Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikka styroksilla jotain vesihöyrynläpäisevyyttä olisikin, lämpötilaero on tekijä, joka on omiaan ajamaan kosteutta kylmempään suuntaan. Lämmöneristeen yli tuppaa muodostumaan lämpötilaero.
Kastuuko muilla sokkeli?
- Keskustelun aloittaja Husky
- Aloitettu
Vesihöyry siirtyy sinne missä sitä on suhteessa vähemmän. Tämä johtuu siitä, että myös kosteusasiat pyrkivät tasoittumaan samaan arvoon tilanteessa jossa vallitsee monenlaisia arvoja. Suunta on siis aina korkeammasta matalampaan päin - yleensä lämpimän suuntaan. Tiivistyminen kylmälle pinnalle tuo sen näkyväksi.
Jos ilma on suhteessa kuivempaa kuin kostunut materiaali niin kosteus siirtyy ilmaan päin. Jos on kylmä ja lämmin ilma vierekkäin ja sanotaan paperi välissä niin kosteus siirtyy ilman ulkoisia vaikuttimia lämpimän suuntaan jos paperin molemmilla puolilla on gramma määräisesti sama määrä vettä ilmassa..
Jos ilma on suhteessa kuivempaa kuin kostunut materiaali niin kosteus siirtyy ilmaan päin. Jos on kylmä ja lämmin ilma vierekkäin ja sanotaan paperi välissä niin kosteus siirtyy ilman ulkoisia vaikuttimia lämpimän suuntaan jos paperin molemmilla puolilla on gramma määräisesti sama määrä vettä ilmassa..
Ei, vaan sinne missä sitä on absoluuttisesti vähemmän. Vesihöyry siirtyy korkeammasta osapaineesta matalampaan, suhteellinen kosteus ei näyttele tässä roolia. Ihan puhtaasti mennään abs.kosteuden mukaan, diffuusio vie kosteutta matalampaan osapaineeseen päin. Kosteus voi siis siirtyä matalammasta suhteellisesta kosteudesta (%RH) korkeampaan päin, jos lämpötilaero on riittävä.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #44
Kiitos informatiivisista vastauksista!
Tässä ketjussa on hyvin perusteltua näkökantaa molempiin suuntiin, että onko koko talon lattialämmitys hyväksi vai huonoksi, jos ajattelee maakosteusasiaa.
Olisiko tähän vielä lisäpointteja?
Mietin mm, että lattian alaisen maan lämpötilaero huoneilmaan on aika sama tapahtuu sitten lämmitys lattialämmityksellä tai vaikka ILP:llä. Että jos siinä välissä oleva laatta on erilämpöinen niin mikä sen vaikutus on kosteuden kulkeutumiseen ylöspäin. Meneekö itseasiassa niin, että lattialämmitys nostaa maapohjan lämpöä vähän ja lämpötilaero pienenee huoneilmaan nähden?
Ja eipä sitten rakennustarkastajien faktoja pidä ihan kirjaimellisesti ottaa (uskon kyllä että styroksi ei ole kapillaarikatko).
Tässä ketjussa on hyvin perusteltua näkökantaa molempiin suuntiin, että onko koko talon lattialämmitys hyväksi vai huonoksi, jos ajattelee maakosteusasiaa.
Olisiko tähän vielä lisäpointteja?
Mietin mm, että lattian alaisen maan lämpötilaero huoneilmaan on aika sama tapahtuu sitten lämmitys lattialämmityksellä tai vaikka ILP:llä. Että jos siinä välissä oleva laatta on erilämpöinen niin mikä sen vaikutus on kosteuden kulkeutumiseen ylöspäin. Meneekö itseasiassa niin, että lattialämmitys nostaa maapohjan lämpöä vähän ja lämpötilaero pienenee huoneilmaan nähden?
Ja eipä sitten rakennustarkastajien faktoja pidä ihan kirjaimellisesti ottaa (uskon kyllä että styroksi ei ole kapillaarikatko).
Eikö niin, että 33x33cm laatta koko talossa on aikalailla pullotiivis? Vai riittääkö, että kaapistojen alla on paljas betoni (puoli taloa on kyllä niin ettei lähimaillakaan ole kaapistoja)?
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #45
Huhtikuussa kävi salaojakuvaaja ja katsottiin yhdestä kohtaa maanrajasta harkkojen saumaa. Sanoi, että kalkkia on saumassa pahasti ja tilanne paha, että kosteus tulee ylös jne jne.
Muistan, että olisin ollut samaa mieltä että on sauma kalkissa, mutta en kerpele muista miltä se näytti.
No nyt, kuivan kesän jälkeen, samasta kohtaa näyttää tuolta.
Sanokaa nyt, että onko tuo kalkissa/paha?
Hanskan etusormen kohdalla ko. sauma.
Onhan se valkoinen, mutta olisiko tuo normaali väri ihan kuivassakin/toimivarakenteisessa sokkelissa?
Tuo musta on bituminauha, joka on patolevyn yläpäässä.
Muistan, että olisin ollut samaa mieltä että on sauma kalkissa, mutta en kerpele muista miltä se näytti.
No nyt, kuivan kesän jälkeen, samasta kohtaa näyttää tuolta.
Sanokaa nyt, että onko tuo kalkissa/paha?
Hanskan etusormen kohdalla ko. sauma.
Onhan se valkoinen, mutta olisiko tuo normaali väri ihan kuivassakin/toimivarakenteisessa sokkelissa?
Tuo musta on bituminauha, joka on patolevyn yläpäässä.
Liitteet
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Mikähän lienee myyntimies ollut taas, niitä on liikkeellä nykyisin, paljon.
Vanhuksia etenkin saavat huijattua ylihintaisiin, ja usein täysin turhiin remontteihin.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #47
Juu.
Oli se puoliasiallinen. Ainoa vaan, että ihmettelen, kun sanoi että todennäköisesti on villat märkinä.
Ei tässä nyt ihan kauheasti sellaisia merkkejä mielestäni ole, mutta vähän tuo mietityttää, kun alin harkkokerros maan päällä kosteana aikana imee itseensä nopeasti. Ja kuivuu niin hitaasti, että uusi sade tms jo iskee
Oli se puoliasiallinen. Ainoa vaan, että ihmettelen, kun sanoi että todennäköisesti on villat märkinä.
Ei tässä nyt ihan kauheasti sellaisia merkkejä mielestäni ole, mutta vähän tuo mietityttää, kun alin harkkokerros maan päällä kosteana aikana imee itseensä nopeasti. Ja kuivuu niin hitaasti, että uusi sade tms jo iskee
Liitteet
Tuleeko tämä kosteus siis sateen kastelemana vai maasta kapillaarisesti?
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #50
En ole saanut selvää. Jos tulee viistosateesta, niin pitäisi molempien maanpäällisten harkkokerrosten kastua yhtälailla. Tuo viittaisi että maasta hiipii.
Mutta patolevy ja sen yläpuolinen bituminauha ovat käsittääkseni aika oikeaoppisesti.
Sokkelin vieressä on vähän hiekkaakin sepelin joukossa ja on usein märkänä, mutta ei kai sen väliä kun on patolevy.
Kun katselee muita taloja täällä, niin ei ole tuollaista selvärajaista eroa, mutta ei juuri ole tällaisia vaaleaksi slammattuja mistä näkee näin hyvin.
Niin itsekin katoin kun sokkelin vieressä olevat kivetkin märkiä.
K
korsteeni
Vieras
tönö kokonaan kalliolla, siinä lohkotut kivet kissanluukuineen
ennen valittiin rakennuspaikat hieman toisenlaisin kritterein kuin nyt, kuka nyt suolle tai savipellolle rakentais
ennen valittiin rakennuspaikat hieman toisenlaisin kritterein kuin nyt, kuka nyt suolle tai savipellolle rakentais
pökö
Kaivo jäässä
100 vuotta sitten oli enempi valinnanvaraa mihin tönönsä pykää.
K
korsteeni
Vieras
näillä kulmin oli silloin enempi tönöjä kuin nyt
tämäkin rakennettu hieman kauemmas kylän keskustasta kun isän isän isän isä valitteli pihoilla pyykkinaruilla olevia alushousuja ja halusi omaan rauhaan ja rakensi talon kauemmas.
nyttemmin savujen määrä on noin kolmannes senaikaisesta
are
Aktiivinen jäsen
-97 ei mielestäni laitettu kapillaarikatkosepeliä anturan alle.
Sokkelin alaosa voi olla viileän yön jäljiltä niin kylmä että siihen tiivistyy kosteus kun ilman lämpö alkaa nousta. Yläosassa vaikuttaa lattialämmitys niin siihen ei kosteus tiivisty.
Onko tuo kesällä kostea? Jos on niin sitten on kapillaaristakin.
Ja muuten, kuntotarkastelijan lausuma kuulostaa siltä että ei kannata välittää. Se tyyppi ei taida olla rakentamisesta perillä oikein juur sitten ollenkaan.
Ei minusta, en tuosta stressaisi. Aika tavallista että muurauslaastisaumasta vähän kalkkia puskee mutta eihän tuossa ole kalkkipartaakaan.
Sokkelin alaosa voi olla viileän yön jäljiltä niin kylmä että siihen tiivistyy kosteus kun ilman lämpö alkaa nousta. Yläosassa vaikuttaa lattialämmitys niin siihen ei kosteus tiivisty.
Onko tuo kesällä kostea? Jos on niin sitten on kapillaaristakin.
Ja muuten, kuntotarkastelijan lausuma kuulostaa siltä että ei kannata välittää. Se tyyppi ei taida olla rakentamisesta perillä oikein juur sitten ollenkaan.
Itellä on -97 rakennettu tönö maaseudulla johon ei ole laitettu mitään kapillaarikatkosepeleitä. Hiekkaa anturan alla itsellä, liekkö yleistä vielä tuolloin?
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Sade kun roiskuu tuonne kivikkoon, niin varmasti lentää myös sokkelille roiskeet.
Toki, aivan normaalia että sokkelin alemmat näkyvät osat on kostealla säällä märkiä.
Toki, aivan normaalia että sokkelin alemmat näkyvät osat on kostealla säällä märkiä.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #60
Kiitos paljon hyvistä vastauksista.
Sateen roiskumisesta alaosaan: tätä tapahtuu talvellakin eikä lumi tai räntä roisku maasta.
Täytyy laittaa levy tosiaan ja katsoa. Tuossa vähän se ongelma, kun jostain syystä vaihtelee paikka mistä kastuu, niin ei voi sata varma ett jos on kuiva että olisiko kastunut ilman levyä.
Olen yrittänyt selvitellä mikä piru tuossa on. Viime keväänä ei niin märkänä ollut kuin yleensä niin jäi saamatta selville.
Yksi teoria on, että tuo pinta on sellainen että näkyy vähäinenkin voimakkaasti, mikä muilla pinnotteilla ei näytä miltään.
Tuossa kuvassa saattaa olla kyse roiskumisesta ja ehkä kuivuikin sitten nopeasti. Mutta syksystä kevääseen on ison osan aikaa märkänä ja on fiilis ettei ehdi vähän pidempänäkään kuivana kautena kuivua
Tuota lattialämmityksen vaikutusta sokkelin yläosaan olen pohtinut ja mukava että tuossa mainittiin sekin näkökantana.
Ja joo, yksi helkutin mutaliejupaikka tämä on ja ylärinteestä tulee vettä. Mutta niin on kaikki monet paikat olleet liejua tässä maakunnassa missä olen kaivanut kuoppaa
Parissa viestissä ollut epämiellyttävä tieto ettei 1997 käytetty kapillaarikatkoa on vähän epämiellyttävä. Perkale kun ei mistään saa tietoa mitä tuolla alla on. Suht hyvin muuten tehty talo on, että olisiko tajuttu tuo
Sateen roiskumisesta alaosaan: tätä tapahtuu talvellakin eikä lumi tai räntä roisku maasta.
Täytyy laittaa levy tosiaan ja katsoa. Tuossa vähän se ongelma, kun jostain syystä vaihtelee paikka mistä kastuu, niin ei voi sata varma ett jos on kuiva että olisiko kastunut ilman levyä.
Olen yrittänyt selvitellä mikä piru tuossa on. Viime keväänä ei niin märkänä ollut kuin yleensä niin jäi saamatta selville.
Yksi teoria on, että tuo pinta on sellainen että näkyy vähäinenkin voimakkaasti, mikä muilla pinnotteilla ei näytä miltään.
Tuossa kuvassa saattaa olla kyse roiskumisesta ja ehkä kuivuikin sitten nopeasti. Mutta syksystä kevääseen on ison osan aikaa märkänä ja on fiilis ettei ehdi vähän pidempänäkään kuivana kautena kuivua
Tuota lattialämmityksen vaikutusta sokkelin yläosaan olen pohtinut ja mukava että tuossa mainittiin sekin näkökantana.
Ja joo, yksi helkutin mutaliejupaikka tämä on ja ylärinteestä tulee vettä. Mutta niin on kaikki monet paikat olleet liejua tässä maakunnassa missä olen kaivanut kuoppaa
Parissa viestissä ollut epämiellyttävä tieto ettei 1997 käytetty kapillaarikatkoa on vähän epämiellyttävä. Perkale kun ei mistään saa tietoa mitä tuolla alla on. Suht hyvin muuten tehty talo on, että olisiko tajuttu tuo
Viimeksi muokattu:
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Itse antaisin sen sokkelin vaan olla...
Täälläkin talojen sokkelien alimmat näkyvät harkot ovat vähän väliä märkinä pitkin kesää.
Ja talvella pitkän kovemman pakkasjakson jälkeen kun ilma hieman lauhtuu niin on kuurassa.
Näin se on mennyt näissäkin tämän alueen taloissa jo 35-50 vuotta.
En menettäisi yöuniani moisen takia.
Täälläkin talojen sokkelien alimmat näkyvät harkot ovat vähän väliä märkinä pitkin kesää.
Ja talvella pitkän kovemman pakkasjakson jälkeen kun ilma hieman lauhtuu niin on kuurassa.
Näin se on mennyt näissäkin tämän alueen taloissa jo 35-50 vuotta.
En menettäisi yöuniani moisen takia.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #64
Juu, ei ole paljoa kalkkihärmää. Se salaojakuvaaja vasta huomasi sen kalkin tuossa, mutta nyt kuivan kesän jälkeen saa tosi tarkasti katsoa että näkee. Keväällä saattoi olla näkyvämpää.
Ei käytännössä ole pakkasrapaumaa.
Kiitos tuosta kuvasta, missä kalkki näkyykin tosi selvästi.
Rännin yli ei pitäisi kyllä tulla vettä.
Ei käytännössä ole pakkasrapaumaa.
Kiitos tuosta kuvasta, missä kalkki näkyykin tosi selvästi.
Rännin yli ei pitäisi kyllä tulla vettä.
are
Aktiivinen jäsen
Kyllä minusta näin silloin tehtiin. Mahdollisesti hiekkaa tai soraa on käytetty pohjan tasaukseen. Kapillaarikatkotsepeli on tämän vuosituhannen juttu
are
Aktiivinen jäsen
Asian kanssa voi kyllä elää mutta pitää ymmärtää mahdollisten korjausten vaikutukset.
40-50-luvuilla anturoita on tehty saven päälle, välissä ehkä muutama cm hiekkaa. Nämä kuitenkin toimii edelleen 70 vuoden jälkeen ilman ongelmia ellei niitä ole ns. "korjattu". Pitää vain huolehtia että kosteus pääsee haihtumaan eikä yritetä blokata sitä millään muovipitoisella.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #67
Onko muut nuuskineet seinän ja lattia rajaa? Tarkoitan millin päästä. Joskus jossain jalkalistahommassa huomasin pientä hajua, ei home, eikä tunkkainen, vaan "mieto erikoinen".
Nyt olen nuuskinut jonkin aikaa lukuisia paikkoja, niin olen huomannut, että joku paikka voi haista toisena päivänä ja sitten seuraavana ei haise. Varmaan liittyy ilmanpaineisiin ja IV-koneeseen tuo vaihtelu.
Tässä yhteydessä aloin pohtia mistä kautta tuolta ilma tulee sisään jos on tullakseen, että tuleeko lattiavalun alta vai seinän läpi. Liitteen mukainen rakenne on aika tarkasti tuossa kulmassa. Tiedä nyt sitten onko onnistuttu tuo ylempi styroksi jättämään tuolla tavalla hypoteettisesti vähän irti sokkelista.
Mutta jos ja kun tuo uretaani ei ole ilmatiivis ja elastisessa (silikoni) on vähän haperoa jo, niin voihan tuo haju tulla suoraan lattiavalun altakin ja sieltä takuulla sitten tulee ties mitä mikrobihajua. En nyt sinänsä ihan kauhean huolissani ole tuosta hajusta, mutta kiinnostaa ymmärtää tuon rakenteen hyvyys.
Tuossa muuten en pidä hyvänä, että tuo alajuoksu on lattiavalun alapuolella. Yllätyinkin kun nyt zoomailin tuota, että mitä pirua se noin on suunniteltu.
Oma käsitys muuten on, että tuon kulman tekemisen ohjesäännöt ovat muuttuilleet vuosien saatossa. Onkohan tuo nykynäkemyksen mukaan v*tuiksi suunniteltu/tehty?
Seinän höyrynsulkumuovi on käännetty kipsilevyn eteen kuvan mukaan. Maanpinta on tuon alemman harkon alatasolla eli taitaa olla aika korkealla valu, että se on hyvä.
Varaston puolella lattiavalu on alempana ja alajuoksu sen "yläpuolella".
Nyt olen nuuskinut jonkin aikaa lukuisia paikkoja, niin olen huomannut, että joku paikka voi haista toisena päivänä ja sitten seuraavana ei haise. Varmaan liittyy ilmanpaineisiin ja IV-koneeseen tuo vaihtelu.
Tässä yhteydessä aloin pohtia mistä kautta tuolta ilma tulee sisään jos on tullakseen, että tuleeko lattiavalun alta vai seinän läpi. Liitteen mukainen rakenne on aika tarkasti tuossa kulmassa. Tiedä nyt sitten onko onnistuttu tuo ylempi styroksi jättämään tuolla tavalla hypoteettisesti vähän irti sokkelista.
Mutta jos ja kun tuo uretaani ei ole ilmatiivis ja elastisessa (silikoni) on vähän haperoa jo, niin voihan tuo haju tulla suoraan lattiavalun altakin ja sieltä takuulla sitten tulee ties mitä mikrobihajua. En nyt sinänsä ihan kauhean huolissani ole tuosta hajusta, mutta kiinnostaa ymmärtää tuon rakenteen hyvyys.
Tuossa muuten en pidä hyvänä, että tuo alajuoksu on lattiavalun alapuolella. Yllätyinkin kun nyt zoomailin tuota, että mitä pirua se noin on suunniteltu.
Oma käsitys muuten on, että tuon kulman tekemisen ohjesäännöt ovat muuttuilleet vuosien saatossa. Onkohan tuo nykynäkemyksen mukaan v*tuiksi suunniteltu/tehty?
Seinän höyrynsulkumuovi on käännetty kipsilevyn eteen kuvan mukaan. Maanpinta on tuon alemman harkon alatasolla eli taitaa olla aika korkealla valu, että se on hyvä.
Varaston puolella lattiavalu on alempana ja alajuoksu sen "yläpuolella".
Liitteet
puuteknikko
Vakionaama
Yleensä hajua tulee "maasta", eli sieltä laatan ja seinän välistä. Omassa talossa on nyt kaikki nurkat tiivistetty kunnon massalla kun joka huone on kertaalleen rempattu, ei tule mitään epämääräistä huoneilmaan jos tulee reilumpi alipaine vaikka liesarin takia. Pahin rako oli melkein sentin verran leveä ja massaa siihen nurkkaan meni melkein yksi kokonainen putkilo.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #70
Tämä on hyvä kysymys. Mutta ehkä tässä meidän esimerkkikulmassamme ilma pääsee laatan alta ainakin jonkin verran kulkemaan seinän kautta veke, vaikka massaisi tyystin.
Mutta syytä pohtia tätä, kun tuo haju ei vaikuta kovin isolta ongelmalta, että onko sinänsä ongelma ja kannattaako tässä vaiheessa tehdä mitään..
En minä ainakaan näe tuossa mitään erityistä ongelmakohtaa. Haju on vähän hankala, se pitäs saada selkeesti toistettua useesti ja aina samasta paikasta. Jos se jatkuvasti vaihtelee, niin voi olla kuvittelua tai tulla ihan jostain muualta.
puuteknikko
Vakionaama
Niin siis eikö nykyään nurkkia tiivistetä lainkaan? Samahan se on, onko siellä massaa tai jotain muuta käyttötarkoitukseen sopivaa materiaalia millä estetään korvausilman tuleminen vääristä paikoista.
pökö
Kaivo jäässä
Rakentaessa tietenkin tehdään tiivis muttei vanhoissa taloissa välttämättä kierretä silikoniprässin kanssa joka nurkkaa läpi
puuteknikko
Vakionaama
On se täälläkin varmasti ollut tiivis ihan alkujaan, mutta kovasti on petonki vetäytynyt ajan saatossa joistakin kohdista.
pökö
Kaivo jäässä
Joo, rakennus elää ajan kuluessa väistämättä
Oikea hetki tiivistyksien korjaamiseksi on se kun rakenteet ovat mahdollisimman kuivat.
Minusta Huskyn gyprocin vienti lattiapinnan alle ei ole paras ratkaisu. En sitä kuitenkaan sudeksi kuivissa tiloissa nimittäisi.
Mutta sokkelin sisäpuolisen kosteudenhallinnan kanssa noissa on monesti haasteita. Ilma joudutaan usein vaihtamaan sinne koneellisesti, jotta rH% kosteus ei ole koko talven >95%
Minusta Huskyn gyprocin vienti lattiapinnan alle ei ole paras ratkaisu. En sitä kuitenkaan sudeksi kuivissa tiloissa nimittäisi.
Mutta sokkelin sisäpuolisen kosteudenhallinnan kanssa noissa on monesti haasteita. Ilma joudutaan usein vaihtamaan sinne koneellisesti, jotta rH% kosteus ei ole koko talven >95%
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #78
Katos perkule, vai tuollainen vaakasuuntainen höyrynsulku valun alle tuon matkaa. Vai onkos tuo radonin takia?
Tässä pirkanmaalaisessa savimutaliejussa sentäs se hyvä puoli, ettei tarvii pohtia radonia.
Tuo kuvan mukainen ei hengitä valun alta kyllä mistään muuta kuin valun läpi.
On tuossakin muuten seinän alajuoksu lattiavalun "alapuolella" muttei kipsilevy tule valun alapuolelle.
Joo, maalaisjärjellä aloin pohtia tuota gyprocjuttua.
Mutta ootas, mitä tarkoittaa sokkelin sisäpuolinen koneellinen ilmanvaihto?
are
Aktiivinen jäsen
Muuten joo mutta kompostoitumisessa on happi mukana ja mädäntymisessä ei.
Onhan noita ns kapselointeja tehty ja myyty autuaaksitekevinä. Erilaisilla menestyksillä.
Pelkkä höyrynsulku tuo, radon olisi erikseen sokkelin päältä valun alle