EC9 sähkön kulutusgalluppi

[Megawatti]

Meillä meni sellainen 700kWh 1.1.-7.1. Meillä 1-käyrä käytössä ja meno max 30 astetta tällä ehkä merkittävin vaikutus kulutukseen, takkaa on poltettu pesällinen päivässä.

Toinen asia mitä ei paljon mainita kulutuskeskustelussa on veden kulutus, siitähän seuraa enemmän tai vähemmän kulutusta riippuen siitä paljon sitä menee. Meillä menee sitä paljon, tai enemmän kuin keskimäärin, noin 0.6m3/päivä .

 

[grendy]

Meillä meni sellainen 700kWh 1.1.-7.1. Meillä 1-käyrä käytössä ja meno max 30 astetta tällä ehkä merkittävin vaikutus kulutukseen, takkaa on poltettu pesällinen päivässä.

Toinen asia mitä ei paljon mainita kulutuskeskustelussa on veden kulutus, siitähän seuraa enemmän tai vähemmän kulutusta riippuen siitä paljon sitä menee. Meillä menee sitä paljon, tai enemmän kuin keskimäärin, noin 0.6m3/päivä .


katso liitettä 93406

Veden käyttö ei pitäis vaikuttaa sähkön kulutukseen mitenkään niin kauan kun sitä ei sähkövastuksilla lämmitä. Kun kompressori huutaa kuitenkin 24/7 päällä niin se lämmittää tuloilmaa ja vettä molempia.

 

[Megawatti]

Ei kai se noin mene, jos vettä lämmitettäessä menee valtaosa lämpöpumpun tuotetusta lämmöstä veteen ei sitä tuu ilmanvaihtokanavia pitkin huoneistoon enää yhtä paljon. Infrapuna lämpömittarilla testasin joskus ja kyl tuloilmaventtiileistä tulee selvästi viileämpää ilmaa kun vettä lämmitetään. Ja jos ei lämmitetä ilmalla niin sitten se on lattialämmitys joka lämmittää jos muita lämmönlähteitä ei ole.

 

[Suokuokka]

Ei kai se noin mene, jos vettä lämmitettäessä menee valtaosa lämpöpumpun tuotetusta lämmöstä veteen ei sitä tuu ilmanvaihtokanavia pitkin huoneistoon enää yhtä paljon. Infrapuna lämpömittarilla testasin joskus ja kyl tuloilmaventtiileistä tulee selvästi viileämpää ilmaa kun vettä lämmitetään. Ja jos ei lämmitetä ilmalla niin sitten se on lattialämmitys joka lämmittää jos muita lämmönlähteitä ei ole.

No siis joo etenkin tällä uudella mallilla tulee selväksi, että mitä enemmän käyttää lämmintä vettä sitä kylmempi lauhdutin ja tuloilma, jota varten tarvitaan entistä enemmän jostain lämpöenergiaa lämmittämään kämpän peruslämpöä. Ja se vaikutus moninkertaistuu kun pakkaset kovenee. Lauhemmilla keleillä ei niinkään vaikutusta. Ja jos talossa kuluu lämmintä vettä paljon per päivä, on tuloilma paljon paljon kylmempää per päivä ja veden lämmityksessä voi sitä kautta kestää kauan. Energiaa kuluu. Ja jos lämmintä vettä kuluu niin paljon, että tarvitaan jo t11 vastusta ja siten enemmän energiaa. Eli joo jos talous kuluttaa kovilla pakkasilla tosi paljon lämmmintä vettä, kyllä se laskee lauhdutinta ja tuloilmaa nii paljon että lämmitysenergiaan menee enemmän paukkuja.

 

[grendy]

No joo onhan se noinkin, mutta kovilla pakkasilla se useimmiten 1-tehon tuloilmamäärä mitä niistä venttiileistä tulee ei ihan hirveästi varmaan vaikuta lopulta huoneilman lämpötilaan vaan ainoastaan maksimissaan vedon tunteeseen. Itse huoneilman tarvittavaan lämmitysenergiaan en usko kovin paljoa vaikuttavan tuleeko korvausilmaventtiilistä 15C vai 20C korvausilmaa jos ulkoilma on -15C. Jos IV-mitoitusten mukaan tuloilmanmäärä on kesäasetuksilla esim 8l/s niin monella se on talvella 4l/s tai jopa vähemmän mitä nyt on seurannut muiden asetuksia.

Joku voi jaksaessaan ja osatessaan laskea että paljonko 4l/s ilmamäärä 15C tai 20C tai jopa 25C lämmittää keskivertohuonetta, mutta ihan vaan vertailuna ILP puskee 35-45C ilmaa "vähän eri" määrissä. Jos nyt oikein oon muuntanut yksiköt jne niin 4l/s on "ilppimitoituksella" 14,4m3/h ja ilpin keskitehon ilmamäärä on 600m3/h olis 167l/s.

En siis osaa laskea mitään lämmöntarpeita mutta näillä laskelmilla julistan tuloilmalla lämmittämisen mitättömäksi tekijäksi kun ulkona on oikeasti kylmä .. Viisaammat kertokoot jos oon täysin väärässä!

 

[Suokuokka]

No joo onhan se noinkin, mutta kovilla pakkasilla se useimmiten 1-tehon tuloilmamäärä mitä niistä venttiileistä tulee ei ihan hirveästi varmaan vaikuta lopulta huoneilman lämpötilaan vaan ainoastaan maksimissaan vedon tunteeseen. Itse huoneilman tarvittavaan lämmitysenergiaan en usko kovin paljoa vaikuttavan tuleeko korvausilmaventtiilistä 15C vai 20C korvausilmaa jos ulkoilma on -15C. Jos IV-mitoitusten mukaan tuloilmanmäärä on kesäasetuksilla esim 8l/s niin monella se on talvella 4l/s tai jopa vähemmän mitä nyt on seurannut muiden asetuksia.

Joku voi jaksaessaan ja osatessaan laskea että paljonko 4l/s ilmamäärä 15C tai 20C tai jopa 25C lämmittää keskivertohuonetta, mutta ihan vaan vertailuna ILP puskee 35-45C ilmaa "vähän eri" määrissä. Jos nyt oikein oon muuntanut yksiköt jne niin 4l/s on "ilppimitoituksella" 14,4m3/h ja ilpin keskitehon ilmamäärä on 600m3/h olis 167l/s.

En siis osaa laskea mitään lämmöntarpeita mutta näillä laskelmilla julistan tuloilmalla lämmittämisen mitättömäksi tekijäksi kun ulkona on oikeasti kylmä .. Viisaammat kertokoot jos oon täysin väärässä!

katso liitettä 93449

Joo ei tällä vehkeellä enää yli - 5 pakkasissa tuloilmalla lämmitetä, sehän on selvää. Mutta tässä uudessa vehkeessä on kyllä sellainen ominaisuus että jos pakkasella vedät laitteen lämmin vesivarastot aivan alas niin se tuloilma saattaa tippua jopa lähelle nollaa. Siinäpä sitä vedontunnetta ihmetellään ja aika kauan kestää veden lämpiäminen tarpeeksi ylös, että tuloilmaankin saadaan potkua (jollei anna tulon tippua nollaan jolloin silloin korvausilma tulee aika raikkaana jostain).

Tuossa @Megawatti n tapauksessa jos kovasti kuluu lämmintä suihkuvettä päivittäin, niin siinä voi laite olla aika alhaisilla veden lämpötiloilla pitkiäkin aikoja. En sitten tiedä onko heillä uusi vai vanha malli, vanhassa se veden lämmitys taitaa nostaa lauhduttimen lämpöä selvästi aika ylöskin, tässä uudessa se ei taas toimi samalla tavalla.

Eli joo ei välttämättä vaikutusta kokonaiskulutukseen, en tiedä, mutta kyllä meilläkin kovilla pakkasella vähän vähemmän koitetaan käyttää kuumaa vettä koska t5 ja t2 sukeltavat todella paljon. Edes saunan lämmitys ei tuohon auta (sauna suoraan Nilanin takana), ei nouse lauhdutin meillä pakkasella siitäkään nimeksikään ja siinä yhteydessä tapahtuva suihkuttelu saa sen sukeltamaan hetimmiten. Toisaalta, eipä ole pelkoa tällä siitä että se tuloilma nousisi itsekseen ylipaineiseksi nyt talvi ivllä kun saunaa pitää. Sitä tällä viikolla testattu kahdesti eri keleissä, ja ei nouse t5 tai tulopuhallus.

 

[jmaja]

Veden käyttö ei pitäis vaikuttaa sähkön kulutukseen mitenkään niin kauan kun sitä ei sähkövastuksilla lämmitä.

Tietenkin se vaikuttaa. Ei se lämpö itsestään tule. Käytössä on poistoilman energia ja kompuran sähköteho. Enempää ei noilla saa ja se ei mitenkään riitä pakkasilla. Loppu sitten tehdään takalla, ILPillä tai vastuksilla. Sinänsä ihan sama lämmittääkö vastuksilla käyttövettä vai taloa, jos vastuksia tarvitaan.

 

[huugo]

Teoria.

Matemaattisesti viileän tuloilman viilennysteho on pieni. Siitä kirjoitetaan kuitenkin täällä paljon. Enemmän kuin ilman lämpöhukasta voisi päätellä.

Mitäs jos syyllinen onkin rakenteista vedettävä korvausilma? Tulo on pienellä. Alipainetta. Korvausilma on kylmää. Talossa vetää. Mitataan tuloilmaa ja todetaan että kylmää, pienennetään tuloa entisestään ja vetoisuus senkin lisääntyy

Eli syyllinen kylmyyteen ei olekaan viileä tuloilma, vaan oikea kylmä vetoisuus asunnossa kun korvausilman tulee oikeasti kylmänä taloon alipaineessa johtuen.

 

[Liuhu]

Teoria.

Matemaattisesti viileän tuloilman viilennysteho on pieni. Siitä kirjoitetaan kuitenkin täällä paljon. Enemmän kuin ilman lämpöhukasta voisi päätellä.

Mitäs jos syyllinen onkin rakenteista vedettävä korvausilma? Tulo on pienellä. Alipainetta. Korvausilma on kylmää. Talossa vetää. Mitataan tuloilmaa ja todetaan että kylmää, pienennetään tuloa entisestään ja vetoisuus senkin lisääntyy

Eli syyllinen kylmyyteen ei olekaan viileä tuloilma, vaan oikea kylmä vetoisuus asunnossa kun korvausilman tulee oikeasti kylmänä taloon alipaineessa johtuen.

Suurinpiirtein samoilla ajatuksilla olen ajanut itse jatkuvalla 1-1 iv:llä talvella koska viilein huone on yläkerran makkari, jossa kaksi ulkoseinää ja lämpökamerallakin todettu että viileitä kohtia siellä saumoissa. Veikkaan että alipaineessa tuonne huoneeseen tulee reilusti korvausilmaa suoraan ulkoota. Jatkuvalla tulo ehkä on viileämpää mutta tämä ”ongelmahuone” ei tunnu jäähtyvän läheskään niin pahasti kuin talvi-iv:llä.

 

[grendy]

Tietenkin se vaikuttaa. Ei se lämpö itsestään tule. Käytössä on poistoilman energia ja kompuran sähköteho. Enempää ei noilla saa ja se ei mitenkään riitä pakkasilla. Loppu sitten tehdään takalla, ILPillä tai vastuksilla. Sinänsä ihan sama lämmittääkö vastuksilla käyttövettä vai taloa, jos vastuksia tarvitaan.

No ei tietenkään tule, mutta se nyt on oikeestaan ihan sama mitä asetuksiin pistää niin Nilan lämmittää molempia - tuloilmaa ja käyttövettä. Niin kun kaikki tiedetään niin se käyttövesi lämpiää edelleen vaikka asetuksiin määrittelee, että 45C riittää. Ainut ero on että näytössä lukee joko LÄMMITYS tai LÄMM+VESI ja molemmat lämpiää kuitenkin ja ihan sama määrä energiaa kuluu kompuralla koko ajan. Ja se että onko tuloilma +18 vai +20 noilla ilmamäärillä ei käytännössä vaikuta energiankulutukseen mitenkään, koska se ei tosiaan ole se asia mikä kämppää lämmittää. Tää siis sillä oletuksella että vastuksilla ei tarvi ikinä vettä lämmittää.

 

[Suokuokka]

Teoria.

Matemaattisesti viileän tuloilman viilennysteho on pieni. Siitä kirjoitetaan kuitenkin täällä paljon. Enemmän kuin ilman lämpöhukasta voisi päätellä.

Mitäs jos syyllinen onkin rakenteista vedettävä korvausilma? Tulo on pienellä. Alipainetta. Korvausilma on kylmää. Talossa vetää. Mitataan tuloilmaa ja todetaan että kylmää, pienennetään tuloa entisestään ja vetoisuus senkin lisääntyy

Eli syyllinen kylmyyteen ei olekaan viileä tuloilma, vaan oikea kylmä vetoisuus asunnossa kun korvausilman tulee oikeasti kylmänä taloon alipaineessa johtuen.

Täällä on ollut myös paljon puhetta normaaleilla tuloilmamäärillä/tasapainoisella ivllä ajavien kokemuksista kylmästä ja vedontunteesta, mikä on sitten helpottanut pienentämällä tuloa. Ja kyllä meilläkin on näin päin että silloin kun lauhdutin on vaikka siitä vedenkulutuksesta johtuen pakkasella tosi viileänä, ja tuloteho on korkeammalla, vedontunne on huomattava, aivan kuin laite olisi viilennyksellä vrt.kesällä.

Matalemmalla tuloteholla ei ole vedontunnetta. Nyt talvi iv toiminut mainiosti tässä suhteessa. Meillä ei tuule talvi ivllä. Eli ei tuo kaikilla päde ainakaan.

Nuo mistä tässä parissa viestissä puhuin on ihan laitteen yleisestä toiminnasta vertauksia ja mitä yleensä valitellaan ja koetaan ongelmallisena kun lämmintä käyttövettä menee paljon. Koitin selittää sitä toimintaa kun lauhdutin oikeasti käy ihan tosi alhaallakin (ja tuloilma saattaa tippua ihan nollaa lähellekin) silloin välillä ja se varmaan monelle tuntuu vetona, ja sitä kovempana mitä kovemmalla tulopuhalluksen käy.

 

[Hegsa]

Pikaiset luvut tammikuulta:

- Kompressorin kulutus 370 kWh, keskimääräinen sähkön hinta 18,6 snt/kWh sisältänen ~6 snt/kWh veroja ja siirtoja
- Lattialämmityksen kulutus 614 kWh, keskimääräinen sähkön hinta 16,5 snt/kWh sisältäen ~6 snt/kWh veroja ja siirtoja

Ei mitenkään paha, lattiasta olisi saanut vieläkin enemmän karsittua keskihintaa jos ensimmäisen viikon olisi jo ajanut optimoidumpaa ohjelmaa.

EDIT: ILP vielä 429 kWh päälle.

 

[Kilu]

Tammikuu niputettuna

paritalo 123,5m2 yhdessä tasossa, rv 2022, energialuokka B (2018 ) Etelä-Suomi. Huonekorkeus 2,6m, eli lämmittettävä tilavuus 321m3.

EDIT: Lämmitystarveluku 830 ja keskilämpötila -9,8°C

Kokonaiskulutus 1582kWh

-nilan ec9(sis. kaiken eli ilmanvaihto,kompura ja lattialämmitys sekä käyttöveden lämmitys) = 866kwh

-sähköauton lataus = 170kWh

-sähkölämmitteinen aina valmis palju = 218kWh

-loput (sis. Sauna, 2 auton esilämmitys, yms, muu käyttösähkö) = 328 kWh

Sekapuuta kului arviolta n. 1 p-m3. Tämän laskennallinen lämmitysteho 80% hyötysuhteen kevyttakassa 1060 kWh.

 

[Skata]

Tammikuun kokonaiskulutus 1628,35 kWh. Aurinkopaneeleista tuotto 31,2 kWh, josta myyntiin 3,42 kWh.
Varasto vei kokonaiskulutuksesta 160 kWh, reilu 250 kWh meni auton lataamiseen. Takkaa alkukuusta päivittäin mutta lopulta kuitenkin vain pesällinen 15 x, sauna 20 x
Lämmitystarveluku Turku 763, ka lämpötila -7,6° (omalla asuinpaikalla pääosin hieman Turkua kylmempää). 2010 jälkeen kylmin tammikuu Turussa on ollut 2016 jolloin lämmitystarveluku oli 808 ja ka lämpötila -9,1°.

Katselin kulutuksia taaksepäin ja noin samoissa kulutuksissa olen ollut 1/2022 (1655,43 kWh, keskilämpötila -2,4°) ja 1/2021 (1632,74 kWh, keskilämpötila -4,1°) eli ihan hyvin meni tämä tammikuu pakkasista huolimatta.

Omalla profiililla pörssisähkön spot tammikuussa 12,21 c/kwh (sis. marginaali + alv), helmikuu 0,33 c/kWh (sis. marginaali + alv)

 

[Jukikyy]

Tammikuu 2024 kokonaiskulutus 2735 kWh. Aurinkopaneelien tuotto 0 kWh.

Yksilöityä en tarkasti pysty, mutta pienin kk kulutus (ennen paneeleita) on heinäkuu 2019 1173 kWh (viikko poissa kotoa). Pohjakulutus on noin 0,7 kWh (Harvia aina valmis sauna), joten pohjakulutus on noin 520 kWh. Joten käyttö sähköä ainakin se 650 kWh (1173-520). Realistisempi varmaan, joku 800 kWh. Lämmitykseen talo (225m2) ja autotalli (65m2) noin 1400 kWh.

Kuukauden keskilämpötila -8,2 astetta. Lämmitystarveluku noin 780.

Sähkön hinta 7,99 €/kWh (kiinteä määräaikainen) + siirto.

 

[DrGonzoMrhyde]

Pienellä vedätte, Nilan EC9 hoitaa kaiken meillä, ei takkaa. Talon koko 145 neliötä, keskilämpötila -7,8 astetta. 15 neliöinen varasto.

Kokonaiskulutus 3049 kWh tammikuussa. Toivottavasti ensimmäisen vuoden tuloksia jotka sitten optimoidaan pois.

Tammikuun osalta ollut kaikenlaista säätöä.

 

[pekka75]

Nilan hoitaa kaiken, ei apulämmönlähteitä. 102 neliötä + 7 neliön varasto patterilla.
Tammikuussa täällä Oulussa 2361 kWh. Keskilämpö -13,2 C. Huonelämmöt mukavat 21-22C.

pienin kk kulutus (ennen paneeleita) on heinäkuu 2019 1173 kWh (viikko poissa kotoa)

siis heinäkuussa tuollanen kulutus? Aika kova. Toki tietysti syitä kulutukselle voi olla monia. Ja onhan sulla neiöitäkin yli tuplat.
Ja viekö tuo ainavalmis kiuas tosiaan noin järkyttävän määrän pelkkänä valmiustilan kulutuksena?

Joka tapauksessa kun vertaan omaan viime heinäkuun kokonaiskulutukseen 173 kWh niin ero on silti huima. Tuli viilennystäkin pidettyä jonkin verran päällä niin silti kulutus oli tuota luokkaa. Saunottua ei tosin tainnut tulla heinäkuussa kertaakaan.

 

[Jukikyy]

siis heinäkuussa tuollanen kulutus? Aika kova. Toki tietysti syitä kulutukselle voi olla monia. Ja onhan sulla neiöitäkin yli tuplat.
Ja viekö tuo ainavalmis kiuas tosiaan noin järkyttävän määrän pelkkänä valmiustilan kulutuksena?

Joka tapauksessa kun vertaan omaan viime heinäkuun kokonaiskulutukseen 173 kWh niin ero on silti huima. Tuli viilennystäkin pidettyä jonkin verran päällä niin silti kulutus oli tuota luokkaa. Saunottua ei tosin tainnut tulla heinäkuussa kertaakaan.

Noin 180w vie tuo kiuas "valmius tilassa" eli 0,180 kW X 24h X 31 pv eli 134 kWh/kk. Meillä saunotaan myös aktiivisesti vähintään 3 krt / vko eli sauna kertoja tulee noin 15 krt / kk. Saunassa käynti lisää "valmius" kulutuksen päälle vielä noin 5-6 kWh / krt eli 75-90 kWh/kk. Eli saunomiseen menee joka kuussa yli 200kWh.

 

[f080421]

Pienellä vedätte, Nilan EC9 hoitaa kaiken meillä, ei takkaa. Talon koko 145 neliötä, keskilämpötila -7,8 astetta. 15 neliöinen varasto.

Kokonaiskulutus 3049 kWh tammikuussa. Toivottavasti ensimmäisen vuoden tuloksia jotka sitten optimoidaan pois.

Tammikuun osalta ollut kaikenlaista säätöä.

Joo, meillä tammikuussa 2815 kWh pelkällä EC9:llä + muutamalla sähköisellä "harrastepatterilla". Sisältää myös sähköauton latauksen ehkä noin 200-300 kWh. Ei ole siihen erillistä energiamittaria.

 

[f080421]

Suurinpiirtein samoilla ajatuksilla olen ajanut itse jatkuvalla 1-1 iv:llä talvella koska viilein huone on yläkerran makkari, jossa kaksi ulkoseinää ja lämpökamerallakin todettu että viileitä kohtia siellä saumoissa. Veikkaan että alipaineessa tuonne huoneeseen tulee reilusti korvausilmaa suoraan ulkoota. Jatkuvalla tulo ehkä on viileämpää mutta tämä ”ongelmahuone” ei tunnu jäähtyvän läheskään niin pahasti kuin talvi-iv:llä.

Järkeilin tuota itse samalla tavalla, että jostainhan sen korvausilman pitää tulla ja se tulee sitten kylmänä. Eli teoriassa talvi-iv ei voi energiaa säästää mitenkään. Vedontunteeseen se toki vaikuttaa. Minäkin olen jatkuvalla ykkösellä ajanut käytännössä koko talven. Laitoin niin, että se vaihtaa kakkoselta ykköselle -7 asteessa mikä on ollut ihan jees (Talvi pieni). Neutraali alue on 2 astetta, joten toiseen suuntaan vaihtuu -5 asteessa.

 

[Hegsa]

Helmikuun toteutama lämmitykseen menneestä sähköstä. Hinnoissa mukana marginaali, mutta ei siirtoa:

- Nilan kompressori 346 kWh, keskihinta 6,7 snt/kWh. Tämä menee 24/7 käynnillä kuukauden keskihintaan
- Nilan vastukset 511 kWh, keskihinta 4,9 snt/kWh
- ILP 376 kWh, keskihinta 8,9 snt/kWh. ILP:ssä ei tällä hetkellä ole automaatioa eli selkeästi paras säästön paikka.

Nilanin osalta alkaa olla tiristetty talvikaudelta kaikki säästö mitä saa ilman vaikutuksia asumismukavuuteen. Ainoa jäljellä oleva olisi IV:n ohjauksen laittaminen CO2 mittauksen taakse, jolloin lämpöhukka erittäin kylmillä keleillä IV:n kautta minimoituisi. Takaisinmaksu vaatisi noin 1000-1500 kWh säästöa mikä olisi mahdollisuuksien rajoissa.

 

[Skata]

Helmikuun ostosähkön kokonaiskulutus 1233,26 kWh. Aurinkopaneeleista tuotto 153 kWh, josta myyntiin 21,99 kWh.

Varasto vei kokonaiskulutuksesta ~ 120 kWh, ~ 240 kWh meni auton lataamiseen. Takkaa tuli poltettua hiukan enemmän alkukuusta mutta lopulta kuitenkin vain pesällinen 10 x, sauna 12x

Lämmitystarveluku Turku 575 (2023 523), ka lämpötila -2,7 (2023 1,7)° (omalla asuinpaikalla pääosin hieman Turkua kylmempää).

Omalla profiililla pörssisähkön spot helmikuussa 6,58 c/kwh (sis. marginaali + alv).

 

[Irzvongans]

Helmikuun kokonaiskulutus 960,18kWh, josta auton latauksiin meni 204,62kWh eli lämmitykseen ja muuhun käyttösähköön meni 755,56kWh. Ei takkaa ja sauna lämpesi noin kerran viikossa.

lämpötilakeskiarvio -3,5c, Tuusula. Spot helmikuussa 7,30 c/kWh.

83m2 paritalo yhdessä tasossa, rakennusvuosi 2022, Nilan EC9 + Panasonic LZ25 ILP.

Varmasti pystyisi vielä nipistämään kulutuksesta esim. ajastamalla ILP sun muilla kikoilla, mutta olen ihan tyytyväinen näihinkin lukuihin.

 

[Kilu]

Helmikuu 2024

paritalo 123,5m2 yhdessä tasossa, rv 2022, energialuokka B (2018 ) Etelä-Suomi. Huonekorkeus 2,6m, eli lämmittettävä tilavuus 321m3.

Lämmitystarveluku 638, lämpötila ka. -4,7°C

Kokonaiskulutus 1293kWh

-nilan ec9(sis. kaiken eli ilmanvaihto,kompura ja lattialämmitys sekä käyttöveden lämmitys) = 690kwh

-sähköauton lataus = 176kWh

-sähkölämmitteinen aina valmis palju = 177kWh

-loput (sis. Sauna, 2 pakastinta, jääkaappi yms, muu käyttösähkö) = 250 kWh

 

[Kilu]

Maaliskuu 2024

paritalo 123,5m2 yhdessä tasossa, rv 2022, energialuokka B (2018 ) Etelä-Suomi. Huonekorkeus 2,6m, eli lämmittettävä tilavuus 321m3.

Lämmitystarveluku 529, lämpötila ka. -0,4°C

Kokonaiskulutus 1100kWh

-nilan ec9(sis. kaiken eli ilmanvaihto,kompura ja lattialämmitys sekä käyttöveden lämmitys) = 556kwh

-sähköauton lataus = 142kWh

-sähkölämmitteinen aina valmis palju = 187kWh

-loput (sis. Sauna, 2 pakastinta, jääkaappi yms, muu käyttösähkö) = 215 kWh

 

[ajal]

2015 valmistunut OKT 142/169 m2, 560 m3 kolmessa kerroksessa läntisellä Uudellamaalla. KHH, pesuhuone, sauna ja WC jatkuvasti lattialämmöt päällä. 2.1 on laitettu vähän kiertoa keskimmäisen kerroksen asuintiloihin ja 5.1 aamulla otettu pois. ~200kWh sähköauton latausta. Pienehköä varaavaa takkaa on poltettu alakerrassa pari pesällistä päivässä, siellä ei muuta lämmitystä päällä kuin saunatiloissa.

Keskimmäisessä kerroksessa Samsungin ILP lämmittää jotain, mutta tuskin lähellekään niin hyvin kuin edellisen kämpän LN25. ~30 kWh päivässä mennyt kuun ensimmäisinä päivinä.

Nilanin kompura+käyttövesivastus vie 10,5-12 kWh per päivä.

Pörssisähköllä on menty toukokuusta tähän asti kohtuullisilla hinnoilla.

katso liitettä 93405

Taulukko kertoo, että 1.9.2023-31.8.2024 on kulunut 24273 kWh, josta sähköauton lataukseen ~9100 kWh. 15m2 lämmin varasto autokatoksen kyljessä pidettiin suoralla sähköllä muutaman asteen plussan puolella koko talven. Muita suuria sähkönkuluttajia ei ole. Lattialämmöt ei olleet kuin laatoitetuissa tiloissa päällä noita kolmea aiemmin mainittua päivää lukuunottamatta. Saunan pesään ja takkaan on mennyt 3-4 irtokuutiota mäntyä.

15175 kWh ei tämänkokoiselle hirsitalolle kauhean pahalta kulutukselta kuulosta, viime talvikaan kun ei ollut lauhimmasta päästä.

 

[jmaja]

josta sähköauton lataukseen ~9100 kWh.

No on siinä autossa istuttu ellei ole kauhea sähkösyöppö. Mun auton kulutuksella toi olisi yli 50 tkm.

Ei kai 15 000 kWh voi vähänä pitää 2015 142 m2 talolle. Sukulaisella menee selvästi vähemmän samankokoisessa -89 talossa suorasähö+ILP+LTO.

 

[ajal]

No on siinä autossa istuttu ellei ole kauhea sähkösyöppö. Mun auton kulutuksella toi olisi yli 50 tkm.

Ei kai 15 000 kWh voi vähänä pitää 2015 142 m2 talolle. Sukulaisella menee selvästi vähemmän samankokoisessa -89 talossa suorasähö+ILP+LTO.

22,6 kWh/ 100 km tuosta tulee, n.40 tkm. Sisältää lataushäviöt ja esilämmitykset yms. Auto näyttää jotain ihan muuta.

 

[Zoppeli]

Minkälaisia kulutuksia teidän Nilan -talouksissa on ollut kuluvana vuonna? Täällä päästään tositoimiin vasta kuluvan kuun viimeisenä perjantaina, kun on torpan luovutus. Sormet syyhyää jo

Täältä löytyy pian uusi 100m2 talo kahdessa kerroksessa Helsingistä ilman takkaa tai ILPiä. Tavoite vuodelle 2025 alle 11000kwh mukavasti mutta järkevästi asustellen. Kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen talous.

 

[DrGonzoMrhyde]

Tähän asti vuotta 11400 kWh ollut meidän kulutus.

Kenties päästään noin 13000 kWh tänä vuonna, riippuen nyt tulevista säistä. Mutta meillä aurinkopaneelit katolla, 5,11 megawattituntia on tänä vuonna tuotettu. Suurin piirtein puolet omaan käyttöön. Loput myyntiin.

Yksitasoinen ja 143 neliöinen talo kyseessä.

Varmaan pääset alle 11000 kWh sadan neliön talossa, meillä oli 95 neliön paritalossa noin 10000 kWh kulutus ilman paneeleita. Vaatii vaan vähän säätöä.

 

[pilputtaja]

Meillä on kulutus ollut tähän mennessä 12200 kWh, josta auton lataukseen on mennyt n. 2000 kWh. Meillä uudehko yksitasoinen ok talo, 104m2.

 

[Jule]

Tähän asti vuotta 11400 kWh ollut meidän kulutus.

Kenties päästään noin 13000 kWh tänä vuonna, riippuen nyt tulevista säistä. Mutta meillä aurinkopaneelit katolla, 5,11 megawattituntia on tänä vuonna tuotettu. Suurin piirtein puolet omaan käyttöön. Loput myyntiin.

Yksitasoinen ja 143 neliöinen talo kyseessä.

Varmaan pääset alle 11000 kWh sadan neliön talossa, meillä oli 95 neliön paritalossa noin 10000 kWh kulutus ilman paneeleita. Vaatii vaan vähän säätöä.

Siis onko se kulurus nyt ollut siis 15500kwh, vai miten päin tuo pitää ymmärtää?

 

[DrGonzoMrhyde]

Siis onko se kulurus nyt ollut siis 15500kwh, vai miten päin tuo pitää ymmärtää?

Ei, kulutus on kyllä ne arvot minkä mainitsin mutta koska ymmärsin että teillä ei ole aurinkopaneeleita niin se voi vaikuttaa. Meillä on ja se tietenkin alentaa meidän oma kulutus.

Ensimmäinen täysi vuosi jonka asutaan uudessa talossa ja paneelien takia kulutus tietenkin elää.

Mutta viime vuonna kulutus oli 8500 kWh 9 kk aikana. Tänä vuonna talvi oli hyvin kylmä mikä tietenkin näkyy heti kulutuksessa.

Olen tyytyväinen jos kulutus on alle 15000 kWh koska se on mielestäni ihan käypä tilanne kun ajatellaan että ei haluta mukavuudesta tinkiä.

 

[Jule]

Niin, meinasin että jos kulutetaan esim se 15000kwh, niin kyllähän se silloin kulutetaan, vaikka laskutettavaa olisi vain 10000kwh ja 5000kwh tulisi omasta panelista.

 

[Skata]

Täällä on ostettu kuluvana vuonna sähköä tähän asti 7416 kWh. Lisäksi paneeleista on otettu omaan käyttöön 1991 kWh (tuotto tähän asti 4806 kWh).
Talon lisäksi käyttöpuolella menee kuukausittain n. 250 kWh hybridin lataukseen eli vuodessa autoon n. 3000 kWh eli paneelit eivät kata auton latausta.
Puuta ei ole syksyllä vielä poltettu lainkaan mutta viime tammi-helmikuussa puuta tuli poltettua.

Kuluvana vuonna sähköä tulee varmaan menemään viime vuotta enemmän kylmän alkuvuoden johdosto, no toisaalta syksy on ollut lämpimämpi.

 

[DrGonzoMrhyde]

Niin, meinasin että jos kulutetaan esim se 15000kwh, niin kyllähän se silloin kulutetaan, vaikka laskutettavaa olisi vain 10000kwh ja 5000kwh tulisi omasta panelista.

Sekin on totta. Mutta en jaksa sitä laskea kun en kerran myös siitä maksa. Ostettu sähköä 11400 kWh. Ilman paneeleita olisin ostanut 14200 kWh.

 

[Jule]

Kyllähän se nyt kuitenkin kulutusta vertailtaessa olisi vertailla nimenomaan sitä kulutusta. Eihän se Nilanin ansiota ole että osa sähköstä ei tulekaan sähkömittarin läpi.

 

[DrGonzoMrhyde]

Kyllähän se nyt kuitenkin kulutusta vertailtaessa olisi vertailla nimenomaan sitä kulutusta. Eihän se Nilanin ansiota ole että osa sähköstä ei tulekaan sähkömittarin läpi.

Ehkä, mutta koska meillä on paneelit niin on tietenkin nykyisin melkein mahdotonta selvitellä että miten paljon tai vähän Nilan itsessään käyttää oikeasti sähköä.

Tai ehkä olisi mahdollista mutta en ole nähnyt syytä hankkia erillistä sähkömittaria ainoastaan tähän tarpeeseen, siis Nilanin kulutuksen seurantaan.

Ja kulutustahan me vertaillaan. Talomme kokonaiskulutusta.

 

[MiguelCiervo]

Harvahan täällä suoraan Nilanin kulutuksia kertoo, yleensä talon kokonaiskulutusta. Toki lämmitys on prosenttuaalisesti yleensä suurin sähkönkuluttaja.

Niinkuin joku jo mainitsikin niin onhan se kulutusta vaikka se tulisi paneelista se sähkö. Itse ainakin seurailen kokonaiskulutusta ja pyrin selvittämään mistä johtuu esim. jos kokonaiskulutus nousee. Ja ihan sama tuleeko se sähkö paneeleista, sähköyhtiöltä, tuulivoimalasta vai polkupyörää polkemalla.

Ei paneelista tuleva sähkö ole ilmaista (ellei niitä ole ilmaiseksi saanut) ilmaista virtaahan sieltä saa vasta kun hankintahinta on maksettu säästetyllä sähkömaksuilla tai myymällä sähköä.

 

[Jule]

Ehkä, mutta koska meillä on paneelit niin on tietenkin nykyisin melkein mahdotonta selvitellä että miten paljon tai vähän Nilan itsessään käyttää oikeasti sähköä.

Tai ehkä olisi mahdollista mutta en ole nähnyt syytä hankkia erillistä sähkömittaria ainoastaan tähän tarpeeseen, siis Nilanin kulutuksen seurantaan.

Ja kulutustahan me vertaillaan. Talomme kokonaiskulutusta.

Invertteri ei kerro paljonko laitteisto on tuottanut?

Eihän sillä Nilanilla omaa mittaria (juuri) kenelläkään ole, mutta yleensä kyllä sen aurinkopaneelijärjestelmän tuotto ja myyty sähkö ovat helposti tiedossa, jolloin se talon kulutus on aika helppo laskea.