Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

M

Mikki

Hyperaktiivi
"EstLink 2 –yhteyden kaapeli on rakenteeltaan ainutlaatuinen ja teknisesti monimutkainen"

Niin.. tottakai on ainutlaatuinen ja monimutkainen.... kun miksi tehdä jotain tavallista, jos vaihtoehtona on tehdä joku h...tin nonimutkainen kaapeli.

Ei heleketti tätä pölhölän touhua. Miten 80km sähkönsiirtoon voidaan tarvita joku ainutlaatuinen ja teknisesti monimutkainen kaapeli?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kai nuo suuremmat merikaapelit ovat aina melko ainutlaatuisia ja teetetty mittatilaustyönä kapasiteetin, jännitteen, matkan ja merenpohjan olosuhteiden mukaan (kuten muutkin suuret rakenteet, sillat mm.).
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Hiukan olen ihmetellyt sen vikapaikan hakua. Noin periaatteessa luulisi että riittää kun ampuu sinne jonkun pulssin ja katsoo miten heijastuu ja kuinka pitkän ajan päästä. Sellaiseen testiin ei varmaan ole vaan varauduttu.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Eikös jostain kirjoituksesta saanut käsityksen että noita laitteita heillä olisi yksi (vai oliko sekin lainassa/vuokrattu) ja se sattui olemaan Viron päässä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Hiukan olen ihmetellyt sen vikapaikan hakua. Noin periaatteessa luulisi että riittää kun ampuu sinne jonkun pulssin ja katsoo miten heijastuu ja kuinka pitkän ajan päästä. Sellaiseen testiin ei varmaan ole vaan varauduttu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos kaapelissa on jonkinlainen eristevaurio, vikapaikkaa ei välttämättä löydä kuin kuormituksen lämmittämästä kaapelista jokseenkin operatiivisella jännitteellä ja vuodot saattavat olla luonteeltaan ajoittaisia. Kaapeli ei ehkä sula irtipoikkikaan, vaikka kaari lyhytaikaisesti iskee lävitse? Voi olla vaikea saada vikaa toistettuna esille, vaikka koestuksessa käytetäänkin suurta jännitettä ja kaapelitutkapulssin energiaa. Merivesi voi entisestään vaikeuttaa tilannetta, jos pitempi osuus johtimista on altistunut merivedelle ja toimii siten elektrodina, jolla on jäähdytysvaikutusta ja kemiallisia reaktioita oheisilmiönä, jolloin tuo voisi ehkä toimia eräänlaisena sovitettuna päätevastuksena kaapelille siirtolinjamielessä?
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Jos kaapelissa on jonkinlainen eristevaurio, vikapaikkaa ei välttämättä löydä kuin kuormituksen lämmittämästä kaapelista jokseenkin operatiivisella jännitteellä ja vuodot saattavat olla luonteeltaan ajoittaisia. Kaapeli ei ehkä sula irtipoikkikaan, vaikka kaari lyhytaikaisesti iskee lävitse? Voi olla vaikea saada vikaa toistettuna esille, vaikka koestuksessa käytetäänkin suurta jännitettä ja kaapelitutkapulssin energiaa. Merivesi voi entisestään vaikeuttaa tilannetta, jos pitempi osuus johtimista on altistunut merivedelle ja toimii siten elektrodina, jolla on jäähdytysvaikutusta ja kemiallisia reaktioita oheisilmiönä, jolloin tuo voisi ehkä toimia eräänlaisena sovitettuna päätevastuksena kaapelille siirtolinjamielessä?
Klikkaa laajentaaksesi..

Mehän emme kai tiedä, miten vika yleensä havaittiin, eli mikä suojaus siellä laukesi. Voihan se olla vaikka vain pieni maasulku, jota varmaankin vahditaan jollain pirun herkällä laitteistolla. Ei siellä välttämättä mitään ole ehtinyt tömähtää. Vai oliko tuo Estlink 2 yksinapainen systeemi?
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Kaapeli itsessään on 150 kilometriä pitkä, olemme 30 metrin säteellä viasta", hän sanoi. Kilgin mukaan vika on todennäköisesti alle kilometrin päässä rannikosta. Kilgin mukaan vian tarkan sijainnin löytäminen voi olla hyvin lähellä. "Kysymys on päivissä, vetoni on huomenna (keskiviikkona - toim.)", hän huomautti.
Vian syyn osalta Kilk totesi, että koska kyseessä on melko vankka ja luotettava kaapeli, jonka pitäisi kestää vuosikymmeniä, on luultavasti joissakin liitoksissa vikaa, mikä tarkoittaa, että "ei kovin hyvää työtä" on tehty ja mahdollisesti kosteutta on imeytynyt sisään."

www.err.ee

Kilk: et Estlink 2 lõhuti pahatahtlikult, on 99,99 protsenti välistatud

Soome ja Eesti süsteemihaldurid on jõudnud Estlink 2 rikkekohale väga lähedale ja pole võimatu, et juba kolmapäeval leitakse koht üles, ütles "Esimeses stuudios" Eleringi juht Kalle Kilk, lisades, et pahatahtlik lõhkumine on praeguseks pea täielikult välistatud.
www.err.ee www.err.ee
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Estlink 2 cable fault caused by internal short circuit​

The failure of the Estlink 2 undersea electricity cable was caused by an internal short circuit that may have been created by the position of the cable.
500 meters of the submarine cable will be replaced and most of the repair work will go into rectifying the mistake. The work is expected to end in August. The fault is on the Estonian side of the cable around five to 10 meters inland, and approximately seven to eight meters below ground.
news.err.ee

Estlink 2 cable fault caused by internal short circuit

The failure of the Estlink 2 undersea electricity cable was caused by an internal short circuit that may have been created by the position of the cable.
news.err.ee news.err.ee
 
T

tet

Hyperaktiivi
^ Vai pitäisikö suomentaa vielä vähän pidemmälle. Vika paikallistui siis Suomenlahden rantatörmälle, jossa kaapeli nousee merestä ja kiipeää korkean rantapenkereen päälle. Epäilys on, että dyynit ovat "eläneet" ja kaapeli siten myös, ja kaapelin liike on saanut sen vaurioitumaan niin että meni viimein oikosulkuun. Nyt ilmeisesti tuo 500 metrin uusittava pätkä asennetaan jotenkin eri tavalla kuin aikaisemme, eli kaapelin "perustuksia" muutetaan jotta vastaavaa ei pääsisi enää käymään.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tarjousalueiden siirtoyhteyksien kapasiteetti vs keskiteho
1713866371871.png

Koodi: 
https://twitter.com/LionHirth/status/1782708823335072106
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Norjasta tukea ruotsalaisille ja kritiikille Saksan yhdestä hinta-alueesta.
montelnews.com

Norway minister criticises Germany for single bidding zone

“I have been very clear [with German officials] that if we are to have a system that works optimally, then the various countries’ facilities must also be optimal. Only one price area in Germany is not optimal,” Aasland told Montel on the sidelines of an industry event in Oslo. Last
montelnews.com
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Norjasta tukea ruotsalaisille ja kritiikille Saksan yhdestä hinta-alueesta.
montelnews.com

Norway minister criticises Germany for single bidding zone

“I have been very clear [with German officials] that if we are to have a system that works optimally, then the various countries’ facilities must also be optimal. Only one price area in Germany is not optimal,” Aasland told Montel on the sidelines of an industry event in Oslo. Last
montelnews.com
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuohonhan sopii vanha suomalainen sananlasku, "pata kattilaa soimaa, ...". Ruotsissa ja Norjassa vikana puolestaan on, että eivät korjaa maan sisäisiä siirtopullonkaulojaan, vaan jättävät nuo jälkipolville perinnöksi (järkevästi määritelty hinta-alue ei voi pysyä vuodesta toiseen samana, vaan tilanteen pitäisi elää sitä mukaa, kun verkkoa parannetaan. Norjalaisia ymmärtää valtakunnan muodon ja maaston takia, ruotsalaisia huonommin). Britannian suuntaanhan on määritelty erityiset siirtohinta-alueet, jollaisen ruotsalaiset ja norjalaiset voisivat varmaan neuvotella Saksankin kanssa. Ainakin Etelä-Norjassa ja Etelä-Ruotsissa väki olisi nykyistä tyytyväisempää.
 
A

Arisoft

Vakionaama
Rinnakkaiskompensointi on hyvin vanha keksintö ja sitä on laajasti käytetty ympäri maailmaa ja myös Fingrid käyttää jo nykyään rinnakkaiskompensointia kantaverkossa. Uutuus arvoa Suomen osalta tässä on, että kondensaattorit asennetaan 400/110/21 kV muuntajien tertiääriin 21 kV:n jännitetasoon reaktoreiden rinnalle, jolloin voidaan käyttää edullisempia komponentteja ja hyödyntää tertiääriä uudella tavalla. Tertiääri on rakennettu reaktoreita varten, joten ei ole aivan suoraviivaista hyödyntää sitä toiseen suuntaan mm. käämikytkimen toiminnan, ylijännitteiden takia.
Klikkaa laajentaaksesi..

Loistehon kompensoinnista lienee vain kyse. Ilmeisesti sitä on julmetusti.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Loistehon kompensoinnista lienee vain kyse. Ilmeisesti sitä on julmetusti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ilmeisesti sitä on julmetusti ja kaiketi lisääntyy tehoelektroniikan lisääntyessä.
Loistehon siirto verkossa syö siirtotehoa aika paljon. Rinnakkaiskompensointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että kondensaattori on rinnan kuorman kanssa. Suurkuluttajat maksavat loistehosta ja heillä onkin monesti omat kompensointi laitteet, jolloin loistehoa ei tarvitse siirtää verkon yli vaan tuotetaan paikallisesti kuorman läheisyydessä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Loisteholla ja sen jakautumisella verkossa on keskeinen merkitys myös verkon jännitteille. Itse oikeastaan hiukan kummeksun noiden 400kV/110kV/21kV tertiäärikäämien alkuperäistä tarkoitusta reaktoreiden liittämiselle. Olivatko nuo tavallaan varalla esim. vähäisen kuormituksen jaksoille? Perinteiset voimalathan pystyvät tuottamaan säädetysti loistehoa sekä induktiiviselle että kapasitiiviselle puolelle, mutta tuuli- ja aurinkovoimalat eivät toistaiseksi käytetyillä ratkaisuilla pysty (uusilla kylläkin), minkä ohella etenkin pitkien voimansiirtolinjojen vaikutus riippuu myös kuormituksesta.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Mielikuva että tetriäärikäämillä tasataan kahden vaiheen vinokuormaa kolmannelle vaiheelle.
Loistehon kompensoinnilla kaiketi saadaan myös harmoonisia vähennettyä, kolmas monikerta lienee aika haitallinen?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Mielikuva että tetriäärikäämillä tasataan kahden vaiheen vinokuormaa kolmannelle vaiheelle.
Loistehon kompensoinnilla kaiketi saadaan myös harmoonisia vähennettyä, kolmas monikerta lienee aika haitallinen?
Klikkaa laajentaaksesi..
Voi olla, ainakin tuossa on teknisessä mielessä vissi järki. Harmoniset yleensä pyritään suodattamaan pois taajuusviritelly loukulla, eli kondensaattoriparisto jo sopiva reaktorikäämi sarjaan kytkettynä vaiheiden välillä tai synteettiseen (muuntajakäämeillä luotuun) tähtipisteeseen kytkettynä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Täytyykin elvyttää taulukkolaskenta - Helen-verkon tehomaksu alkaa olla aika iso kun kohdentaa kulutusta ( pari sähköautoa, lämpimän veden teko + ehkä vielä jotain muuta ) halvoille hetkille. Helen ei ota kuukauden isointa vaan olikohan kolmanneksi isoimman tunnin, mutta se ei tässä auta kun 'optimointi' on toistuvaa. Ehkä pitää latailla sähköautoja tietoisesti eri päivinä tms.
 
V

vmakela

Aktiivinen jäsen
VesA sanoi:
Täytyykin elvyttää taulukkolaskenta - Helen-verkon tehomaksu alkaa olla aika iso kun kohdentaa kulutusta ( pari sähköautoa, lämpimän veden teko + ehkä vielä jotain muuta ) halvoille hetkille. Helen ei ota kuukauden isointa vaan olikohan kolmanneksi isoimman tunnin, mutta se ei tässä auta kun 'optimointi' on toistuvaa. Ehkä pitää latailla sähköautoja tietoisesti eri päivinä tms.
Klikkaa laajentaaksesi..
Meillä LVV oli talvella kahdella vaiheella yöllä lämmittämässä ja nyt kesällä mennään yhdellä vaiheella alkaen klo 11.00. Näin vinkiksi tehomaksun osalta, että kaikkia kolmea vaihetta ei aina ole pakko käyttää. Riippuu toki kytkennästä, mutta eiköhän nuo vastaajat esim ole yleensä tähtenä, ei kolmiona? Ainakin vanhemmissa jäspeissä on ihan tehotasot 1/2/3, ja ne on suoraan vaiheiden mukaan.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Melkein kaikilla verkkoyhtiöillä on tehomaksu sisäänleivottu sulakekokoon perustuvalla kk-maksulla, Helen on sikäli kummajainen että kaikilla on 63 A pääsulake, jolloin kulutus voi heilahdella äärestä viereen. Lahti-energialla taitaa myös olla tehomaksu käytössä, en tiedä mikä sulake-politiikka heillä on.
Mulla 25 A pääsulakkeet ja tehomaksu realisoituu niin että joutuu harkitsemaan ettei laita kuormaa enempää kuin sulakkeet kestää. Voin pajalle pistää 20 kW kuormaa mutta jos hellasärö pistää hellan päälle niin tällit poksahtaa.
Elenian sulakepohjaiset hinnat:
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
vmakela sanoi:
Meillä LVV oli talvella kahdella vaiheella yöllä lämmittämässä ja nyt kesällä mennään yhdellä vaiheella alkaen klo 11.00. Näin vinkiksi tehomaksun osalta, että kaikkia kolmea vaihetta ei aina ole pakko käyttää. Riippuu toki kytkennästä, mutta eiköhän nuo vastaajat esim ole yleensä tähtenä, ei kolmiona? Ainakin vanhemmissa jäspeissä on ihan tehotasot 1/2/3, ja ne on suoraan vaiheiden mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä, usein ovat tähteen kytketty.
Kun alkaa porrastamaan vastuksia kannattaa laitteen kytkiksestä varmistaa ettei termostaatti / suojaus käytä just jotaki tiettyä vaihetta joka jää kylmäksi kun porrastetaan tehoa. Tuollainen tilanne on tullut vastaan että ohjataan tehoa kahdella kontaktorilla josta toinen kytketty L1 ja toinen L2&L3 jolloin saadaan 1-2-3kW porrastukset. Suojauksen kytkentä otti virran L1 niin 2kW taholla laite oli ilman suojapiiriä.
Laitteen merkki ja malli ei ole itsellä tiedossa, vaan se unohtui selvittää asianomaiselta.
 
V

vmakela

Aktiivinen jäsen
-Teme- sanoi:
Kyllä, usein ovat tähteen kytketty.
Kun alkaa porrastamaan vastuksia kannattaa laitteen kytkiksestä varmistaa ettei termostaatti / suojaus käytä just jotaki tiettyä vaihetta joka jää kylmäksi kun porrastetaan tehoa. Tuollainen tilanne on tullut vastaan että ohjataan tehoa kahdella kontaktorilla josta toinen kytketty L1 ja toinen L2&L3 jolloin saadaan 1-2-3kW porrastukset. Suojauksen kytkentä otti virran L1 niin 2kW taholla laite oli ilman suojapiiriä.
Laitteen merkki ja malli ei ole itsellä tiedossa, vaan se unohtui selvittää asianomaiselta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa Jäspistä naksuu kyllä ihan mekaaninen kytkin, sama joka naksuu vaikka yösähkö-ohjaus ei sähköä annakaan varaajalle, ja kääntelen lämpötilaa.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom