Jäänyt kanssa hiukan mysteeriksi mikä sen varaaja-anturin rooli on. Näkyy tietty näytöllä mitä sielä varaajassa on, mutta muuta en ole huomannut. Kiertovesipumpun pyöräytyksessä saisi olla lämpötilat huomioituna. Alku ja loppukaudesta aika turhaa pyöritellä vettä jos ei ole edes pakkasta. Asetuksellahan sen saa pois mälväämästä, mutta sit se kuitenkin unohtuu kovien pakkasten alkaessa.
Power World R290 laitteista juttelin tehtaalle
- Keskustelun aloittaja Markush
- Aloitettu
En ole löytänyt asetusta mikä tuon 15 minuutin välein tapahtuvan pyöräyttelyn estäisi. Kerro ihmeessä jos sellainen jossain on.
Muoks.
Eli nyt on asetuksena että pyöräyttää kiertovesipumppua 50 minuutin välein mutta kun mennään johonkin 6 asteen alle niin tuo joku sulanapitopyöräyttely alkaa.
Saatan olla kyllä väärässä väitteineni, mutta laitoin pumpun kokonaan stopille jos kun kompura ei käy. En ole huomannut, että se pyöräyttelisi tosin en kyllä ole seurannutkaan ja mihinkään mulla ei siitä toistaiseksi jälkeäkään jää.
Juu eipä tullut tämä mieleen kun ei ole käyttöveden lämmitys mukana.
Onko tuosta modbussilla kirjoittamisesta jotain lisätietoa. Siis että muistin kirjoituskerrat ovat rajalliset. Mielellään lukisin asiasta enemmän kun oli vähn tarkoitus, että jotain muuttelisi modbussin yli.
Samaa hämmästelin itsekin kun asetuksena oli että kiertovesipumppu seis mutta ilman kylmetessä aina 15 minuutin kuluttua lähti kone käyntiin.
Liitekuvassa näkyy pieniä nyppyjä kun pumppu pyörähtelee. Käyntiinlähtö on estetty Shellyllä tuosta LINK jutusta.
Tätä pitää kyllä miettiä hetki.
Liitekuvassa näkyy pieniä nyppyjä kun pumppu pyörähtelee. Käyntiinlähtö on estetty Shellyllä tuosta LINK jutusta.
Liitteet
Tarkoitin virran katkaisua siltä pumpulta joka sotkee varaajasi. Jos niin teet niin saat vikakoodin kun vesi ei kierrä.
Kyllä se pytyn lämmittämiseen on tehty. Sinä vain jätät sen kesken sillä ulkoisella pakko-ohjauksella. Oletan että laite sammuttaisi itsensä normaalisti vasta kun kylmä vesi pytyn alaosasta on halutun lämpöistä. Silloinhan ei ole enää väliä kerrostumisilla. Niillä on merkitystä vain jos et varaa sitä täyteen ja haluat silti saada kuumaa yläreunasta. En nyt tosin käsitä mikä sen yläosan on kuumaksi saanut jos varaajan alaosa on kerran kylmä. Pumppuhan ei nosta lämpöä kovinkaan paljoa.
En jätä lämmittämistä kesken ulkoisella ohjauksella vaan estän pumppua käynnistymästä kun varaajassa on 3/4 kiertoon kelpaavaa lämmintä vettä. Tuon "sulanapito" kierron jälkeen siellä ei ole enään lämmityskiertoon kelpaavaa vettä. Mieluummin harvemmin hetki jolloin lämmitysverkon lämpötila laskee alle tavoitteen kuin usein. Tähän tietysti vaikuttaa lämpötila ja lämmöntarve. Ilman kylmetessä ongelma poistuu kun pumppu pysyy käynnissä.
En ole menossa sivuleikkureilla kiertovesipumpulle.
Riippuu varmaan pumpustakin.
Se sulanapito ei ainakaan omassa pumpussa ole määrällisesti kovin suuri. Kävisköhän se jopa alle minuutin kerrallaan. Lopputulos näkyy kyllä lämpökäyrissä sahalaitana. Koska kyse on jäätymisen estosta niin eihän tuota poiskaan voi ottaa.
Jos haluat ettei varaaja viilene niin tarvitset sinne sähköisen venttiilin joka ohjaa pumpusta tulevan kylmän veden lämmityskiertoon eikä varaajaan. Voisi onnistua aika helpostikin jos näillä kierroilla on yhteiset sisäänmenot varaajaan. (Bonuksena saisit option suoraan lämmitykseen käyttämättä varaajaa)
Viimeksi muokattu:
Kesto noin 3 minuuttia ja kierto yli 1500L/h ja 500 litran pytty. Alhaalta kylmää pytyn yläosaan tai sitten pumpun käynnistys ja tavallaan aluksi sama kylmeneminen. Pumppu jäätyy vasta kun kellarin varaakin. Vapaa kierto ja lämpö nousee ylös. Kuvassa tilanne 30 minuuttia pumpun sammumisen jälkeen.
Miksi lykkäisin lämmityskiertoon aivan liian kylmää vettä? Parempi vaihtoehto pumpulta paluulle varaajan puoleenväliin esimerkiksi.
Shelly oli epäonnistunut kokeilu koska sulanapitotoiminto ei poistunut. Tämä ilmiö siis ulkolämpötilan ollessa noin 0-6 astetta olettaen että pakkasilla pumppulla ei pidempää taukoa tarvitsekkaan, jos lainkaan. Kyllä tästä selvitään. Ei hätiä.
Liitteet
Toihan on ihan älytön määrä.
Jos se ei sulattelisi sitä lainkaan, niin varaaja jäähtyisi ja kun sitten lopulta käynnistät pumpun niin sehän puskisi sinne kiertoon sitten sitä kylmää vettä varaajasta. Ei se pumppu lämmitä sitä varaajan pohjalta imettyä vettä kuin joitain asteita per kierros.
Mille korkeudelle se pumppu nyt puskee sen lämmitetyn veden?
Täysin samaa mieltä.
Tuo on ihan totta että varaaja jäähtyy ylhäältä joka käynnistyksessä jos se putki sinne ylös menee. Mutta kuten sanottu niin jos se tapahtuu harvemmin niin aina parempi. Kyllä tuosta halutessa löytyy puhtia aika hurjiin lämmönnostoihin jos niin haluaa. Ja sieltä ylhäältähän se shuntti sitä lämpöä ensimmäisenä etsii ja sinne se myös ensimmäisenä ilmestyy. Nyt on kokeilussa kuristaa sulkuventtiilillä vähän virtausta kun tuo kiertovesipumppu on 10% säädössä ja silti virtaukset aivan hullumaisia. Lämpötilan nousu olisi suurempi mutta näitä täytyy kokeilla. Testi vaiheessa vielä ollaan. Kokeillaan, havainnoidaan ja opitaan.
Taidetaan pilata hyvä ketju väittelemällä täällä. Ei välttämättä niin informatiivista sisältöä otsikkoa ajatellen.
Päivittelen tuonne jotain havaintoja, oli ne sitten järkeviä tai ei. https://lampopumput.info/foorumi/threads/power-world-r290-ultimate-9000e-seuraajaksi.36785/
Tässä on liian helppoa ajatella että lämpö jotenkin "rikastuu" varaajassa. Heitäpä ihan joku lukema paljonko pumpun lähtö on tuloa kuumempi parhaimmillaan? 1500 litraa tunnissa tarkoittaa että 22kW teholla vesi lämpenee 14 astetta per kierros.
Pääasia kai että näkemyksiä tuodaan esille. Vaikka olisihan meillä koko alue missä vääntää, mutta aika vähäistä keskustelu on.Taidetaan pilata hyvä ketju väittelemällä täällä. Ei välttämättä niin informatiivista sisältöä otsikkoa ajatellen.
On tehnyt mieli laittaa kierto toimilaitteella kiinni tai maksimissaan raolleen silloin kun kompura ei käy. Toki mitään arvoja ei ole kuinka energiaa menee ulos hukkaan, mutta vapaakierrollakin koko systeemi tuntuu tasaavan samaan lämpöön.
Mulla on vielä suntin moottori pöydällä niin pakkokin pitää puskuri pienellä lämmöllä. Sisälle sulaa muuten.
Olen laittanut siihen +1 korjauksen Kamstrupin mukaan. Meni kaikkein lähemmäs sillä. Mitään tarkkuusmittareita noi ei kyllä ole vaan virhe muuttuu lämpötilan mukaan jos Kamstruppiin vertaa. Shuntit löytyy pattereille ja lattialle. Puolet ladosta on lattialämpöä 16 vuoden takaa.
Jos laittaisi pattereilta suntin täysin auki ja passaa pumpun pyynnin siihen sopivaksi.
Itse nyt ajellu puskuria kaksiputkikytkennällä, vilpin kiertovesipumpussa on paremmin potkua ja se hoitaa nyt lämmityskierronkin. Vanhoista pattereista saa enemmän irti kun jos saa vaan vettä kiertämään enemmän.
Kiertovesipumpun nopeus on 70%, pumpun mukaan 1,8m3/h lämmityskiertoon. Vielä voisi laittaa kovemmallekkin, mutta suodatin alkaa ikävästi helisemään ja kaikuu pattereihin.
Itse nyt ajellu puskuria kaksiputkikytkennällä, vilpin kiertovesipumpussa on paremmin potkua ja se hoitaa nyt lämmityskierronkin. Vanhoista pattereista saa enemmän irti kun jos saa vaan vettä kiertämään enemmän.
Kiertovesipumpun nopeus on 70%, pumpun mukaan 1,8m3/h lämmityskiertoon. Vielä voisi laittaa kovemmallekkin, mutta suodatin alkaa ikävästi helisemään ja kaikuu pattereihin.
Tämän kun vielä saisi menemään ulkolämpötilan mukaan. Sitä modbusilla kaavailin että ohjaan. Pumpulla ei kai itsessään sellaista mahdollisuutta ole?
Mulla on kanssa olkkarissa turhan pitkä patteri. Laitoin siihen toissailtana pylvästuulettimen puhaltamaan ilmaa patterin ohi takaa ja edestä. Alkoi huone hiljalleen lämpenemään vaikka pumpusta tuleekin just nyt vain 33 asteista vettä. Eräänlainen konvektori siis tuli siitä. Ajatus oli että vesi jäähtyisi patterissa näin hieman enemmän. Pulma tuon patterin kanssa on kuitenkin se, että se on alkupäästä lämmin kauttaaltaan ja loppupäästä kylmä kauttaaltaan.
On kyllä simppeli käyräohjaus, manuskasta löytyy siitä juttua. Se ulkolämpöanturi pitää siirtää mahdollisimman kauas koneesta vaan. Se on ihan väärässä paikassa tehtaan jäljiltä.
Putkitus tehty 28mm kuparista, ei joustoputkia, ei kumityynyjä pumpussa, pumpulla arviolta 1tn betonilaatta, teline 80mm kulmarautaa.
Putkea 11,7m
Kapillaarimutkia 13 kpl (ei kulmia vaan mutkia)
Kamstrup 2,5m3 mittari asennusventtiileineen
Spirotrap MBL suodatin 1 1/4"
Pari loivaa valurautamutkaa 1 1/4"
Sulkuventtiili 2 x 1 1/4"
Paljon 28mm/1" helmiliittimiä
Sovitenippoja muutamia
Suurin virtaus noin 3538 L/h kuvan perusteella käynnistyksen yhteydessä otetusta kuvasta.
Pienin virtaus 1450 L/h
Aivan hullu pumppu omakotitalokäyttöön.
Edit: Hullu kiertovesipumppu! Ei hullu lämpöpumppu.
Putkea 11,7m
Kapillaarimutkia 13 kpl (ei kulmia vaan mutkia)
Kamstrup 2,5m3 mittari asennusventtiileineen
Spirotrap MBL suodatin 1 1/4"
Pari loivaa valurautamutkaa 1 1/4"
Sulkuventtiili 2 x 1 1/4"
Paljon 28mm/1" helmiliittimiä
Sovitenippoja muutamia
Suurin virtaus noin 3538 L/h kuvan perusteella käynnistyksen yhteydessä otetusta kuvasta.
Pienin virtaus 1450 L/h
Aivan hullu pumppu omakotitalokäyttöön.
Edit: Hullu kiertovesipumppu! Ei hullu lämpöpumppu.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä. Näyttää aivan mitä sattuu.
Omassani vein anturin toiselle puolle taloa. Nyt sen näyttää oikein mutta pitkä kaapeli keräsi valtavasti häiriöitä. Lämpötila pomppi melkein asteen verran ylös ja alas. Sain sen rauhoittumaan laittamalla anturin kaapeliin isohkon kondensaattorin. Eli ei kannata liian pitkää vetää ja kannattaa vetää kauas muista kaapeleista.
Just sopiva, kunhan vaan saa asetukset ja putkikytkennät kohdilleen
Oli todella syvältä yksinään sovitella putkihässäköitä.
Joo sulatuslämpö on aika rankka. Mutta eipähän jää huurrettakaan. Minulla on säädetty sulatuksen pysäytys muutamaan plus asteeseen, mutta silti se ehtii nousta yli 30 asteeseen ennen kuin vaihtaa suuntaa. Omasta mielestäni puhallin käynnistyy turhan aikaisin. Se voisi odottaa sen aikaa että syyläri jäähtyy ennen kuin puhaltaa sen kylmäksi. Menee harakoille kaikki jälkilämpö. Sen tarkoitushan ei ole jäähdyttää vaan lämmittää kennoa.
En jaksanut viimeyönä jäädä sulatusta odottaan niin ei ole vielä omaa havaintoa miten tämä sulattaa. Täytyis vielä askarrella vedenpoistokin pumpulle. Teline on kyllä suunniteltu niin että siellä pitäisi olla tilaa rakennella. Nyt kun se tekee lämpöä niin olisi tietysti paljon mukavampi seurailla toimintaa ja tutustua siihen saati askarrella viemäröintiä.
Tarkoitus kai kuivata kenno puhalluksella, siitähän se huurupilvi syntyy kun kosteus lähtee pois. Muutenhan se voisi jäätyä kennonpintaan ja pisaroina väleihin.
Niin olen päätellyt sen tekevän, mutta sitä en tiedä onko se oikeasti tarpeen kun se kenno huurtuu kuitenkin heti kun se lyö siihen pakkasen takaisin. Sekin on sitten mielenkiintoinen asia että huurre lisää höyrystinkennon pinta-alaa. Se ei ole pelkästään huono juttu ennen kuin sitä on liikaa.
Mutta siitä sulatuksen jälkeisestä vedestä ei tulisi huurretta vaan kirkasta jäätä pintoihin ja lamellien raot voisi jäätyä osittain heti umpeen.
Jo tämä on aika helppo parannus ulkolämpötilan anturille. Ei ota niin herkästi sulatuksen höyrypöllähdykseen.
Aika heppoisasti on asennettu nuo veden lämpöanturit. Pitänee varmaan kokeilla nippusiteellä ja lämpötahnalla suoraan putken kylkeen ratkaisua.
Aika heppoisasti on asennettu nuo veden lämpöanturit. Pitänee varmaan kokeilla nippusiteellä ja lämpötahnalla suoraan putken kylkeen ratkaisua.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
No niinhän se näytti olevan. Mennyt ihan ohi. Kokeeksi laitoin pyynnin säädön käyrän mukaan. Näkeekö mistään mikä on käyrän mukainen pyynti jota kone tavoittelee? Vai onko sen vaan laskettava?
Itse olen Home Assistanttiin tehnyt tuon laskurin niin voi seurata, mutta sen näyttöpaneelin etusivulla alareunassa oleva pyynti näyttäis seuraavan tota käyrän pyyntiä.
Mulla näkyy siinä näytöllä jostain syystä edellinen manuaallisesti astettu pyynti. Pitäisi kanssa joutaa modbussia virittelemään niin saisi mieleisensä.
Tosiaan oliko tuosta muistin kirjoittamisen rajallisuudesta jotain lisätietoa? Vai onko vaan parempi lukea ja tehdä muutoksia näytöltä tai Tuyalla?
Olen viivytellyt lämpötila-anturin siirtoa jo pitkään, joten tänään itsekin sen siirsin. Laitoin oman hieman osoittamaan ritilää päin, jos vaikka anturin läpi virtaisi enemmän ilmaa. Eron aikaisempaan huomaa todella selkeästi. Nyt kompressori ei sammu sulatuksen jälkeen, vaan jatkaa toimintaa, kuten alla olevista kuvista voi verrata.
Liitteet
Onko se käyräpyynti varmasti päällä? Just kattelin niin 33 on manuaalipyynti ja näytössä pyynti 36 niinkuin sen pitäisi jotakuinkin olla.
Kone kyllä pyöristää luultavasti ulkolämpötilan asteen tarkkuuteen ja siitä alaspäin pyynnin asteen tarkkuuteen.