähtynyttä varaajaa lämmittämään isoilla taajuuksilla, niin voisi kuvitella että sähköä kuluu selkeästi enemmän kuin sillä että pumppu pörisee sillä sopivalla alueella kokoajan.

PILP:ssä tuo siirrettävä kuorma tehdään vastuksilla ja ne toimii aina samalla hyötysuhteella. VILP:t ei ole ominta aluetta, mutta on/off koneiden pitäisi nimenomaan tykätä pidemmistä yhtäjakoisista ajoista eli varaavuudesta kun ei tule turhia stoppeja ja mutulla veikkaisin invertterikoneellakin pääsevän parempaan COP:iin isolla kuormalla kuin pienellä.

Ja akun latauksen laskin 6kw, eli 2kw per vaihe, eli vajaa 9A per vaihe. Tuossa jää vielä 16/26A per vaihe käyttöön. Jos lattialämmitys söisi sen 3kw per vaihe (sinun luvuistasi), niin ollaan 22A per vaihe. Jos auton latausta tiputtaisi 7kw, niin pyöreästi 32A per vaihe. 35A riittää helposti.

35A pääsee pidemmälle, mutta isompi liittymä maksaa selvää rahaa. Monella sähköyhtiöllä otetaan liittymismaksun päälle extraa vielä kuukausimaksuissa. Perus-Carunalla ero on melkein 20 €/kk + isomman liittymän liittymismaksu niin tiukalla on tuota säästää akuilla kaiken muun päälle.

Tai sitten ladataan 4h akkua, ja tuosta 4h ajasta puolet tykitetään lämpöä lattiaan ja toiset autoon. 14kwh kuitenkin vajaa 100km, talvella ehkä 60-70km? Ja voi sitä tuon neljän tunnin jälkeen jatkaa sillä 11kw teholla vielä monta tuntia.

Mulla menee keskimäärin ~16 kWh per päivä akkuun enkä aja kovinkaan paljoa. Talviaikaan optimistrategia on noin kolmen-neljän päivän syklissä (Sähkövatkain!) ajaa halvimmat tunnit ja ainakin osin samoilla tunneilla lattiaan pitäisi mennä täydellä teholla. Tällä hetkellä dynaaminen kuormanhallinta kuristaa latausta ettei sulakkeet pala, mutta akkujen ymppääminen tuohon logiikkaan on aika kaamea optimointi. Riippuen vähän päivän sisäisten hintaerojen suuruudesta akuille kannattaa tai ei kannata ohjata jotain, mutta lopputulemana valmiiksi aikasiirretty kulutus liittymän kapasiteettia vasten syö kohtalaisen paljon akkujen talviaikaista kannattavuutta.

Jos on 9kw lattialämmitystä, niin yksi vaihtoehto olisi ajaa ne halvimmat tunnit niitä täysillä ja sitten n. 1.5h tasan 12h päästä, akun teholla.

Jos akusta haluaa vastuksille purkaa niin se olisi parempi tehdä pienemmällä C:llä pitkän ajan kuluessa. Noin yleisesti vastusten ajo akun kautta ei ole kovin optimistrategia ellei akuston koko ole melko räikeäasti ylimitoitettu pohjakulutukseen. En muista tuollaisen kuvion koskaan tulleen vastaan, mutta ei se ihan mahdoton 15 kWh akun kanssa olisi.

 

[Arisoft]

Tästä saa muokkaamalla melko tarkan ennusteen:

Tuossa kohtaa en enää jaksanut pohtia kuinka paljon ennusteen varaan kannattaa laskea. Sehän on silti vain ennuste vaikka hyvä onkin. Ennustetta tarvitsin vain sen optimoimiseen, kannattaakö yösähköllä lämmittää aamuyöstä juuri ennen kuin siirtomaksu nousee päiväsähkölle.

Käytännössä huomasin ettei ennusteella ole kauheasti väliä. Jos päivällä on tarjolla edes hieman sähköä omista paneeleista, niin se pitää kattilan lämpimänä eikä aamusähkölle ole käyttöä. Jos paistaa enemmän, niin kattila menee kuumemmaksi, mutta ei sitä tarvitse ennakoida näin kesäisin ja talvella taas ei aurinko juurikaan paista lumen alle.

 

[salasana]

Tutustuin hieman tarkemmin tuohon Victronin Dynamic ESS:n sisältöön ja säädettävyyteen ja nyt kun seuraan yo. keskustelua niin taitaa tulevaan taloon tulla Victron.

Mielenkiintoista toki seurata miten kilpailijat seuraavat perässä ja miltä markkinat näyttää kun ehkä 1-1,5v päästä laitteita asennettaneen paikalleen. Olisiko Fronius tai joku muu valmistaja ottanut näistä 48V-järjestelmistä kopin vai onko HV-akut tulleet rytinällä alas suurten energiavarastoinvestointien vanavedessä? Aika näyttää.

 

[mokin]

@Hegsa invertteri koneessa on se oma tehokas alue tottakai, usein parempi cop tulee sillä että saadaan delta isommaksi. Jos varaajaa ladataan "yli", yleensä delta pienenee ja COP huononee. Ts 50% teholla käydessä cop saattaa olla vaikka 2 kun tehdään x-lämpöistä vettä, jos tehdään 75% teholla x+5c-lämpöistä vettä, COP saattaa olla 1.75, jos tehdään 100% teholla x+10c-lämpöistä vettä, COP saattaa olla 1.4.

Nuo nyt noin suurinpiirtein mittauksista, todennäköisesti ero ei ole juuri nuo lukemat, mutta pointtiin pääsee kiinni. Eli COP on usein parempi että nostetaan 30c vesi 35c, kuin että nostetaan 35c vesi 40c. Varsinkin jos varaajaa erityisesti ladataan, niin tuo tilanne saattaa olla loppuvaiheessa että 38c vesi nostetaan 40c.

Jos akku on käytössä, niin ilman syvällistä perehtymistä ja tarkkoja lukuja, vaikea hyväksyä ajatusta että kannattaisi ajaa huonommalla COPilla ja kuluttaa enemmän energiaa, sen takia että ei käyttäisi sitä akusta. Vähän kuten auton ajo, helpompi ajella tasan 100km/h kuin ensin kiihdyttää 120km/h, sitten moottori idlenä 80km/h ja uudestaan kiihdytys 120km/h.

 

[Espejot]

Tutustuin hieman tarkemmin tuohon Victronin Dynamic ESS:n sisältöön ja säädettävyyteen ja nyt kun seuraan yo. keskustelua niin taitaa tulevaan taloon tulla Victron.

Dynamic ESS kaltainen softat yleistyy varmasti mutta uskoin että inuille tehdään ulkoinen laiteriipumaton ohjaus. Suomessa kun tietää asennushinnat niin hinnat karkaa pilviin. Froniuksella taitaa olla suunitelmissa saman tyylinen ohjaus.

 

[Hegsa]

Nuo nyt noin suurinpiirtein mittauksista, todennäköisesti ero ei ole juuri nuo lukemat, mutta pointtiin pääsee kiinni. Eli COP on usein parempi että nostetaan 30c vesi 35c, kuin että nostetaan 35c vesi 40c. Varsinkin jos varaajaa erityisesti ladataan, niin tuo tilanne saattaa olla loppuvaiheessa että 38c vesi nostetaan 40c.

Pitäisi kaivaa tarkat luvut, mutta ulkomuistista sanon mulla menevän laattaan melkein 9 kW teholla kun kiertovesi on 36C ja laatta on vajaa 25C. Tuolloin on auki pelkät laatoitetut alueet ja vähän enemmän kun avaisi termareita sanoisin 30C vedellä menevän ~10kW lämpöä laattaan eli varaavan lattialämmityksen kanssa ei tarvi turhaa tulistaa. Vesivaraajan + VILP kanssa voi löytyä tuo mainitsemasi ikkuna mutta ei PILPeistä eikä todennäköisesti VILP + lattilämmitys kombosta.

Jos akku on käytössä, niin ilman syvällistä perehtymistä ja tarkkoja lukuja, vaikea hyväksyä ajatusta että kannattaisi ajaa huonommalla COPilla ja kuluttaa enemmän energiaa, sen takia että ei käyttäisi sitä akusta.

Akkusyklillä on aina hintansa, samoin kuin RTE häviöt pitää kattaa. VILP:llä tuossa voi olla ikkunaa ladata akkuja kylmillä yön halvoilla tunneilla ja purkaa päivällä paremmalla COP:lla varastoon lämpöä kun sähkö on kalliimpaa.

Tuon kirjoittaminen ohjauslogiikaksi onkin pykälää mielenkiintoisempi ongelma ja parhaimmillaankin säästö on euroja ennemmin kuin kymppejä.

 

[salasana]

Dynamic ESS kaltainen softat yleistyy varmasti mutta uskoin että inuille tehdään ulkoinen laiteriipumaton ohjaus. Suomessa kun tietää asennushinnat niin hinnat karkaa pilviin. Froniuksella taitaa olla suunitelmissa saman tyylinen ohjaus.

Froniusta myös itse veikkaan ekana tulevan perässä valmiilla tuotteella. Epäilen vahvasti, että kiinalaiset tulevat ikinä (tai ainakaan hyvin pitkään aikaan) pääsemään softan osalta samalle tasolle. Ehkä sieltä joku apinoi jonkin yksinkertaisen toiminnon on-off tyyppisesti eurooppalaisilta, mutta esimerkiksi mitä tuota omaa Huawein invertteriä olen katsonut muutamia vuosia ja äppi tarjoaa edelleen yenin kuvaa valuutaksi, eikä sitä voi edes muuttaa - ja kyseessä kuitenkin "kohtalaisen" iso firma - ja kun vertaa missä ohjelmistoversiossa mennään vaikka go-e:n laturilla tai Froniuksen invertterillä niin...

Itsellä varmaan hukkuu tuon projektin työn osuus aika pitkälti kaiken muun sähkötyön kustannusten syövereihin rakennusprojektissa. Eipä toi nyt niin monimutkaiselta näytä jos tarpeeksi kauan tuijottaisi jotain Victronin mallisetuppeja, mutta tuskin se sähkäri kaipaa siihen työmaalle isäntää ruuvailemaan invertterejä paikalleen todetakseen vaan hiljaa mielessään "(.. ei vit nyt toi DIY-ukko asentaa sitä siihen mistä tulee kohta kaapelit...)". Toki jos olemassaolevaan alkaa rakentaa niin varmaan pääsisin aika pitkälle törppö kädessä ja ehkä jopa hauskaa puuhaa tiettyyn pisteeseen saakka.

 

[salasana]

Vähän kuten auton ajo, helpompi ajella tasan 100km/h kuin ensin kiihdyttää 120km/h, sitten moottori idlenä 80km/h ja uudestaan kiihdytys 120km/h.

Spoiler: OT

Itseasiassa Aasiassa ajelee aika monet tuolla tyylillä ja joskus jonkun kuulin väittävän, että se todella on energiatehokasta. Hämilläni oli härmän poika mm. Singaporessa ja Malesiassa taksissa, kun pää nykii edestakas takapenkillä matkalla hotelliin. Painotan, että minä en näin väitä ja minulle on myös aivan sama onko siinä totuuden häivääkään.

 

[mokin]

Pitäisi kaivaa tarkat luvut, mutta ulkomuistista sanon mulla menevän laattaan melkein 9 kW teholla kun kiertovesi on 36C ja laatta on vajaa 25C. Tuolloin on auki pelkät laatoitetut alueet ja vähän enemmän kun avaisi termareita sanoisin 30C vedellä menevän ~10kW lämpöä laattaan eli varaavan lattialämmityksen kanssa ei tarvi turhaa tulistaa. Vesivaraajan + VILP kanssa voi löytyä tuo mainitsemasi ikkuna mutta ei PILPeistä eikä todennäköisesti VILP + lattilämmitys kombosta.

Tässä hauska juttu taas, kun itse ajattelen asiaa enemmän VILP+varaaja ja patterit + lattialämmitys, niin se lähtökohta tuon hakemiselle on eri. En nyt tarkkaan muista, mutta olisiko 45c kiertovesi riittänyt 20c pakkasella itsellä, kun joku 35-37c riittää siinä -10c paikkeilla.

Kaikenlisäksi itsellä on tarkoituksella alitehoinen VILP, niin noissa -10c ja siitä ylöspäin ei varaaja enää lataudu, vaan VILP pitää vain lämmön, eli jos kaks kalleinta tuntia skippaa, niin tarvitaan VILPin lisäksi apua joko vastuksella tai sitten puuta pesään (vesikiertoinen liesi).

Akkusyklillä on aina hintansa, samoin kuin RTE häviöt pitää kattaa. VILP:llä tuossa voi olla ikkunaa ladata akkuja kylmillä yön halvoilla tunneilla ja purkaa päivällä paremmalla COP:lla varastoon lämpöä kun sähkö on kalliimpaa.

Tuon kirjoittaminen ohjauslogiikaksi onkin pykälää mielenkiintoisempi ongelma ja parhaimmillaankin säästö on euroja ennemmin kuin kymppejä.

Tuo säästö riippuu laskentatavasta, jos pystyt joka päivä talvella ajamaan VILPiä samalla teholla ympäri vuorokauden, mutta saat vaikka 5 kalleinta tuntia siirrettyä kolmelle halvimmalle (+peruskulutus tuohon päälle tuon mukana), niin kyllähän säästö on iso. Jos siis verrataan tilanteeseen jossa et saisi noita siirrettyä, mutta ajaisit sitä silti samalla tavalla. Eikä se ohjauslogiikka tuolle ole paha, VILP menee käyrällä ja akku purkaa kalleimmat rankit, ennakkoon määrätyllä teholla. Tietenkin voi hifistellä että tiputtaa pyyntiä 1-2c kalleimpien tuntien ajaksi ja saisi hieman lisäaikaa akulle (purkaa ehkä yhden kalliin tunnin enemmän, mutta säästöhän pienenee, kun kalleimman tunnin leikkaaminen on isoin säästö, siitä eteen säästö kuitenkin laskee).

 

[Espejot]

Elisan kotiakusta, mitenköhän asiakas hyötyy samaan aikaa hinnanvaihtelusta ja reservipalkiosta kun ne kumpikin osuu ajallisesti samaan aikaa.

 

[-Teme-]

Elisan akustosta en löytynyt palvelukuvausta ja sopimusehtoja, niistä kun on tarkemmat tiedot palvelusta.
10v takuu akustolla mutta vain 60% SOH! Eli akku on kierrätykseen soveltuva takuun jälkeen.
Lisäksi:

Takuu ei koske asennuskohteesta johtuvia vikoja, normaalia kulumista, ulkopuolisesta tekijästä aiheutunutta vikaa tai virhettä eikä käyttöohjeiden vastaisesta tai virheellisestä käytöstä aiheutuneita vahinkoja. Jos virhe osoittautuu olevan takuun ulkopuolella, Elisalla on oikeus laskuttaa erikseen virheen selvitys- ja korjaustyöt.

Mitenköhän määritellään virheellinen ja ohjeiden vastainen käyttö? Jos Elisan ohjeissa kielletään omien laitteiden liittäminen niin silloin ei voi käyttää ModBus väylää monitorointiin tai omiin ohjauksiin.

Backup takuu on vain 2vuotta, mitäköhän se tarkoittaa?
web sivulta ei myöskään selviä toimiiko tuo saarekekäytössä sähkökatkojen aikana

 

[Espejot]

Elisan akustosta en löytynyt palvelukuvausta ja sopimusehtoja, niistä kun on tarkemmat tiedot palvelusta.
10v takuu akustolla mutta vain 60% SOH! Eli akku on kierrätykseen soveltuva takuun jälkeen.
Lisäksi:

Mitenköhän määritellään virheellinen ja ohjeiden vastainen käyttö? Jos Elisan ohjeissa kielletään omien laitteiden liittäminen niin silloin ei voi käyttää ModBus väylää monitorointiin tai omiin ohjauksiin.

Backup takuu on vain 2vuotta, mitäköhän se tarkoittaa?
web sivulta ei myöskään selviä toimiiko tuo saarekekäytössä sähkökatkojen aikana

Elisan kotiakku on juuri sellainen kompakti ja yksinkertainen suoraan paketista toimiva systeemi mitä 99% ihmisistä haluaa... tällä foorumille on nyt vaan kasaantunut osuus siitä 1% kansasta joka haluaa säätää kaikkea mahdollista.

 

[mokin]

Elisan akustosta en löytynyt palvelukuvausta ja sopimusehtoja, niistä kun on tarkemmat tiedot palvelusta.
10v takuu akustolla mutta vain 60% SOH! Eli akku on kierrätykseen soveltuva takuun jälkeen.
Lisäksi:

Mitenköhän määritellään virheellinen ja ohjeiden vastainen käyttö? Jos Elisan ohjeissa kielletään omien laitteiden liittäminen niin silloin ei voi käyttää ModBus väylää monitorointiin tai omiin ohjauksiin.

Backup takuu on vain 2vuotta, mitäköhän se tarkoittaa?
web sivulta ei myöskään selviä toimiiko tuo saarekekäytössä sähkökatkojen aikana

Backup oli nimenomaan saarekekäyttöön sähkökäyttöjen aikana. Erikseen ostettava lisäpalvelu