Tutkin tuota sulatushuijaukseen käytettävää lämpötila-anturin liitintä 1747066-4 Grace Inertia 4p. TE konfiguraattori antoi sille wire-to-wire vastakappaleen, josta tilasin samplet, mutta samplet osoittautuivat vääriksi. Otin yhteyttä TE asiakastukeen, he pahoittelivat ja lupasivat korjata konfiguraattorin virheen. Eli edelleenkään liittimelle ei ole saatavilla muuta kuin wire-to-board vastakappaleet koodeilla 1747067-4 ja 1871843-4.
MSZ-LN sulatushuijaus
- Keskustelun aloittaja iro
- Aloitettu
puu
Aktiivinen jäsen
Hyvää selvitystä, vaikka lopputulos ei ollutkaan toivottu. Joko TE:n myyntimies soitteli perään?
Ja en todellakaan pahastu, jos joku muu alkaa rakennella porukalle noita adaptereita, vaikka omaa malliani kopioiden. Itselläni riittää kyllä muutakin puuhaa työpäivien jälkeen.
Heh, kyllähän sieltä myyjä soitteli
Ihan itselleni ja kaverille tuollaisia kasailen. Kunhan olisin kasannut mielummin wire-to-wire vastakappaleella kuin wire-to-boardilla. Kytken Dallasit eri pinneihin, josko sillä olisi jotain vaikutusta vakauteen. Tuleepahan testattua.
Ihan itselleni ja kaverille tuollaisia kasailen. Kunhan olisin kasannut mielummin wire-to-wire vastakappaleella kuin wire-to-boardilla. Kytken Dallasit eri pinneihin, josko sillä olisi jotain vaikutusta vakauteen. Tuleepahan testattua.
- Keskustelun aloittaja
- #1 724
Joko käytät uutta (ESPHome 2024.6.6 yhteensopivaa) Mitsurunner-versiota ?
- Keskustelun aloittaja
- #1 726
Laitetaan tähän kyselyä missä määrin noita adaptereita vielä tarvitaan...
Eli ne joilla olisi tarve tuollaiselle pistäkää vastausta tulemaan!
- Keskustelun aloittaja
- #1 727
Sitten kun saat liittimet ja pääset toteuttamaan adapteria pistä tänne kokemuksia miten johtimien kytkeminen liitinnastoihin onnistuu.
CheatTheMi
Jäsen
One off topic question:
Someone had a COP calculator for the Mitsubishi, correct?
I think it was an ESP32 with two temperature sensors and measurements of the consumption of the Mitsubishi, which calculated the current COP.
Anyone knows where to find this project? Didn't find it anymore, think it was mentioned also in this thread.
Someone had a COP calculator for the Mitsubishi, correct?
I think it was an ESP32 with two temperature sensors and measurements of the consumption of the Mitsubishi, which calculated the current COP.
Anyone knows where to find this project? Didn't find it anymore, think it was mentioned also in this thread.
Koodi:
{# auto, low, medium, high, middle, diffuse from HA #}
{# auto, dif, low, med, mid, hig, from from HA, right order? #}
{# 306, 468, 570, 702, 846 m³/h from Mitsubishi RW-25 Service Manual #}
{% set fanspeed = ({"diffuse":"306", "low":"468", "medium":"570", "middle":"702", "high":"846"}) %}
{% set airdensity = 1.17 %}
{# {state_attr('climate.mitsubishi_rw_25_aircon', 'fan_mode')} #}
{{
(
( ( fanspeed[state_attr('climate.mitsubishi_rw_25_aircon', 'fan_mode')]|float * airdensity * ( states('sensor.temperature_out') | float - states('sensor.temperature_in') | float ) ) * (1000/3600) ) /
( states('sensor.shellyplug_s_4022d8836d01_power') | float )
)
}}- Keskustelun aloittaja
- #1 730
I think Esp32 based stand-alone solution for COP-calculation would be quite easy to implement using two Dallas sensors and power clamp. Used fan-speed selection via Esp32-web interface.
Would there be a wider need for this kind of solution ?
Olisi hyvinkin kiinnostava. Asensin jo etäohjauksen pumppuihin CN105 portin kautta ja sama wemos d1 mini mittailee myös imu- ja puhalluslämmöt.
haraldh
Vakionaama
This is how I do it on my RW25. I have both heat output and COP available in Home Assistant. Hardware is a D1 ESP8266 that also provides local control of the heat pump through the CN105 port. The CN110 is still in use by melcloud;
lampopumput.info
HomeAssistant - Yleinen support topic
Vähän joku tässä HA:ssa mättää. Se kun keksii noita entiteettejä määrissä vähän jokaiseen z-vawe vehkeeseen. Kulutusmittauksella olevissa kytkimissä on 2-4 kulutuslukemaa, jotka eivät edes ole samoja. Aivan epäloogisia. Fibaron universal binary sensor osaa mittailla one-wire lämpöantureita...
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
I have a clamp sensor in my MitsuRunner setup. I have code for it in my own repository. I also use it to deduce defrost state, so I can monitor length of the defrost cycle with it. I've used that data to optimize MitsuRunner. In my opinion, longer defrost cycle means better total efficiency (smaller number of defrost cycles).
github.com
I measure intake and outlet temperatures of the indoor unit with Raspberry Pie. Data from both MitsuRunner and RasPi are collected in RasPi and I calculate COP there.
mitsurunner/mitsurunner.yaml at d6c162944863d67bbc197021491b979da74aa423 · kestopuu/mitsurunner
Contribute to kestopuu/mitsurunner development by creating an account on GitHub.
github.com
I measure intake and outlet temperatures of the indoor unit with Raspberry Pie. Data from both MitsuRunner and RasPi are collected in RasPi and I calculate COP there.
Viimeksi muokattu:
Katselin tuota web-serveriä ja heitän palloa nyt viisaammille. Voisiko olla hyvä tuonne web-server näkymään ja/tai sitten wiki sivulle kuvata mitä nuo tarkoittaa, varsinkin noiden actioneiden osalta? Missä tilanteissa noihin kannattaa mennä koskemaan?
(Näkeehän ne sieltä koodista, mutta ehkä "keskimääräiselle" käyttäjällä olisi mukava nähdä tuosta web-serveristä suoraan.)
(Näkeehän ne sieltä koodista, mutta ehkä "keskimääräiselle" käyttäjällä olisi mukava nähdä tuosta web-serveristä suoraan.)
puu
Aktiivinen jäsen
Tein tuonne sivun, mihin saa käydä lisäämässä ohjetta: https://mitsurunner.com/doku.php?id=fi:web_server Itse olen toistaiseksi kiireinen muiden projektien kanssa. Varmasti jotenkin tuon ohjeen saisi web serveriinkin näkymään, en vaan tiedä miten.
puu
Aktiivinen jäsen
Tuohon web server -komponenttiin on näköjään tullut hyvän näköisiä päivityksiäkin. Saa ilmeisesti graafiakin näkyviin ja muuta mukavaa:
Projekti etenee. Grace inertia PCB header oli aika helppo juottaa johtoihin.
Wemoksen pohjassa on kahden dallasin ylösvedot. Dallasit kiinnitetään ylempään releeseen jotta wemoksen voi tarvittaessa kätevästi irroittaa kokoonpanosta. Samoin virransyöttö tulee ylemmän releen kautta - juotan johdot USB powerilta suoraan pin headeriin. USB poweri tulee kutistesukan sisään.
Wemoksen pohjassa on kahden dallasin ylösvedot. Dallasit kiinnitetään ylempään releeseen jotta wemoksen voi tarvittaessa kätevästi irroittaa kokoonpanosta. Samoin virransyöttö tulee ylemmän releen kautta - juotan johdot USB powerilta suoraan pin headeriin. USB poweri tulee kutistesukan sisään.
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Hyvän näköinen adapteri ja siistin näköinen koko setti ylipäätänsä. Crimppasitko johdot vai juotitko tuohon siniseen naarasliittimeen? Itse olen juottanut kun ei ole oikeanlaista crimppaustyökalua noihin.
Tuonne wikisivullekin voisi laittaa kuvia näistä vähän siistimmistä asennuksista, kun omani on melkoinen räpellys ilman mitään siistejä adaptereita. Joskus käynyt mielessä tehdä siistimpikin siitä, mutta mitäpä turhia kun on toiminut.
Tuonne wikisivullekin voisi laittaa kuvia näistä vähän siistimmistä asennuksista, kun omani on melkoinen räpellys ilman mitään siistejä adaptereita. Joskus käynyt mielessä tehdä siistimpikin siitä, mutta mitäpä turhia kun on toiminut.
- Keskustelun aloittaja
- #1 739
Siiisti kokonaisuus
.Mihin käyttöön toinen rele tulee? Onko sinulla linkkiä mistä hankit kotelon sisään tulevan USB-power-pulikan?
Kiitos kommenteista. Johdot on krimpattu IWISS IWS-3220M krimpperillä. Suosittelen. Kätevä työkalu tosi monen liitintyypin krimppaamiseen, 0.1" headerit, erilaiset molexit, JSTt, kaikki tuntuu about toimivan.
Toisella releellä suunnittelen katkovani FD25:n pohjan lämmitysvastusta. USB poweri tuli muistaakseni jonkun laitteen mukana. Ainakin Multitronicilta löytyy: https://www.multitronic.fi/fi/produ...2evlkcUuEJEkYU8IC3FJn4yOUxforJZVfN39-wnALxi0I
Toisella releellä suunnittelen katkovani FD25:n pohjan lämmitysvastusta. USB poweri tuli muistaakseni jonkun laitteen mukana. Ainakin Multitronicilta löytyy: https://www.multitronic.fi/fi/produ...2evlkcUuEJEkYU8IC3FJn4yOUxforJZVfN39-wnALxi0I
puu
Aktiivinen jäsen
Kiitos suosituksesta. Voisi melkein hommata tuollaisen, hintakaan kun ei ole paha. Joskus ostin alle kympin kiina-crimpperin, eikä sillä tehnyt mitään. Sitten noita löytyy tonninkin hintaisia, muttei ihan niin paljoa viitsisi sijottaa.
- Keskustelun aloittaja
- #1 742
Kykentärasiaan tuleva USB-pulikka on siis tuon USB-powerin sisuskalut ?
Joitakin vuosia sitten itse tein FD25:n sulatusvastukselle ESP32-pohjaisen ohjauksen. On toiminut ongelmitta ja parantaa merittävästi COPia etenkin pienillä ottotehoilla.
Avasin ulkoyksikön jotta saan mitoitettua sensoripiuhat sopivasti. Kasaan systeemin lähes valmiiksi työpöydällä, niin ei tarvitse kolvin kanssa heilua ulkoyksikön vieressä.
FD25:n oma kennon sensori (vihreä kaapeli kuvassa) näyttäisi olevan vähän alempana kuin joissain muissa malleissa. Mitsurunnerin sensorin saisi helposti kennon yläputkeen, mutta onkohan tässä joku taika miksi pumpun oma sensori on alempana? Mitä mieltä olette, asennetaanko Dallas silti yläputkeen?
FD25:n oma kennon sensori (vihreä kaapeli kuvassa) näyttäisi olevan vähän alempana kuin joissain muissa malleissa. Mitsurunnerin sensorin saisi helposti kennon yläputkeen, mutta onkohan tässä joku taika miksi pumpun oma sensori on alempana? Mitä mieltä olette, asennetaanko Dallas silti yläputkeen?
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Tuohan ei ole se sulatusanturi (defrost thermistor), vaan "outdoor heat exchanger temperature thermistor. Sulatusanturi on vielä alempana. Tuota outdoor temp. termistoria ei manuaalin mukaan käytetä sulatuslogiikassa niin FD:ssä kuin LN:ssäkään. Eli siis tuo Mitsurunnerin suositeltu anturin paikka on joka tapauksessa eri paikassa kuin laitteen sulatusanturilla.
Itselläni oli jokus useita antureita ympäri ulkoyksikön kennoa, jonka perusteella @Velsku :n kanssa arvioimme, että parhaiten toimii tuossa yläputkessa, ainkin LN:n kanssa (tai oli siellä yksi vielä parempi paikka, mutta hankalampi päästä käsiksi, ei vaivan arvoinen). FD:ssä voi toki olla jotain eroja tuossa kierrossa, mutta sanoisin, että tuo on hyvä lähtökohta. Pääsee myös helposti tarkastamaan, onko anturi paikallaan ja onko siinä jäätä yms.
Itselläni oli jokus useita antureita ympäri ulkoyksikön kennoa, jonka perusteella @Velsku :n kanssa arvioimme, että parhaiten toimii tuossa yläputkessa, ainkin LN:n kanssa (tai oli siellä yksi vielä parempi paikka, mutta hankalampi päästä käsiksi, ei vaivan arvoinen). FD:ssä voi toki olla jotain eroja tuossa kierrossa, mutta sanoisin, että tuo on hyvä lähtökohta. Pääsee myös helposti tarkastamaan, onko anturi paikallaan ja onko siinä jäätä yms.
Kiitos kattavasta vastauksesta! Asennan sensorin yläputkeen.
Pohjan lämmitysvastuksen syöttö lähtee piirilevyltä vastuksen & suojaelementin sarjaankytkevään Y-haarakaapeliin. Haarassa on keltainen välijohto. Suunnittelin vetäväni sen releen kautta. Alkaa olemaan selkeä kuvio.
Pohjan lämmitysvastuksen syöttö lähtee piirilevyltä vastuksen & suojaelementin sarjaankytkevään Y-haarakaapeliin. Haarassa on keltainen välijohto. Suunnittelin vetäväni sen releen kautta. Alkaa olemaan selkeä kuvio.
- Keskustelun aloittaja
- #1 748
FD25:n pohjan lämmitysvastuksen lisäohjauksen tein katkaisemalla lämmitysvastuksen johtimen ja laitoin releen piuhojen väliin (tuosta on niin kauan että en enää muista mihin kohtaan katkon tein). Rele on siis sarjassa vastuksen ja FD:n oman ohjauksen kanssa ja näin myös FD25:n oma logikkaa pitää vastuksen OFF jos pumppu ei lämmitä tai ulkolämpötila on riittävän lämmin.
Nyt on meilläkin Mitsurunner
Asennus meni suunnitelmien mukaisesti. AC johdon holkit vaihdoin haarukkamallisiin abikoihin. Y-mallinen pohjan lämmitysvastuksen syöttökaapeli lähti helposti irti joten integroin sen osaksi Mitsurunner laitepakettia.
Kiitos vielä kaikille Mitsurunner kehittäjille!
Asennus meni suunnitelmien mukaisesti. AC johdon holkit vaihdoin haarukkamallisiin abikoihin. Y-mallinen pohjan lämmitysvastuksen syöttökaapeli lähti helposti irti joten integroin sen osaksi Mitsurunner laitepakettia.
Kiitos vielä kaikille Mitsurunner kehittäjille!
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #1 751
Nyt vain odottelemaan lämmitykauden alkuaNyt on meilläkin Mitsurunner
Asennus meni suunnitelmien mukaisesti. AC johdon holkit vaihdoin haarukkamallisiin abikoihin. Y-mallinen pohjan lämmitysvastuksen syöttökaapeli lähti helposti irti joten integroin sen osaksi Mitsurunner laitepakettia.
Kiitos vielä kaikille Mitsurunner kehittäjille!
.Joko olet koodannut pohjavastuksen ohjauksen?
puu
Aktiivinen jäsen
Ihan vaan mainintana, että tuossa kohtaa, mihin @yOlt ja @jkoljo ovat laittaneet Mitsurunnerin ulkolämpötila-anturin, anturi saattaa kerätä ympärilleen jäätä. Ainakin itselläni on tehnyt niin, mutta kumma kyllä en ole huomannut sen vaikuttavan juurikaan anturin mittaustuloksiin vaikka jäätä on ollut paksultikin. Sitä voi käydä välillä rapsuttelemassa pois.
Kannattaa toki muutekin seurailla talven mittaan jäätilannetta (minkä varmasti jokainen Mitsurunneristi ainakin ensimmäisen talven tekeekin). Itse olen kerran pari talvessa käynyt kastelukannun kanssa sulattelemassa kennoa kun sinne on ainakin alareunaan päässyt kertymään jäätä. Mutta olenkin myös koittanut hakea homman rajoja ja käyttänyt varsin pitkiä 6-8 tunnin maksimilämmitysjaksoja.
Kannattaa toki muutekin seurailla talven mittaan jäätilannetta (minkä varmasti jokainen Mitsurunneristi ainakin ensimmäisen talven tekeekin). Itse olen kerran pari talvessa käynyt kastelukannun kanssa sulattelemassa kennoa kun sinne on ainakin alareunaan päässyt kertymään jäätä. Mutta olenkin myös koittanut hakea homman rajoja ja käyttänyt varsin pitkiä 6-8 tunnin maksimilämmitysjaksoja.
En ole (ainakaan vielä) tehnyt koodiin muutoksia. Teoria on että kun Mitsurunner haluaa sulattaa ja energisoi releensä, samalla energisoituu pohjavastuksen rele. Jos sulatushuijauksen releohjaus pysyy riittävän pitkään päällä, aika voisi riittää myös pohjavastukselle. Koodissa default näytti olevan 30 minuuttia, se riittänee hienosti.
Kiitos vinkeistä. Olisiko suositella parempaa paikkaa ulkolämpötilan anturoinnille pumpun läheisyydessä? Taisin valitettavasti mennä poikkasemaan Dallasin piuhan sen verran lyhyeksi että paljoa tätä nykyistä paikkaa kauemmas elektroniikasta sitä ei saa ilman johdon jatkamista.
puu
Aktiivinen jäsen
Varmaan hyvä olisi, jos sitä saisi vähän kauemmaksi kennosta, joku "puomi", johon vaikka nippusiteillä kiinni. Hifistelemään jos lähtee, voisi tehdä mutkan välissä ylöspäin ettei sulatusvesi pääse sulamaan ja jäätymään anturille. Mutta tosiaan en ole itselläni kokenut tuota ongelmaksi kolmena talvena mitä on ollut käytössä.
Tuohon yritin raapustaa kuvaa ideasta:
- Keskustelun aloittaja
- #1 756
Tuo lienee ihan toimiva (ja yksinkertainen) ratkaisu.
Omassa FD:ssä pohjan sulatusvastus on päällä kun ulkolämpö on alle -4C ja COP on < 1.
Käytännössä COP on < 1 kun deltaT on < 0. Sulatusjakson pituus näyttäisi olevan 10...15min.
Tein sensorien testiajoa jäähdytysmoodissa. Ulkoilman anturilta tuli lukuvirheitä yli sata, ja kennon anturilta ei yhtään. Testiajo oli noin tunnin mittainen.
Koska sensorit on identtisiä ja eri väylissään, ongelma haiskahtaa EMIltä. Siirsin sitten ulkoilman anturin kennon anturin lähelle, ja nyt vartin testiajolla ei ole tullut yhtä ainutta virhettä. Tämän perusteella veikkaisin että ulkoilman anturin piuhaan indusoitui flektin piuhoista häiriötä mikä haittasi mittausta.
Koska sensorit on identtisiä ja eri väylissään, ongelma haiskahtaa EMIltä. Siirsin sitten ulkoilman anturin kennon anturin lähelle, ja nyt vartin testiajolla ei ole tullut yhtä ainutta virhettä. Tämän perusteella veikkaisin että ulkoilman anturin piuhaan indusoitui flektin piuhoista häiriötä mikä haittasi mittausta.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Nuo valmiit dallas-anturikaapelit tuntuvat olevan aika herkkiä EMI-häiriöille. Kaapelissahan ei ole suojavaippaa, eikä signaalikaan ole differentiaalinen. Ulkoilma-anturin suhteen sinänsä häiriöt eivät pahasti haittaa, sitä kun muutenkin suodatetaan aika paljon. Sinänsä toiminnan kannalta ei haittaa, vaikka saataisiin vaikka vain yksi onnnistunut näyte 5 minuutin välein. Toki häiriöiden minimointi on aina järkevää.
Näinhän ne ovat, mutta ovat liian käteviä ja edullisia että jaksaisi viritellä mitään hienompaa.
Tosiaan huomasin että tässä viestiketjussa on myös joitain mainintoja Mitsurunnerin boottailusta. Se saattaa liittyä samaan EMI ongelmaan. Nyt parannellulla ulkoanturin paikalla ei ole tullut viikon aikana ainuttakaan sensorivirhettä tai reboottia. Ilppi viilentää. Jatkan seuraamista.
Tosiaan huomasin että tässä viestiketjussa on myös joitain mainintoja Mitsurunnerin boottailusta. Se saattaa liittyä samaan EMI ongelmaan. Nyt parannellulla ulkoanturin paikalla ei ole tullut viikon aikana ainuttakaan sensorivirhettä tai reboottia. Ilppi viilentää. Jatkan seuraamista.
