Kaupalliset kotiakut

salasana

Aktiivinen jäsen
Nyt kun ehkä pöly laskeutunut ja on saavutettu jokin konsensus asiasta, niin avaisitteko myös muille mitä tämä kaikki tarkoittaa esimerkiksi Victronia harkitseville?

Koskeeko tämä vain jotain yhtä mallia, tai vain jotain yhtä asennustapaa vai tuomittiinko täällä nyt kaikki Victronin tuotteet kelpaamattomaksi Suomen sähköjärjestelmään? Vai onko kyse siitä, että Victronin järjestelmä vaatii jonkin erillisen laitteen vastatakseen lain vaatimuksia?
 

-Teme-

Vakionaama
Victron laitteet ovat hyväksyttyjä verkkoon liitettäväksi.
3-vaiheiseen asennukseen tarvitaan kolme MultiPlussaa. Asetuksia niissä on vaikka kuinka ja niitä pystyy käyttämään hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja asetuksilla jotka useimmista muista laitteista puuttuu.
Ohessa EU certi sekä pari muuta löytyy
 

Liitteet

  • Declaration-of-Conformity-MultiPlus-II-EU-2024-05-13.pdf
    274,2 KB · Katsottu: 79

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt kun ehkä pöly laskeutunut ja on saavutettu jokin konsensus asiasta, niin avaisitteko myös muille mitä tämä kaikki tarkoittaa esimerkiksi Victronia harkitseville?

Koskeeko tämä vain jotain yhtä mallia, tai vain jotain yhtä asennustapaa vai tuomittiinko täällä nyt kaikki Victronin tuotteet kelpaamattomaksi Suomen sähköjärjestelmään? Vai onko kyse siitä, että Victronin järjestelmä vaatii jonkin erillisen laitteen vastatakseen lain vaatimuksia?
Victronin ongelma on että "hiace ja mies" -asentajia vaikea löytää ja että konaisuus täytyy kasata 3x yksivaiheisesta laitteesta. Mutta dokumentaatio on todella kattava ja haaste johtuu lähinnä siitä että laite on modulaarinen. Myös softa on minun mielestä Vicktronin yksi vahvuuksista.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Victronin ongelma on että "hiace ja mies" -asentajia vaikea löytää ja että konaisuus täytyy kasata 3x yksivaiheisesta laitteesta. Mutta dokumentaatio on todella kattava ja haaste johtuu lähinnä siitä että laite on modulaarinen. Myös softa on minun mielestä Vicktronin yksi vahvuuksista.

Kiitos, mutta kuten sanoin aiemmin niin löysin jo yrityksen joka edustaa sekä Victronia, että Pylontechiä ja odotan tarjouskyselyyn vastausta koko järjestelmän asennuksesta.

Voi toki olla, että ajavat neliveto-Sprintereillä jakamassa avaimenperiä :D
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kiitos, mutta kuten sanoin aiemmin niin löysin jo yrityksen joka edustaa sekä Victronia, että Pylontechiä ja odotan tarjouskyselyyn vastausta koko järjestelmän asennuksesta.

Voi toki olla, että ajavat neliveto-Sprintereillä jakamassa avaimenperiä :D
Voitko kertoa yrityksen nimen niin ei tarvitse pidättää hengitystä. Minä tein kanssa kyselyitä ja totresin hinnan kohoavan liikaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Victronin ongelma on että "hiace ja mies" -asentajia vaikea löytää ja että konaisuus täytyy kasata 3x yksivaiheisesta laitteesta. Mutta dokumentaatio on todella kattava ja haaste johtuu lähinnä siitä että laite on modulaarinen. Myös softa on minun mielestä Vicktronin yksi vahvuuksista.
Mistäs löytyy Victronista round trip efficiency tai muita testaustuloksia? Ainakin itseä kiinnostaisi toisiko kolme laitetta kolmen laitteen tyhjäkäyntikulutuksen myös.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mistäs löytyy Victronista round trip efficiency tai muita testaustuloksia? Ainakin itseä kiinnostaisi toisiko kolme laitetta kolmen laitteen tyhjäkäyntikulutuksen myös.
Ei löydy virallisi testituloksia mutta käytäjät ovat raportoineen +80% kokonaishyötysuhteesta, siis tosielämässä. Vicktronin heikkous ei ole akkuun tallennus vaan se muu osuus, näin olen ymmärtänyt. Ja siksi minullekin suositeltiin että talon pohjakulutus katetaisiin muulla tavalla.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen

salasana

Aktiivinen jäsen
Ei löydy virallisi testituloksia mutta käytäjät ovat raportoineen +80% kokonaishyötysuhteesta, siis tosielämässä. Vicktronin heikkous ei ole akkuun tallennus vaan se muu osuus, näin olen ymmärtänyt. Ja siksi minullekin suositeltiin että talon pohjakulutus katetaisiin muulla tavalla.
Eli siis kokonaishyötysuhteesta puhuttaessa 1kWh akkuun = 0,8kWh käytettävissä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei löydy virallisi testituloksia mutta käytäjät ovat raportoineen +80% kokonaishyötysuhteesta, siis tosielämässä. Vicktronin heikkous ei ole akkuun tallennus vaan se muu osuus, näin olen ymmärtänyt. Ja siksi minulekin suositeltiin että talon pohjakulutus katetaisiin muulla tavalla.
Kappas, jos hyötysuhteet ovat tuota luokkaa niin sinällään ei tarvi ihmetellä että miksi eivät nauti kovin kovaa suosiota kotiakkujen parissa. Asennus on myös omaan mieleen melko diy henkinen vaikka yritys sen tekisikin.
Onhan täällä jotkut jos aiemmin todenneet että kiinalaiset akku invertterit haukkaavat melko kovasti sähköä, mutta kyllä se tuollekin näyttää kelpaavan.

Ehkä näissä on myös omat vahvuutensa jossain muissa käyttökohteissa, kuten vaikkapa siellä veneessä, matkailuautossa tms... mitä joku tässä keskustelussa toikin esille.

1724068848447.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kappas, jos hyötysuhteet ovat tuota luokkaa niin sinällään ei tarvi ihmetellä että miksi eivät nauti kovin kovaa suosiota kotiakkujen parissa. Asennus on myös omaan mieleen melko diy henkinen vaikka yritys sen tekisikin.
Onhan täällä jotkut jos aiemmin todenneet että kiinalaiset akku invertterit haukkaavat melko kovasti sähköä, mutta kyllä se tuollekin näyttää kelpaavan.

Ehkä näissä on myös omat vahvuutensa jossain muissa käyttökohteissa, kuten vaikkapa siellä veneessä, matkailuautossa tms... mitä joku tässä keskustelussa toikin esille.

katso liitettä 99217
Onko kysesä MultiPlus 2, todenäköisesti ei? Mutta noistakin luvuista nähdään että Victronin vahvuus ei ol talon pohjakuorma... mitä enemän saadaan akkuun sitä parempi hyötysuhde on.
 

haraldh

Vakionaama
Tarkoittako ylläoleva siis että jos verkosta latailee akkuja sanotaanko 10 kWh, niin käyttöön akuista saa vain 7.5 kWh?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Samalta nuo tulokset muuallakin näyttää.

"I use this only as a ESS for buying in hours when the electricity is cheap (and then charge the cells) en sale in hours when prices are high (and then discharge the cells)."
Ok no eipä siitä sitte enempää. :hattu:

Sitä sähköä kadotetaan kaikissa vaihessa, kun akkua ladataan ja puretaan. Jos lataan akkun 1kWh niin 0,9kWh on käytettävissä mutta jotta saat sen 1 kWh akkuun niin joudut käyttämään siihen enenmän sähköä kuin 1 kWh. Edit: akkun lataaminen paneeleista on tehokkaampaan kuin verkkosähköllä lataaminen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
"I use this only as a ESS for buying in hours when the electricity is cheap (and then charge the cells) en sale in hours when prices are high (and then discharge the cells)."
Onko jotain syytä miksi muunlaisessa käytössä hyötysuhde olisi kummempi?
 

-Teme-

Vakionaama
Onko jotain syytä miksi muunlaisessa käytössä hyötysuhde olisi kummempi?
Paneelien kanssa on käytössä erilliset MPPT lataus säätimet jotka syöttää suoraan akkuun energiaa (BMS läpi) tällöin jää yksi verkosta ladattaessa käytössä oleva AC-DC muunnosvaihe väliin
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Paneelien kanssa on käytössä erilliset MPPT lataus säätimet jotka syöttää suoraan akkuun energiaa (BMS läpi) tällöin jää yksi verkosta ladattaessa käytössä oleva AC-DC muunnosvaihe väliin
Onko tuosta käppyröitä olemassa, erityisesti 48 V akkuun? Saksalaisilla oli aika linjassa AC2BAT ja PV2BAT muissa, mutta Victronilla tietysti vähän toisenlainen setuppi:
1724072299129.png
 

-Teme-

Vakionaama
Onko tuosta käppyröitä olemassa, erityisesti 48 V akkuun? Saksalaisilla oli aika linjassa AC2BAT ja PV2BAT muissa, mutta Victronilla tietysti vähän toisenlainen setuppi:
katso liitettä 99222
Riippuu varmasti minkälaiset MPPT:t on käytössä.
Ne ovat siis suoraan akkuun liitetty eivätkä kulje invertterin läpi.
Vaihtoehtoja on useita, jos laskin oikein niin 35 eri vaihtoehtoa 48v akustoon, joita voi valita paneelien speksien ja asennuskonstruktion mukaan. Yhteen akuston voi liittää useita MPPT laitteita jotka voivat olla myös toisistaan keskenään erinlasia
 

Liitteet

  • Datasheet-BlueSolar-and-SmartSolar-charge-controller-overview-EN.pdf
    243,5 KB · Katsottu: 90
  • Datasheet-SmartSolar-MPPT-RS-EN-.pdf
    420,7 KB · Katsottu: 77
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Kuten sanoin en ole tietoinen että näitä olisi 1-vaiheinuille hyväksytysti tehty.

Kunhan menee yllä olevien pykälien mukaan et mitään. Kerrotko meille muillekin miten Victronin softa lukitaan niin ettei sinne tehdä muutoksia ilman Carunan lupaa?

Laitetaan ohjelmointikaapeli kolminkertaisella umpisolmulla kiinni putkilukkoon sarjoitettuun min 300 grammaa painavaan munalukkoon?

Kaiketi voi suojata salasanalla. Toisaalta minulle aivan sama kun vastasin mitä kysyttiin ja he antoivat luvan. Eivät kysyneet salasanasta.

Jos oikein haluaa varmaksi tehdä, niin laittaa 16A stotsin taakse?

Eihän näillä oikeasti ole väliä kuin pykälämielessä. Kyllä he mittarilta näkevät jos syöttää vinokuormaa jos asia heitä kiinnostaa, tiedä vaikka olisi häly määritetty. En kyllä ymmärrä miten se on yhtään sen pahempaa kuin 25A otettu vinokuorma?
 

anders

Vakionaama
Mistäs löytyy Victronista round trip efficiency tai muita testaustuloksia? Ainakin itseä kiinnostaisi toisiko kolme laitetta kolmen laitteen tyhjäkäyntikulutuksen myös.

Toki tuo kolme laitetta lisää tyhjäkäyntiä.

Aina on mahdollisuus asentaa yhteen vaiheeseen kuten minulla max 16A tuotto huomioiden. 16A (hitaan) totsin taakse jos haluaa olla aivan varma. Minulla ei ole, ja meni läpi ilman kyselyitä.

Itse asiassa monessa tilanteessa yhden vaiheen asennus on ideaali, jos mitoitus antaa myöten, tai kolme erillistä yksivaiheista, joissa tyhjäkäyntikuormaa voi säätää kytkemällä laitteita pois tai standby -tilaan, erikseen. Näissä kaiketi sama 16A per vaihe rajoite, isommat pitää olla "synkassa". Toki ei inun synkkaus takaa ettei joku muu vedä kuormaa vinoon, sikäli.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Eli Victronilta löytyy RTE ns. kokemusperäisenä tietona ja se on noin 80%.

Kiinalaisten inverttereissä ollaan toistaiseksi vain heidän data sheettien varassa jotka väittävät noin 97-98%, erittelemättä kuitenkaan onko se LV vai HV?

Onko tässä siis yhteenveto?
 

anders

Vakionaama
Eli Victronilta löytyy RTE ns. kokemusperäisenä tietona ja se on noin 80%.

Mutuna se on hieman parempi, pitäisi oikein mitata. 80% RTE varmaan pitää paikkaansa MP I -generaation laitteilla.

95%^3 olisi n. 85%, sanoisin sen olevan lähellä totuutta käytännössä, pl. vampyyrivirta.

Kiinalaisten inverttereissä ollaan toistaiseksi vain heidän data sheettien varassa jotka väittävät noin 97-98%, erittelemättä kuitenkaan onko se LV vai HV?

Ainakaan RTE se ei ole.

Onko tässä siis yhteenveto?

Kutakuinkin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mutuna se on hieman parempi, pitäisi oikein mitata. 80% RTE varmaan pitää paikkaansa MP I -generaation laitteilla.

95%^3 olisi n. 85%, sanoisin sen olevan lähellä totuutta käytännössä, pl. vampyyrivirta.
Tämmöinen taulukko on... ja akun lataus voidaa tehdä halutulla hyötysuhdealueella. Kysymys onkin pitääkä nämä paikansa.
Edit: MP2 on nelisen %yksiköä parempi kuin MP1 silloin kun ollaan optimialueella eli 400-800W per vaihe. Elikäs kyllähän nämä vaatii kuormaa jos halutaan toimia optimialueella. 400W pohjakulutuksen taklataan juuri ja juuri yli 90% hyötysuhteella.

Onko HV inuista taulukkoa miten niissä pienet kuormat toimii?
 

Liitteet

  • 28651-multiplus-ii-48v-3kva-discharge-efficiency-table.png
    28651-multiplus-ii-48v-3kva-discharge-efficiency-table.png
    108,1 KB · Katsottu: 71
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Tyhjäkäyntiinkin varmasti saisi fiksun ohjauksen. Sallitaan esim 300-400w kuorma vaiheessa ja vasta sen jälkeen herätetään MP-II remote on/off kautta jolloin päästään suoraan sille paremmalle hyötysuhteen alueelle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pitäisi rajoittaa ehkä max 2 kpl per talous, koska eri ryhmään ei maallikko enää osaa kytkeä.
Saksassahan suunnilleen tuollainen rajoitus onkin säädetty. Ryhmäjohto sietää jonkin verran ylikuormitusta, mutta liika on aina liikaa, vaikka ei useimmiten käytännössä toteutuisikaan.
Tuo karavaanipistoke on paitsi tukevampi, myös fyysisesti hitaampi irroittaa, niin ehtii jännite tippua, ja siinä maa irtoaa aina varmasti viimeisenä, joten ehtii purkautua sitä kautta.
Hitaampi tuo on ilman muuta irrottaa ja piikit ovat suhteellisen suojattuina niin, että niihin ei heti pysty koskettamaan. Maalla ei kuitenkaan pitäisi olla merkitystä, koska vaihe ja nollajohto ovat joka tapauksessa irrallaan kuorista. Jos nuo yhdistyvät, se tapahtuu vasta talon keskuksessa nollajohdon maadoituksen kautta. Schuko voisi siinä mielessä olla jopa hyvä, että paljastaa useamman peräkkäisen kytkennän ja irrotuksen seurauksena todennäköisesti mahdollisen piilevän vian, jos invertteripuolella on maavuoto.

Sinällään on olemassa irrotettavia kaksisuuntaisesti suojattua plugeja, mutta noistahan on iloa vain, jos johdotus on tehty kokonaan noiden avulla. Schukostakin voisi mahdollisesti kehittää releohjatun version, joka yhdistää vain, kun a) tulpan keskellä tms. piikkien välissä oleva ohjaustappi on painettu pohjaan, b) piikkeihin tulee normaali verkkojännite. Tuo siis yhdistää invertterin piikkeihin vasta, kun tappi on painettu sisään ja piikkeihin tulee jännite ensin verkon suunnasta. Vastaavasti, kun tulppaa aletaan vetää pois, tulpan tapit erotetaan ohjausvirran ensiksi katkaiseman ohjaustapin ohjaamana johdosta ja kun tulpaa vedetään lisää ulos, verkostakaan ei enää tule käyttövoimaa releelle. Varsinaiset suojaustoiminnot verkkovian sattuessa sitten jäävät invertterin suojajärjestelmien vastuulle kuten kiinteissäkin kytkennöissä, mutta tällainen tulppa voisi toimia turvallisena lisävarmistettuna invertterin erotuskytkimenä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
.Herra Peukert ottaa aina osuutensa, siitä kolmas.
Tähän ehkä täytyy palata toisissa ympyröissä... mutta hyötysuhde on siis alhaisempi kuin lataus*purku -hyötysuhde?

Ohessa MP2 5KVA inut, ensimäinen on lautaus ja jälkinmäinen purku... eli lataksella on alhaisempi hyötysuhde kuin purkamisella.
28651-multiplus-ii-48v-5kva-charge-efficiency-table.jpg

28640-multiplus-ii-48v-5kva-discharge-efficiency-table.jpg
 
Viimeksi muokattu:

salasana

Aktiivinen jäsen
Ja jos hyötysuhdetta haluaa parantaa niin se onnistuu HV-akustolla?

Olen tällä hetkellä ymmärtänyt asian näin (hyvin karkein luvuin):

HV vs. LV akkujen ero on noin 2-4%.

Tämän lisäksi Victron pystyy parhaimmassa tapauksessa noin 85% hyötysuhteeseen.

Ja jos lähtee kiinalaisten vähemmän dokumentoimattomiin tuotteisiin niin voisi parhaassa tapauksessa päästä 90% lukuihin?

Yritän tässä maallikkona Peukertin vakioiden ym. itselle turhahkon nippelitiedon lomassa käsittää kokonaisuuksia ja luulisin, että tämä kiinnostaa myös muita lukijoita - ehkä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ja jos hyötysuhdetta haluaa parantaa niin se onnistuu HV-akustolla?

Olen tällä hetkellä ymmärtänyt asian näin (hyvin karkein luvuin):

HV vs. LV akkujen ero on noin 2-4%.

Tämän lisäksi Victron pystyy parhaimmassa tapauksessa noin 85% hyötysuhteeseen.

Ja jos lähtee kiinalaisten vähemmän dokumentoimattomiin tuotteisiin niin voisi parhaassa tapauksessa päästä 90% lukuihin?

Yritän tässä maallikkona Peukertin vakioiden ym. itselle turhahkon nippelitiedon lomassa käsittää kokonaisuuksia ja luulisin, että tämä kiinnostaa myös muita lukijoita - ehkä.
Noin minäkin sen näkisin, maallikona. HV syteemien hyötysuhteet on testiolosuhteissa mitattuja mutta onko kukaan mitannut tai törmännyt jonkun mittauksiin mikä hyötysuhde oikeasti on? Varsinkin pienet kuormat tuntuu olevan vaikeita eli millä kuormalla testiolosuhteet mitataan? Täsähän nyt tietyllä tavalla verrataan tuotetta erillaisissa olosuhteissa...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom