Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat
Sähkömarkkinat|Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.
LKAB, SSAB ja Vattenfall ovat rakentaneet yhdessä Luulajaan vanhaan kaivoskuiluun vetyvaraston. Vetyä varastoidaan, kun sähkö on halpaa. Valtion omistamalla LKAB:lla on massiiviset investointisuunnitelmat Pohjois-Ruotsissa. Ne vaikuttavat myös Suomeen. Kuva: Magnus Laupa
Kuuntele juttu
Anni Lassila HS
30.1. 8:00 | Päivitetty 30.1. 21:29
RUOTSIN suunnitelmat vihreän teräksen ja kemikaalien tuotannosta Ruotsin pohjoisosissa voivat johtaa sähkön jyrkkään kallistumiseen Suomessa ja myös koko pohjoismaisella markkinalla.
Taloustieteilijä
David Sundénin selvityksen mukaan pelkästään neljän ruotsalaisyrityksen investointiaikeiden toteutuminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 mennessä, vaikka uutta sähkön tuotantoa syntyisi runsaasti.
Sundén on pyrkinyt mallintamaan, mitä Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n, teräsyhtiö SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhtiö Fertiberian suunnitelmat hiilettömän rautasienen, teräksen, ammoniakin ja lannoitteiden tuotannosta Pohjois-Ruotsissa tarkoittaisivat Pohjoismaiden sähkömarkkinoille.
SUOMESSA sähkön hinta on usein hyvin riippuvainen Pohjois-Ruotsin eli SE-1-alueen hinnasta. Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä kulkee sähkön runsaan tuhannen megawatin siirtoyhteys, ja uusi 800 megawatin Aurora-siirtoyhteys on valmistumassa ensi vuonna.
Pohjois-Ruotsin edullinen vesivoimalla tuotettu sähkö tasapainottaa Suomen järjestelmää erityisesti silloin, kun tuulituotantoa on vähän.
Ruotsissa on neljä hinta-aluetta, koska maan sisäiset siirtoyhteydet ovat puutteellisia. Pohjoisessa SE-1-alueella on yleensä ylituotantoa, ja hinta on siksi halpa. Suomi on yhtä hinta-aluetta, joten Pohjois-Ruotsin hinnat vaikuttavat suoraan koko Suomen sähkön hintaan.
POHJOIS-RUOTSIN edullinen sähkö on houkuttelemassa alueelle jo lähivuosina ennennäkemättömän teollisten investointien aallon. Kaikki yritykset ovat menossa alueelle juuri edullisen sähkön vuoksi. Halpa sähkö voi kuitenkin olla investointien myötä historiaa.
Sundénin mukaan nykyiset investointisuunnitelmat kasvattaisivat sähkön kulutusta SE-1-alueella jo vuoteen 2026 mennessä 20 terawattitunnilla.
Suhteessa koko Suomen sähkön kulutukseen 20 terawattituntia on noin neljäsosa. Jo tämä määrä uutta sähkön kulutusta tarkoittaisi sähkön hinnan kallistumista rajusti. Sundénin analyysin mukaan SE-1-alueella sähkön hinta nousisi 176 prosenttia eli lähes kolminkertaistuisi.
Suomessa tämä johtaisi sähkön hinnan noin 50 prosentin nousuun verrattuna siihen, ettei näitä investointeja tehtäisi.
SUNDÉN käyttää hintakehityksen pohjavuotena vuotta 2018, sillä kahtena viime vuonna sähkön hintakehitys on ollut energiakriisin vuoksi poikkeuksellista.
Suomessa sähkö on ollut jo viime aikoina selvästi kalliimpaa kuin vuonna 2018, jolloin sähkön verollinen keskihinta sähköpörssissä oli 5,8 senttiä kilowattitunnilta. Viime vuonna keskihinta oli 6,7 senttiä.
VUODEN 2026 kulutuksen kasvu on vasta alkua. Ruotsalaisyritysten investointisuunnitelmat kasvattaisivat Sundénin mukaan sähkön kulutusta Pohjois-Ruotsissa vuoteen 2030 mennessä noin 40 terawattituntia ja vuoteen 2050 mennessä peräti 90 terawattituntia nykytilaan verrattuna.
Valtaosasta suunnitelmia vastaa Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB.
90 terawattituntia on jo enemmän kuin koko Suomen nykyinen sähkönkulutus.
Vihreitä teollisuusinvestointeja hamutaan kiivaasti myös Suomessa. Ajatuksena on ollut, että sähkön kulutusta kasvattavat investoinnit johtavat nopeasti myös uuden sähkön tuotannon syntymiseen.
Jos Sundénin laskelmat pitävät paikkansa, yhtälöstä ei silti ole tulossa helppo.
VUOTEEN 2030 ulottuvassa laskelmassa hän olettaa, että uutta tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa on syntynyt koko pohjolassa lisää 70 terawattitunnin vuosituotannon edestä. Se vastaa noin kuuden Olkiluodon kolmosreaktorin kokoisen ydinreaktorin vuosituotantoa, eli kyseessä olisivat massiiviset energiainvestoinnit.
Vaikka sähkön tuotanto nousisi näin paljon, Pohjois-Ruotsin teollisten investointien toteuttaminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa verrattuna vuoden 2018 tasoon.
Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa hinta peräti nelinkertaistuisi.
Suomessa sähkön kuluttajat kärsisivät Pohjois-Ruotsin investointien takia noin 2,7 miljardin euron tappion vuodessa, Sundén laskee. Myös hinta ruotsalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri.
TEOLLISUUDEN piirustuspöydällä on valmiita suunnitelmia vielä vuodesta 2030 eteenpäinkin. Erityisen massiivisia ovat LKAB:n hankkeet vihreän vedyn tuotannon, varastoinnin ja vetyä hyödyntävän rautasienen tuotannon suhteen.
Sundén laskee, että pelkästään LKAB:n vuoteen 2050 asti kerrotut suunnitelmat vaatisivat 70 terawattitunnin lisäksi noin 42 terawattituntia lisää pohjoiseen sijoittuvaa sähkön tuotantoa. Vaihtoehtoisesti Ruotsin sisäisiä sähkön siirtoyhteyksiä pitäisi vahvistaa 140 prosentilla nykyisestä. Kustannus olisi valtava.
TUTKIJAN johtopäätös on, että erityisesti LKAB:n investointisuunnitelmien mittaluokka on epärealistinen. Investoinnit johtavat sähkön hinnan niin suureen nousuun, ettei ainakaan vihreän teräksen tuotanto olisi enää kilpailukykyistä.
”Yritysten lyhytnäköiset investointisuunnitelmat eivät nähtävästi ole ottaneet huomioon sitä, että niiden omat tai toisten yritysten suunnitelmat ovat niin suuria, että niillä on merkittävä vaikutus koko pohjoismaiseen sähkömarkkinaan”, Sundén kirjoittaa.
Hän laskee, että Pohjois-Ruotsin teolliset suunnitelmat johtaisivat käytännössä siihen, että fossiilisia polttoaineita jouduttaisiin käyttämään sähkön säätövoimana entistä enemmän ja se olisi myös taloudellisesti kannattavaa.
Erityisesti näin kävisi Suomessa, kun tähän asti Pohjois-Ruotsista saadun vesisähkön hinta nousisi ja saatavuus heikkenisi. Lopulta näiden vihreiden investointien vaikutus päästöihinkin voisi siis olla vähemmän suotuisa.
Sundénin raportti julkaistiin tiistaiaamuna, mutta HS sai tutustua siihen etukäteen.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja
Jukka Leskelä ei ole nähnyt raporttia, mutta hän toteaa HS:lle, että mikä tahansa mallinnus joutuu tekemään paljon oletuksia kulutuksen ja tuotannon kehityksestä. Siksi tuloksiin liittyy suurta epävarmuutta.
”Itse olen kuullut arvion, että sähkön pääkulkusuunta kääntyy [Suomesta Ruotsiin], kun Ruotsin teolliset investoinnit etenevät”, Leskelä sanoo.
Hän uskoo silti, että uutta sähköntuotantoa syntyy nopeasti teollisten investointien perässä.
”Pullonkauloja ovat verkkoinvestoinnit ja ehkä myös rakentamisprojektien vaatima henkilöstö ja erikoistekniikka”, Leskelä arvioi.
ITSENÄISENÄ konsulttina työskentelevän David Sundénin raportin on tilannut Skandinaviska Policyinstitutet -tutkimuslaitos. Etelä-Ruotsin kauppakamarin viime vuoden lopulla perustaman laitoksen taustavoimana on ruotsalaisen elinkeinoelämän raskas sarja.
Rahoittajiksi kerrotaan muun muassa
Marianne ja
Marcus Wallenbergin säätiö sekä useita talouselämän vaikuttajia.
Raportti on kolmas osa tutkimuslaitoksen rahoittamasta sarjasta, joka tarkastelee kriittisesti erityisesti terästeollisuuden vihreän siirtymän investointien perusteita sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Muita tutkimuksia Policyinstitutet ei ole toistaiseksi julkaissut.
Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.
www.hs.fi
