Kiertovesipumppujen vaihto: teho-, energiatehokkuus- ja virtausihmettelyä

[Aurinko Aarne]

Molemmat kiertovesipumput ovat nyt jättäneet käynnistymättä muutaman kerran sähkökatkon jälkeen ja olen päättänyt vaihtaa ne. Ikääkin noilla on jo n. 25 vuotta. Tärkeää on että lämmityskaudella saan pidettyä virtauksen vähintään nykyisellään (liian pitkiä lattialämmityspiirejä sekä kosteissa-, että oleskelutiloissa). Näitä ei saa korjattua. Virtausvastus on vaan aika suuri.

Grunfors UPS 25-40 180 (teho 30,45,60W) lienee helpompi. Laittamalla minkä tahansa 25-60 180 pumpun niin saa riittävästi tehoa kosteisiin tiloihin?

Sitten tämä suurempi pumppu Grunfors UPS 25-60 180 (teho 45, 65, 90W). Nostokorkeus tietty tuo 6m, mutta tuo maksimiteho arveluttaa. Onko tämä erikoisen tehokas pumppaaja, vai vaan ikänsä puolesta kuluttaa paljon sähkötehoa? 25-60 pumppuja on pilvin pimein, mutta niiden sähköverkosta ottamat tehot ovat merkittävästi pienemmät. Tämän pumpun osalta pumppausteho litraa/minuutti ei saisi olla yhtään pienempi. Löytyy näköjään myös harvinaisempia 25-80 pumppuja. Onko niissä suuremman nostokorkeuden myötä aina parempi pumppausteho myös matalammilla nostokorkeuksilla?

Pumpun energiatehokkuus ei sinänsä ole tärkeää lämmityskaudella. Toki saman lopputuloksen saavuttamienn pienemmällä teholla on aina plussaa. Kesällä tietysti minimitehon pienuudesta on etua sähkönkulutukseen, koska en ole jumittumisen pelossa sammuttanut pumppuja, vaan valinnut vain pienimmän nopeuden.

Laitan oheen kuvat nykyisistä pumpuista. Jospa vaikka joku olisi jo tehnyt samankaltaiset vaihdot ja osaisi ehdottaa korvaavia malleja.

 

[Mikkolan]

Kaveri oli virtausongelmaan laittanut kaksi pumppua peräkkäin. Oli sitä mieltä että sähkön kulutuksesta huolimatta säästöä tulee siitä että menoveden lämpötila voi olla huomattavasti alempi.
Itellä samoja ongelmia. Kaksois-pumppu olisi helpoin hätäratkaisu. Hiukka enempi teettäis putkitöitä jos erottais sauna-pesutilan omaksi kierroksi omalla pumpulla ja säätimellä, jolloin muualle verkkoon riittäisi enemmän vettä.

Noi vanhat konkalla toimivat pumput ovat sähkösyöppöjä mutta aika varmatoimisia verrattuna uusiin elektronisiin pumppuihin.
Jos pumppu kuluttaa 50 W enemmän tehoa niin lämmityskauden aikana sähkölasku on 45 € / v suurempi.

 

[BBF]

Itsellä myös tuo sama UPS 25-40 (maan yleisin pumppu?) pyöriny jo sen neljännesvuosisadan. Tilalle olen ajatellut Alpha1 25-40 pumppua samalta valmistajalta vaikka epäilen ettei se pääse samaan käyttöikään kun tuo vanha. Kuluttaa vaan niin paljon vähemmän sähköä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo käyttöikä noissa uusissa taitaa olla se ongelma. Ennen oli "voimavirralla" käyviä kiertopumppuja, joissa hyötysuhde oli lähes nykyisten EC pumppujen luokkaa mutta piti tehdä se 3-v kytkentä. Jokin mato nämä sittemmin söi, höytysuhde romahti mutta hintakin mahtoi pudota. Kun talot lämpeni ennen joko sähköllä tai öljyllä, hinnassa ei niin suurta eroa että siitä olisi jotain ylimääräistä kannattanut kiertopumpusta maksaa. Lämpöpumppujen kanssa eroa jonkin verran tulee ja jotain takasinmaksuakin voi hahmotella. Käyrien mukaan max ottoteho jotain ~70 W.

Itselläni on 3 kpl noita Grundfos UPS 25-60-180 pumppuja käytössä. Yhdestä himmeni konkka mutta ei se siitä pysähtynyt mutta mittareistani näin, että paras teho oli hukassa. Koskaan ei ole ollut yksikään jumissa.

 

[VesA]

höytysuhde romahti mutta hintakin mahtoi pudota

Ne pumput olivat nykyisiin verrattuna muutenkin valtavia ja painavia - ainakin pumppujen materiaalikulut ovat taatusti murto-osa nykyään.

 

[fraatti]

Nakkaisin vanhat pumput roskiin. Uudet energiatehokkaammat pumput maksavat itsensä takaisin alhaisempana energiakuluna. Varsinkin jos vaihdon osaa tehdä itse. Vaikka se käyttöikä ei sitten olisikaan jatkossa 50v.

Tuolla on vastaavaa asiaa käyty joskus läpi ja sieltä saattaa irrota @Aurinko Aarne :lle jotain uusia ideoita. Kannattaa selailla läpi.

Kiertovesipumpulle korvaava malli

Lämmityksen kiertovesipumppu on alkanut välillä metelöimään, kaipaisi jotain korvaavaa mallia tilalle. Vanha pumppu on tämänmoinen 3~vaihepumppu 22mm kupariputkella vedettynä. Olisi yksi ylimääräinen 1~vaiheinen Grundfossin Alpha 2 pumppu, mutta ihan ei valkene paljonko tuossa vanhassa on...

lampopumput.info

Lämpöpumppukäytössä on usein kiertovesipumppuja, joissa nostokorkeus on esim 7m. Näissä uudemmissa pumpuissa nostokorkeutta voi säätää portaattomasti. Usein hiukan vastaavilla nostokorkeuksilla olevissa pumpuissa voi olla erilaiset tuottokäyrät. Joko niin että se tuottaa paljon painetta tai paljon virtausta. Esimerkkinä muistaakseni vaikka jotkut Wilot 11 ja 12m nostokorkeuksilla.

Muutaman viimeisen uuden pumpun olen nyt tilannut mm näistä liikkeistä ulkomailta.

Specialist in Wilo and Grundfos pumps

Full range of Grundfos and Wilo branded pumps. Fast delivery and quality service. Over 30 years in the market!

www.bolasystems.com

Electric material online: Sale, discounted prices

Sale of electrical Material,dealer, Bticino,Vimar,Ave. Buy Electrical equipment at Discounted Prices and also wholesale.

www.elettronew.com

 

[Aurinko Aarne]

Saako pumpun asentaa miten päin tahansa (virtausuunta alas, tai ylös), eli onko ainoa haitta väärinpäin oleva näyttö ja mahdollinen veden valuminen pumpun sähköliittimeen? Vai miksi tuo sähköjen tuonti yläpuolelta on kielletty?

 

[are]

Saako pumpun asentaa miten päin tahansa (virtausuunta alas, tai ylös), eli onko ainoa haitta väärinpäin oleva näyttö ja mahdollinen veden valuminen pumpun sähköliittimeen? Vai miksi tuo sähköjen tuonti yläpuolelta on kielletty?

Saa se virrata ylös, alas tai sivulle ja vaikka sivuviistoon. Pumpun pesä käännetään oikeaan asentoon irrottamalla 4 ruuvia. Pumpun akseli pitää olla vaakasuorassa.

 

[Arisoft]

miksi tuo sähköjen tuonti yläpuolelta on kielletty?

Voi liittyä veden valumiseen pois sähköliitännöistä. Alas valuu helpommin kuin ylös.

 

[Aurinko Aarne]

Kiitos kaikille avusta. Jään seuraamaan kuinka uudet pumput toimii. Nopea toimitus ja halvat hinnat. Puolalainen pulju: https://ecoventi.com/default/

 

[pökö]

Nakkaisin vanhat pumput roskiin. Uudet energiatehokkaammat pumput maksavat itsensä takaisin alhaisempana energiakuluna.

Voiko tuon laskea suoraan pumpun kulutuksen perusteella?

Vanhan pumpun isommasta sähkönkulutuksesta osa palautuu lämpönä lämpöverkkoon .

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinka kauan sitten tuommoisen uuden pumpun voi olettaa kestävän? Onko varmaa, että magnetiitti ei aiheuta ongelmia?
Itse tarvitsen huomattavan suuria pumppaustehoja eli nuo 2 vanhan liiton valovirtapumppua jyystävät "täysillä". Vuosikulutus on ollut ~650 kWh, joskaan ne eivät ole käyneet koko vuotta ympäri. Hyötysuhde on käyrien mukaan vain 20 % luokkaa, mutta kesällä olisiko edes 10 prosenttia mutta silloinkin tarvitaan yhdeltä pumpulta kellarin lämmitykseen mieluusti maksimi paine (~5 m). Täydellä virtaamalla noin 1 m³/h pumput tuottavat noin 4,5 m paineen, (molempien virtaama yhteensä noin 2 m³/h)

Kuinka paljon EC pumpuilla voisi säästää ?

 

[kotte]

Nakkaisin vanhat pumput roskiin. Uudet energiatehokkaammat pumput maksavat itsensä takaisin alhaisempana energiakuluna. Varsinkin jos vaihdon osaa tehdä itse. Vaikka se käyttöikä ei sitten olisikaan jatkossa 50v.

Noinkohan? Minkä sähkönä säästää, vaihtokuluina äkkiä häviää vuosien saatossa (etenkin, jos joutuu turvautumaan vaihdossa palkattuun ammattilaiseen tai jos rikkoutumisen seurauksena syntyy muita vahinkoja). Tosin elektronistenkin pumppujen kanssa voi joskus käydä parempi tuuri kuin joskus muulloin. Sinällään en perustaisi paljon väitteisiin eri valmistajien elektronisten pumppujen keskinäisestä paremmuudesta (itselläni ainakin on sekä hyviä että huonoja kokemuksia tasapuolisesti sekä Grundfosseista että Wiloista).

Vanhan asynkronimoottirpumpun kondensaattori saattaa olla syy siihen, ettei pumppu käynnisty. Kondensaattori ei paljon maksa, mutta tietenkin jos tarvitsee vian toteamiseen ja vaihtoon palkatun ammattilaisen apua, kustannukset moninkertaistuvat. Toinen syy saattaa olla pumppujen keräämä lika, minkä saa useimmiten huuhdelluksi pois, mutta sekin vaatii pumpun irrottamista.

 

[fraatti]

Voiko tuon laskea suoraan pumpun kulutuksen perusteella?

Vanhan pumpun isommasta sähkönkulutuksesta osa palautuu lämpönä lämpöverkkoon .

Kyllähän siitä jotain jää varmasti lämmitysverkostoon ja osa jää paikallisesti lämmittämään ilmaa siinä pumpun vieressä.
EU:ssa asiaa on tutkittu ja siellä on tuumattu näin. Tehokkuuteen liittyy vielä olennaisena osana parempi säädettävyys.

Mieluummin lämmittelen kuitenkin sitä asuntoa lämpöpumpulla hyvällä copilla kuin kiertovesipumpun sähköllä, jonka cop lämmitykseen on alle 1.

Odotetut säästöt​

Kiertovesipumput ovat tyypillinen esimerkki siitä, että tulevaisuuteen suuntautuneet valmistajat painostivat komissiota tutkimaan tuotteidensa ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kelpoisuutta, koska ne katsovat, että kunnianhimoiset energiatehokkuusstandardit ovat hyväksi paitsi ympäristölle myös yrityksille.

Enintään 2,5 kW:n kiertovesipumppuja käytetään tyypillisesti, mutta ei yksinomaan, veden pumppaamiseen (suljettujen) keskuslämmitysjärjestelmien läpi. Vaikka virrankulutus voi olla rajallinen, ne ovat kaikkialla ja niillä on erittäin pitkät käyttötunnit (tyypillisesti 5000 tuntia vuodessa). Ne voivat olla lämmityskattilan osa (”integroitu”) tai niitä voidaan käyttää erillisenä tuotteena, jonka asentaja asentaa jonnekin lämmityspiiriin.

Kun komissio tutki tuotetta ensimmäisen kerran vuosina 2008–2009, niiden sähkönkulutus oli 39 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa esimerkiksi pyykinpesukoneiden energiankulutusta EU:ssa vuonna 2010 (36 terawattituntia vuodessa). Lisäksi energiansäästöpotentiaali oli huomattava, mikä johtui alan taipumuksesta laajentaa kiertovesipumppua huomattavasti ja käyttää vain perussäätimiä. Ekosuunnitteluasetuksen uusilla mittareilla oli tärkeä rooli markkinoiden muuttamisessa, sillä sähkön käyttö väheni 33 terawattituntiin vuodessa vuonna 2015, 24 terawattituntiin vuodessa vuonna 2020 ja sen ennustettiin vähenevän 21 terawattituntiin vuodessa vuonna 2030. Tämä tarkoittaa 40 prosentin säästöä sähkö- ja CO2-päästöissä, samalla kun tuote paransi lämmitysmukavuutta.

Circulators

Product Energy Efficiency - Circulators. Circulators - pump devices used to circulate a fluid in a closed system, such as hot water in heating systems or cooling water in cooling distribution systems – are subject to EU ecodesign requirements. By 2020, energy efficiency rules for circulators...

energy-efficient-products.ec.europa.eu

 

[fraatti]

Noinkohan? Minkä sähkönä säästää, vaihtokuluina äkkiä häviää vuosien saatossa (etenkin, jos joutuu turvautumaan vaihdossa palkattuun ammattilaiseen tai jos rikkoutumisen seurauksena syntyy muita vahinkoja). Tosin elektronistenkin pumppujen kanssa voi joskus käydä parempi tuuri kuin joskus muulloin. Sinällään en perustaisi paljon väitteisiin eri valmistajien elektronisten pumppujen keskinäisestä paremmuudesta (itselläni ainakin on sekä hyviä että huonoja kokemuksia tasapuolisesti sekä Grundfosseista että Wiloista).

Vanhan asynkronimoottirpumpun kondensaattori saattaa olla syy siihen, ettei pumppu käynnisty. Kondensaattori ei paljon maksa, mutta tietenkin jos tarvitsee vian toteamiseen ja vaihtoon palkatun ammattilaisen apua, kustannukset moninkertaistuvat. Toinen syy saattaa olla pumppujen keräämä lika, minkä saa useimmiten huuhdelluksi pois, mutta sekin vaatii pumpun irrottamista.

Diy miehelle kaikki on helpompaa, koska kustannukset pysyvät kurissa. Veikkaan että voi olla hankala saada paikalle putkaria tai sähkäriä vaihtamaan kiertovesipumpun kondensaattoria tai huuhtelemaan kiertovesipumppua. Korjauksen epäonnistuessa tulee työ sitten laskutettua kahteen kertaan.

Itse luotan että myös kiertovesipumppu valmistajat tekevät läksynsä ja virheistä opitaan. Esimerkkinä vaikkapa uusista pumpuista löytyy ilmaustoiminto sekä jumiutumisenesto toiminnot. Näitä ei ole ollut aina. Tämän vuoksi itse arvelen että myös energiatehokkaiden pumppujen elinikä on kasvamaan päin.

En ole pahoillaan myöskään eu:n energiatehokkuusdirektiivistä, joka laittaa nuo vanhat pumput museoon. Monta asiaa on jo käynyt leikkurin läpi ja homma onnistuu myös alhaisemmalla energiankulutuksella, mm kodinkoneet, imurit yms... Ja itseasiassa vaikka en olekaan mikään sähkön himopihistäjä, niin kiinnitän myös omissa ostoksissa huomiota siihen että paljonko joku laite kuluttaa. Varsinkin jos se on päällä 24/7.

 

[pamppu]

Siinä missä IV-koneissa uudet puhaltimet syö laakereita kuin leipää, niin kiertovesipumpuissa ei vastaavaa ole näkynyt? Vesi hoitaa voitelun ja laakereita syövät jännitteet?

Meillä oli taloon laitettu jostain syystä lattiaan joku jumalaton Magna, en muista enää numeroita. Vei ykköselläkin toistasataa wattia ja jurina kuului keittiöön saakka. Korvasin sen muitta mutkitta Alpha 2L 25-60 pumpulla. Se käy jollakin paineasetuksella (added bonus, vähentää kierroksia kun kesällä osa lattiapiirejä suljetaan), vie normaalisti 15W, on äänetön ja jalkatuntumalta lämmön jaossa ei ole moitteen sijaa. Litroista ei hajua, jalkapohjamittaus on se mikä merkitsee.

Tuo on nyt kohta 12v kehrännyt 24x7, ei nekään siis ihan toivottomia ole. Lämpöpumpputalossa ei kannata lämpöä jauhaa edes pumpun käämeillä.

Tuo on siis nykyisen elinikänsä aikana säästänyt kohta 10000kWh, eli rahassa hintansa moninkertaisesti.

 

[fraatti]

Kuinka kauan sitten tuommoisen uuden pumpun voi olettaa kestävän? Onko varmaa, että magnetiitti ei aiheuta ongelmia?

Valmistajat ovat kiinnittäneet myös tähän huomiota. Esim. laakerit näyttävät olevan keraamisia ja roottori rst. Ja tietty siihen lämmitysjärjestelmään kannattaa järjestää suotuisat olosuhteet eli happi pois ja vaikka suodatella niitä muhjuja pois sieltä kierrosta.

https://www.grundfos.com/content/dam/global/page-assets/learn/research-and-insights/documents/dbs-heating-magnetite-leaflet-GB.pdf

Tuon mukaan moskankesto on myös yksi pumpun suunnitelukriteeri

The entire architecture of Grundfos’ wet rotor circulators guarantees high resistance to contaminants like magnetite. Particles are minimized in their rotor cans thanks to resistant materials, coatings, and flow designs. All Grundfos circulators must handle high amounts of iron oxide and magnetite as a design criterion.

Tuolla on mainittu käyttöiäksi 15v. Sinä aikana tuo säästää hintansa useaan kertaan.

Kiertovesipumpulle korvaava malli

Lämmityksen kiertovesipumppu on alkanut välillä metelöimään, kaipaisi jotain korvaavaa mallia tilalle. Vanha pumppu on tämänmoinen 3~vaihepumppu 22mm kupariputkella vedettynä. Olisi yksi ylimääräinen 1~vaiheinen Grundfossin Alpha 2 pumppu, mutta ihan ei valkene paljonko tuossa vanhassa on...

lampopumput.info

 

[fraatti]

Siinä missä IV-koneissa uudet puhaltimet syö laakereita kuin leipää, niin kiertovesipumpuissa ei vastaavaa ole näkynyt? Vesi hoitaa voitelun ja laakereita syövät jännitteet?

Meillä oli taloon laitettu jostain syystä lattiaan joku jumalaton Magna, en muista enää numeroita. Vei ykköselläkin toistasataa wattia ja jurina kuului keittiöön saakka. Korvasin sen muitta mutkitta Alpha 2L 25-60 pumpulla. Se käy jollakin paineasetuksella (added bonus, vähentää kierroksia kun kesällä osa lattiapiirejä suljetaan), vie normaalisti 15W, on äänetön ja jalkatuntumalta lämmön jaossa ei ole moitteen sijaa. Litroista ei hajua, jalkapohjamittaus on se mikä merkitsee.

Tuo on nyt kohta 12v kehrännyt 24x7, ei nekään siis ihan toivottomia ole. Lämpöpumpputalossa ei kannata lämpöä jauhaa edes pumpun käämeillä.

Tuo on siis nykyisen elinikänsä aikana säästänyt kohta 10000kWh, eli rahassa hintansa moninkertaisesti.

Ihmettelisin ellei myös puhaltimissa tapahtuisi kehitystä. Eihän nuo energiatehokkaat puhaltimet ole loppujen lopuksi olleet vielä markkinoilla kovin kauaa. Veikkaan että ensimmäisen sukupolven puhaltimet päätyivät jätteeseen aikaisemmin kuin nykyinen sukupolvi. Ainakin olen huomannut että joitain puhallinmallisarjoja on korvattu uusilla vastaavilla malleilla.

Wanhemmissa lämpöpumpuissa on aivan järjettömän kokoisia kiertovesipumppuja. Esim tälläinen 11kg mötkö löytyy 10 kW maalämpöpumpun sisuksista. Nimellisteho vaatimaton 460W. Tuoreenkoissa pumpuissa pärjätään alle 1/3 teholla. Mistähän mahtaa johtua osaltaan että esim vanhoissa maalämpöpumpuissa on kehnompi hyötysuhde kuin uudemmissa.

 

[pökö]

Ihmettelisin ellei myös puhaltimissa tapahtuisi kehitystä. Eihän nuo energiatehokkaat puhaltimet ole loppujen lopuksi olleet vielä markkinoilla kovin kauaa.

Voi elämä, kun tietäisit.

EC puhaltilmien elinkaari on lyhyt

 

[fraatti]

Kuinka kauan sitten tuommoisen uuden pumpun voi olettaa kestävän? Onko varmaa, että magnetiitti ei aiheuta ongelmia?
Itse tarvitsen huomattavan suuria pumppaustehoja eli nuo 2 vanhan liiton valovirtapumppua jyystävät "täysillä". Vuosikulutus on ollut ~650 kWh, joskaan ne eivät ole käyneet koko vuotta ympäri. Hyötysuhde on käyrien mukaan vain 20 % luokkaa, mutta kesällä olisiko edes 10 prosenttia mutta silloinkin tarvitaan yhdeltä pumpulta kellarin lämmitykseen mieluusti maksimi paine (~5 m). Täydellä virtaamalla noin 1 m³/h pumput tuottavat noin 4,5 m paineen, (molempien virtaama yhteensä noin 2 m³/h)

Kuinka paljon EC pumpuilla voisi säästää ?

Kun antamasi arvot(5m & 1m3/h) laittaa tuohon wilon pumppu valitsimeen, se kertoo vaihtoehdoksi Yanos Pico 25/1-6 pumpun. Tuossa toimintapisteessä teho on 40W ja hyötysuhde 35%. Vakiopainetilalla pumpun teho laskee automaattisesti kun esim patteristermostaatit menevät kiinni. Tuossa toimintapisteessä jauhaessa pumppu syö 356d/24h 350kWh sähköä.

Tuollainen esimerkin pumppu maksaa 124€

 

[fraatti]

Voi elämä, kun tietäisit.

EC puhaltilmien elinkaari on lyhyt

Tiedät että kehitystä ei tapahdu?

 

[pökö]

Tiedät että kehitystä ei tapahdu?

Onko tapahtunut? Ei minun aikana

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kun antamasi arvot(5m & 1m3/h) laittaa tuohon wilon pumppu valitsimeen, se kertoo vaihtoehdoksi Yanos Pico 25/1-6 pumpun. Tuossa toimintapisteessä teho on 40W ja hyötysuhde 35%. Vakiopainetilalla pumpun teho laskee automaattisesti kun esim patteristermostaatit menevät kiinni. Tuossa toimintapisteessä jauhaessa pumppu syö 356d/24h 350kWh sähköä.

OK, hinnat ovat kyllä tulleet alas ja roimasti.

Säästö ei olisi kuitenkaan kovin suuri. 2 x 350 kWh/vuosi = 700 kWh. Mitähän tuo käyttöaste noilla sitten mahtaisi olla, ehkä 85 % patterikierrolle ja 70 % lattialämmitykselle vuoden ympäri äkkiä heittäen. Minulla ei ole mitään käyttöä muutaman watin pumppauksille, jos sellaisen varaan jotain lasketaan.

Ennenhän oli oikeita 3-v kiertopumppuja. Ne pumppasivat hyvällä hyötysuhteella mutta mitään kevennysmoodeja niissä ei ollut. Mielestäni nämä olisi tänne hyvät mutta sähköt on vedetty vain valovirralla. Edes sitä vanhenevaa kondensaattoria ei olisi.

 

[kotte]

Siinä missä IV-koneissa uudet puhaltimet syö laakereita kuin leipää, niin kiertovesipumpuissa ei vastaavaa ole näkynyt? Vesi hoitaa voitelun ja laakereita syövät jännitteet?

Viat noissa ovatkin elektroniikan hajoamisia. Itsellä on tullut vastaan kaksi tapausta: toinen hyvin pieni, eli muutaman watin teholla pyörivä käyttöveden kierrätyspumppu (elektroniikka tms. ei saa vapaasti liikkuvaa roottoria pyörimään) ja toinen melko suuritehoinen kiertovesipumppu (max 12m nostokorkeus ja tehonkulutus pitkälti toista sataa wattia moisella nostokorkeudella; pumpun säätöominaisuudet hävisivät, vikavalo jäi vilkkumaan ja tuon sai pyörimään vain jonkinlaiset hätämoodissa ilman toimivaa säätöä).

Periaatteessahan nuo olisivat oikein hyviä ja energiasäästö olisi toivottavaa, kunhan laatukin olisi kohdallaan. Elektronisten komponenttien laatu on välistä sitä sun tätä tälläkin alalla. Sama muuten koskee noita vanhantyylisten asynkronimoottoreiden kondensaattoreita, joiden nopea hajoaminen on uudehko ilmiö. Vuosikymmeniä sitten laatu oli parempi eivätkä nuokaan levinneet samaan tapaan muutamassa vuodessa kuin viihde-elektroniikka nykyisin valitettavan usein.

 

[kotte]

En ole pahoillaan myöskään eu:n energiatehokkuusdirektiivistä, joka laittaa nuo vanhat pumput museoon. Monta asiaa on jo käynyt leikkurin läpi ja homma onnistuu myös alhaisemmalla energiankulutuksella, mm kodinkoneet, imurit yms... Ja itseasiassa vaikka en olekaan mikään sähkön himopihistäjä, niin kiinnitän myös omissa ostoksissa huomiota siihen että paljonko joku laite kuluttaa. Varsinkin jos se on päällä 24/7.

Tuosta olen itse eri mieltä, eli EU:n ei mielestäni pitäisi puuttua ollenkaan tuon kaltaisiin asioihin kieltoperiaatteella, vaan pitäytyä maanosanlaajuisten rajoitteiden purkamiseen ja ulkopolitiikan harmonisoinnin kaltaisiin kysymyksiin. Toki tästä sitten seuraa tarvetta speksata yhtä ja toista tuotantoon ja yhdenmukaisuuteen liittyvää, mutta saisi energiankulutuksen kaltaisissa kysymyksissä riittää, että speksien oikeellisuuteen ja laajuuteen kiinnitetään huomiota. Ostajat saisivat päättää itse, mitä ostavat ilman ylenmääräistä holhousta.

Itse en ole uskaltanut ostaa pölyimuria noiden säännösten tultua voimaan ja kaikkea kodinkoneiden ei-välttämätöntä uusimistakin karttaa jopa turhankin pitkään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Elektronisten komponenttien laatu on välistä sitä sun tätä tälläkin alalla. Sama muuten koskee noita vanhantyylisten asynkronimoottoreiden kondensaattoreita, joiden nopea hajoaminen on uudehko ilmiö.

No joo. Tosiaan kiertopumpusta meni konkka huonoon happeen ja sen tehot oli vähän kateissa. Konkan vaihdolla tuosta selvisi. Onneksi oli varakonkka millä kokeilla. Painepesurista meni myös kondensaattori mutta se oli sentään 20 v vanha. Mutta mitä painepesuriin kertyy käyttötunteja, ei 24 tuntia saati käyttökertaa vuodessa yksityiskäytössä.

Mikä sitten tuommoisen moottorikondensaattorin tuhoaa: aika, käyttötunnit vai lämpötila ?

 

[kotte]

Mikä sitten tuommoisen moottorikondensaattorin tuhoaa: aika, käyttötunnit vai lämpötila ?

Eristemuovit ja johtava pinnoite "happanevat" käsittääkseni muovin rapautumisen takia. Vanhat PCB-kyllästetyt (isompikokoiset ja haittallisia lähes hajoamattomia ympäristömyrkkyjä sisältävät) metallifolioista ja kondensaattoripaperista kierretyt kestivät paremmin. Käsittääkseni erityyppisestä muovistakin olisi mahdollista tehdä kestävämpiä perinteistä muistuttavalla valmistusperiaatteella, mutta taitaisivat tulla kalliimmiksi valmistaa.

 

[jussi]

Tätä pitäs kanssa miettiä, mutta ikävästi esm. kattilan pumppu on pulttilaipallinen, joita huonommin tarjolla. Meneeköhän Grundfossin uudet pumput vanhan pesään...? Eipä siinä vanhassa 34 vuotiaassa kyllä mitään vikaa ole vieläkään, vaan sitä sähköä viepi aika hyvin.

 

[pökö]

Tätä pitäs kanssa miettiä, mutta ikävästi esm. kattilan pumppu on pulttilaipallinen, joita huonommin tarjolla

Nurkista löytyy tuollainen jos kiinnostaa, käyttämätön wilo.

 

[Aurinko Aarne]

Näyttäisi siltä että samaan deltaan päästään 24W:n teholla (60W pumpun korvannut) ja 39W:n teholla (90W pumpun korvannut). Ehkä joku 50€ säästöä vuodessa.

 

[pökö]

Näyttäisi siltä että samaan deltaan päästään 24W:n teholla (60W pumpun korvannut) ja 39W:n teholla (90W pumpun korvannut). Ehkä joku 50€ säästöä vuodessa.

Paljonko noiden vaihtoon meni rahaa?

 

[are]

kunnianhimoiset energiatehokkuusstandardit ovat hyväksi paitsi ympäristölle myös yrityksille.

Kyllä, yrityksen ei kannata valmistaa tuotetta joka vaan kestää ja kestää. Sen pitää mennä rikki sopivin väliajoin.

Mikä sitten tuommoisen moottorikondensaattorin tuhoaa: aika, käyttötunnit vai lämpötila ?

Valmistaja / ostajan valinta / niiden huono tiiveys. Konkilla on olemassa luokituksensa niiden keston suhteen, ostaessa on mahdollista päätellä sen datalehdestä onko kyseessä konkka joka kestää. Esim. Elfa Distrelecin sivuilla tiedot ovat saatavilla

Käsittääkseni tuollainen moottorikonkka on elektrolyyttikonkka ja jos purkki ei ole täysin hermeettinen niin sen elektrolyyttineste kuivuu ja konkka vanhenee. Kuivumista edistää lämpötila, jota konkan toiminnallinen yhteys tuottaa jonkin verran itsessäänkin. Eli vastaus kysymykseen: kaikki nuo yhdessä sekä lisäksi suunniteltu vanheneminen.

 

[fraatti]

Näyttäisi siltä että samaan deltaan päästään 24W:n teholla (60W pumpun korvannut) ja 39W:n teholla (90W pumpun korvannut). Ehkä joku 50€ säästöä vuodessa.

Mitkä mallit laitoit tilalle? Kokeilin tuota wilon pumppuvalitsinta ja se näyttäisi että pumpun valinnalla on myös hiukan vaikutusta että paljonko sähköä kuluu. Sopivankokoinen pumppu toimii esim hiukan paremmalla hyötysuhteella kuin turhan teholtaan tai kooltaan muuten.

 

[fraatti]

OK, hinnat ovat kyllä tulleet alas ja roimasti.

Säästö ei olisi kuitenkaan kovin suuri. 2 x 350 kWh/vuosi = 700 kWh. Mitähän tuo käyttöaste noilla sitten mahtaisi olla, ehkä 85 % patterikierrolle ja 70 % lattialämmitykselle vuoden ympäri äkkiä heittäen. Minulla ei ole mitään käyttöä muutaman watin pumppauksille, jos sellaisen varaan jotain lasketaan.

Ennenhän oli oikeita 3-v kiertopumppuja. Ne pumppasivat hyvällä hyötysuhteella mutta mitään kevennysmoodeja niissä ei ollut. Mielestäni nämä olisi tänne hyvät mutta sähköt on vedetty vain valovirralla. Edes sitä vanhenevaa kondensaattoria ei olisi.

Ulkomailta pumppuja saa edullisemmin. Joskus ero voi olla satasia ja joskus ei oikein mitään. Myös ostopaikalla on merkitystä.

Ihan mielenkiinnosta tutkin myös Grundfosin valikoiman vastaavassa toimintapisteessä.

Alpha 3 pärjäisi 34W:lla ja hyötysuhde näyttää noin 40%. En tiedä mikä näiden eri Alpha mallien ero mahtaa olla kun niitä on sekä 1, 2 ja 3 mallia. Ainakaan tässä se ei näytä olevan energiatehokkuus, koska kaikki näytti samaa tehoa tuossa toimintapisteessä. Alpha 1 näytti olevan hinnanpuolesta edullisin ja seuraaviin näytti tulevan aina muutama kymppi hintaa lisää. GF näytti olevan kalliimpi kuin tuo esimerkin Wilo.

 

[jmaja]

Grunfors UPS 25-40 180 (teho 30,45,60W) lienee helpompi. Laittamalla minkä tahansa 25-60 180 pumpun niin saa riittävästi tehoa kosteisiin tiloihin?

Sitten tämä suurempi pumppu Grunfors UPS 25-60 180 (teho 45, 65, 90W). Nostokorkeus tietty tuo 6m, mutta tuo maksimiteho arveluttaa. Onko tämä erikoisen tehokas pumppaaja, vai vaan ikänsä puolesta kuluttaa paljon sähkötehoa? 25-60 pumppuja on pilvin pimein, mutta niiden sähköverkosta ottamat tehot ovat merkittävästi pienemmät.

Kyllä ne pumput on vaan hurjasti kehittyneet, kun normit pakottaa ja sähkönkulutus kiinnostaa. Viime vuosituhannella isoja teollisuuspumppujakin säädettiin kuristamalla ja hissun kissun energiatehokkuus menee pienempiin. Taitaa lähinnä tulla moottoreiden ja niiden ohjauksen kautta. Myös pelkiltä moottoreilta vaaditaan energiatehokkuutta.

Milksi 40 kPa pumppu pitäisi korvata 60 kPa pumpulla? Tietysti nostokorkeus on vain yksi luku eli pitäisi katsoa nykyisen pumpum toimintapiste ja sillän sitten laskea uuden. Nykyisillä pumpuilla tuo tosin ei ole niin tarkkaa, kun toimivat hyvällä hyötysuhteella myös pienellä teholla, jossa ero on suurin vanhoihin. Kiertovesipumppuun riittää usein luokkaa 10 W teho.

 

[fraatti]

Piti vielä tutkia huvikseen että mitkä ne erot olivatkaan. Alpha1 on vähän karsitumpi malli ohjauksien puolesta. Alpha2 hiukan parempi ja Alpha3:ssa näyttää sitten löytyvän bluetoothi eli niitä pumpun asetuksia saa näpytellä kännykästä sohvalta. Kakkosesta lähtien taisi olla myös mahdollisuus kesätilojen automaattisäätöihin ja yöpudotuksiin yms..

 

[jmaja]

Jos vertaa UPS 25-40, Alpha 1 25-40 ja Yonos Pico 25/1-4, niin täydellä teholla kuluttavat 40-45 W, 18 W ja 20 W. Pienillä virtaamilla uudet tuottavat suuremman paineen. Jossain 1 m3/h paikkeilla on risteyskohta. Sen jälkeen UPS alkaa olla tehokkaampi. 2 m3/h tuotot ovat 1,7, 1,4 ja 1,2 m. UPS:lla saa hieman suuremman virtaaman siis, jos virtaus on varsin suuri. Ero ei kuitenkaan ole kummoinen. Asettamalla toimintapisteeksi tuon 2 m3/h ja 1,7 m Wilokin pystyy 1,83 m3/h virtaukseen.

 

[jmaja]

Yonos Pico 25/1-6 pystyy tuottamaan tuon 2 m3/h ja 1,7 m 20 W teholla. Täydellä teholla tuottaa lähes 2,4 m3/h virtaamaan, mutta viekin sitten 40 W eli kulutushyöty menetetty, jos tuota ajaa täysillä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Viime vuosituhannella isoja teollisuuspumppujakin säädettiin kuristamalla

Kai joskus on kuristettukin mutta on säätömenetelmiäkin ollut tarjolla. Ainahan ei voi kuristaa ja muissa laitteissa kuin pumpuissa ei ole mitään kuristettavaa joten on ollut pakko säätää sitä pyöristyspäätä lähtien aivan muista syistä.

Sähköinen tapa oli tuoda moottorin roottorin "oikosulku" tehtäväksi liukurenkailla moottorin ulkopuolelle jolloin sitä voi säätää. Semmoinen maitotonkan kaltainen säädettävä lämmitin moottorin viereen. Sitten oli tasavirtakäytöt mutta se hiiiliharjallinen tasavirtamoottori oli hyvin ongelmallinen.

Sitten on ollut hydraulisia säätimiä, jolla voidaan alentaa pumpun / muun koneen pyörimisnopeutta; ikään kuin säädettävä automaativaihteiston turbiini. Nämä säätimet olivat erittäin yleisiä ja pitkälle kehittyneitä ja luotettavia yksinkertaisen mekaanisen rakenteensa ansioista. Lopulta taajauusmuuntajat halpenivat ja vetivät pidemmän korren, toki niiden hyötysuhde oli parempi silloin kun säätöä tarvittiin paljon mutta varsinkin pienellä alennuksella hydraulivedon häviöt olivat myös pienet. Suuria momentteja vaadittaessa täyshydraulinen suoraveto on edelleen käytössä ja korvaa taajusmuuntajavetoisen moottorin alennusvaihteella, etuna täysi momentti nollasta alkaen.

 

[jmaja]

Kai joskus on kuristettukin mutta on säätömenetelmiäkin ollut tarjolla.

90-luvulla oli vielä ihan normi teollisuudessa, että pumput kävi täysillä ja venttiilillä kuristettiin virtaus sopivaksi. Sitten tuli tamut. Ja nyt on tamut noissa 40 kPa pumpuissakin. UPS:ssä oli vielä joku paljon surkeampi taajuussäätö.

Vaikkapa 1 m3/h 1 m toimintapisteessä Alpha tuottaa reilut 1,2 m3/h ja kuluttaa 12 W kun UPS vie 28 W ja tuottaa 1,1 m3/h eli ero on selvästi suurempi kuin täydellä teholla.