Power World R290 laitteista juttelin tehtaalle

Markush

Aktiivinen jäsen
PW laitteissa voin suositella R290 jo sen takia, että asennus on paljon helpompi, kun ei tarvitse sitä kiertovesipumppua laitella erikseen. Hinnat kun ovat suunnulleen samat.
 

exrx

Jäsen
Edit: Eikös näiden käyrien valossa näytä siltä, että R32-aineinen pumppu on ylivoimainen myös patteritalossa? Vai enkö nyt ymmärrä jotain?

PW 22 kW R290:

1728748051129.png

1728748078391.png

PW 23 kW R32:

1728747880625.png


1728747942158.png
 

Liitteet

  • 1728747782377.png
    1728747782377.png
    492,2 KB · Katsottu: 72
  • 1728747908388.png
    1728747908388.png
    510,7 KB · Katsottu: 73
  • 1728747814275.png
    1728747814275.png
    642,3 KB · Katsottu: 71
Viimeksi muokattu:
PW laitteissa voin suositella R290 jo sen takia, että asennus on paljon helpompi, kun ei tarvitse sitä kiertovesipumppua laitella erikseen. Hinnat kun ovat suunnulleen samat.
Hmm, tämähän mielenkiintoista kun (kuten olen kertonut) Shimgen pumppu tuli lentorahtina (kuva edellisellä sivulla). Olen kuvitellut, että se asennetaan sisälle lämpimään. Piirustuksessakin kerrotaan niin. Onko Poolworld sittenkin erilainen?

Samoin Ultimate kauppaa sivuillaan vesipumppua erikseen vaikka on Powerworld.
 

are

Aktiivinen jäsen
Pumppu ensi vuoden hankintalistalla ja vanha 1960/70-luvun taitteen patterilämmitys minullakin. Missä pakkasasteessa kääntyy R32 eduksi? Kun täällä Turun seudulla ei nykyisin kovia pakkaskausia juurikaan ole niin R290 on harkinnassa. Puu- ja öljylämmitys jäävät reserviin kun tilanpuutetta ei ole.
Niin ja kesäkautena aurinkokeräimet hoitavat homman.
-25 viimeistään, ei taida mikään nestekaasukone jaksaa kylmempään. Ei taida Turkkusia pakkasia koskea tämä rajoite.
 

ves_ku

Jäsen
Hmm, tämähän mielenkiintoista kun (kuten olen kertonut) Shimgen pumppu tuli lentorahtina (kuva edellisellä sivulla). Olen kuvitellut, että se asennetaan sisälle lämpimään. Piirustuksessakin kerrotaan niin. Onko Poolworld sittenkin erilainen?

Samoin Ultimate kauppaa sivuillaan vesipumppua erikseen vaikka on Powerworld.
Laitappa kuva miltä lämpöpumpun sisällä näyttää kun kytkenpäpäädyn kansi on auki. Voi vertailla. Power Worldissa tosiaa on kiertovesipumppu sen kannen alla.
 
No tässäpä kuva. Meni hieman myöhään asennus eikä itseasiassa saatu vielä toimintaan. Nimittäin Er03 Water flow faultia antaa eikä pumppu käynnisty. Onko ilmoja liikaa? Koetettiin ilmata mutta ei auttanut ainakaan vielä.
 

Liitteet

  • 1730298279647.jpg
    1730298279647.jpg
    81 KB · Katsottu: 150

Arisoft

Hyperaktiivi
Onko ilmoja liikaa?

Ilmat tulee kyllä itsestään pois. Ei noihin ilmaa pitäisi jäädä, jos vesi vain alkaa kv-pumpusta virtaamaan. Kytkentäkaaviosta selviää virtausanturin sijainti, jos sitä epäilee syylliseksi. Se on ihan on/off kytkin. Omassa pumpussa tuota vikaa tulee jos kuristan liikaa virtausta.
 
Eli tuo. Mitä tarkkaanottaen tuo sensori tekee muuta kuin virhettä? Onko joku turvajuttu kun tuon kytkee pois päältä?
 

Liitteet

  • flow.jpg
    flow.jpg
    25,1 KB · Katsottu: 76

sanpsa

Jäsen
Mistä ilmasit? Itse sain tuon errorin pois ja koneen käyntiin vasta kun laittoi linjoihin painetta ja vähän raotti letkua koneen päästä ylemmästä liitoksesta.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eli tuo. Mitä tarkkaanottaen tuo sensori tekee muuta kuin virhettä? Onko joku turvajuttu kun tuon kytkee pois päältä?

Se valvoo että lauhdutin saa riittävästi jäähdytysvettä ennne kuin sinne pukataan kuumaa kaasua. Siellä on jonkinlainen läppä, jonka asento muuttuu veden virratessa riittävän vauhdikkaasti.

Omassa pumpussa laite ensin kokeilee hetken aikaa käyttää kiertovesipumppua ja jos virtaus ei nouse riittävästi se pysäyttää pumpun ja kokeilee myöhemmin uudelleen. Kokeile käynnistää kiertovesipumppu manuaalisesti ja tarkkaile virtausta esim. kääntämällä sulkuja hitaasti pienemmälle. Jos alkaa kohisemaan niin siellä on varmuudella virtausta.
 

kimmok

Vakionaama
Eli tuo. Mitä tarkkaanottaen tuo sensori tekee muuta kuin virhettä? Onko joku turvajuttu kun tuon kytkee pois päältä?
Onko tuossa ulkoyksikössä kiertovesipumppu.
Ja jos katsoin oikein niin flow seitsemän on tuossa kuvassa oikealla ylhäällä tai ainakin se näyttää siltä. Se olisi hyvä hoputtaa armaflex eriste matolla niin että kyseisestä putkesta hohkaisi lämmin ilma siihen muoviseen osaan suojaisi sitä vähän edes jäätymiseltä,kun se muovi tuppaa halkeamaan ennen kuin kupari.
Tosin se virtaus vahti osaa jumittua ja tästä syystä ei anna virtauksesta oikeaa tietoa. Syy miksi ns. Kieli liian pitkä tai liike rata jostain syystä rajoittunut .
Esim. Jotain roskaa putkien sisässä jäänyt asennuksessa/tehtaalla.
 

sanpsa

Jäsen
Oletteko seurailleet sulatuksia?
Nyt kuivalla nollakelillä näyttää tekevän aika tiheästi turhia sulatuksia oma setuppi.
Ulkolämpötilan ja höyrystimen lämpötilaero menee järestään tohon tehdasasetuksen 5 asteen lämpötilaeroon ja rupeaa sulattamaan puhdasta kennoa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Oletteko seurailleet sulatuksia?
Nyt kuivalla nollakelillä näyttää tekevän aika tiheästi turhia sulatuksia oma setuppi.
Ulkolämpötilan ja höyrystimen lämpötilaero menee järestään tohon tehdasasetuksen 5 asteen lämpötilaeroon ja rupeaa sulattamaan puhdasta kennoa.

Eka talvi meni niitä ihmetellessä. Niitä asetuksia on pakko säätää että ei tekisi turhia sulatuksia.

Omassa 6kW pikkupumpussa jouduin tekemään eri ulkolämpötiloihin erilaiset asetukset, joita taloautomaatio vaihtelee automaattisesti.

Ulkolämpö °CDefrost period minEnter temp °CΔT1 >=-7 °CΔT2 < -7 °C
-16 ...90-6104
-8 ... -1560-6106
-2 ... -745-6106
+2 ... -330-6106
... +330-6106

Tämä taulukko syntyi kokeellisesti kun pumppu toimi erilaisissa olosuhteissa ja alkoi tekemään jotain mielestäni tyhmää. Yleensä se tyhmä asia oli sitä, että kun kompuran kierrokset alkoi nousemaan niin höyrystin meni hetkeksi aikaa todella kylmäksi. Varsinkin sulatuksen jälkeen se menee välittömästi erittäin kylmäksi kunnes paisuntaventtiili saa säädettyä sen tasapainoon. Tätä varten on tuo suoja-aika, jolloin se ei mene uudelleen sulatukseen.

Sain selviteltyä muista lähteistä, miksi noita erolämpötilaeroja on asetuksissa kaksi. Toinen vaikuttaa kun ulkolämpötila on >=-7°C ja toinen kun se on <-7°C. Eli tällainen simppeli taulukointi laitteessa on ja sille tosiaan on tarvetta.

Sulatuksen logiikkaa voi sotkea ulkolämpötilan mittauspiste. Itse siirsin ulkolämpötila-anturin kauas pumpusta koska se sotki jo lämpötilan säätöä kun sulatuksen aikana laite luuli että tuli kevät ja sammui.
 

sanpsa

Jäsen
Eka talvi meni niitä ihmetellessä. Niitä asetuksia on pakko säätää että ei tekisi turhia sulatuksia.

Omassa 6kW pikkupumpussa jouduin tekemään eri ulkolämpötiloihin erilaiset asetukset, joita taloautomaatio vaihtelee automaattisesti.

Ulkolämpö °CDefrost period minEnter temp °CΔT1 >=-7 °CΔT2 < -7 °C
-16 ...90-6104
-8 ... -1560-6106
-2 ... -745-6106
+2 ... -330-6106
... +330-6106

Tämä taulukko syntyi kokeellisesti kun pumppu toimi erilaisissa olosuhteissa ja alkoi tekemään jotain mielestäni tyhmää. Yleensä se tyhmä asia oli sitä, että kun kompuran kierrokset alkoi nousemaan niin höyrystin meni hetkeksi aikaa todella kylmäksi. Varsinkin sulatuksen jälkeen se menee välittömästi erittäin kylmäksi kunnes paisuntaventtiili saa säädettyä sen tasapainoon. Tätä varten on tuo suoja-aika, jolloin se ei mene uudelleen sulatukseen.

Sain selviteltyä muista lähteistä, miksi noita erolämpötilaeroja on asetuksissa kaksi. Toinen vaikuttaa kun ulkolämpötila on >=-7°C ja toinen kun se on <-7°C. Eli tällainen simppeli taulukointi laitteessa on ja sille tosiaan on tarvetta.

Sulatuksen logiikkaa voi sotkea ulkolämpötilan mittauspiste. Itse siirsin ulkolämpötila-anturin kauas pumpusta koska se sotki jo lämpötilan säätöä kun sulatuksen aikana laite luuli että tuli kevät ja sammui.

Modbussillako noita asetuksia laittelet pumpulle? Vaiko localtuyalla?

Jännä ettei yleensäkkään pumpuilla haluta mitata ulkoilmankoskeutta ja säätää sulatuksia sen mukaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
1730362165235.png

Viime yön sulatuksia tässä... vaalean sininen on höyrystimen ja ulkoilman lämpötilaero eli se mikä tehdasasetuksissa on 5 astetta. Vihreä on pumpun tuottama lämpötilaero veteen. Käyrästä näkee, kuinka minulla sulatus käynnistyy suoja-ajan jälkeen vasta tuossa 10 asteen erossa. 5 asteen erolla se sulattelisi vain siksi että pumpu ottaa lisää kierroksia. Ilman tällaisia tilastokäyriä parhaiden arvojen keksiminen voi olla tosi hankalaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Modbussillako noita asetuksia laittelet pumpulle? Vaiko localtuyalla?

Jännä ettei yleensäkkään pumpuilla haluta mitata ulkoilmankoskeutta ja säätää sulatuksia sen mukaan.
Erehdyin tekemään LocalTuyalla kun en tiennyt että Modbus on käytettävissä. En sitten ole jaksanut enää käyttää energiaa Modbussin liittämiseen. Tuyan ongelmana on se että lämpötiloista katoaa yksi desimaali ja sen käytettävyyteen pitkällä aikavälillä ei voi luottaa, koska salausavaimia pantataan.

Kosteutta ei tosiaan mitata eikä varsinkaan ilmanpaine-eroa, mikä suoraan kertoisi kuinka paljon huurtuminen ahdistaa ilman virtausta. Laitteet on toki halpoja, joten kaikesta ylimääräisestä on säästetty. Tekoäly kyllä osaisi lukea noista anturitiedoista varsin hyvin milloin laite on jäässä, mutta sitäkään ei ole käytetty.
 

sanpsa

Jäsen
Erehdyin tekemään LocalTuyalla kun en tiennyt että Modbus on käytettävissä. En sitten ole jaksanut enää käyttää energiaa Modbussin liittämiseen. Tuyan ongelmana on se että lämpötiloista katoaa yksi desimaali ja sen toimintaa pitkällä aikavälillä ei voi luottaa, koska salausavaimia pantataan.
Itse hakkasin päätä seinään ton localtuyan kanssa, modbussin sain helpommin toimimaan.
Vaan vältelly mitään ohjauksia tekemästä modbussin kautta kun on varoteltu muistin rajallisesta kirjotusmäärästä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Itse hakkasin päätä seinään ton localtuyan kanssa, modbussin sain helpommin toimimaan.
Vaan vältelly mitään ohjauksia tekemästä modbussin kautta kun on varoteltu muistin rajallisesta kirjotusmäärästä.

Joo samoin. Ei aavistustakaan miten paljon se sitä kestää ja mitkä kaikki asiat sinne kirjoitetaan. Muuten olisin alkanut säätämään sitä hyvinkin aktiivisesti.
 

xismo

Aktiivinen jäsen
Onko kukaan purkanut tuota millainen (flash?) piiri siellä on mihin data talletetaan ? Jos sen pystyisi helposti vaikka irrottamaan tai muuten dumppaamaan että saisi backupin. Voisi sitten helpommin testailla noita ohjauksia kun ei tarvitse pelätä muistin kirjoitusten loppumista.
Kunpa tuo laite osaisi asetusarvojen pitämisen rammissa ja sitten eri komennolla tallettamisen. Voisi pitää tallessa hyvät oletusarvot ja sitten ohjelmallisesti kokeilla eri arvoja helpommin.
 
Onko tuossa ulkoyksikössä kiertovesipumppu.
Ja jos katsoin oikein niin flow seitsemän on tuossa kuvassa oikealla ylhäällä tai ainakin se näyttää siltä. Se olisi hyvä hoputtaa armaflex eriste matolla niin että kyseisestä putkesta hohkaisi lämmin ilma siihen muoviseen osaan suojaisi sitä vähän edes jäätymiseltä,kun se muovi tuppaa halkeamaan ennen kuin kupari.
Tosin se virtaus vahti osaa jumittua ja tästä syystä ei anna virtauksesta oikeaa tietoa. Syy miksi ns. Kieli liian pitkä tai liike rata jostain syystä rajoittunut .
Esim. Jotain roskaa putkien sisässä jäänyt asennuksessa/tehtaalla.
Ei vaan sisällä. Ilmat ilmattu ja nyt lähti toimimaan. Vaati useamma kerran.

Joo ajattelin itsekin hieman vuorata lisää koneiston puolta.
 

sanpsa

Jäsen
Nyt on todettu 22kw koneen alarajat. N. 1.8kw sähköteho ja n. 4kw lämpöteho, pumpun laskema. Suoraan lämmityskiertoon. Eli noin copilla 2 rullataan. Ehkä se iso varaaja olisi hyvä olla.

Eikös Markush todennut sähkönkulutuksen puolittuneen verrattuna suoraan sähköön? Sittenhän tuo on ihan linjassa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ehkä se iso varaaja olisi hyvä olla.

Ei se muuta tätä tilannetta, teho asettuu sille tasolle mikä on kulutus. Varaaja vain aiheuttaa siihen viivettä, mutta lopulta se ajaa samalla teholla ja COPilla isoonkin varaajaan jos kulutusta ei ole.

Isolla varaajalla voit toki käyttää pumppua on/off moodissa. Toki samaa voit tehdä pienemmänkin kanssa.
 

vellu

Aktiivinen jäsen
Nyt on todettu 22kw koneen alarajat. N. 1.8kw sähköteho ja n. 4kw lämpöteho, pumpun laskema. Suoraan lämmityskiertoon. Eli noin copilla 2 rullataan. Ehkä se iso varaaja olisi hyvä olla.

Eikös Markush todennut sähkönkulutuksen puolittuneen verrattuna suoraan sähköön? Sittenhän tuo on ihan linjassa.
Itsellä viime vuonna kulutus sähköllä (3m3 varaaja) oli lokakuussa 2121 kWh ja tänä vuonna 905 kWh. Näistä kun otetaan taloussähköt pois, niin lämmitykseen viime vuonna meni noin 1600 kWh ja tänä vuonna noin 400 kWh. Ihan hyvin tippunut lämmityksen kulutus vaikkakin tämän vuoden lokakuu taisi olla lämpimämpi.
 

Markush

Aktiivinen jäsen
On kyllä todella mukava seurailla sähkön kulutuksia nykyään. Kun lähtotilanne oli 35-38MWh vuodessa, ja nyt näyttäisi, että viime vuoden lokakuun lopulta tämä vuoden lokakuun loppuun oli kunnolla alle 18MWh, vaikka viime talvi oli jo lokakuulta sika kylmä. Eli alle.puoleen pudonnut talouden kokokaiskulutus. Puuta en polta muuten kun silloin kun sähkön hinta jotain pököä euroluokkaa... eli siis sen vaikutus tuohon vain jokunen sata KWh
 

ves_ku

Jäsen
Kuinkahan luotetava tuo pumpun oma energiamittaus on? Onko joku verrannut erillisen mittarin ja pumpun antaman kulutusta? Ei oo vielä itse ehtinyt muuta kuin koneen laittaa pyörimään.
 

sanpsa

Jäsen
Kuinkahan luotetava tuo pumpun oma energiamittaus on? Onko joku verrannut erillisen mittarin ja pumpun antaman kulutusta? Ei oo vielä itse ehtinyt muuta kuin koneen laittaa pyörimään.
Tämä kiinnostaisi myös, tehdas väitti 10% sisään tarkkuuden. Välillä se mutulla tuntuu olevan suht kohdillaan ja välillä ihan pielessä.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Mulla näytti pumpun sähkönmittaus täydellä teholla 700w liikaa Shellyyn verrattuna. Tuota korjausta sai onneksi rukattua tehtaan 75 arvosta johonkin -4 muistaakseni. COP arviot heittävät suurilla virtauksilla aika reippaasti.
 
Viimeksi muokattu:

sanpsa

Jäsen
Mulla näytti pumpun sähkönmittaus täydellä teholla 700w liikaa Shellyyn verrattuna. Tuota korjausta sai onneksi rukattua tehtaan 75 arvosta johonkin -4 muistaakseni. COP arviot heittävät suurilla virtauksilla aika reippaasti.
Oliko teikäläisellä lämpötehomittari kytkettynä pumppuun?

Olen ajellut nyt testinä kaksiputkikytkennällä. Vilpin kiertovesipumppu painaa veden kattilan läpi suoraan kiertoon. Tässä tulee jo iso ero lämpötilaeroissa. Vilpin mittaama ero voi olla 1,5-2 astetta kun taas lämmitykierron meno ja paluulinjan viisarimittareista laskettuna se voisi olla noin 5 astetta. Mihin sitten tässä luottaa o_O
 
Viimeksi muokattu:

AKivija

Aktiivinen jäsen
Oliko teikäläisellä lämpötehomittari kytkettynä pumppuun?

Olen ajellut nyt testinä kaksiputkikytkennällä. Vilpin kiertovesipumppu painaa veden kattilan läpi suoraan kiertoon. Tässä tulee jo iso ero lämpötilaeroissa. Vilpin mittaama ero voi olla 1,5-2 astetta kun taas lämmitykierron meno ja paluulinjan viisarimittareista laskettuna se voisi olla noin 5 astetta. Mihin sitten tässä luottaa o_O
Kyllä, mittaa virtausta ja lämpötilaeroja vilpin meno/tulo välillä. Vilppi pitää 1m3 varaajan yläosaa n 500l pyyntilämmössä josta sitten lattilämmitykselle on oma kiertonsa. varaajan puolessa välissä on varalla vastukset joiden termostaatin minimi on n 30 astetta
Kun vertaa E-mittarista saatavaa hetkellistä tuottoa pumpun ilmoittamaan sähkönkulutukseen jossain ulkolämpötilassa, tulos on valmistajan lupaama cop (2-5) ja joskus parempikin. Vuoden kokonaiscop kuitenkin putoaa 2,3 tasolle sillä hetkellinen tuotto ei tietenkään kerro stby ja käynnistysten viivekulutuksia, sulatuksia, oheissähkönkulutuksia jne.
Vaihdoin vilpin sisällä olleen on/off 2,5m3/h kv-pumpun päädystä säädettävään jolloin sain virtauksen hiljaiseksi n 0,9m3/h , kuluttaa n 15w jonkun mittarin mukaan. Taitaa tuo 0,9m3/h olla vilpin speksin minimivirtaus; en ole kokeillut millä virtauksella pumppu pysähtyisi.
 

sanpsa

Jäsen
Tuyan tehdasasetuksista löytyy inlet & outlet temp difference compensation, säädin sillä lämpötilaeron suunnilleen samaksi mitä lämmityskierron viisarimittarit näyttää. Nyt pumppu rallatta omalla mittauksella copilla 4-6 ;D

Tuo outletin mittaus näyttää selvästi alakanttiin, inlet on lähempänä.

Tuo compensointi ei muuta pumpun mittauksia, vaan korjaa pelkästään teholaskentaa.

Pitää ilmeisesti vaan uskoa, että kyllä se tekee mitä käppyrät lupaa.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Nyt tuli itselle ajankohtaiseksi koneen omien lämpötila-antureiden näyttämät. Katkaisin koneelta virrat ja vedin LINK liittimiltä johdot pannuhuoneeseen, samalla pistin lisää eristettä antureiden päälle koska olivat osittain näkyvissä.

Pannuhuoneessa yhdistin LINK piuhat ja kone takaisin sähköihin ja lämpöä tekemään. Tulin sitten kurkanneeksi sovellukseen ja kas kummaa, COP 5??? Pumpulle menevä lämpötila selvästi matalampi kuin ennen. Kävin kurkkaamassa laittamani eristeen alle mutta kaikki oli hyvin. :hmm:

Eli virheen täytyi johtua sähköjen katkaisusta. Tuumaustunti... Annoin koneen käydä lämpötilapyynnin täyteen niin että ajoi lopuksi vielä kiertovesipumpulla jäämälämmöt varaajaan. Kone pois päältä ja virrat poikki 20 sekunniksi. Sähköt takaisin ja kone päälle ja kas kummaa kiertovesipumppu alkoi pyörimään ja pikkuhiljaa koneen omalla näytöllä olevat lämpötilat alkoivat lähestyä toisiaan. Kiertovesipumppu kävi ehkä 10 minuuttia ja sammuessaan lämpötilat näyttivät desimaalilleen samaa.:)

Erona aikaisempaan virtojen kytkemiseen oli että varaaja oli kylmennyt ja kone lähti heti käymään. Vapaavirtaus-sulanapidon takia noissa lämpötiloissa on satunnaista eroa. Täytyy odottaa seuraavaa käyntijaksoa jotta voi varmistua että lämpötilanäyttämät korjaantuivat.


Edit:

Tämä operaatio tasasi näytön lämpötilat. Eli jos sähkökatkon tai muun takia kone alkaa näyttämään levottomia suoritusarvoja tai toimimaan omituisesti niin tämä tuntui auttavan. Tuo koneen oma COP lotto nyt ei kauhean tarkka tunnu olevan mutta ei se nyt enään 5,7 näytä. Mittausta varten löytyy erilliset mittarit.
 
Viimeksi muokattu:

ves_ku

Jäsen
Tämä operaatio tasasi näytön lämpötilat. Eli jos sähkökatkon tai muun takia kone alkaa näyttämään levottomia suoritusarvoja tai toimimaan omituisesti niin tämä tuntui auttavan. Tuo koneen oma COP lotto nyt ei kauhean tarkka tunnu olevan mutta ei se nyt enään 5,7 näytä. Mittausta varten löytyy erilliset mittarit.
Mitäs mittarit kertoo COPiksi? Oman pumpun COP näyttö heiluu kyllä ihan mitä sattuu. Kerää arvoja vaikka pumppu ei edes käy. 126 muistaakseni suurin lukema jonka nähnyt. Viiva jota piirtää näytölle on käyttökelvotonta sotkua. Pitänee kanssa tehdä pieni resetointi tuolle. Käynnistyksessä tuli useampi sähkökatko tarjottua kun en keksinyt mitään konstia jolla olisi saanut virtaushäiriön kuitatua ja kiertovesipumpun uudelleen päälle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Käynnistyksessä tuli useampi sähkökatko tarjottua kun en keksinyt mitään konstia jolla olisi saanut virtaushäiriön kuitatua ja kiertovesipumpun uudelleen päälle.

Itsellä niitä tulee useinkin ihan vahingossa. Oma pumppu yleensä yrittää käynnistyä viiveen jälkeen uudelleen, mutta nopein konsti on startata pumppu hetkeksi käsin, jolloin virhe katoaa heti. Tämä onnistuu kun sattuu olemaan pumpulle kaksi ohjausta rinnakkain kahdesta eri lämmönlähteestä. Eipä se sammuttaminen virheen vuoksi kovin iso juttu sinänsä ole koska eihän kompressori ole silloin edes käynnissä.
 

ves_ku

Jäsen
Itsellä niitä tulee useinkin ihan vahingossa. Oma pumppu yleensä yrittää käynnistyä viiveen jälkeen uudelleen, mutta nopein konsti on startata pumppu hetkeksi käsin, jolloin virhe katoaa heti. Tämä onnistuu kun sattuu olemaan pumpulle kaksi ohjausta rinnakkain kahdesta eri lämmönlähteestä. Eipä se sammuttaminen virheen vuoksi kovin iso juttu sinänsä ole koska eihän kompressori ole silloin edes käynnissä.
Kierto on tuossa pelannut sen jälkeen ihan moitteetta kun sain ilmat ensin pois. Pumpun ja puskurin välillä on liki 10 metriset putket ja tuli hiukan hölmösti täytettyä niin alkuun tökki. Ei tullut pumpullekaan laitettua kunnon ilmauspaikkoja kun ajattelin, että saan eristyksen mahdollisimman hyväksi. Pumpun kyljessä on nyt vain T-haarat joista putki lähtee, ekat sulutkin vasta sisällä. Toisessa haarassa on supistus ja tulppa josta voi tyhjentää, mutta ilmaamiseen se oli huono idea. Toivottavasti ei kovin usein tarvii uudelleen ilmailla.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Saako tuota kiertovesipumpun sulanapitotoimintoa mitenkään pois päältä? Sekoittaa pienen pytyn aina käyttökelvottomaksi 15 minuutin välein. Pumppu on siis kerrosta ylempänä kuin varaaja ja aina kun se kiertovesipumppu käynnistyy, se vetää varaajan pohjalta kylmää vettä ja painaa sen varaajan yläosaan. Pistin Shellyn tuohon LINK hyppyjohdon tilalle mutta kiertovesipumppu pyörähtelee silti vaikka lämpöpumpun käynnin saa estettyä.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Mitäs mittarit kertoo COPiksi?
Täällä on vielä harjoittelu ja tutustumisvaiheessa hommat. Tuossa nyt vähän muistiinpanoja vihkosta. Joka päivä jotain pientä säätöä. Välillä oikeaan suuntaan ja välillä ei.
 

Liitteet

  • 1731061730118.png
    1731061730118.png
    30,6 KB · Katsottu: 92

Arisoft

Hyperaktiivi
Saako tuota kiertovesipumpun sulanapitotoimintoa mitenkään pois päältä? Sekoittaa pienen pytyn aina käyttökelvottomaksi 15 minuutin välein. Pumppu on siis kerrosta ylempänä kuin varaaja ja aina kun se kiertovesipumppu käynnistyy, se vetää varaajan pohjalta kylmää vettä ja painaa sen varaajan yläosaan. Pistin Shellyn tuohon LINK hyppyjohdon tilalle mutta kiertovesipumppu pyörähtelee silti vaikka lämpöpumpun käynnin saa estettyä.

Sinun pitää huijata ulkolämpötila-anturia näyttämään lämmintä silloin. Jos katkaiset virran pumpulta niin se alkaa näyttää virhekoodia.

Valmistaja ei ole ajatellut että lämmität vaarajan vain osittain.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Jos katkaiset virran pumpulta niin se alkaa näyttää virhekoodia.
Ei ole mitään virheilmoituksia tullut. Käsittääkseni tuo on tarkoitettu juurikin ulkoiseen ohjaukseen? Anturin huijaamisessa taas omat haittapuolensa. Sulanapitovatus, kompuranlämmitin, käyntiinlähtö väärällä paisuntaventtiilin oletusarvolla?

Valmistaja ei ole ajatellut että lämmität vaarajan vain osittain.
Valmistaja ei ole näköjään ajatellut lainkaan että tällä lämmitetään jotain pyttyä. Ei esimerkiksi osaa käynnistyä lämmityskäytössä varaajaan tulevan anturin perusteella.
 
Back
Ylös Bottom